Ylen vuosikymmenet

Ennen Yleisradion perustamista

• 1917
• 1919
• 1921
• 1923
• 1924
• 1925

1917

• Tampereen Teknillisessä Opistossa rakennettiin omista välineistä radioasema, jolla kuunneltiin eetterissä liikkuvia aaltoja.

1919

• Säädetään radiolaki, jonka mukaan oikeus radiolaitteiden käyttöön kuuluu valtiolle.

1921

• Valtioneuvosto myönsi Nuoren Voiman Liiton Radioyhdistykselle oikeuden kokeilutarkoituksessa rakennettavien asemien käyttöön.
• Nuoren Voiman liiton harrastuspiiristä muodostetaan NVL Radioyhdistys (nykyinen Suomen Radioamatööriliiitto). Valtioneuvosto antaa yhdistykselle luvan kokeilla radiolaitteilla.

1923

• Ensimmäinen gramofonikonsertti lähetettiin 6.1. Helsingissä.
• Lokakuussa perustetaan kuuntelijoiden etuja ajamaan Suomen radioyhdistys r.y. (Finlands Radioförening r.f.) Yhdistys mm. hankki kuuntelulupia jäsenilleen. Lupa haettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä.
• Tampereen Radio aloitti yleisölle tarkoitetut lähetykset 1.11. ja valtion omistama Radiopataljoonan asema Helsingin Katajanokalla 3.12.

1924

• Radiokonsertti Suomen radioamatööriliiton Helsingin kerhon Radiola-lähetysasemalta.

1925

• Radioyhdistys alkoi lähettää ohjelmaa 7.3. lähtien käyttäen Radiopataljoonan lähetintä. Tätä päivää pidetään maamme säännöllisen yleisradiotoiminnan alkamispäivänä.

Yleisradio perustettiin vuonna 1926

• 1920-luku
• 1930-luku
• 1940-luku
• 1950-luku
• 1960-luku
• 1970-luku
• 1980-luku
• 1990-luku
• 2000-luku
• 2010-luku

1920-luku

1920-lukua voidaan pitää radion syntymävuosikymmenenä. Suomen Yleisradion lähetykset Lahden radioasemalta aloitettiin 22.4.1928. Samana vuonna syntyivät myös sellaiset elokuvasuuruudet kuin Åke Lindman ja Stanley Kubrick. Myös yksi Suomen vanhimmista sanomalehdistä, Lapin Kansa, perustettiin.

1926

• O.Y. Suomen Yleisradio - A.B. Finlands Rundradio -nimisen yhtiön perustava kokous pidettiin Helsingissä 29.5. Yhtiö lähetti ensimmäisen ohjelmansa torstaina 9.9. Tätä päivää pidetään Yleisradion ohjelmalähetysten syntymäpäivänä.
• 10.9. radioitiin ensimmäinen jumalanpalvelus ja 14.9. ensimmäinen kuunnelma (August Strindbergin pienoisnäytelmä Paria).
• Ylen ensimmäisenä va. toimitusjohtajana 2.6. lähtien toimi L. M. Viherjuuri.

1927

• Radiolaki tuli voimaan. Lain mukaan valtio myönsi yhtiölle toimiluvan määräajaksi ja pidätti itselleen myös oikeuden määrätä kuuntelulupamaksut, joista yhtiö sai tulonsa. Lupa-asioiden hoito määrättiin asetuksella posti- ja lennätinlaitokselle.
• Ensimmäinen urheiluselostus kuultiin Suomi-Ruotsi-maaottelusta Tukholmasta.
• Radio-orkesteri perustettiin.
• 1.4.–12.10. Ylen va. toimitusjohtajana toimi Yrjö Koskelainen.
• 13.10.–7.12. va. toimitusjohtajana oli prokuristi A. Deinert.
• 7.12. toimitusjohtajaksi nimitettiin Hj. W. (Hjalmar Woldemar) Walldén. Nimike vaihtui pääjohtajaksi 1.4.1944 alkaen.

1928

• Lahden suurasema valmistui. Suomen Yleisradion lähetykset alkoivat nyt kuulua suuressa osassa maata. Lahti oli ensimmäinen valtion rakentama asema. Sen valmistuttua asemaverkkoa alettiin kehittää.

1930-luku

1930-luvulla saatiin ensimmäiset äänityslaitteet Suomessa Yleisradion käyttöön ja kuultiin Suomisen perhesarjan ensimmäinen lähetys. Samalla vuosikymmenellä vihittiin käyttöön myös Helsingin olympiastadion.

1930

• 100 000. kuuntelulupa lunastettiin.

1934

• Uusi valtionjohtoinen Oy. Suomen Yleisradio Ab. (vuodesta 1944 Oy. Yleisradio Ab. ja 1.1.1994 alkaen Yleisradio Oy) perustettiin jatkamaan yleisradiotoimintaa.
• Radion ohjelmaneuvosto perustettiin.
• Ensimmäinen pikalevyjen tallennuslaite tuli Yleisradioon. Ennen tätä kaikki ohjelmat olivat suoria.

1935

• Ensimmäiset äänityslaitteet saatiin käyttöön. Lahden toinen suurasema valmistui jouluaattona.

1936

• Yleisradio 10 vuotta. 9.9.1936: Elävä Arkisto: J. V. Vakio vakiinnutti Yleisradion.

1937

• Ensimmäinen varsinainen ääniauto valmistui Yleisradion käyttöön.

1940-luku

1940-luvulla aloitti toimintansa Yleisradion hallintoneuvosto. Samalla vuosikymmenellä solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ja annettiin YK:n ihmisoikeuksien julistus. Maailmalla toimintansa aloitti WHO, Maailman terveysjärjestö.

1945

• 500 000:s kuuntelulupa lunastettiin.
• Ylen pääjohtajaksi nimitettiin 26.4. Hella Wuolijoki.

1949

• Yhtiön ensimmäinen eduskunnan valitsema hallintoneuvosto aloitti toimintansa. Hallintoneuvoston jäsenten valinta siirtyi 1948 voimaan tulleella lailla yhtiökokoukselta eduskunnalle.

1950-luku

1950-luvulla ULA-asemaverkko valloitti Suomen ja kaapelitelevisiota kokeiltiin ensimmäisen kerran. Samalla vuosikymmenellä valloitettiin ensi kerran myös Mount Everest. Ensimmäistä kertaa kokoontui Strasbourgissa myös Euroopan Parlamentti.

1950

• Suomessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa kaapelitelevisiota.
• Ylen pääjohtajaksi nimitettiin Einar Sundström.

1952

• Yleisradiolle valmistui toimitalo Helsinkiin Unioninkatu 16:een samaan kortteliin radiotalon kanssa.

1953

• Ensimmäiset ula-asemat valmistuivat.

1955

• Miljoonas radiolupa lunastettiin.
• Ensimmäinen julkinen televisiolähetys Suomessa lähetettiin Teknillisen Korkeakoulun sähkölaboratoriosta 24.5.1955. Maassa oli televisiovastaanottimia 15 kappaletta.

1956

• Ensimmäinen koko maan peittävä ula-asemaverkko valmistui.
• Yhtiön pääjohtajaksi nimitettiin Eino S. Repo.

1957

• Yleisradio aloitti television koelähetykset Stadionin torniin Helsinkiin asennetun lähettimen välityksellä.

1958

• Yleisradio aloitti säännölliset televisiolähetykset 1.1. nimellä Suomen Televisio. Ensimmäinen television ulkolähetysauto otettiin käyttöön.

1960-luku

1960-luvulla Ylen Pasilan tv-keskuksen ensimmäinen studio valmistui ja aloitettiin teknilliset väri-tv-koelähetykset. Samalla vuosikymmenellä pystytettiin Berliinin muuri, käytiin kuussa ja tehtiin ensimmäinen sydämensiirto sekä valmistettiin myös ensimmäinen kotikäyttöön tarkoitettu kasettinauhuri.

1960

• Televisio sai ensimmäiset kuvantallennuslaitteet. Ohjelmansiirtoyhteys Eurovisioon valmistui.

1961

• Pasilan televisiokeskuksen ensimmäinen studio, Studio 1, valmistui. Ohjelmansiirtoyhteys Moskovaan valmistui.

1963

• Rinnakkaisulaverkko oli valmis Lappia lukuunottamatta, kolmas verkko peitti ruotsinkielisten asuma-alueet.
• Radion lähetysaikaa lisättiin: ohjelmaa alettiin lähettää aamukuudesta puoleen yöhön.
• Sävelradio aloitetttiin.
• Urheiluruutu aloitettiin. Elävä Arkisto: Urheiluruudun tunnukset

1964

• Yleisradio osti Oy. Tesvisio Ab:n osakekannan ja myös Tamvisio siirtyi Yleisradion omistukseen. Yhtiö ilmoitti kaupan yhteydessä säilyttävänsä toisen tv-kanavan.
• Suomenkielisten tv-ohjelmien ohjelmaneuvosto perustettiin.

1965

• Koko maan peittävä rinnakkaisulaverkko valmistui. Yhtiö aloitti oman uutistoiminnan. Nimet TV-ohjelma 1 ja TV-ohjelma 2 otettiin käyttöön.

1967

• Radio aloitti säännölliset stereolähetykset. Syyskuussa tehtiin 1. suora värilähetys Suomesta Ruotsiin.

1968

• Teknilliset väri-tv-koelähetykset aloitettiin tammikuussa. Yhtiölle valmistui elokuussa uusi toimitalo Helsinkiin Kesäkatu 2:een.

1969

• Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe aloitti ohjelmalliset väri-tv-koelähetykset. Miljoonas televisiolupa lunastettiin.

1970-luku

1970-luvulla aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen paikallisradio Ylen aikainen pääkaupunkiseudulla.

1970

• Ylen pääjohtajaksi nimitettiin Erkki Raatikainen.

1972

• Ensimmäinen Puhelinlangat laulaa -lähetys.

1974

• Tampereen radio- ja televisiokeskus valmistui Tohloppijärven rannalle. Väritelevisio-ohjelmien tuotanto alkoi keskuksessa syksyllä.

1975

• 2 000 000:s radiolupa lunastettiin.
• Ensimmäisinä paikallisradioina aloittivat toimintansa 2.1. Ylen aikainen pääkaupunkiseudulla sekä 1.10. ruotsinkielinen Radio Mellannyland.

1977

• Radiolupamaksut poistettiin 1.1.

1980-luku

1980-luvulla tekstitelevisiotoiminta käynnistyi. Samoin aloitettiin Ylen ohjelmien välittäminen Ruotsiin ja Ruotsin tv-ohjelmien välittäminen Suomeen. Samalla vuosikymmenellä murhattiin Tukholmassa Olof Palme. Suomessa puolestaan päättyi presidentti Kekkosen kausi. Berliinin muuri murtui.

1980

• Yhtiön pääjohtajaksi nimitettiin Sakari Kiuru.

1981

• Tekstitelevisiotoiminta käynnistyi lokakuussa suomen- ja ruotsinkielisenä.

1982

• Miljoonas väri-tv-lupa lunastettiin 16.9.

1986

• Yleisradion tv-ohjelmien välittäminen Ruotsiin Tukholman alueelle aloitettiin 1.7.
• Yleisradion, MTV:n ja Nokian perustama Oy Kolmostelevisio Ab aloitti ohjelmatoiminnan 1.12.
• Elävä Arkisto: Yleisradio 60 vuotta.

1987

• Säännölliset yöradiolähetykset alkoivat 1.6.
• Porin uusi lyhytaaltokeskus aloitti ulkomaanlähetykset 1.6.

1988

• Tv-lähetykset uudesta lähetyskeskuksesta alkoivat 24.3.
• Ruotsin tv-ohjelmien välittäminen Etelä-Suomeen alkoi 1.12. Espoon yleisradioasemalta.
• Televisiovastaanottimien ääni oli analogista mono-ääntä vuoteen 1988 saakka, jolloin otettiin käyttöön digitaalinen stereoääni NICAM. NICAMia käytettiin kaksiäänilähetyksiin - toisessa kanavassa kuului suomi ja toisessa ruotsi.

1990-luku

1990-luvulla Ylen ulkomaanlähetyksiä, Radio Finlandia, alettiin lähettää satelliitin kautta. Samalla vuosikymmenellä lopetettiin Suomen vanhin sanomalehti Uusi Suomi. Järkyttävimpiä uutisia oli Estonia-laivan uppoaminen, iloisimpia taas Suomen jääkiekon maailmanmestaruus.

1990

• 1.6. Yleisradio jakoi radio-ohjelmansa kolmelle kanavalle ohjelmatyyppien ja kohderyhmän mukaan. Kanavien nimiksi tulivat Radio Ylen Ykkönen (klassisen musiikin ja puheohjelmien kanava), Radiomafia (nuorison ja populaarimusiikin kanava) ja Radio Suomi (uutis-, ajankohtais- ja aluekanava).
• Pääjohtajana aloitti 1.1. Reino Paasilinna.

1992

• Ohjelmaneuvostot lakkautettiin.

1993

• 1.1. Yleisradio sai television ykkös- ja kakkosverkon (kanavat TV 1 ja TV 2) kokonaan käyttöönsä MTV:n ohjelmien siirtyessä kolmosverkkoon (MTV3-kanava). 2.9. alkaen MTV Oy jatkoi kaupallisen televisiotoiminnan harjoittamista omalla valtakunnallisella toimiluvalla.
• 9.3. Ylen uusi toimitalo Iso Paja valmistui Pasilan radio- ja tv-keskukseen.
• 1.5. Ylen ulkomaanlähetyksiä (Radio Finland) alettiin lähettää lyhyt- ja keskiaaltolähetysten lisäksi myös satelliitin kautta.

1994

• 1.1. laki Yleisradio Oy:stä astui voimaan.
• Radion digitaaliset koelähetykset aloitettiin helmikuussa Espoon yleisradioasemalle rakennetulla koelähettimellä.
• Ylen toimitusjohtajaksi valittiin 1.4. Arne Wessberg.

1995

• Yleisradion ensimmäinen satelliittimaa-asema otettiin käyttöön lokakuussa.

1996

• 1.1. musta-valko-vastaanottimiin sidottu tv-lupa poistui käytöstä ja hinnaltaan yhtenäinen tv-lupa tuli käyttöön koko maan alueella.
• Yle julkaisi maailman ensimmäisen vaalikoneen.

1997

• Ykkösen aamu-tv aloitti.
• TV Finlandin digitaaliset lähetykset Eurooppaan alkoivat.
• Ruotsinkielinen radiokanava Riksradion uudistui Radio Vegaksi ja Radio Extremiksi.
• Ruotsinkielinen lastenohjelma BUU-klubben aloitti.

1998

• 12.10. Suomen ensimmäinen digitaaliradio Ylen Radio Peili aloitti lähetyksensä.

1999

• 1.1. Ylen jakelutekniikasta muodostettu tytäryhtiö Digita Oy aloitti toimintansa.
• 1.10. Ylen uusi logo otettiin käyttöön.
• Kaksi uutta digitaalista radiokanavaa, Ylen Klassinen ja Radio Aino, aloittivat toimintansa.

2000-luku

2000-luku oli siirtymistä tutun perinteisestä uuteen maailmaan. Y2K:sta selvittiin, Suomeen valittiin ensimmäisen kerran nainen presidentiksi, ja digitaalisen television aika koitti.

2000

• 6.1. aloitettiin alueellinen tv-uutistoiminta Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Maaliskuun lopussa ylittyi 2 miljoonan tv-maksun rajapyykki. 20.12. Yleisradio myi 49 % tytäryhtiöstään Digita Oy:stä ranskalaiselle TDF:lle.

2001

2001

• 75 vuotta täyttänyt Yle järjesti lapsille syntymäpäiväjuhlat Tampereella 26.5.
• Digitaaliset tv-lähetykset aloitettiin 27.8. Samalla ohjelmatoimintansa aloittivat myös Ylen uudet kanavat YLE24, Teema ja FST.
• Digitaaliset maanpäälliset tv-verkot laajennetaan kattamaan koko valtakunnan alue (kolmessa vaiheessa: 2001, 2004, 2005).

2002

• Yle käynnisti MHP (Multimedia Home Platform) -palvelut 14.5. Palvelut olivat superteksti-tv ja sähköinen ohjelmaopas.

2003

• 13.1. suomenkieliset radiokanavat uudistuivat: Yle Radio 1, YleX, Yle Radio Suomi ja YleQ aloittivat toimintansa.
• Yle myi 41 % Digita Oy:n osakkeista ranskalaiselle TDF:lle, jonka omistus yhtiöstä oli siten 90 prosenttia. Loput osakkeet myytiin TDF:lle v. 2005.
• Televisioyhtiöt perustivat verkkopalvelun https://www.digitv.fi ja puhelinpalvelun katsojien opastamiseksi.

2004

• Valtioneuvosto päätti, että analogiset lähetykset lopetetaan Suomessa 31.8.2007.
• Digitaaliset maanpäälliset tv-verkot laajennetaan kattamaan koko valtakunnan alue (kolmessa vaiheessa: 2001, 2004, 2005).

2005

• Digitaaliset maanpäälliset tv-verkot laajennetaan kattamaan koko valtakunnan alue (kolmessa vaiheessa: 2001, 2004, 2005).
• Mikael Jungner aloitti Ylen toimitusjohtajana 1.5.

2006

• Ylen Elävä arkisto avattiin.
• Digi-tv-verkon näkyvyysalueita täydennettiin täytelähettimillä. Mobiili-tv:n ja viidennen digi-tv-verkon toimiluvat myönnettiin.
• Suomi voitti Euroviisut.

2007

• 1.1. radion AM-lähetykset loppuivat.
• Suomessa siirryttiin kokonaan digitaalisiin tv-lähetyksiin 31.8.
• Elävä Arkisto: Digi-tv tehtiin tutuksi tietoiskuilla
• Yle Areena avattiin.
• RSO täytti 80 vuotta.
• Maanpäällisen digi-tv-verkon näkyvyysalueita täydennettiin täytelähettimillä.
• Ylen MHP-palvelut lopetettiin joulukuussa.
• Yle tuotti Euroviisu-lähetyksen Helsingin Hartwall-areenalta ympäri maailmaa.

2008

• 29.2. analogiset tv-lähetykset päättyvät kaapeli-tv-verkoissa.

2010-luku

2010-luvulla digitalisaatio kehittyi vauhdilla. Samalla vuosikymmenellä lakkautettiin Suomen läänit, Dubaissa avattiin maailman korkein rakennus ja maailman väkiluku ylitti 7 miljardia.

2010

• Ylen toimitusjohtajana aloitti Lauri Kivinen 1.5.
• Suunnitellusta mediamaksusta luovuttiin maalikuussa 2010.

2011

• Yle aloitti säännölliset teräväpiirtolähetykset YLE HD -kanavalla 2.5.

2012

• Yle Puhe muuttui valtakunnalliseksi.
• Puhelinlangat laulaa täytti 40 vuotta.
• Elävä Arkisto: Puhelinlangat lauloivat levytoiveita ja kertoivat kuulumisia maan ääriltä
• SVT Worldin ohjelmistoa katsottavaksi Yle FST5:n kanavapaikalle.
• Yle HD -kanava muuttui kokopäiväiseksi 31.10.
• Yle Teema täytti 10 vuotta.

2013

• Ylen rahoitusmalli muuttui: tv-maksusta siirryttiin Yle-veroon.
• Ylen tv-kanavat aloitettiin suoratoistona Yle Areenassa 22.4.
• TV Finlandin satelliittijakelu päättyi kesäkuussa.
• Ylen venäjänkieliset tv-uutiset Novosti Yle alkoi Yle TV1:llä 13.5.
• Urheiluruutu 50 vuotta 18.8.
• SVT Worldin näkyvyysalue laajeni koko Suomeen 1.9.
• Tampereen Tohlopissa sijaitseva luovan alan keskus Mediapolis avautui syksyllä. Mediapolista kehittävät Tampereen kaupunki, Yleisradio, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Technopolis.
• Veikkauksen ohjelmat siirtyivät MTV3:lle lokakuun alusta.
• Saamenkieliset tv-uutiset Yle Ođđasat aloitti Yle TV1:llä 2.12.
• Kotimaisten tv-kanavien verkkopalvelu Teevee.fi aloitti.

2014

• 28.1. Yle HD -koostekanava päättyi ja kaikkien Ylen tv-kanavien HD-muotoiset lähetykset tulivat tarjolle operaattoreille.
• Viittomakieliset uutiset täytti 20 vuotta.
• Tv:n lastenohjelmat täytti 50 vuotta.
• Yle järjesti Input-konferenssin Helsingissä toukokuussa.
• Radiot.fi-verkkopalvelu aloitti.

2015

• Yle Tunnus otettiin käyttöön.
• Sopimus Ison Pajan vuokraamisesta VR:lle.

2016

• Rion olympialaiset Ylen kanavilla.
• Sopimus radio- ja tv-draaman arkistojen avaamisesta Yle Areenaan.
• Iso Paja myytiin Ylen eläkesäätiölle.

2017

• Yle Teema ja Yle Fem muuttivat samalle kanavapaikalle Yle Teema & Fem.
• Yle juhli Suomen satavuotista itsenäisyyttä Suomi 100 -ohjelmistolla.
• Hulahula Suomi tanssitti suomalaisia juhannuksena.
• Uusi etusivu yle.fi otettiin käyttöön.
• Linnan juhlat -lähetys toteutettiin ensimmäistä kertaa kaksikielisenä lähetyksenä.

2018

• Merja Ylä-Anttila aloitti Ylen toimitusjohtajana 1.9.
• Karvakuono Ransu vietti 40-vuotistaiteilijajuhlaansa. Ransu esiintyi ensimmäisen kerran Ylen Pikku Kakkosessa 4. lokakuuta 1978.
• Radion sinfoniaorkesteri vietti 90-vuotisjuhlaa.
• Yle näytti Pyeongchangin talviolympialaiset. Olympiastudiossa tehtiin suomalaista tv-historiaa, kun Etelä-Koreassa olevaa hiihtoasiantuntija Sami Jauhojärveä haastateltiin suorassa lähetyksessä AR-tekniikalla.
• Sisällissodan muistovuosi näkyi ja kuului Ylen kanavilla.
• Yle välitti kansainvälisen kuvasignaalin presidentti Trumpin ja presidentti Putinin Helsingin huippukokouksesta ympäri maailmaa.
• Nettiä ikä kaikki -kampanja opetti digitaitoja suomalaisille verkossa ja kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomen.
• Yle toteutti ensimmäinen pohjoismaisena yleisradioyhtiönä ja toisena yleisradioyhtiönä maailmassa EU:n siirrettävyysasetuksen. Uudistuksen myötä Yle Areenan kaikki videosisällöt avautuivat EU-alueella matkustavien suomalaisten käyttöön Areena-sovelluksissa.
• Uutisvahdin älykäs Voitto-assistentti aloitti uutissuositusten antamisen suoraan Android-mobiililaitteiden lukitusnäytölle. Kyseessä on maailman ensimmäinen suoraan lukitusnäytölle suosituksia tuova älykäs uutisrobotti.
• Svenska Yle otti ensimmäisten joukossa käyttöön sisältöjen ääniohjauksen.
• Ylen ensimmäinen sosiaalinen robotti Ylermi aloitti työharjoittelunsa aulapalvelijana.
• Ylen palveluiden käyttäjien tietosuoja parani, kun EU:n uutta tietosuoja-asetusta (GDPR) alettiin soveltaa. Henkilötietojen käsittelystä ja käyttäjien oikeuksista kerrotaan lisää sivuilla yle.fi/tietosuoja ja svenska.yle.fi/dataskydd.
• Yle Tunnusten määrä rikkoi miljoonan rajapyykin 9.10.

2019

• Yle TV1:n legendaarinen Ylen Aamu-tv uudistui Ylen aamuksi.
• Yle kohtasi suomalaisia Ylen ja Helsingin kaupungin yhteisillä Pointti-kaupunkifestivaaleilla, jossa kävijät pääsivät mm. seuraamaan Ylen lähetyksiä ja keskustelemaan tekijöiden kanssa. Tapahtuma keräsi noin 25 000 kävijää Helsingin Narinkkatorille.
• YleX Naurumaraton järjesti Nenäpäivänä 41 tuntia kestäneen suoran lähetyksen, joka keräsi hyväntekeväisyyteen yli 176 000 euroa. Ohjelma palkittiin Kultaisella Venlalla vuoden parhaana ohjelmana.
• Yle kutsui itsensä kahville suomalaisten koteihin Kutsu Yle kahville -kampanjassa. Suomalaiset esittivät 711 kutsua ja yleläiset tapasivat 1 570 suomalaista ympäri maata.
• Valtakunnallinen I love muovi -kampanja ja kierrätyshaaste kannusti muovin kierrätykseen.
• Saunapäivänä 27.7.2019 juhlistettiin suomalaista saunakulttuuria, saunottiin yli tuhannessa saunassa ympäri maata 203 037 saunojan voimin.
• Suomalais-brittiläinen Muumilaakso-animaatiosarja sai ensi-iltansa.
• Yle julkaisi alle kouluikäisille uuden Pikku Kakkosen Eskari-sovelluksen, jonka pelikokonaisuus kehittää lasten lukivalmiuksia leikin ja vuorovaikutuksen keinoin.
• Lapsille suunnatussa Kehoni on minun -kokonaisuudessa harjoiteltiin turvataitoja.
• Trollitehdas-mobiilipeli havainnollisti valeuutisten leviämistä.
• Ylen tv-kanavilla otettiin käyttöön uudet symbolit, jotka kertovat ohjelmien alussa tarjolla olevista saavutettavuuspalveluista.
• Ylen asiakaspalvelu otti käyttöön Chabla-videopuhelusovelluksen, joka mahdollistaa kuurojen asioinnin Yleen viittomakielellä. Sovellus parantaa myös Ylessä työskentelevien viittomakielisten ja heidän kuulevien kollegoidensa kommunikaatiota.
• Yle julkaisi ohjeen turvallisemman vuorovaikutuksen tueksi, jotta vuoropuhelu yleläisten ja suomalaisten välillä olisi parempaa.
• Yle Areenan kaikki sisällöt avautuivat EU-alueella matkustavien käyttöön kaikille laitteille. Käyttöön tarvitaan Yle Tunnus.