Hyppää pääsisältöön

Riku Rantala: "Itämeren huvikeskuksissa on pimeämpi puoli, ja se sai minut otteeseensa"

Riku Rantala laivan kannella.
Entinen rikostoimittaja, nykyinen rikosten penkkiurheilija Riku Rantala lähti selvittämään, mitä laivalla tapahtuneiden katoamisten taakse kätkeytyy. Riku Rantala laivan kannella. Kuva: Elise Pietarila, Hans Weckman Riku Rantala,ruotsinlaivat

Tiesitkö, että ruotsinlaivoilla on kadonnut kymmeniä ihmisiä? Minä en – kunnes osuin yöllisillä sukelluksillani yhteen internetin syvistä päädyistä, Murha.infoon. Siitä alkoi matka, jonka tuloksena syntyi Riku Rantala: M/S Mystery -podcast

Myönnän, että olen jäänyt viime aikoina koukkuun rikosaiheiseen keskustelulautaan, joka on kuin amatöörisalapoliisien Tinder: Murha.infosta löytyy aina joku toinen, jota kiinnostaa juuri sama rikostapaus kuin sinua itseäsi.

Kaikki alkoi siitä, että osuin sattumalta yhteen laivakatoamista käsittelevään keskustelulankaan. Laivakatoamisista on laudalla vuosien varrella aloitettu kymmeniä keskusteluja. Niissä samat, aiheeseen perehtyneet nimimerkit toistuvat, ja keissejä pengotaan perinpohjaisesti. Välillä keskustelussa on selvästi mukana myös kadonneiden läheisiä tai heidät tunteneita.

Kaikki alkoi siitä, että osuin sattumalta yhteen laivakatoamista käsittelevään keskustelulankaan.

Koko sivustolla viestien kirjo on – miten sen nyt sanoisi – monimuotoinen. Kun esimerkiksi jossain tapahtuu vaikkapa valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittävä henkirikos, on Murha.info se internetin koostemakasiini, josta saattaa pian löytyä linkki sivullisen ottamaan kännykkäkamerakuvaan rikospaikalta, vihje uhrin nimestä, iästä ja asuinpaikasta tai spekulaatioita epäillystä ja motiivista.

Tuore esimerkki Murha.infon jalkautumisesta todelliseen maailmaan sattui äskettäin, kun Vantaan Askistossa tapahtui kaksoismurha. Kiinniottoon vaikutti erään “minfolaisen” silminnäkijähavainto, jonka hän osasi yhdistää epäiltyyn nimenomaan palstalla lukemansa takia.

Suomessa katoaa ihmisiä päivittäin: viime vuonna poliisi sai runsaat tuhat katoamisilmoitusta. Suurin osa katoamistapauksista ratkeaa nopeasti. Niistä poliisi ei kirjaa niin sanottua S-ilmoitusta, eli ilmoita henkilöä valtakunnalliseen etsintäkuulutusrekisteriin. S-ilmoituksia tehdään joitain satoja.

Risteilylaivoilta on kadoksissa noin 40 suomalaista

Laivoilla katoamisia tapahtuu harva se vuosi. Keskusrikospoliisin laskujen mukaan risteilylaivoilta on kadoksissa edelleen kaikkiaan noin 40 suomalaista. Neljäkymmentä – se on mielestäni paljon, eikö olekin?

Tässä eri lähteistä keräämäni luettelo laivalla kadonneista, ajankohtana vuosituhanteen vaihteesta alkaen. Lukekaapa ja arvioikaa: millaisen kaavan lista paljastaa?

Toni, Katosi tammikuussa 1998 Viking Cinderellalta. Ikä 24 vuotta. Viimeinen havainto kello 3.30 yökerhossa. Ruumista ei löytynyt.

Raine, 19-vuotias turkulainen katosi joulukuussa 1998. Hänet nähtiin viimeisen kerran aamuyöllä laivan kahdeksannessa kerroksessa. Ruumista ei löytynyt.

Lasse, helsinkiläinen kokki katosi Viking Gabriellalta lokakuussa 2002. Ikä: 22. Viimeinen näköhavainto laivan kuudennessa kerroksessa aamuyöllä noin klo 01.30. Ruumista ei löytynyt.

Jouni, viimeinen havainto yöllä. Ruumista ei löytynyt.

Niko, viimeinen havainto yöllä. Ruumista ei löytynyt.

Niku, viimeinen havainto yöllä. Ruumista ei löytynyt.

Markus, viimeinen havainto yöllä. Ruumista ei löytynyt.

Poika Elimäeltä, viimeinen havainto yöllä. Ruumista ei löytynyt.

Listaan tulee uusia surullisia lisäyksiä lähes vuosittain.

Kollaasi otsikoista, jotka käsittelevät laivakatoamisia.
Laivoilla kadonneiden kohtaloa on spekuloitu paljon myös lehtien palstoilla. Kollaasi otsikoista, jotka käsittelevät laivakatoamisia. Kuva: Hans Weckman / Yle ruotsinlaivat,kadonneet henkilöt

Laivalta löytää eskapismia, glamouria ja lupauksen seikkailusta

Itse initioiduin risteilymeininkiin 16-vuotiaana. Olin töissä Malmin Prismassa. Pikkujouluja ei voitu juhlia, koska kaupassa piti tietenkin paiskia hommia joulunpyhien ajan. Mutta tammikuussa henkilökunnalle järjestettiin perinteinen Prisma-risteily.

Ensimmäisellä Prisma-risteilylläni voitin karaokekilpailun ja sain palkinnoksi kaksi risteilyä lisää. Vaihdoin ne halvemmiksi risteilyiksi ja sain vielä kaksi risteilyä lisää. Tämä johti siihen, että kävin yhden vuoden kuluessa muistaakseni 11 kertaa laivalla – ja tämä kaikki alaikäisenä. Mutta siististi pukeutuvana Teddy-poikana onnistuin kuitenkin joka kerta astumaan laivaan ja saamaan tarjoilua sen ravitsemusliikkeistä.

Kuten hittisarja M/S Romanticin menestys osoittaa, ruotsinristeily on edelleen osa suomalaista yhtenäiskulttuuria, tunnistettavaa modernia kansallistarustoamme. Laivalta löytää eskapismia, glamouria ja lupauksen seikkailusta – ja vadelmaveneitä ja kaljaa niin että napa rutajaa.

Kuten hittisarja M/S Romanticin menestys osoittaa, ruotsinristeily on edelleen osa suomalaista yhtenäiskulttuuria

Mutta kiitos yöllisen päähänpinttymäni Murha.infon, minua alkoi kiinnostaa laivakulttuurimme pimeämpi puoli.

Siitä seurasi lopulta lukemattomia työtunteja, kymmeniä puhelinsoittoja, satoja sivuja tutkintamateriaalia ja tutkimuksia. Mitä enemmän kääntelin kiviä, sitä enemmän kohtasin omaisten surua, istuin autossa ja lopulta itse Itämeren aalloilla.

Nauhuri oli pidettävä kuukausien ajan mukana kaikkialla, jotta sain talteen ne harvat hetket, kun joku viranomainen ehti vastata puheluuni tai asiantuntija kysymyksiini. Työpaikalla kollegani tottuivat mikrofonin läsnäoloon nopeasti – ja jaksoivat yllättävän sinnikkäästi kuunnella vaatimattoman selvitykseni kulloistakin vaihetta.

Ja mitä jäi käteen?

Sen saat arvioida itse, julkaisin nimittäin tästä matkasta podcastin.

Lisää ohjelmasta

Lue myös - yle.fi:stä poimittua