Skip to main content

Gánddaš-Sámmol Márjá muittaša nuorravuođa, náitaleami, dállodoalu ja eváhko

Maarit Valle, is. Saijets, máinnasta

Gánddaš-Sámmol Márjá dahje Vulle-Máret, is. Saijets lea riegádan jagis 1911. Gánddaš-Márjjá dovde maiddái namain Vulle-Máret. Márjjás leat buorit muittut nuorravuođas. Son muitala skuvlavázzima birra, miella livččii lean vel eanet skuvllaid vázzit. Son lea goittot eallán ivdnás ja máŋggabealat eallima Sámis. Niátalit son gearggai golbmii.

Skuvlla-Ánne muitalusat katekehta barggus

Anni Kitti máinnasta - davvisámegillii ja anárašgillii

Dás gulat Skuvlla-Ánne, Anni Kitti radiojearahallamiid jagiin 1981 - 1983. Álggus davvisámegillii ja loahpas anárašgilii. Anni Kitti, is. Aikio lea riegádan jagis 1892 Anár Čoavččesjávrris (Čohčjävri). Skuvlla son váccii njeallje jagi Anáris ja de son gaccai oahpaheaddjioahpu Hämeenlinnas.

Anni Maria Jomppanen muittaša eallima Anárjogas ja Leammis

Rántel Ánne-márjá muittaša

Vuorkáságain gullat Rántel-Ánne-Márjjá, Anna Maria Jomppanen is. Ranttila muitaleamen moadde fearána nuorravuođas. Álggus son muittaša dan mo sii lávejedje nuohttut Anárjogas ja das makkár nuohtti dat bivdá. Lagaš dáluid olbmot bivde ovttas ja juogadedje sállaša. Ánne Márjá muittaša maid vuojadanfearániid ja mánnávuođa dehalaš báikkiid nu mo Jávremohki.

Cuvccas giđđačuonjábivddus, Ovlina-Issát máinnasta

Fearánat Lismás ja Anáris, Iisko Sara máinnasta

Yle Sámi báddevuorkkás gávdnojit juoga veardde Ovlina-Issáha, Iisko Sara muitalusaid, ja dáid gal sáhttá bures gohčodit cuvccasin. Vuos son máinnasta ovtta albmá, Hánno-Jovnna, fearániin Anár Lismmás. Máidnasis "Čuotnjága gaskin" beassat gullat ovtta giđa dáhpáhusaid meahccedálus. Máinnas ovdána nu mo juo sápmelaččaid máinnastanárbevierus lea vuohkin.

Oivoš-Johána, Johan M. Nuorgam radioságat 1970 - 1975

Johan M. Nuorgam lei musea- ja mediaolmmoš

Oivoš-Johán, Niillas-Jon Juhán, Johan M. Nuorgam riegádii jagis 1910 ja jámii jagis 1978. Son lei dovddus anárlaš guhte barggai sámegiela ja sámekultuvrra buorrin. Oivoš-Johán doaimmai guhká Sámiid lihttu -nammasaš sámesearvvis. Son doaimmahii ovttagaskka maiddái sámegielat radioođđasiid ja lei Sámiid kristttalaš nuoraidskuvlla doaimmas fárus.

Ealli arkiiva lea sámegielat vuorkáprográmmafálaldat. Dáin siidduin leat almmuhuvvon 6.2.2017 rájes Sámeradio báddevuorkká radioságat.

Vuorkkás Anáris leat valjis sámegielat prográmmat: ođasfáttat, ságastallamat ja máidnasat eandalii 1970-logu álggu rájes.

Yle Sápmi joatká nu davvisámegielat, nuortasámegielat go anárašgielatge radioságastallamiid digiterema.

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Skuvlla-Ánne muitalusat katekehta barggus

    Anni Kitti máinnasta - davvisámegillii ja anárašgillii

    Dás gulat Skuvlla-Ánne, Anni Kitti radiojearahallamiid jagiin 1981 - 1983. Álggus davvisámegillii ja loahpas anárašgilii. Anni Kitti, is. Aikio lea riegádan jagis 1892 Anár Čoavččesjávrris (Čohčjävri). Skuvlla son váccii njeallje jagi Anáris ja de son gaccai oahpaheaddjioahpu Hämeenlinnas.

  • Gánddaš-Sámmol Márjá muittaša nuorravuođa, náitaleami, dállodoalu ja eváhko

    Maarit Valle, is. Saijets, máinnasta

    Gánddaš-Sámmol Márjá dahje Vulle-Máret, is. Saijets lea riegádan jagis 1911. Gánddaš-Márjjá dovde maiddái namain Vulle-Máret. Márjjás leat buorit muittut nuorravuođas. Son muitala skuvlavázzima birra, miella livččii lean vel eanet skuvllaid vázzit. Son lea goittot eallán ivdnás ja máŋggabealat eallima Sámis. Niátalit son gearggai golbmii.

  • Cuvccas giđđačuonjábivddus, Ovlina-Issát máinnasta

    Fearánat Lismás ja Anáris, Iisko Sara máinnasta

    Yle Sámi báddevuorkkás gávdnojit juoga veardde Ovlina-Issáha, Iisko Sara muitalusaid, ja dáid gal sáhttá bures gohčodit cuvccasin. Vuos son máinnasta ovtta albmá, Hánno-Jovnna, fearániin Anár Lismmás. Máidnasis "Čuotnjága gaskin" beassat gullat ovtta giđa dáhpáhusaid meahccedálus. Máinnas ovdána nu mo juo sápmelaččaid máinnastanárbevierus lea vuohkin.

  • Anni Maria Jomppanen muittaša eallima Anárjogas ja Leammis

    Rántel Ánne-márjá muittaša

    Vuorkáságain gullat Rántel-Ánne-Márjjá, Anna Maria Jomppanen is. Ranttila muitaleamen moadde fearána nuorravuođas. Álggus son muittaša dan mo sii lávejedje nuohttut Anárjogas ja das makkár nuohtti dat bivdá. Lagaš dáluid olbmot bivde ovttas ja juogadedje sállaša. Ánne Márjá muittaša maid vuojadanfearániid ja mánnávuođa dehalaš báikkiid nu mo Jávremohki.

  • Oivoš-Johána, Johan M. Nuorgam radioságat 1970 - 1975

    Johan M. Nuorgam lei musea- ja mediaolmmoš

    Oivoš-Johán, Niillas-Jon Juhán, Johan M. Nuorgam riegádii jagis 1910 ja jámii jagis 1978. Son lei dovddus anárlaš guhte barggai sámegiela ja sámekultuvrra buorrin. Oivoš-Johán doaimmai guhká Sámiid lihttu -nammasaš sámesearvvis. Son doaimmahii ovttagaskka maiddái sámegielat radioođđasiid ja lei Sámiid kristttalaš nuoraidskuvlla doaimmas fárus.

  • Luonddu dálkasiiguin dikšo nu bohccuid go olbmuidge

    Sápmelaččat muitalit luonddudálkkodanvugiin

    Sámi radio báddevuorkkás gávdnojit sápmelaččaid árbedihtui gullevaš ságastallamat. Gulaimmet gieskat guovtti sierra Ealli arkiiva -prográmmas viđa olbmo muitalusaid luonddudálkkodanvugiin ja ávdasiin. Soapmásat máhtte šattuid, murjjiid dahje eará luondduávdnasiid geavahit buorebut go earát, sii ledje njuolga diehttit.

  • Bienni-Juhán lei diehtti - su ádjut muitala

    Marku Syväjärvi máinnasta

    Bienni-Juhána Ánne nieida Marku Syväjärvi, is. Kalttopää, Gárasavvonis muitala mánnávuođa garra dillis ja bargguin maid nieidamánná gárttai rahčat. Marku lea riegádan jagis 1928. Son muitala maid ádjás Bienni-Juhána birra. Áddjá máhtii buoridit ja lei diehtti. Nu ahte Marku gullá diehttiid sohkii.

  • Luonddudálkkodeamis leat geavahan cubbuid, dihkiid, bihka, lávcca ja sierralágan šattuid

    Luonddudálkkas lei máŋgii lagabus go doavttir ja apteaika

    Sámiin leamašan mánggalagan dálkkodanvuogit. Luonddušattuin sáhttá geavahit sierra osiid nu mo ruohttasa, nađa ja gála. Lieđi dahje lasttaid sáhttá goikadit ja muhtin muora lasttain ráhkadedje liema man juhke dahje dainna hávdo bákčasiid. Sámi radio báddevuorkkás gávdnojit muitalusat sápmelaččaid luonddudálkkodanvugiin.

  • Oula Sara muittut nuorravuođas ja oaivilat boazodoalus

    Ovlina-Ánná Ovllá jearahallan jagis 1993

    Dán vuoro fállat Ovlina-Ánne Ovllá, Oula Sara jearahallama borgemánus 1993. Ovllá lei dalle aiddobále deavdán 50 jagi. Sáhka lea diehttelas boazobargguin ja maiddái boazodoalu nuppástusain. Leihan Ovllá juo dalle leamaš lagabui 30 jagi Sállevári bálgosa ja bálgosiid ovttastumi luohttámušdoaimmain.

  • Nikke-Biehtára Káren máinnasta - goađis ássama ii báljo hálit muittašit

    Kaarina Labba mánnávuođafearánat

    Vuorkáságain gullat dál Nihke-Biehtára Kárena, Kaarina Labba muitalusaid su mánnávuođas. Son máinnasta das, mo lea oappáinis fearidan vuodjinherggiiguin ja makkár bárttiide soai gárttaiga meahcis. Leat maid áššit maid son ii báljo hálidivčče šat muittašit. Goađis ássan ii lean mihkkege suohttasiid dálvit, gahpir ja vuovttat sáhtte jiekŋut ijas muohtaskálvái gitta.

  • Uhca-Čálkku luonddu- ja dálkemearkkat, 1982

    Ná muitalii Uula Länsman Ohcejogas jagis 1982

    Uhca-Čálku, Uula Länsman Ohcejogas merkui dárkket dálkkiid ja lávii einnostit dan vuođul maid oaidná eatnamis, áimmus ja luonddugáhppálagain. Okta mearka lea dát man oinnii bohccuid njuovadettiin: Uhca-Čálkkus ledje máŋga rávvaga dasa mo oaidná bohcco dili ja dan mo dat ceavzá giđđadálvvis. Lea heajos mearka dat go ealli bohcco čoarvvit vilggodit.

  • Poles-Ovllá Ristena mánnávuođamuitu das go unna oabbá riegádii

    Poles-Ovllá Risten, Kristiina Guttorm máinnasta

    Dán vuoro Ealli arkiiva doaimmaheaddji lea válljen ovtta muitalusa jagis 1996. Muitaleaddji lea Poles-Ovllá Risten, Kristiina Guttorm. Risten muittaša mánnávuođas dan makkár doaimmahus lei máná riegádahttin. Son lei ieš ain nieiddaš go Jorddamor-Márjjá veahkehii su unna oappá Káre máilbmái. Riegádahttin dáhpáhuvai ruovttus, buot mánát jágehalle olggos dan boddii.

  • Ealloravdii juo bártnážin - skuvllavázzin bázii gaskan

    Čálkko-Pier Ásllat-Ánde máinnasta

    Ásllat-Ánde Länsman muitala makkár lei su mánnávuohta Čálkkuid báikkis Buolbmatjávrris. Su mánnávuhtii gulle ládju, boazobarggut, guollebivdu ja eará barggut áigáiboađu ovdii. Ovccijahkásažžan son bártidii bohccuid luhtte, gessui hearggi maŋis ja gárttai Čáhcesullui buohccevissui. Skuvlla son váccii vuos oanehassii Alavieskas ja de johtti skuvlla Njuorggámis.