Hyppää pääsisältöön

Toimiiko kuoro saamelaisuuden tulkkina?

Laajan Saamenmaan musiikista ja kulttuurista riittäisi syvää innoitusta myös valtakulttuurin taidemusiikille, etenkin nyt kun kulttuurien kohtaamisesta on siivottu räikeimmät virheet. Pohjoinen huippukuoro Erik Westbergs Vokalensemble on omistanut uuden levynsä saamelaisvaikutteiselle musiikille. Joikun ja kamarikuoroilmaisun yhdistäminen ei ole helppoa, mutta tulos kuulostaa yllättävän luontevalta, innoittuneelta ja saamelaislähtöiseltä.

Sapmi - Boundless / Erik Westbergs Vokalensemble
Sapmi - Boundless / Erik Westbergs Vokalensemble Uudet levyt

Joikuperinteen rytmisyys, toisteisuus ja alkukantainen äänenmuodostus tuottavat helposti kuorosatsia, joka kuulostaa vain Mäntyjärven hyväntahtoisen Pseudo-Yoikin uusinnalta. Sapmi-levyn enimmät raidat asettuvat tavallaan tähän muottiin, mutta etnoperkussioilla ja Frode Fjellheimin aidolla joikauksella musiikki tyylitellään lähelle uskottavaa nykysaame-etnoa. Säveltäjinä Frozenin tunnarista tunnettu Fjellheim ja kuoroguru Jan Sandström osaavat tuottaa joikunkaltaista aromia myös sekakuorolla, tai ainakin he osaavat jättää kuoron tarvittaessa taustalle.

Luontevimmillaan levy on, kun uuden polven joikaaja-vokalisti Katarina Barrukin poppia kohti kurottuva identiteettijoiku saa Jan Sandströmiltä elokuvallisen kuorosäestyksen. Tässä seurassa Mia Makaroffin Spes kaatuu kulttuurisesti laimeaan nunnukalailatteluun, vaikka teksti on ylevä ja musiikki kaunista. Kristin Boussardin kappaleessa saamelaisuuteen fokusoidaan runoilla ja kuoro luo tunnelmia omilla keinoillaan eli modernilla taidemusiikilla, mitä pidän hyvänä ratkaisuna.

Pohjoisten jokilaaksojen laulumailta kasattu Erik Westbergs Vokalensemble tekee tuttua laatutyötä, ja soitintaustat ja joikusoolot yhdistyvät äänikuvaan ja svengiin luontevasti. Niinpä kokonaisuus tuntuu suunnilleen siltä kuin pitääkin: Saamenmaan kulttuuri ja musiikki kuuluvat levyllä omilla ehdoillaan ja tyylien kohtaamisessa vallitsee kunnioitus.

"Sapmi - Boundless", säv. Katarina Barruk, Kristin Boussard, Frode Fjellheim, Mia Makaroff, Johan Märak, Jan Sandström. - Erik Westbergs Vokalensemble/Erik Westberg. (Swedish Society, SCD 1184)

Kuuntele Kare Eskolan Uudet levyt 26.5.2022.

  • Alakotilan takuuraikkautta mandoliinilla

    Levyarvostelu

    Taidemusiikin ja nykykansanmusiikin rajamaa versoo yhä runsaammin mielenkiintoista musiikkia, ja ahkerin puutarhuri siellä on säveltäjä, sovittaja, kosketinsoittaja ja pedagogi Timo Alakotila. Vuonna 2014 hän sävelsi konserton pitkäaikaiselle yhtyekaverilleen, mandoliininsoittaja Petri Hakalalle, ja nyt kun teos on saatu levytettyä, siitä saattaa tulla suomalaisten kamariorkesterien keskuudessa yhtä suosittu kuin Alakotilan Concerto grossosta.

  • Kitaristi Janne Malinen kuljettaa punaista lankaa halki vuosisatojen

    Levyarvostelu

    Uuteen levyyn asti olen pitänyt Janne Malista luovana mutta tolkullisena kitaristina. Nyt hän kuitenkin yhdistää kolme teosta, joilla ei ole mitään yhteistä: Piazzollan kaksoiskonserton kitaralle ja bandoneonille, Weissin luuttukonserton klavikordisäestyksellä sekä niiden välissä Tommi Kärkkäisen konserton sähköisesti käsitellylle silent-kitaralle. Levyn kuunneltuani pidän Janne Malista entistä luovempana mutta edelleen tolkullisena. Rohkeudesta ja ilmaisun pakosta syntyvä punainen lanka tikkaa kokonaisuuden yhteen.

  • Toimiiko kuoro saamelaisuuden tulkkina?

    Levyarvostelu

    Laajan Saamenmaan musiikista ja kulttuurista riittäisi syvää innoitusta myös valtakulttuurin taidemusiikille, etenkin nyt kun kulttuurien kohtaamisesta on siivottu räikeimmät virheet. Pohjoinen huippukuoro Erik Westbergs Vokalensemble on omistanut uuden levynsä saamelaisvaikutteiselle musiikille. Joikun ja kamarikuoroilmaisun yhdistäminen ei ole helppoa, mutta tulos kuulostaa yllättävän luontevalta, innoittuneelta ja saamelaislähtöiseltä.

  • Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri toteuttaa Wiljami Niittykosken vision

    Levyarvostelu

    Kaustisen Salonkylässä asunut, vuonna 1985 kuollut Wiljami Niittykoski oli keskeinen hahmo siinä kehityksessä, jonka tuloksena kaustislainen viulunsoitto on nyt maailmanperintökohde. Salonkylän Sibelius oli kasvanut pelimanniperinteeseen mutta myös alueelle suodattuneeseen taidemusiikkiin, ja sävelsi sielunsa tunnot kappaleiksi, joita Kaustisella yhä soitetaan. Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri on nyt tehnyt tämän kansanomaisen sävelaarteiston pohjalta levyn, joka toteuttaa Niittykosken genrerajatonta musiikkinäkemystä tyylikkäästi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua