Skip to main content

Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 11

Joatkka: Alimus riekti ii dohkehan eanariekti duomu

Dát lea loahppaoassi Yle Sámi radio njuoggo ságastallamis 28.6.1984. Beaivvi árat, geassemánu 27. beaivve 1984 lei Suoma alimus riekti addán golbma sierra duomu davvigielddaid čáhcejuogu váidagiin. Lei gollan 2,5 jagi das go eanariekti lei vuos addán duomus golmma davimuš gieldda čáhcejuohkodoaimmahusaid guoski váidagiin.

Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 9

Eanarievtti duopmu Ohcejogas ja Anáris, 1981 ja 1982

Davvi-Suoma eanariekti čoahkkanii gieđahallat čáhcejuogus Ohcejogas dahkkojuvvon váidagiiid juovlamánus 1981. Sámi radio muitalii Min Sápmi -sáddagis 10.12.1981 oaiviliid Ohcejoga doaimmahusa birra ja guolástusgoddejuogu birra.

Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 8

Eanaduopmostuolu mearrádus Eanodagas

Davvigielddaid čáhcejuohkodoaimmahusat čađahuvvojedje golmma davvigielddas jagiid 1978 ja 1979. Moadde jagi lei vuos digaštallan das leago čáhcejuohku sámeguovllus oba dárbbašlašge. Ollu dutkit, láhkačeahpit ja sámepolitihkkárat ákkastalle čáhcejuogu vuostá dainna go dat sáhtašii fuonidit sámiid riektedili.

Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 7

Čáhcejuoguin Suomas gerge čakčat 1979

Anár lei Suomas maŋimuš gielda gos čáhcejuohku čađahuvvui. Anár čáhcejuogu kárttaid geahčadeapmi ja loahppačoahkkin lei Avvilis 18.-19.9.1979. Vuorkábáttiin čielgá, ahte loahppačoahkkimis Avvilis čáhcejuohkoduomu lohkan bisttii olles vihtta diimmu. Anáris lei mearri ásahit 169 čáhcevuoigatvuođalaš gili dahje siidda nu ahte juohke juohkogoddi ja dállu livččii iehčanas siida.

Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 6

Anár doaimmahusain ledje nuortalččaid rievttit ollu ovdan

Davvigielddaid čáhcejuogu loahppačoahkkimat álge Anáris giđđat 1979. Vuos gullat jienaid ja jearahallamiid Bárttet ja Čeavetjávrri doaimmahusain. Dát ságat lea sáddejuvvon Sámi radios 24.4.1979.

Ealli arkiiva lea sámegielat vuorkáprográmmafálaldat. Dáin siidduin almmuhuvojit 6.2.2017, sámiid álbmotbeaivve rájes Sámeradio báddevuorkká radioságat. Vuorkkás Anáris lea valjis sámegielat prográmmat: ođasfáttat, ságastallamat ja máidnasat eandalii 1970-logu álggu rájes. Soames boarrasutge prográmmat gávdnojit.

Yle Sápmi ja Elävä arkisto almmuhit juovlavahkus moadde Ealli arkiiva -sága. Leat válljen juovlaáigái heivvolaš vuorkáságaid. Oaivilin lea maiddái geahččaladdat dan Ealli arkiiva -bálvalusa doaibmama, mii álgá guovvamánus.

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 11

    Joatkka: Alimus riekti ii dohkehan eanariekti duomu

    Dát lea loahppaoassi Yle Sámi radio njuoggo ságastallamis 28.6.1984. Beaivvi árat, geassemánu 27. beaivve 1984 lei Suoma alimus riekti addán golbma sierra duomu davvigielddaid čáhcejuogu váidagiin. Lei gollan 2,5 jagi das go eanariekti lei vuos addán duomus golmma davimuš gieldda čáhcejuohkodoaimmahusaid guoski váidagiin.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 10

    Alimus riekti ii dohkkehan eanarievtti duomu ollislaččat

    27.6.1984 attii Suoma alimus riekti golbma sierra duomu davvigielddaid čáhcejuogu váidagiin.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 9

    Eanarievtti duopmu Ohcejogas ja Anáris, 1981 ja 1982

    Davvi-Suoma eanariekti čoahkkanii gieđahallat čáhcejuogus Ohcejogas dahkkojuvvon váidagiiid juovlamánus 1981. Sámi radio muitalii Min Sápmi -sáddagis 10.12.1981 oaiviliid Ohcejoga doaimmahusa birra ja guolástusgoddejuogu birra.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 8

    Eanaduopmostuolu mearrádus Eanodagas

    Davvigielddaid čáhcejuohkodoaimmahusat čađahuvvojedje golmma davvigielddas jagiid 1978 ja 1979. Moadde jagi lei vuos digaštallan das leago čáhcejuohku sámeguovllus oba dárbbašlašge. Ollu dutkit, láhkačeahpit ja sámepolitihkkárat ákkastalle čáhcejuogu vuostá dainna go dat sáhtašii fuonidit sámiid riektedili.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 7

    Čáhcejuoguin Suomas gerge čakčat 1979

    Anár lei Suomas maŋimuš gielda gos čáhcejuohku čađahuvvui. Anár čáhcejuogu kárttaid geahčadeapmi ja loahppačoahkkin lei Avvilis 18.-19.9.1979. Vuorkábáttiin čielgá, ahte loahppačoahkkimis Avvilis čáhcejuohkoduomu lohkan bisttii olles vihtta diimmu. Anáris lei mearri ásahit 169 čáhcevuoigatvuođalaš gili dahje siidda nu ahte juohke juohkogoddi ja dállu livččii iehčanas siida.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 6

    Anár doaimmahusain ledje nuortalččaid rievttit ollu ovdan

    Davvigielddaid čáhcejuogu loahppačoahkkimat álge Anáris giđđat 1979. Vuos gullat jienaid ja jearahallamiid Bárttet ja Čeavetjávrri doaimmahusain. Dát ságat lea sáddejuvvon Sámi radios 24.4.1979.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 5

    Eanodagas sámesiiddat eai hálidan čáhcejuogu

    Eanodaga gielddas čáhcejuohkodoaimmahusat álge guovvamánus 1979. Doaimmahusčoahkkimat ledje sierra giliin nu mo Gárasavvonis, Bálojogas, Bealdovuomis ja Heahtás. Loahppačoahkkin lei Heahtás cuoŋománus 1979. Sámi radio čuovui čoahkkimiid ja muitalii ságaid Ođđasiin (áigeguovdilis ságat sámegillii) ain duorastagaid ja Sámi ságat -sáddagis, dan sáddenbeaivi lei maŋŋebárga.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 4

    Loahppačoahkkin Ohceogas juovlamánus 1978

    Dán 4. oasis gullat ságaid čáhcejuogu loahppačoahkkimis Ohcejogas. Sáddejuvvon 12.12.1978, Sámi ságat. Doaimmaheaddjin leaba Juhani Nousuniemi ja Sulo Lemet Aikio. Jearahallamiin gullat manin Badje-Deanu olbmot leat duhtameahttumat čáhcejuoguin. Jienat čáhcejuohkodoaimmahusčoahkkimis Ohcejogas. Duomu lohkaba Kalevi Routala suomagillii ja Uula Guttorm, Syrjälä-Ovllá sámegillii.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 3

    Juohkodoaimmahusat álggahuvvojedje Njuorggámis

    Čáhcejuogu historjá Čáhcejuohku gullá oassin stuorrajuhkui, mii álggahuvvui Suomas Laihias jagis 1754. Láhka gaskarájás cázis fas bođii fápmui jagis 1902, dát láhka lei 1800-logu loahppajagiid komiteasmiehttamuša boađus. Sámevearu geassin ges loahpahuvvui jagis 1924, dan vearu siiddat mákse stáhttii daid eatnamiid ovddas maid siiddas hálddašedje.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 2

    Čáhcejuogus 1970-logu loahpas ordnejedje bivdorivttiid

    Diibmobeallásaš Sámi ságat 13.7.1976 lei ollásit čáhcejuogu birra. Sámiid sáttagoddi lei deaivvadan Suoma oaiveministerain. Minister Martti Miettunen oainnat galledii Anáris. Sáttagoddi hoahpuhii sámeguovllu čáhcejuogu. Sáttagoddi luohpada oaiveministerii ovcci servoša vuolláičállan teavstta.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 1

    Čáhcejuogus 1970-logu loahpas ordnejedje bivdorivttiid

    Čáhcejuohku golmma davimus gielddas biddjojuvvui ođđasit johtui 1970-logu beallemuttus. Ovddit geardde, 1960-logu álggus dat gaskkalduvai. Dán gease Yle Sápmi sádde Ealli arkiivvas gávcci prográmma mat gieđahahalle čáhcejuohkodoaimmahusaid ja daidda ráhkkaneami jagis 1975 jahkái 1982. Vuosttas oasis gullat Miehtá Sámi sáddaga golggotmánus 1975 sihke Ođđasiid ja Sámi ságaid ođđajagimánus 1977.

  • Presideanta Mauno Koivisto ja sámit

    Mauno Koivisto Sámi radios jagiin 1982 ja 1983

    Presideanta Mauno Koivisto jámii bearjadaga miessemánu 12. beaivve (2017) 93-jahkásažžan Helssegis. Mauno Henrik Koivisto lea riegádan skábmamánu 25. beaivve 1923 Turkus. Su vitkan dáhpáhuvvá helloduorastaga 2017 Helsset duopmogirkus diibmu 13 ja dan maŋŋá son hávdáduvvo Hietaniemi girkoeatnamii buohkaide rabas soalddatlaš gudnejahttinmeanuin.

  • Eatnit muitalit

    Anna Suomenrinne ja Kristiina Guttorm

    Miessemánu nubbi sotnabeaivi lea Suomas etniidbeaivi. Dán giđa dat lea 14.5. Ruoŧas etniidbeaivvi ávvudit fas miessemánu maŋimuš sotnabeaivve, dán giđa 28.5. Norggas etniidbeaivi merkejuvvo almmenáhkkái guovvamánu nuppi sotnabeaivái. Boahtte heave dat lea 11.2.2018. Goittot Suomas máŋgga báikegottis lea vierrun, ahte áhčit lágidit etniide oktasaš feastta.