Skip to main content

Gáijot-Ándde Ánne máinnasta balddonasain ja iežas fearániin

Anni Näkkäläjärvi máinnasta

Dál máinnasta Gáijot-Ándde Ánne (Jorma Ánne, Anni Näkkäläjärvi) Heahtás. Vuosttasin "Go biegga doalvvuid jáfuid", nubbin "Jeaguhis mánáide balddonasat leat stállu, čáhcerávga ja heavdni", goalmmádin "Ásodagas sámásteapmi ja juoigan eai lean heivvolaččat" ja loahpas "Vuosttas gávpotmátki nuorran".

Gáijot-Ándde Ánne muittaša mánnávuođa, nuorravuođa ja bearraša vuođđudeami

Anni Näkkäläjärvi muitalusat jagis 1992

Yle Sámi radiosáddagis gullojedje duorastaga 12.10.2017 báddevuorkká ságat main Gáijot-Ándde Ánne máinnastii balddonasaid ja eará fearániid birra. Dat muitalusat leat báddjejuvvon jagiin 2005 ja 2006. Dása Yle Sápmi lea čohkken Ánne muitalusaid mat leat gullon radios jagis 1992. Dás Ánne muittaša iežas mánnávuođa stohkosiid ja duhkorasaid.

Guhttor-Niillas Juhána muittut skuvlamátkkiin ja bivdofearánat

Juhani Magga máinnasta

Guhttor-Niillas Juhán, Juhani Magga dálostallá Anár Dearpmážis. Su máttut leat dolin boahtán oarjjil Anár ja Soađegili suohkaniid rádjaguvlui. Bearaš ásaiduvai Avviljoga gáddái Guhttorii. Dása leat čohkkejuvvon čieža máidnasa main vuosttasis Juhán muitala makkár lei su máttu Duommá-Guhtura joavkku johtin oarjjil nuorttas badjel čuohte jagi dassá.

Iskko-Ingá hupmá dásseárvvu ja duddjoma birra, 1984 ja 1993

Duddjonmáhttu lea dehalaš badjebearrašis

Álggus Sálkko-Juhán Inggá (Iskko-Inggá) jearahallan jagis 1984. Das gullat Inggá oaiviliid dievdduid ja nissonolbmuid dásseárvvu birra ja sámebearraša bargguin nu meahcis go ruovttusge. Jagi 1993 Sámi radio gažadii Iskko-Inggás duddjoma birra. Mii buohkanassii gullá beaskka duddjomii ja mo goarrut sisttehiid, stigáid ja gálssohiid. Inggá ságain gullo dat mo eallin lea maid agálaš oahppan.

Jussa-Máret bázii Lismái go eará nissonolbmot ja mánát vulge eváhkoi

Jussa-Máret, Maarit Länsman muittaša

Sálkko-Juhán Máret (Jussa-Máret, Ándde-Máreha Máret) muittaša dan áiggi go Anár Lismmá gili olbmotge gárte vuolgit eváhkoi. Čakčat 1944 bođii gohččun báhtarit soađi ovddas. Lismálaččat gárte oarjjás Ruoŧa beallái. Jussa-Máret, Maarit Länsman hálidii ja oaččui báhcit Lismái. Sus lei doppe ollu bargu go albmáide boazomeahccái galggai láibut ja duddjot bivuid. Son maiddái divššui gili sávzzaid.

Ealli arkiiva lea sámegielat vuorkáprográmmafálaldat. Dáin siidduin almmuhuvojit 6.2.2017, sámiid álbmotbeaivve rájes Sámeradio báddevuorkká radioságat. Vuorkkás Anáris lea valjis sámegielat prográmmat: ođasfáttat, ságastallamat ja máidnasat eandalii 1970-logu álggu rájes. Soames boarrasutge prográmmat gávdnojit.

Yle Sápmi ja Elävä arkisto almmuhit juovlavahkus moadde Ealli arkiiva -sága. Leat válljen juovlaáigái heivvolaš vuorkáságaid. Oaivilin lea maiddái geahččaladdat dan Ealli arkiiva -bálvalusa doaibmama, mii álgá guovvamánus.

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Gáijot-Ándde Ánne muittaša mánnávuođa, nuorravuođa ja bearraša vuođđudeami

    Anni Näkkäläjärvi muitalusat jagis 1992

    Yle Sámi radiosáddagis gullojedje duorastaga 12.10.2017 báddevuorkká ságat main Gáijot-Ándde Ánne máinnastii balddonasaid ja eará fearániid birra. Dat muitalusat leat báddjejuvvon jagiin 2005 ja 2006. Dása Yle Sápmi lea čohkken Ánne muitalusaid mat leat gullon radios jagis 1992. Dás Ánne muittaša iežas mánnávuođa stohkosiid ja duhkorasaid.

  • Gáijot-Ándde Ánne máinnasta balddonasain ja iežas fearániin

    Anni Näkkäläjärvi máinnasta

    Dál máinnasta Gáijot-Ándde Ánne (Jorma Ánne, Anni Näkkäläjärvi) Heahtás. Vuosttasin "Go biegga doalvvuid jáfuid", nubbin "Jeaguhis mánáide balddonasat leat stállu, čáhcerávga ja heavdni", goalmmádin "Ásodagas sámásteapmi ja juoigan eai lean heivvolaččat" ja loahpas "Vuosttas gávpotmátki nuorran".

  • Guhttor-Niillas Juhána muittut skuvlamátkkiin ja bivdofearánat

    Juhani Magga máinnasta

    Guhttor-Niillas Juhán, Juhani Magga dálostallá Anár Dearpmážis. Su máttut leat dolin boahtán oarjjil Anár ja Soađegili suohkaniid rádjaguvlui. Bearaš ásaiduvai Avviljoga gáddái Guhttorii. Dása leat čohkkejuvvon čieža máidnasa main vuosttasis Juhán muitala makkár lei su máttu Duommá-Guhtura joavkku johtin oarjjil nuorttas badjel čuohte jagi dassá.

  • Jussa-Máret bázii Lismái go eará nissonolbmot ja mánát vulge eváhkoi

    Jussa-Máret, Maarit Länsman muittaša

    Sálkko-Juhán Máret (Jussa-Máret, Ándde-Máreha Máret) muittaša dan áiggi go Anár Lismmá gili olbmotge gárte vuolgit eváhkoi. Čakčat 1944 bođii gohččun báhtarit soađi ovddas. Lismálaččat gárte oarjjás Ruoŧa beallái. Jussa-Máret, Maarit Länsman hálidii ja oaččui báhcit Lismái. Sus lei doppe ollu bargu go albmáide boazomeahccái galggai láibut ja duddjot bivuid. Son maiddái divššui gili sávzzaid.

  • Iskko-Ingá hupmá dásseárvvu ja duddjoma birra, 1984 ja 1993

    Duddjonmáhttu lea dehalaš badjebearrašis

    Álggus Sálkko-Juhán Inggá (Iskko-Inggá) jearahallan jagis 1984. Das gullat Inggá oaiviliid dievdduid ja nissonolbmuid dásseárvvu birra ja sámebearraša bargguin nu meahcis go ruovttusge. Jagi 1993 Sámi radio gažadii Iskko-Inggás duddjoma birra. Mii buohkanassii gullá beaskka duddjomii ja mo goarrut sisttehiid, stigáid ja gálssohiid. Inggá ságain gullo dat mo eallin lea maid agálaš oahppan.

  • Skuvlaalbmá-Ásllat Olle máinnasta

    Olavi Holmberg nuorravuođafearánat

    Olavi Holmberg lea bajásšaddan Seavžejávrris (Sevžjävri) Anár gieldda davvioasis. Su máidnasiid báikkit Seavžejávri, Čohčjävri, Idjajávri ja Gassaeana. Diein guovlluin Olle guolástii ja meahcástii nuorran ovttas eárá nuoraiguin. Muhtumin son beasai veahkkin maiddái rávvásut albmáide ja oahpái ná meahccehommáid.

  • Susanna, Elle Maria, Armas ja Sulo Sieppi muittašit

    Eallin ja áigáiboahtu Kurujávrri ja Vuohču guovllus

    Dás muittašeaba eallima, fárrema ja ássama Davvi-Soađegilis Susanna Sieppi ja Elle Maria Sieppi. Susanna govvida suohtas eallima Kurujävrris ja doppe eret fárrema dulvadeami geažil. Sus leat maid muittut guhkes skuvlamátkkiin. Fievrrutge leamaš máŋggaláganat. Elle Maria juoigá áhčis Orbosa-Ásllaga ja vieljas Ásllat-Nillasa, Aslak ja Niila Magga.

  • WCIP goalmmát konfereansa lei aboriginálaid luhtte, 1981

    Máilmmi álgoálbmogat Canberras

    Cuoŋománu loahpas 1981 čoahkkanedje sápmelaččat jea eará álgoálbmogat goalmmát máilmmikonferensii Austrálias. Álgoálbmogiid máilmmiráđi goalmmát konfereanssa váldobáiki lei Canberra gávpot. Konfereansaveahka mátkkoštii maid birrasis álgoálbmotčearddaid luhtte ja deaivvadii aboriginálaiguin. Dán bátti álggus gullat doaimmaheaddji Juhani Nousuniemi raportta Walgett-gávpogis.

  • Biehtár-Márjjá Ánde, Antti Peltovuoma muitala

    Máidnasat, muitalusat ja fearánat: Antti Peltovuoma

    Biehtár-Márjjá Ánde, Antti Peltovuoma riegádii 1928 Soađegili Burdnomohkis ja jámii 81-jahkásažžan golggotmánus 2009. Ánde lei ovddemuštá boazosápmelaš. Son lei čeahpeš muitaleaddji ja son máhtii ollu Vuohču guovllu luđiid, juigosiid. Dáin jearahallamiin lea sáhka herggiid dápmamis, boazobargguin ja luonddu attáldagain.

  • Álgoálbmogiiid fierpmádaga duddjon ja WCIP álgojagit, 1981

    WCIP čanai oktii álgoálbogiid

    Bargu álgoálbmogiid oktasaš máilmmiorganisašuvnna ovdii álggii juo jagis 1971. Álgoálbmogiid máilmmiráđđi (WCIP) vuođđuduvvui jagis 1974. WCIP vuosttas konfereansa čoahkkanii Port Albernis Kanádas golggotmánus 1975.

  • Máilmmi álgoálbmogat čoahkkanedje Gironis, 1977

    Ságastallan, lávlun ja suohtastallan

    Borgemánus 1977 máilmmi álgoálbmogat deaivvadedje Gironis. Čoahkkimiid ja suohtastallamiid maŋŋá oassi joavkkus jotke ovttasbarggu Gárasavvonis, gos huksejedje darfegoađi. WCIP máimmikonfereassa oktavuođas lávii gullot lávlun, juoigan ja dánsun go sierra čearddat dolle iežaset eahketdilálašvuođaid. Ii konfereansalanjainge lávlun lean eisege gildojuvvon.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 12

    Alimus rievttis bođii duopmu geassemánus 1993

    Eanariekti lea meannudan sierranas čáhcerivttiid Ohcejogas. Alimus riekti lei geassemánus 1984 máhcahan návddašančáziid gieđahallama fas eanariektái. Eanariekti logai duomu čáhcejuogu guoski váidagiin cuoŋománus 1989. Alimus riekti gieđahalai váidagiid ja attii duomus geasemánus 1993.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 11

    Joatkka: Alimus riekti ii dohkehan eanariekti duomu

    Dát lea loahppaoassi Yle Sámi radio njuoggo ságastallamis 28.6.1984. Beaivvi árat, geassemánu 27. beaivve 1984 lei Suoma alimus riekti addán golbma sierra duomu davvigielddaid čáhcejuogu váidagiin. Lei gollan 2,5 jagi das go eanariekti lei vuos addán duomus golmma davimuš gieldda čáhcejuohkodoaimmahusaid guoski váidagiin.