Hyppää pääsisältöön

Hyväntekijät testamenttirahojen jäljillä: käsikirjoitus

Leila: Jos esimerkiksi teille haluaisi nyt jotain testamentata, niin miten pitäisi menetellä?

Testamentit ovat tärkeä tulonlähde hyväntekeväisyysjärjestöille. Ne ovat valmiita vuosien taisteluun rahoista.
Sirkka Kukkonen: Olin kyllä hyvin pettynyt siitä, että tämmöiset rikkaat järjestöt vetävät tavallisten ihmisten testamentin ja perinnönjaon oikeuteen.
MOT:n selvitys paljastaa, että järjestöt tarjoutuvat tekemään testamentin ilmaiseksi, mutta haluavat vapaat kädet käyttää rahoja.
Harri Kontturi, asianajaja, laamanni: Hyvin laaja kenttä alkaen kännykkälaskuista, sähkölaskujen, pikkujoulukulujen, muitten kustantamiseen.
Selviää myös, että testamenttia miettivälle saatetaan tarjota jo puhelinkeskustelussa valmis perinnönjakosuunnitelma.
Pelastusarmeija: Lapset saa niin kuin lakiosan, ja sitten lakiosan ylimenevä osuus tulisi sitten Pelastusarmeijalle.

HYVÄNTEKIJÄT TESTAMENTTIRAHOJEN JÄLJILLÄ

Iäkkäiden osuus kasvaa Suomessa. Väestöllä on entistä enemmän varallisuutta.

Joachim Borgström, toimitusjohtaja Hagelstam & Co: Me rakennetaan tällä hetkellä meidän kuukausihuutokauppaa. Me myydään kahtena päivänä noin 1300 kohdetta.

Verottajan mukaan omaisuutta periytyy noin 5-7 miljardia euroa vuodessa.

MOT: Mistä nää kaikki tavarat on tänne tulleet?

Joachim Borgström: Ne tulee pääosin kuolinpesistä. Ihmiset tuo tänne päivittäin arkisin tavaroita. Sekä sitten haetaan kuolinpesistä, tyhjennetään kokonaisia pesiä.

Hagelstamin huutokauppakamarissa valmistaudutaan ison huutokaupan järjestämiseen. Siellä kuolinpesät realisoivat irtaimistoa rahaksi.

Kuolinpesien rahoista ovat kiinnostuneet myös yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt. Ne ovat alkaneet markkinoida testamenttilahjoituksia. Veroja ne eivät maksa perinnöistä senttiäkään.

Tässä ohjelmassa tutkimme kollegani Tiina Lundellin kanssa mitä yhdistykset ja säätiöt ovat valmiita tekemään testamentteja saadakseen.

MOT/ Tiina Lundell: Ootko sä kattonut nyt näitä testamenttimalleja, mitä sä sieltä löysit?
MOT/ Tuulia Kössö: Nämä on kaikki sen tyyppisiä, että koko omaisuus.
MOT/ Tiina Lundell: Joo se on tosi hämmästyttävää, että se on ensimmäinen malli, että kaikki tietylle säätiöille.
Vuorikiipeilijä ja yrittäjä Carina Räihä teki testamentin yli 10 vuotta sitten. Räihä halusi tukea varoillaan eläinten oikeuksia.

Edessä oli vaarallinen matka Mount Everestin huipulle. Se sai hänet varautumaan pahimpaan. Huipulle hän nousi vuonna 2010 ensimmäisenä suomalaisena naisena.

Carina Räihä: Tokihan se kuolema voi tulla koska tahansa, mutta se oli semmonen luonteva hetki sitten miettiä, että miten mä haluaisin, että nää mun jälkeen jäävät asiat järjestetään. Ja mä sitten ihan konkreettisesti tein testamentin ja kun lähdin lähdin Evertestille niin keittiön pöydälle jätin mapin missä oli kaikki asiat. Että miten mä haluisin, että asiat järjestetään jos mä en tuu sitten takas.
Räihän tapaan moni muukin suomalainen on herännyt tekemään testamentteja määrätäkseen omaisuutensa kohtalosta kuoleman jälkeen.
Yhä nuoremmat laativat testamentteja. Lapsia ei kaikilla ole.
Jos testamentissa on epäselvyyksiä, voi pahimmillaan seurauksena olla pitkä riita eri oikeusasteissa.

Sirkka Kukkonen tietää, millaista on taistella perintörahoista hyväntekeväisyysjärjestöjä vastaan. Kaikki alkoi vuonna 2012, kun Kukkosen isän siskopuoli kuoli.

Sirkka Kukkonen: Pirkko oli kymmenen vuotta nuorempi kuin minun isäni. Ensimmäisen kerran näin Pirkon isäni hautajaisissa. Isäni kuoli 44-vuotiaana. Ja Pirkko tuli äitinsä kanssa hautajaisiin. Mutta vanhempi sisar ei tullut.

Perunkirjoituksessa paljastui, että Pirkolla oli kaksi testamenttia. Vuonna 1980 tehdyn testamentin mukaan omaisuus olisi mennyt Suomen Punaiselle Ristille ja Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitolle. Yli 20 vuotta myöhemmin -vuonna 2004- hän oli tehnyt uuden testamentin, jossa yhdistyksiä ei mainittu.

Vanhempi testamentti löytyi patjan alta. Pesänjakajan mukaan uudempi testamentti oli peruuttanut vanhan. Perintö kuului Pirkon sukulaisille. Yhdistykset veivät asian käräjäoikeuteen, vaikka Kukkosen suku olisi halunnut sopia kiistan.

Sirkka Kukkonen: Se oli kyllä meille aikamoinen järkytys. Olin kyllä hyvin pettynyt siitä, että tämmöiset rikkaat järjestöt vetävät tavallisten ihmisten testamentin ja perinnönjaon oikeuteen.
Järkytys muuttui tyrmistykseksi, kun käräjäoikeus päätti, että uudempi testamentti ei ollut kumonnut vanhempaa. SPR ja eläinsuojeluyhdistys saivat perinnön.

Monelle hyväntekeväisyysjärjestölle lahjoitukset ovat tärkeä tulonlähde.
Verottajan mukaan yhdistykset ja säätiöt saivat perintöjä vuosittain yli 60 miljoonaa euroa.

Suomessa toimii Vastuullinen Lahjoittaminen ry, VaLa. Jäseniä sillä on yli 70. Joukossa on isoja hyväntekeväisyysjärjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä ja muiden alojen toimijoita.

Yhdistystä johtaa pääsihteeri Pia Tornikoski.

Pia Tornikoski, pääsihteeri, Vastuullinen Lahjoittaminen ry: Itse sanon, että se on tunnebisnestä. Eli se on järjestölle tärkeää työtä ja ihan samalla tavalla tietysti kuin lahjoitukset, niin myös testamenttilahjoitukset on järjestölle verovapaata tuloa.

Yhdistys on vetänyt Hyvä testamentti-kampanjaa. Siinä on mukana lähes 30 yhdistystä ja säätiötä. Kampanjalla on oma lakiasiantuntija.

Pia Tornikoski: Hän laatii testamentin luottamuksellisesti, eli hän ei ilmoita järjestöille, että tällainen testamentti on laadittu, missä olette edunsaajana. Mutta hän tuo kyllä varmasti sitten henkilölle sen mahdollisuuden esille, että haluaako itse henkilö olla järjestöön yhteydessä.

Tästä huolimatta myös Valan jäsenjärjestöt ohjeistavat ihmisiä testamentin tekemisessä. Ilmaisen neuvonnan ehtona on usein, että järjestö saa osan perinnöstä.

Testamentti ei ole mikä tahansa asiakirja. On tärkeää, että se on laadittu oikein.
Joensuulainen asianajaja, laamanni Harri Kontturi on tehnyt uransa aikana yli 1 000 testamenttia.

Harri Kontturi, asianajaja, laamanni: Asianajajan velvollisuus on käydä se testamenttiteko ikään kun alkuruudusta läpi. Eli miten oot ajatellu ja kertoa hänelle ne kaikki mahdollisuudet. Oot näköjään syrjäyttäny tässä kaikki sukulaiset pois, onko tämmönen tarkoitus vai onko joku semmonen läheinen, jota sie haluaisit jollakin muistaa. Jos nyt et euroilla niin onko siellä sellaista kukkavaasia, ryijyä, tällaset on tyypillisiä, joita halutaan jollekin nimetä.
Se täytyy tämä keskustelu ja tämä harkinta tapahtua sanoisinko rauhassa, ja sillä tavalla, että siinä ei ole pienintäkään vaikutinta puhumattakaan pelkokerrointa muiden taholta siinä tilaisuudessa.

Testamentti edustaa tekijänsä viimeistä tahtoa. Sen voi kirjoittaa itse vaikka ruutupaperille, mutta muotomääräyksien on täytyttävä.
Allekirjoitustilanteessa on oltava läsnä kaksi esteetöntä todistajaa.

Harri Kontturi, asianajaja, laamanni: Testamenttihan on sellainen asiakirja, että sitä voidaan muuttaa kerran aamupäivällä ja kerran iltapäivällä. Eli se elää niin kuin sen tekijänsä viimeisen tahdon mukaan.

Palataan Sirkka Kukkosen tapaukseen.

Käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen Kukkosen tätipuolen omaisuus oli menossa hyväntekeväisyysjärjestöille.

Kukkonen sukulaisineen päätti viedä asian hovioikeuteen.

MOT: Millasta valmistautumista ja paperityötä se hovioikeuskäsittelyyn valmistautuminen edellytti?
Sirkka Kukkonen: No sitä oli kyllä. Sitä oli ollu jo siihen mennessä niin paljon sitä valmistautumista ja paperisotaa. Ja ehkä sekin, että siinä oli jo pesänjakajan päätöksen jälkeen verottaja pannut jo perintöverot maksuun.
Sirkka Kukkonen koki taistelevansa perinnöstä isänsä vuoksi. Isän äiti oli kuollut nuorena. Omaisuus oli tullut perheeseen häneltä.
Sirkka Kukkonen: Siihen aikaan nämä pojat eivät perineet sitten äitiään ja sitten he saivat tämän äitipuolen, jota isäni ei kyllä koskaan moittinut.
MOT: Miltä se tuntui? Se prosessi?
Sirkka Kukkonen: Miltä se tuntui. No tietenkin se oli raskasta ja.. Mutta se, että kaiken aikaa mä ajattelin, että mä teen oikeutta isälleni.
Kukkonen sukulaisineen voitti hovioikeuskäsittelyn. Mutta prosessi ei ollut vieläkään ohi.

Päätämme selvittää, miten testamenttilahjoituksia mainostavat yhdistykset ja säätiöt toimivat niitä hankkiessaan. Keskitymme erityisesti Vastuullisen lahjoittamisen jäsenjärjestöihin.
MOT/ Tuulia Kössö: Olisin kiinnostunut tekemään testamentin järjestöllenne. Tarjoatteko ilmaista lainopillista neuvontaa testamentin laatimisessa, miten käytännössä se testamentin laadinta etenisi todistajien hankinnasta lähtien.
Lähetämme sähköpostia 35 eri toimijalle. Käytämme poikkeuksellista tiedonhankintaa. Emme kerro olevamme toimittajia. Lähes kaikki vastaavat.

Suuri osa ohjaa kääntymään testamenttiasioissa asianajotoimiston puoleen tai Hyvä testamentti-kampanjan lakiasiantuntijalle.

Osa kieltäytyy antamasta lakineuvontaa, koska siihen liittyy eettisiä ongelmia.

Joillekin asia ei ole ongelma. Testamenttia ollaan valmiita tekemään vaikka puhelimitse.

Päätämme soittaa neljään järjestöön, joiden toimintatavat herättävät eniten kysymyksiä. Palataan tähän myöhemmin.

Perilliset voivat valittaa testamentista nostamalla moitekanteen käräjäoikeudessa.
Näin voi toimia, jos testamentti on tehty väärin tai jos epäilee, että henkilö ei ole esimerkiksi muistisairauden vuoksi ollut kykenevä tekemään testamenttia. Yhdistyksiä ja säätiöitä koskevia tapauksia on verrattain vähän. Usein niitä on soviteltu.

Kari Luhtanen sukulaisineen nosti moitekanteen pari vuotta sitten siskopuolensa Elvin testamentista.

He epäilivät, että testamentin ainoa edunsaaja, Lähetysyhdistys Hyvä Sanoma ry, oli taivutellut siskopuoli Elvin jättämään sille koko perintönsä.

Kari Luhtanen: Me sen moitekanteen teimmekin, mutta sitten siinä ilmeni, että täällä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa on kolmen vuoden jono. Kolme vuotta niin kuin kestää, että saatais tavallaan tää asia esille siellä. Niin sitten käräjäoikeus suositteli, että koittakaa päätyä sovintoon, että se on teille kummallekin edullisempaa.

Lähetysyhdistys ei suostunut sovintoon, sen mielestä moitekanteelle ei ollut perusteita. Se kertoi oikeudelle, että Elvin yli 200 000 euron arvoisella perinnöllä maksettaisiin liki kahden vuoden palkat.
Moitekanteen nostamiseen liittyy aina kuluriski. Hävinnyt osapuoli tai kanteesta luopuva joutuu maksamaan kaikki oikeudenkäyntikulut ellei muuta ole sovittu.

Taivuttelun todistaminen on hankalaa. Luhtanen luopui moitekanteesta ennen käräjäoikeuden istuntoa. Tästä huolimatta yhdistyksen asianajaja lähetti heille 30 000 euron suuruisen laskun. Lähetysyhdistyksen mukaan lasku perustui asiaa hoitaneen asianajajan heiltä perimiin kustannuksiin.

Kari Luhtanen: Sehän oli niin kuin halolla päähän suoraan sanottuna. Jostain työstä nyt joku palkkio, että nyt muutama.. Ehkä jotain kolmea tonnia veikattiin, että saattaa laskuttaa, mutta 30 000! Se tuli kymmenkertaisena, että ei, vielä tämä!

Leila: Mä olisin kysellyt noista testamenttilahjoituksista. Jos teille haluaisi lahjoittaa, niin miten kannattaisi toimia?

MOT:n pyynnöstä vähän alle kahdeksankymppinen Leila soittaa neljälle järjestölle. Haluamme selvittää, miten yhdistykset ja säätiöt käytännössä neuvovat ihmisiä testamentin tekemisessä.

Leila: Voiko testamentissa toivoa, miten rahoja käytetään?

Suomen Lähetysseura: Kauheen yksityiskohtaiset määräykset ei ole niin toivottavia.

Leila: Kannattaisiko testamenttiin laittaa tai voiko laittaa mihin haluaisi käytettävän?

Patmos Lähetyssäätiö: Voi laittaa. Usein me kannustetaan, että mainitsisi vain Patmos Lähetyssäätiö. Kun ei voi olla enää varma, onko se työ enää olemassa, niin se tuo pientä hankaluutta.

Osa keskusteluista on asiallisia. Soittajaa kehotetaan itse miettimään miten omaisuutensa haluaa jakaa. Testamentin laatimisessa auttaisi asianajaja.

Yksi puhelu erottuu joukosta.

Leila: Ihan vaan varsinaisesta testamentista olisin olisin kiinnostunut, että se..

Suomen Pelastusarmeijan säätiö: Niin justiin. Saanko kysyä, että mistä päin soitatte? Mä liikun siis ympäri Suomen, että ei ole mikään ongelma ole, että minäkin voin tulla tapaamaan teitä ja voidaan testamentti siinä laatia, ja voin olla paikalla, jos toivotte siinä allekirjoituksessakin.

Kyse on Pelastusarmeijasta.

Testamenttivastaava vaikuttaa päättäneen soittajan puolesta, kuinka tämän omaisuus jaettaisiin.

Suomen Pelastusarmeijan säätiö: Niin, onko ajatus että lapset kuitenkin sais jotain siitä omaisuudesta sitten? Heillehän periaatteessa lain mukaan kuuluu puolet siitä perintöosuudesta.

Leila: Niin että kannatan kyllä sitä ajatusta, että lapset otetaan huomioon niin kuin laki vaatii, että..

Suomen Pelastusarmeijan säätiö: Niin, että lapset saa niin kuin lakiosan, ja sitten lakiosan yli menevä osuus tulisi sitten Pelastusarmeijalle.

Antti Kolehmainen on Itä-Suomen yliopiston perhe- ja jäämistöoikeuden professori. Pyydämme häntä arvioimaan puhelun sisältöä.

Antti Kolehmainen, perhe- ja jäämistöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto: Se kuulostaa musta vähän siltä, että siinä lähdetään myymään tälle testamentin laatijalle ajatusta siitä, että näille perillisille, rintaperillisille, lapsille ja lapsenlapsille jätettäis vain tämä lakiosa. Että se pitäisi kuitenkin miettiä, ottaa selville se, että mitenkä tämä testamentin tekijä haluaa sen omaisuutensa jakautuvan. Eikä lähteä liikkeelle siitä, että yhdistys saa sen vapaaosan ja näille lakiosaperillisille tulee lakiosa.

Kolehmaisen mielestä on eettisesti ongelmallista, jos perintöä saava järjestö neuvoo ja laatii ihmisille testamentteja.

Antti Kolehmainen: Jos siinä vielä on tämän testamentin laatijan, tämän testamentin saajan palkollinen, esimerkiksi lakimies, joka työskentelee siinä, niin siinä on testamentin laatimisen kannalta vaarana, että siihen testamenttiin muodostuu tällaista niin sanottua vierasta vaikutusta, jota testamentissa ei saisi olla.

Juuri tämän vieraan vaikutuksen, taivuttelun ja painostamisen todistaminen on jälkikäteen oikeudessa hankalaa.

Antti Kolehmainen, perhe- ja jäämistöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto: No taivuttelu tarkoittaa sitä, että ulkopuoliselta, ulkopuolelta annetaan tämmöistä jotakin painostusta ja se idea syötetään tälle testamentin laatijalle, että pitäis tehdä joku tietynlainen testamentti. Ja varsinkin jos on vanhempi ihminen kysymyksessä, niin monesti heillä ei ole oikein enää voimia edes hirveen paljon vastustaa sitä taivuttelua.

Huutokauppanäyttelyn rakentaminen jatkuu. Pian yleisö pääsee tutustumaan esineisiin.

MOT:n selvityksestä ilmenee, että suurin osa järjestöistä haluaa saada vapaat kädet perinnön käyttämiseen. VaLan Tornikoski perustelee asiaa näin:
Pia Tornikoski, pääsihteeri, Vastuullinen Lahjoittaminen ry: Kun testamentti on laadittu nyt tänä päivänä ja kun se konkretisoituu vaikka 15 vuoden päästä, niin yhdistyksen toiminta on muuttunut. Ja silloin ollaan siinä tilanteessa, että joudutaan miettimään jopa sitä, että ei voida perintöä yhdistyksessä vastaanottaa, jos se on hyvin yksityiskohtaisesti määritelty se perinnön käyttötarkoitus.

Asianajaja Harri Kontturin mielestä perinnönjättäjän kannattaa määritellä, mihin varat saa käyttää.
Harri Kontturi, asianajaja, laamanni: Monella toimijalla on hyvin laaja kenttä alkaen kännykkälaskuista, sähkölaskujen, pikkujoulukulujen, muitten kustantamiseen. Silloin jos halutaan varmistaa, että se menee just sen minun sydäntä lähellä olevaan toimintaan, niin silloin se kannattaa siinä testamentissa määrätä.
Osa tutkimistamme järjestöistä tarjoaa verkkosivuillaan valmiita mallitestamentteja. Niillä testamentin tekijä voi testamentata koko omaisuutensa tai esimerkiksi asunto-osakkeensa järjestölle. Asiantuntijoita nämä mallitestamentit epäilyttävät.
Harri Kontturi, asianajaja, laamanni: Eräs näistä testamenteista oli minun mielestä laadittu siten, että se saattaa jopa olla hyvin kohtalokas tämän perinnön osalta. Nimittäin eräässä testamentissa todettiin, että nyt kun olet tehnyt tämän testamentin, niin samalla kun allekirjoitat tämän testamentin, niin tällä testamentilla peruutan kaikki aikaisemmat testamenttimääräykset.

Harri Kontturi: Mietinkin, että onkohan näitä kaikkia testamenttimalleja lakimies edes laatinut. Tai miettinyt ainakin mihin ne johtaa.
Järjestöt tarjoutuvat säilyttämään testamentteja, vaikka Vastuullisen lahjoittamisen yhdistys ei tätä suosittele.
Antti Kolehmainen, perhe- ja jäämistöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto: No siinä on tietysti pieni riski siitä, että jos varsinkin se ainut kappale siitä testamentista on yhdistyksellä, niin se herkästi vaikeuttaa sitä, että tämä testamentin tekijä ei pysty peruuttamaan sitä välttämättä ihan niin helposti kuin muuten pystyisi. Ainakin jos tulee tällainen tapaus, että sitten hän jotenkin vaikka dementoituu tai muuten.

Palataan Leilan soittamaan puheluun.

Suomen Pelastusarmeijan säätiö: Se testamentti kuuluisi sillä tavalla, että lakiosan ylimenevä osa on menevä Suomen Pelastusarmeijan säätiölle.

Vastuullisen lahjoittamisen yhdistyksen Tornikoski ei näe ongelmallisena, että edunsaajajärjestön työntekijä laatii ihmisille testamentteja.
Pia Tornikoski, pääsihteeri, Vastuullinen Lahjoittaminen ry: Silloin jos testamenttiasioihin perehtynyt henkilö on järjestössä töissä ja saanut esimerkiksi lakikoulutuksen, niin silloin hän varmasti myös noudattaa sen ammatin eettisiä ohjeita ja lainsäädäntöä.

Pelastusarmeijan testamenttivastaavalla ei ole juristin koulutusta, vaikka Vastuullisen lahjoittamisen yhdistys tätä suosittelee.

Kysymme kommenttia Pelastusarmeijalta.
MOT: Näettekö tässä toiminnassa mitään ongelmia?
Saga Lippo, ylisihteeri, Suomen Pelastusarmeijan säätiö: Minuun tietooni ei ole tullut. Ja jos olisi tällaisia, niin totta kai niihin puututtaisiin.

Säätiö tekee vuosittain kymmeniä testamentteja.

Joachim Borgström, toimitusjohtaja Hagelstam & Co: Tervetuloa Hagelstamin kuukausihuutokauppaan. Tänään myydään 732 kohdetta.

Toisin kuin rahankeräyksiä, viranomaiset eivät valvo testamenttilahjoituksia.

MOT: Pitäisikö valvoa?

Pia Tornikoski, pääsihteeri, Vastuullinen Lahjoittaminen ry: Tuo on varmaan hyvä jokaisen järjestön, joka testamenttilahjoituksia pyytää ja ottaa vastaan, niin käydä siellä omassa organisaatiossaan läpi, että tehdäänkö me kaikki oikein hyvän varainhankinnan ja hyvän hallinnon ohjeistusten puitteissa.

Vastuullisen lahjoittamisen yhdistykselläkään ei ole konkreettisia ohjeita jäsenjärjestöilleen.

Järjestöjen testamenttilahjoitusten hankinnasta voit lukea lisää verkkosivuiltamme.

Sirkka Kukkosen suvun testamentin oikeuskäsittely kesti kuusi ja puoli vuotta. SPR ja eläinsuojeluyhdistys veivät asian korkeimpaan oikeuteen. Keväällä 2019 korkein oikeus hylkäsi valitukset. Sukulaiset saivat perinnön.
Sirkka Kukkonen: Minä huusin aivan täyttä huutoa. Olin niin helpottunu siitä, että juttu ratkesi näin. Olin pelännyt, että me jos joudumme maksamaan vastapuolen kulut. Siinä vaiheessa oli jo alkanut hahmottua, kuinka kallista tämä on.

Antti Kolehmainen, perhe- ja jäämistöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto: Normaali ihmiselle se on hirvittävän raskas tilanne. Että jos ihminen kuolee ja joudut sitten vielä riitelemään, niin se on raskas. Ja sitten kun siihen liittyy tämä iso taloudellinen riski näiden kulujen muodossa, niin se on varmasti tosi raskas. Ja ehkä henkisiä voimavaroja ei välttämättä oikein edes ole siihen riitelemiseen.

MOT: Nyt ku tiedät minkälaista se oli ja kuinka paljon siihen meni aikaa ja millanen kuluriski oli niin lähtisitkö uudelleen?
Sirkka Kukkonen: Nyt kun tiedän miten rankkaa tää on niin en nyt yksin kyllä lähtis tämmöseen, että yrittäisin sitä sovintoo, laihaa sovintookin.
Kari Luhtasen tapaus sai keväällä helpottavan käänteen. Käräjäoikeus määräsi Lähetysyhdistyksen pienentämään Luhtasen maksettavaksi koituvaa kululaskua 30 000 runsaaseen 9 000 euroon.

Kari Luhtanen: Se lohdutti. Se oli ilman muuta lohduttava tekijä, että ehkä me tästä selvitään selvitään kuitenkin.

Lähetysyhdistys ei aio valittaa käräjäoikeuden ratkaisusta.

Carina Räihä: Nukahdatko sä siihen, kyllä on rento tyyppi. Ihan ventovieras tulee tällä tavalla niin.. Aika uskomatonta, että on tällainen luottamus.

Testamenttien hankkimisesta on tullut yhdistyksille ja säätiöille houkuttelevaa bisnestä. Carina Räihä on esimerkki siitä, kuinka testamenttilahjoitus parhaimmillaan toimii.

Vuosien varrella Räihä vaihtoi edunsaajana olevaa eläinoikeusjärjestöä. Hän luottaa järjestöön, jolle testamenttasi omaisuutensa.
Carina Räihä: He ovat paremmassa asemassa sitten päättämään, että mihin ne sitten menee. Konkreettiseen apuun vai meneekö kenties johonki mielipidevaikuttamiseen, tai johonkin tällaseen.
MOT:n selvityksen perusteella testamenttilahjoitusten hankintaan liittyy eettisiä ongelmia. Edunsaajajärjestöjen työntekijät laativat ilmaiseksi testamentteja. Perintörahojen käyttöön halutaan vapaat kädet. Testamentteja säilytetään järjestöjen tiloissa.

Antti Kolehmainen, perhe- ja jäämistöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto: Vaikka haluaisi antaa johonkin hyväntekeväisyystarkoitukseen sen jonkun tietyn rahamäärän tai omaisuuden, niin menisi kuitenkin ihan jonnekin puolueettomaan asiatoimistoon tai muuhun vastaavaan, jossa olisi joku asiansa osaava lakimies. Hänen kanssaan mietittäisin kaikessa rauhassa, että mitä nyt halutaan.

Carina Räihä: Neuvoisin tutustumaan tosiaan siihen kohteeseen tai tähän hyväntekeväisyysjärjestöön paremmin. Että minkä verran siitä menee sitten loppujen lopuksi sellaiseen toimintaan mihin ne rahat haluaa menevän.

Ylelle langettava Julkisen sanan neuvostolta