Hyppää pääsisältöön

Onko Martinaitytėn sointipintaminimalismi saanut sokerikuorrutuksen?

Viime vuonna lumouduin taas yhdestä levy-yhtiö Ondinen poimimasta baltialaisesta säveltäjästä. Žibuoklė Martinaitytėn orkesteriteosten hitaat, plastiset ja sointipintavetoiset prosessit tuntuivat raikkailta ja mielekkäiltä siinä trendikkäässä musiikkivirrassa, jota kutsun diatoniseksi mystiseksi minimalismiksi. Nyt Ondine on julkaissut seuraavan annoksen tätä amerikkalaistunutta liettualaissäveltäjää, ja kun sinfoniaorkesteri on typistynyt jousiksi, rikkaat sointipinnat ovat paikoin typistyneet sokerikuorrutukseksi.

Zibuokle Martinaityte: Ex tenebris lux
Zibuokle Martinaityte: Ex tenebris lux Uudet levyt

Liettuan kamariorkesteri soittaa levyllä kolme Martinaitytėn tuoretta teosta. Nunc fluens. Nunc stans kaareutuu neljännestunnin verran yhtä jylhästi ja kiehtovasti kuin edellisen levyn teokset, mikä saattaa johtua siitä, että laaja lyömäsoitinkioski lisää yksityiskohtaisia kimmellyksiä jousiorkesterin hiljaisiin sointimaininkeihin. Seuraava kappale Ex tenebris lux alkaa aaltoilunsa tummin ja uhkaavin sävyin ja saa särmiä pizzicato-napsuttelusta, mutta kahdenkymmenenviiden minuutin matka kohti kirkasta sfäärien harmoniaa tuntuu loppua kohti epäluovalta, ikään kuin sanottava olisi loppunut mutta aika ei.

Levyn päätös, suomenkielisen nimen saanut Sielunmaisema, on yli puolen tunnin sarja sellosolistille ja jousille, ja rakentuu neljästä karaktäärikappaleesta, jotka kuvaavat vuodenaikoja. Hyytävä talvi, energisesti pulppuava kevät, samettisen lämmin kesä sekä täyttymystä ja luopumista sekoittava syksy vääntyvät rautalangasta niin nopeasti ja tarkasti, että jokaisen osan yhdeksässä minuutissa on viisi liikaa.

Tälläkin levyllä Martinaitytė kuulostaa pääasiassa itseltään. Kuten edellisen levyn yhteydessä sanoin, ainutlaatuista on se taito ja herkkyys, jolla hän musiikkinsa pinnoittaa, ja se omaääninen vilpittömyys, jolla hän perustaa sävelkielensä lähes yksinomaan hitaille prosesseille. Kun äänet ja soinnit syttyvät, sammuvat, kääntyilevät ja muuntuvat plastisesti, luultavasti harmonian pitää olla pelkistettyä, että kuulija kokee prosessit kirkkaina.

Uutta levyä kuunnellessa kuitenkin tajusin, miten paljon riippuu kuulijan mielialasta ja vireystilasta, tuntuuko kirkas prosessi turvalliselta vai pelkästään tylsältä, ja tuntuuko pelkistetty harmonia vain sokerikuorrutukselta ravinneköyhien ideoiden päällä. Onneksi Martinaitytėn sävelkieli ei tarjoa huippukohtia ja ratkaisuja, vaan kasvaa ja hiipuu kuin luonnonvoima, vailla tarkoitusta. Se pitää makeuden aisoissa.

Žibuoklė Martinaitytė: Nunc fluens. Nunc stans; Ex Tenebris Lux; Sielunmaisema. - Rokas Vaitkevicius, sello, ja Pavel Giunter, lyömäsoittimet, sekä Liettuan kamariorkesteri/Karolis Variakojis. (Ondine, ODE 1403-2)

Kuuntele Kare Eskolan Uudet levyt 29.9.2022.

  • BIS-yhtiön parhaat joulureseptit maustetaan kansanmusiikilla

    Levyarvostelu

    Oman jouluni voimasoittolistalta löytyy levy-yhtiö BISin kaksi Folkjul-levyä, joilla ruotsalainen kansanmusiikki ja Gunnar Idenstamin urkusärmikkyys yhdistetään tuttujen joululaulujen säkenöiviin kuorosovituksiin. Hyvää joulureseptiä ei kannata liikaa muuttaa: BIS leipoo samalla ohjeella joululevyjä myös norjalaisten kanssa. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2014 ja uusi täksi jouluksi.

  • Ilmiliekin ja Salokosken joulu loistaa yksinkertaisesti kuin kynttilä

    Levyarvostelu

    Laulaja Emma Salokoski ja Suomi-jazzin ykköskvartetti Ilmiliekki ovat aiemmilla yhteislevyillään luodanneet suomenruotsalaista kansanlaulua ja runoutta. Nyt ilmestynyt joululevy kurottaa suomenkielisen kulttuurin puolelle ja omiin sävellyksiin ja sanoituksiin, mutta jatkaa musiikillisesti samaa linjaa.

  • Joulun tapahtumarikkain oratorio on koottu varhaisbarokin helmistä

    Levyarvostelu

    Joulun käyttömusiikissaan varhaisbarokin saksalaiset kanttoriurkurit käsittelivät työnsä puolesta joulun kaikkia tapahtumia ja tunnelmia. Ei siis ihme, että tämän joulun etevin jouluoratorio on kasattu laittamalla sopivia barokkilöytöjä joulutapahtumien mukaiseen järjestykseen. Asialla on mainio Clematis-yhtye, joka on kaivanut arkistoja syvältä mutta hyvin levylleen O Jesulein.

  • Monteverdi saa joulun säihkymään

    Levyarvostelu

    Säihkettä ja suurenmoisuutta jouluunsa saa kätevällä ja ekologisella tavalla, kun lainaa ne Venetsian jouluvespereistä 1600-luvun alusta. Silloin säveltäjämestari Claudio Monteverdi ahkeroi Pyhän Markuksen katedraaliin niin juhlavia joulumusiikkikokonaisuuksia, että niitä tultiin kuuntelemaan ympäri Eurooppaa. DG-yhtiön jouluisella kärkituotteella kuullaan tällainen jouluvesper kapellimestari Andrea Marconin ennallistamana, ja harvoin on joulu kuulostanut yhtä komealta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua