Hyppää pääsisältöön

Pandemiaillan rauhaa klarinetilla

Viime pandemiakeväänä klarinetisti Lauri Sallinen vetäytyi kotikaupunkinsa Kuhmon Lentua-saliin ja levytti kuhmolaislähtöisen pianisti Anna Kuvajan kanssa ohjelmiston, jonka idea vastasi tarpeeseen kohdata ja jakaa musiikin äärellä. Salliselle ja Kuvajalle tämä tarkoitti Schumannin piirin illanviettomusiikkia, josta pandemiaoloissa syntyikin tavallista levollisempi, kuuntelevampi ja koskettavampi tulkinta.

Soireestucke / Sallinen & Kuvaja
Soireestucke / Sallinen & Kuvaja Uudet levyt

Alban julkaisun otsikko, Soiréestücke, on Robert Schumannin Fantasiakappaleiden alkuperäinen otsikko, ja suositusta teoksesta kuullaankin levyllä varhainen käsikirjoitusversio. Schumannin Kolme romanssia op. 94 ovat tietysti mukana, samoin Clara Schumannin romanssit sekä perhetuttava Niels Wilhelm Gaden Fantasiakappaleet. Ongelmitta klarinetille istuvan, levollisen, kauniin ja melankolisen kotimusiikin seassa Schumannin pianosonaatti g-molli yksin edustaa kiihkeämpää romantiikkaa.

Niin intiimejä kuin nämä kotoiset kamarimusiikkihelmet ovatkin, maailmantähdillä on tapana levyttää niitä suurella äänellä ja vielä suuremmilla eleillä. Sallinen ja Kuvaja ymmärtävät paremmin. Sallinen soittaa enimmäkseen aineettomalla, kuulaalla ja suoralla soinnilla ja muotoilee fraasit laajakaarisen toteavasti, meuhkaamatta. Äänten suoruus, johon tulkinnan viehätys perustuu, tuottaa muutamissa kohdissa intonaatiohaasteita, ja korkeimmissa, voimakkaimmissa ja nopeimmissa kuluissa sointi pikkuisen vuotaa, mutta kaikkiaan soitto muistuttaa, että Pohjois-Suomessa päälliköi maailman huippujen veroinen klarinetisti.

Kuvajan joustava, tasapainoinen ja lempeä pianismi toteuttaa yhteistä tulkinta-ajatusta, mutta jään miettimään, olisiko pianolla voinut viipyillä vielä pidemmin ja herkemmin niissä kohdissa, kun aika haluaa pysähtyä. Ihanaa levollisuutta levyllä on paljon, taikaa vähemmän.

Äänityspaikkana Lentua-sali ei vastaa mielikuvaa ystävien kohtaamisesta Schumannien musiikkihuoneessa, mutta äänikuva tukee tulkinnan pakottomuutta ja soinnin aineettomuutta. Klarinetin korkeissa ja nopeissa atakeissa kuuluu luonnoton heijaste, joka liittynee sekä salin ominaisuuksiin että mikrofoniasetteluun.

"Soiréestücke", säv. Robert Schumann, Clara Schumann ja Niels W. Gade. - Lauri Sallinen, klarinetti, ja Anna Kuvaja, piano. (Alba, ABCD 512)

Kuuntele Kare Eskolan Uudet levyt 26.5.2022.

  • Alakotilan takuuraikkautta mandoliinilla

    Levyarvostelu

    Taidemusiikin ja nykykansanmusiikin rajamaa versoo yhä runsaammin mielenkiintoista musiikkia, ja ahkerin puutarhuri siellä on säveltäjä, sovittaja, kosketinsoittaja ja pedagogi Timo Alakotila. Vuonna 2014 hän sävelsi konserton pitkäaikaiselle yhtyekaverilleen, mandoliininsoittaja Petri Hakalalle, ja nyt kun teos on saatu levytettyä, siitä saattaa tulla suomalaisten kamariorkesterien keskuudessa yhtä suosittu kuin Alakotilan Concerto grossosta.

  • Kitaristi Janne Malinen kuljettaa punaista lankaa halki vuosisatojen

    Levyarvostelu

    Uuteen levyyn asti olen pitänyt Janne Malista luovana mutta tolkullisena kitaristina. Nyt hän kuitenkin yhdistää kolme teosta, joilla ei ole mitään yhteistä: Piazzollan kaksoiskonserton kitaralle ja bandoneonille, Weissin luuttukonserton klavikordisäestyksellä sekä niiden välissä Tommi Kärkkäisen konserton sähköisesti käsitellylle silent-kitaralle. Levyn kuunneltuani pidän Janne Malista entistä luovempana mutta edelleen tolkullisena. Rohkeudesta ja ilmaisun pakosta syntyvä punainen lanka tikkaa kokonaisuuden yhteen.

  • Toimiiko kuoro saamelaisuuden tulkkina?

    Levyarvostelu

    Laajan Saamenmaan musiikista ja kulttuurista riittäisi syvää innoitusta myös valtakulttuurin taidemusiikille, etenkin nyt kun kulttuurien kohtaamisesta on siivottu räikeimmät virheet. Pohjoinen huippukuoro Erik Westbergs Vokalensemble on omistanut uuden levynsä saamelaisvaikutteiselle musiikille. Joikun ja kamarikuoroilmaisun yhdistäminen ei ole helppoa, mutta tulos kuulostaa yllättävän luontevalta, innoittuneelta ja saamelaislähtöiseltä.

  • Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri toteuttaa Wiljami Niittykosken vision

    Levyarvostelu

    Kaustisen Salonkylässä asunut, vuonna 1985 kuollut Wiljami Niittykoski oli keskeinen hahmo siinä kehityksessä, jonka tuloksena kaustislainen viulunsoitto on nyt maailmanperintökohde. Salonkylän Sibelius oli kasvanut pelimanniperinteeseen mutta myös alueelle suodattuneeseen taidemusiikkiin, ja sävelsi sielunsa tunnot kappaleiksi, joita Kaustisella yhä soitetaan. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on nyt tehnyt tämän kansanomaisen sävelaarteiston pohjalta levyn, joka toteuttaa Niittykosken genrerajatonta musiikkinäkemystä tyylikkäästi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua