Ealli arkiiva

Jompá-Niillas Ándde goaivvui golli Suohpášávžžis

Antti Niilaspoika Jomppanen lei gollealmmái.

Vuorkáságain oahpásmuvvat ovtta albmáin guhte lea ohcan golli gieđaiguin goaivvu Leammi álbmotmeahcis Suohpášávžžis. Dát almmái lea Jompá-Niillas Ánde, Antti Jomppanen. Son riegádii 6.1.1921 ja jámii 21.2.1999. (Gáldu: Esko Jomppanen - Jomppasen porosuku ja sen yhteydet muihin porosukuihin Suomessa ja Norjassa) Vuosttas bihtá lea báddejuvvon suoidnemánus 1981 Leammi Njurgoluovttas.

Hilddá-Márjá muittaša skuvlavázzima ja dálu bargguide oahppama

Mari Kitti, is. Valle muittaša, 1986

Hilddá-Márjá, Mari Kitti, muitala mánnávuođasttis Áŋŋelis. Iežas sogas son lea Valle, Vulle-Mihko Márjjá. Son muittaša iežas skuvlavázzima ja dálostallama nuorravuođa rájes. Duodjeoahpuin son muitala mo oahpai beaskka goarrut eatnis málle ja rávvagiid mielde.

Bikko-Jusse dovddai eatnama ja vuođđobávtti

Johan Högman čilge Sámi eatnanvouđu historjjá, 1998

Johan Fredrik Högman elii 92-jahkásažžan, jagis 1925 jahkái 2018. Son riegádii Ohcejogas čakčamánu 21. beaivve 1925 ja jámii suoidnemánu 5. beaivve 2018. Ealli arkiiva golmmaoasát sáttaráiddu maŋimuš oasis beassat gullat mo Bikko-Jusse čilge Sámi eatnanvuođu historjjá ja geologalaš vuođđoáššiid.

Bikko-Jusse čuovui dulvadeami vuostálastimiid Álttás ja Oslos, jienat jagiin 1979 - 1981

Johan Högman reporterin Álttás ja Oslos

Doaimmaheaddji ja ákšoalmmái Johan Fredrik Högman jámii 92-jahkásažžan suoidnemánus 2018. Dán muitoprográmmas gullat su reporterbarggu bohtosiid jagis 1979 jahkái 1981. Dán nuppi oasis čuovvut Bikko-Jusse barggu Sámi radio reporterin dallle go Áltá - Guovdageaineanu dulvadeami birra mearriduvvui ja dulvadeami vuostálastin badjánii.

Bikko-Jusse lei reporter ja servodatberošteaddji

Johan Högman, doaimmaheaddji, 1925 - 2018

Johan Fredrik Högman elii 92-jahkásažžan, jagis 1925 jahkái 2018. Son riegádii Ohcejogas čakčamánu 21. beaivve 1925 ja jámii suoidnemánu 5. beaivve 2018. Jusse bázii beannotjahkásažžan bealleoarbbisin go dálu isit Jumbál-Ovllá heavvanii dáhpedorpmis. Eadni, Bikko-Hánno Ingá bázii okto mánáiguin ja juo guovttejahkásažžan Jusse gárttai mánáidruktui Anár Rivdolii.

Sámemánáid oahpahusáššit ja iežasgielat oahpahusa ordnen 1970-logus

Ságastallamat sámeoahpahusa ordnemis

Báddevuorkkás gullat ságastallamiid sápmelaččaid skuvlendilis ja sámeoahpahusa ordnemis. Jagis 1970 Sámi radio čohkkii seamma beavddi birra Sámi skuvladili suokkardan doaibmagotti lahtuid ságastallat oahaphusgažaldagain. Ságastallit leat oahpaheaddji Reidar Suomenrinne (Frederet-Ánná Reidar), dálolaš ja badjeolmmoš Jouni Vest (Biennaš-Jon Jovnna) ja láhkadiehtagiid kandidáhta Oula Näkkäläjär

Ealli arkiiva lea sámegielat vuorkáprográmmafálaldat. Dáin siidduin leat almmuhuvvon 6.2.2017 rájes Sámeradio báddevuorkká radioságat.

Vuorkkás Anáris leat valjis sámegielat prográmmat: ođasfáttat, ságastallamat ja máidnasat eandalii 1970-logu álggu rájes.

Yle Sápmi joatká nu davvisámegielat, nuortasámegielat go anárašgielatge radioságastallamiid digiterema.

Yle Sápmi | Tuoreimmat uutiset

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

Jompá-Niillas Ándde goaivvui golli Suohpášávžžis

Antti Niilaspoika Jomppanen lei gollealmmái.

Vuorkáságain oahpásmuvvat ovtta albmáin guhte lea ohcan golli gieđaiguin goaivvu Leammi álbmotmeahcis Suohpášávžžis. Dát almmái lea Jompá-Niillas Ánde, Antti Jomppanen. Son riegádii 6.1.1921 ja jámii 21.2.1999. (Gáldu: Esko Jomppanen - Jomppasen porosuku ja sen yhteydet muihin porosukuihin Suomessa ja Norjassa) Vuosttas bihtá lea báddejuvvon suoidnemánus 1981 Leammi Njurgoluovttas.
Hilddá-Márjá muittaša skuvlavázzima ja dálu bargguide oahppama

Mari Kitti, is. Valle muittaša, 1986

Hilddá-Márjá, Mari Kitti, muitala mánnávuođasttis Áŋŋelis. Iežas sogas son lea Valle, Vulle-Mihko Márjjá. Son muittaša iežas skuvlavázzima ja dálostallama nuorravuođa rájes. Duodjeoahpuin son muitala mo oahpai beaskka goarrut eatnis málle ja rávvagiid mielde.
Bikko-Jusse dovddai eatnama ja vuođđobávtti

Johan Högman čilge Sámi eatnanvouđu historjjá, 1998

Johan Fredrik Högman elii 92-jahkásažžan, jagis 1925 jahkái 2018. Son riegádii Ohcejogas čakčamánu 21. beaivve 1925 ja jámii suoidnemánu 5. beaivve 2018. Ealli arkiiva golmmaoasát sáttaráiddu maŋimuš oasis beassat gullat mo Bikko-Jusse čilge Sámi eatnanvuođu historjjá ja geologalaš vuođđoáššiid.
Bikko-Jusse čuovui dulvadeami vuostálastimiid Álttás ja Oslos, jienat jagiin 1979 - 1981

Johan Högman reporterin Álttás ja Oslos

Doaimmaheaddji ja ákšoalmmái Johan Fredrik Högman jámii 92-jahkásažžan suoidnemánus 2018. Dán muitoprográmmas gullat su reporterbarggu bohtosiid jagis 1979 jahkái 1981. Dán nuppi oasis čuovvut Bikko-Jusse barggu Sámi radio reporterin dallle go Áltá - Guovdageaineanu dulvadeami birra mearriduvvui ja dulvadeami vuostálastin badjánii.
Bikko-Jusse lei reporter ja servodatberošteaddji

Johan Högman, doaimmaheaddji, 1925 - 2018

Johan Fredrik Högman elii 92-jahkásažžan, jagis 1925 jahkái 2018. Son riegádii Ohcejogas čakčamánu 21. beaivve 1925 ja jámii suoidnemánu 5. beaivve 2018. Jusse bázii beannotjahkásažžan bealleoarbbisin go dálu isit Jumbál-Ovllá heavvanii dáhpedorpmis. Eadni, Bikko-Hánno Ingá bázii okto mánáiguin ja juo guovttejahkásažžan Jusse gárttai mánáidruktui Anár Rivdolii.
Sámemánáid oahpahusáššit ja iežasgielat oahpahusa ordnen 1970-logus

Ságastallamat sámeoahpahusa ordnemis

Báddevuorkkás gullat ságastallamiid sápmelaččaid skuvlendilis ja sámeoahpahusa ordnemis. Jagis 1970 Sámi radio čohkkii seamma beavddi birra Sámi skuvladili suokkardan doaibmagotti lahtuid ságastallat oahaphusgažaldagain. Ságastallit leat oahpaheaddji Reidar Suomenrinne (Frederet-Ánná Reidar), dálolaš ja badjeolmmoš Jouni Vest (Biennaš-Jon Jovnna) ja láhkadiehtagiid kandidáhta Oula Näkkäläjär
Luonddugáhttenguovllut heivejit dihto eavttuiguin boazoealáhusain oktii

Luonddugáhtten ja boazodoallu

1970-logus ságastallojuvvui ollu luonddusuodjalanguovlluid váikkuhusain Sámis. Oaivil lei vuođđudit ođđa álbmotmehciid. Čavggabut suodjaluvvon luonddumeahcit ledje juo Eanodagas ja Ohcejogas. Pallas-Ovnnesduoddara álbmotmeahcci vuođđuduvvui juo jagis 1938. Dan davimus oasit leat Eanodaga Ovnneduoddaris.
Ná šattai giellamet dálá čállinvuohki

Čállinvuogi hutkan lei guhkálaš bargu

Sámii VII konfereansa Jielleváris 1971 ásahii Sámi giellalávdegotti hábmet davvisámegiela ođđa oktasaš čállinvuogi, ortografiia. Skábmamánus 1977 giellalávdegoddi fidnii evttohusas gárvvisin. Sámiid X konfereansa Árjjapluovis jagis 1978 dohkkehii evttohusa.
Almmái gohčoduvvui Kultur-Ásllagin eallinbarggus dihte

Aslak Niittyvuopio muitalusat 1990-logus

Dán vuoro muitaleaddji lea Olen-Risten Ásllat, dahje Niillasaš-Jovnna Ásllat, Aslak Niittyvuopio. Ieš son geavahii maiddái sohkanama Niitovuohppi. Ollugat dovde su Kultur-Ásllagin dan sivas go son lei dovddus nu sámepolitihkas go maiddái kultursearvedoaimmain.
Sámiid IX konfereansa Anáris lei sámepolitihkalaš čoahkkin

Geassemánus 1976 sámit čoahkkanedje Anáris

Dás beasat gullat oasi sáhkavuoruin Sámiid IX konfereanssas Anáris 12-14.6.1976. Sámiráđi ságajođiheaddji Matti Morottaja ja álgoálbmogiid máilmmiráđi WCIP oaivámuš George Manuel shuswap-čearddas Kanádas rabaiga konfereanssa. Radioságain lea mielde dulkon davvisámegillii. Doaimmaheaddji Juhani Nousuniemi referere konfereanssa mearrádusaid mat gusket sámepolitihkalaš prográmma.
Lars Johannes Ponka eallin boazosápmelažžan - gávpot lei sutnje vieris biras

Lars Johannes Ponka, Nearva 1992

Lars Johannes Ponka lea riegádan Másealggis Guopmováris 1920-logu loahpas. Son lea eallán boazosápmelačča eallima eanaš meahcis, dahje duoddaris. Go muitalusat leat báddejuvvon, son ásai Nearvvas (Mertajärvi) ja lei 63-jahkásaš. Máidnasat sáddejuvvojedje YLE Sámi radios skábmamánus 1992. Dán ságastallama gaskkas Lars-Jussá juoigá áhčis Márjjá-Ándde, Anders Nilsson Ponka.
Goddesáhpánat, sávlagat, geatkkit ja giđđalodden ledje luonddufáttat Sámi radios 1970-logus

Luonddufáttat Sámi radios 1970-logus

Sámi radio lea muitalan duollet dálle luonddufáttáinge. Go 50 jagi dassá, jagis 1968, álge guhkit sáddagat, numo diibmobeallásaš Sámi ságat de lei sadji earáge go ođasságaide. Dá moadde ovdamearkka dalle áigeguovdilis fáttain Sámi luonddus. Goddesáhpánat johttájedje valjis jagis 1970. Goddesáhpánid navde soapmásat váikkuhan guohtoneatnamiid ja bohccuid dillái.
Ándde-Jon Piera berošta historjjálaš dáhpáhusain ja muitá fearániid

Piera K. Guttorm máinnasta

Ándde-Jon Piera, Piera K. Guttorm Nuvvosis lea diehtoáŋgir ja čeahppi maid muitalit árbedieđuidis ovddosguvlui. Sámi radio lea bádden ollu su muitalusaid. Dá gullat moadde ovdamearkka su muitalančehppodagas. Vuos lea sáhka Ohcejoga searvegotti vuosttas girku, Dálvadas girku birra, dasto Nuvvos gili ássanhistorjás ja vel árbevirolaš luossabivdovugiin.
Skuvlla-Ánne muitalusat katekehta barggus

Anni Kitti máinnasta - davvisámegillii ja anárašgillii

Dás gulat Skuvlla-Ánne, Anni Kitti radiojearahallamiid jagiin 1981 - 1983. Álggus davvisámegillii ja loahpas anárašgilii. Anni Kitti, is. Aikio lea riegádan jagis 1892 Anár Čoavččesjávrris (Čohčjävri). Skuvlla son váccii njeallje jagi Anáris ja de son gaccai oahpaheaddjioahpu Hämeenlinnas.