Hyppää pääsisältöön

Rouvalin Sibeliuksessa laveus ja sähäkkyys tasapainossa

Tämän vuoden keväällä Klaus Mäkelän ja Oslon filharmonikkojen kokonaislevytys tyhjensi oman Sibelius-pajatsoni - kiinteän, jännitteisen ja moniulotteisen tulkinnan kuultuani en kaivannut muuta. Nyt reilun puolen vuoden jälkeen mieli on taas avoin uudelle: Kolmanteen osaansa edennyt Santtu-Matias Rouvalin ja Göteborgin sinfoniaorkesterin Sibelius-sykli kuulostaa raikkaalta suoraviivaisuudessaan ja musiikkiherkuttelussaan.

Sibelius Symphonies 3 & 5 / Santtu-Matias Rouvali
Sibelius Symphonies 3 & 5 / Santtu-Matias Rouvali Uudet levyt

Santtu-Matias Rouvalin ura on kohonnut komeasti korkealle kuin Sibeliuksen joutsenteema, mutta yhtenä kiinnekohtana on ollut Göteborgin sinfoniaorkesteri, jota Rouvali on luotsannut syksystä 2017. Yhteistyön tuloksena tekeytyvä Sibeliuksen sinfonioiden kokonaislevytys on kerännyt kansainvälistä kiitosta, ja taso pysyy korkealla nyt kun vuorossa ovat uusklassinen kolmas ja yhtenäisen uljas viides.

Kolmannen sinfonian alussa tavallaan tiivistyy Rouvalin kokonaisnäkemys. Jousissa on heti sähäkkyyttä, mutta maltillinen tempo ja suoraviivainen muotoilu antavat musiikin avautua laveana. Maltti säilyy myös ensimmäisissä vaskivalleissa, jotka Rouvali tarjoilee häpeilemättömänä sointiherkkuna mutta ilman paatosta. Mäkelän ja oslolaisten näkemyksessä on enemmän jännitteitä, mutta Rouvalin suoraviivaisempi ote kyllä kannattelee musiikkia Sibeliuksen kehittelyjen läpi siinä missä Mäkelän jatkuva intensiteetti. Kolmossinfonian avausosan eriskummalliset päätössoinnut Mäkelä muotoilee ylevästi, Rouvali hekumallisesti, mutta molemmat saavat niihin kaivattua logiikkaa.

Rouvalin suoraviivaisuuden piiriin kuuluu myös ratkaisujen harkittu teho. Esimerkiksi kolmossinfonian finaalin jännitteisen alun Rouvali rakentaa niin abstraktiksi, että vähitellen käynnistyvä tiluttelu on sitten sitä hauskempaa. Viidennen sinfonian alussa Rouvali saa musiikin hakemaan muotoaan kirkkaasti ja levollisesti, ei harhaillen kuten joskus käy. Kypsää harkintaa on myös viidennen sinfonian finaalissa, jonka uljautta Rouvali annostelee tarkasti. Ekstaattisessa lopussa vaskien kontrolli kuitenkin pettää ja musiikki puuroutuu. Mäkelän levytyksessä soinnillinen detaljityö on paikoin selvästi parempaa kuin Rouvalin.

Tulkintojen suurin ero syntynee silti äänityksestä. Göteborgin konserttisali kumisee eikä kuulija pääse soitinryhmien iholle niin kuin Mäkelän Decca-äänityksessä.

Jean Sibelius: Sinfoniat nro 3 C-duuri ja 5 Es-duuri; Pohjolan tytär. - Göteborgin sinfoniaorkesteri/Santtu-Matias Rouvali. (ALPHA 645)

Kuuntele Kare Eskolan Uudet levyt 10.11.2022.

  • BIS-yhtiön parhaat joulureseptit maustetaan kansanmusiikilla

    Levyarvostelu

    Oman jouluni voimasoittolistalta löytyy levy-yhtiö BISin kaksi Folkjul-levyä, joilla ruotsalainen kansanmusiikki ja Gunnar Idenstamin urkusärmikkyys yhdistetään tuttujen joululaulujen säkenöiviin kuorosovituksiin. Hyvää joulureseptiä ei kannata liikaa muuttaa: BIS leipoo samalla ohjeella joululevyjä myös norjalaisten kanssa. Ensimmäinen ilmestyi vuonna 2014 ja uusi täksi jouluksi.

  • Ilmiliekin ja Salokosken joulu loistaa yksinkertaisesti kuin kynttilä

    Levyarvostelu

    Laulaja Emma Salokoski ja Suomi-jazzin ykköskvartetti Ilmiliekki ovat aiemmilla yhteislevyillään luodanneet suomenruotsalaista kansanlaulua ja runoutta. Nyt ilmestynyt joululevy kurottaa suomenkielisen kulttuurin puolelle ja omiin sävellyksiin ja sanoituksiin, mutta jatkaa musiikillisesti samaa linjaa.

  • Joulun tapahtumarikkain oratorio on koottu varhaisbarokin helmistä

    Levyarvostelu

    Joulun käyttömusiikissaan varhaisbarokin saksalaiset kanttoriurkurit käsittelivät työnsä puolesta joulun kaikkia tapahtumia ja tunnelmia. Ei siis ihme, että tämän joulun etevin jouluoratorio on kasattu laittamalla sopivia barokkilöytöjä joulutapahtumien mukaiseen järjestykseen. Asialla on mainio Clematis-yhtye, joka on kaivanut arkistoja syvältä mutta hyvin levylleen O Jesulein.

  • Monteverdi saa joulun säihkymään

    Levyarvostelu

    Säihkettä ja suurenmoisuutta jouluunsa saa kätevällä ja ekologisella tavalla, kun lainaa ne Venetsian jouluvespereistä 1600-luvun alusta. Silloin säveltäjämestari Claudio Monteverdi ahkeroi Pyhän Markuksen katedraaliin niin juhlavia joulumusiikkikokonaisuuksia, että niitä tultiin kuuntelemaan ympäri Eurooppaa. DG-yhtiön jouluisella kärkituotteella kuullaan tällainen jouluvesper kapellimestari Andrea Marconin ennallistamana, ja harvoin on joulu kuulostanut yhtä komealta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua