Skip to main content

Eallin oahpahii Peđar-Ánne birget vaikko makkár diliin

Peđar-Ánne muittaša.

Peđar-Ánne, Anna Niittyvuopio, ovddeš Guttorm, iežas sogas Varsi lei Sámi radio Geasseguossi-sáddagis 4.7.1995. Anna Pedarsdatter Varsi riegádii Sirpmás Deanu gielddas jagi 1931. Su eallinbálggis doalvvui Deanu bajás vuos Báđošii gosa son náitalii, bázii leaskan ja náitalii ođđasit ja bázii nuppádassii leaskan. Vel rávesolmmošin son jođii ain bajás ja náitalii Anárjoga Gáregasnjárgii.

Terms: Sirbmá

Orbosat johte oarjjil nuorttas ja ásaiduvve Soađegili davviguovlluide

Paulus ja Anni Magga muitaleaba.

Orbosat johte Eanodagas nuorttas Soađegillái 1800-logus. Sin sohka orostalai Soabbat guovllus, ee. Luirojoga siste. Makkár dilis Orbosat johttájedje ja mna surgadis dáhpáhus lei dat go partisánat bolde viesuid ja godde olbmuid Badje-Luiros čakčagease 1943? Muitaleaddjiin Orbos-Bávlosa Bávlos, Paulus Magga lea riegádan 1906. Su eamit Gáppe-Bier Ánne, Anni Magga riegádii 1915.

Terms: suku

Ella Tanhua muittaša skuvlavázzimiid ja eváhkoáiggi

Uhca-Ellá, Ella Tanhua muittut mánnávuođas.

Uhca-Ellá dahje Jalvvi-Ellá, Ella Tanhua, iežas sogas Johansen lea bajásšaddan Vuolle-Jalvvis ja vázzán johtti skuvlla Njuorggámis. Álbmotskuvlla son váccii Ohcejotnjálmmis ja Njuorggámis. Ohcejtnjálmi ii lean sutnje mielamiel skuvlabáiki ja doppe son gárgidii ovttas skihpáriiguin Njuorggámii. Rihppaskuvllamuittuin Ohcejogas boahtá maid ovdan dalá nuoraid hilbes luondu.

Terms: lapsuus

Nuoraidsearvvit sámevuoiŋŋa bajideaddjin 1900-logu álggu rájes

Sámenuoraidservviid historjá

Juo vuosttas sámiidsearvvis, Fatmomakke sámesearvvis lei nuoraidossodat jagis 1904. Fatmomakke lea Vualtjere suohkanis Västerbottenis máttasámeguovllus. Historjjádieđuid mielde vuosttas sámenuoraidsearvi vuođđuduvvui easkka jagi 1940 Mihtes (Mittådalen). Mihte lea máttasámeguovllus Härjedalenis Jeamtlándda leanas.

Terms: saamelaiset

Ole Samuel Rasmus lei okta váldogáldu cukcasiid ja máidnasiid čohkkemis

Ovllá-Sámmol muitalan árbediehtu vuorkkáin

Dál mannat áiggis badjel 50 jagi maŋosguvlui. Oainnat máidnasa man dál gullat lea Helvi Nuorgam bádden suoidnemánus 1967. Dalle álggii Suoma akademiija, Helsset universitehta ja Turku universitehta árbediehtoprošeakta Dálvadasas Deanuleagis. Ovllá-Sámmol, Ole Samuel Rasmus lei okta nu daddjon Dálvadas-prošeavtta muitaleaddjiin.

Terms: kerronta

Jompá-Niillas Ándde goaivvui golli Suohpášávžžis

Antti Niilaspoika Jomppanen lei gollealmmái.

Vuorkáságain oahpásmuvvat ovtta albmáin guhte lea ohcan golli gieđaiguin goaivvu Leammi álbmotmeahcis Suohpášávžžis. Dát almmái lea Jompá-Niillas Ánde, Antti Jomppanen. Son riegádii 6.1.1921 ja jámii 21.2.1999. (Gáldu: Esko Jomppanen - Jomppasen porosuku ja sen yhteydet muihin porosukuihin Suomessa ja Norjassa) Vuosttas bihtá lea báddejuvvon suoidnemánus 1981 Leammi Njurgoluovttas.

Terms: kullankaivu

Ealli arkiiva lea sámegielat vuorkáprográmmafálaldat. Dáin siidduin leat almmuhuvvon 6.2.2017 rájes Sámeradio báddevuorkká radioságat.

Vuorkkás Anáris leat valjis sámegielat prográmmat: ođasfáttat, ságastallamat ja máidnasat eandalii 1970-logu álggu rájes.

Yle Sápmi joatká nu davvisámegielat, nuortasámegielat go anárašgielatge radioságastallamiid digiterema.

Yle Sápmi | Tuoreimmat uutiset

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Eallin oahpahii Peđar-Ánne birget vaikko makkár diliin

    Peđar-Ánne muittaša.

    Peđar-Ánne, Anna Niittyvuopio, ovddeš Guttorm, iežas sogas Varsi lei Sámi radio Geasseguossi-sáddagis 4.7.1995. Anna Pedarsdatter Varsi riegádii Sirpmás Deanu gielddas jagi 1931. Su eallinbálggis doalvvui Deanu bajás vuos Báđošii gosa son náitalii, bázii leaskan ja náitalii ođđasit ja bázii nuppádassii leaskan. Vel rávesolmmošin son jođii ain bajás ja náitalii Anárjoga Gáregasnjárgii.

  • Orbosat johte oarjjil nuorttas ja ásaiduvve Soađegili davviguovlluide

    Paulus ja Anni Magga muitaleaba.

    Orbosat johte Eanodagas nuorttas Soađegillái 1800-logus. Sin sohka orostalai Soabbat guovllus, ee. Luirojoga siste. Makkár dilis Orbosat johttájedje ja mna surgadis dáhpáhus lei dat go partisánat bolde viesuid ja godde olbmuid Badje-Luiros čakčagease 1943? Muitaleaddjiin Orbos-Bávlosa Bávlos, Paulus Magga lea riegádan 1906. Su eamit Gáppe-Bier Ánne, Anni Magga riegádii 1915.

  • Ella Tanhua muittaša skuvlavázzimiid ja eváhkoáiggi

    Uhca-Ellá, Ella Tanhua muittut mánnávuođas.

    Uhca-Ellá dahje Jalvvi-Ellá, Ella Tanhua, iežas sogas Johansen lea bajásšaddan Vuolle-Jalvvis ja vázzán johtti skuvlla Njuorggámis. Álbmotskuvlla son váccii Ohcejotnjálmmis ja Njuorggámis. Ohcejtnjálmi ii lean sutnje mielamiel skuvlabáiki ja doppe son gárgidii ovttas skihpáriiguin Njuorggámii. Rihppaskuvllamuittuin Ohcejogas boahtá maid ovdan dalá nuoraid hilbes luondu.

  • Nuoraidsearvvit sámevuoiŋŋa bajideaddjin 1900-logu álggu rájes

    Sámenuoraidservviid historjá

    Juo vuosttas sámiidsearvvis, Fatmomakke sámesearvvis lei nuoraidossodat jagis 1904. Fatmomakke lea Vualtjere suohkanis Västerbottenis máttasámeguovllus. Historjjádieđuid mielde vuosttas sámenuoraidsearvi vuođđuduvvui easkka jagi 1940 Mihtes (Mittådalen). Mihte lea máttasámeguovllus Härjedalenis Jeamtlándda leanas.

  • Ole Samuel Rasmus lei okta váldogáldu cukcasiid ja máidnasiid čohkkemis

    Ovllá-Sámmol muitalan árbediehtu vuorkkáin

    Dál mannat áiggis badjel 50 jagi maŋosguvlui. Oainnat máidnasa man dál gullat lea Helvi Nuorgam bádden suoidnemánus 1967. Dalle álggii Suoma akademiija, Helsset universitehta ja Turku universitehta árbediehtoprošeakta Dálvadasas Deanuleagis. Ovllá-Sámmol, Ole Samuel Rasmus lei okta nu daddjon Dálvadas-prošeavtta muitaleaddjiin.

  • Jompá-Niillas Ándde goaivvui golli Suohpášávžžis

    Antti Niilaspoika Jomppanen lei gollealmmái.

    Vuorkáságain oahpásmuvvat ovtta albmáin guhte lea ohcan golli gieđaiguin goaivvu Leammi álbmotmeahcis Suohpášávžžis. Dát almmái lea Jompá-Niillas Ánde, Antti Jomppanen. Son riegádii 6.1.1921 ja jámii 21.2.1999. (Gáldu: Esko Jomppanen - Jomppasen porosuku ja sen yhteydet muihin porosukuihin Suomessa ja Norjassa) Vuosttas bihtá lea báddejuvvon suoidnemánus 1981 Leammi Njurgoluovttas.

  • Hilddá-Márjá muittaša skuvlavázzima ja dálu bargguide oahppama

    Mari Kitti, is. Valle muittaša, 1986

    Hilddá-Márjá, Mari Kitti, muitala mánnávuođasttis Áŋŋelis. Iežas sogas son lea Valle, Vulle-Mihko Márjjá. Son muittaša iežas skuvlavázzima ja dálostallama nuorravuođa rájes. Duodjeoahpuin son muitala mo oahpai beaskka goarrut eatnis málle ja rávvagiid mielde.

  • Bikko-Jusse dovddai eatnama ja vuođđobávtti

    Johan Högman čilge Sámi eatnanvouđu historjjá, 1998

    Johan Fredrik Högman elii 92-jahkásažžan, jagis 1925 jahkái 2018. Son riegádii Ohcejogas čakčamánu 21. beaivve 1925 ja jámii suoidnemánu 5. beaivve 2018. Ealli arkiiva golmmaoasát sáttaráiddu maŋimuš oasis beassat gullat mo Bikko-Jusse čilge Sámi eatnanvuođu historjjá ja geologalaš vuođđoáššiid.

  • Bikko-Jusse čuovui dulvadeami vuostálastimiid Álttás ja Oslos, jienat jagiin 1979 - 1981

    Johan Högman reporterin Álttás ja Oslos

    Doaimmaheaddji ja ákšoalmmái Johan Fredrik Högman jámii 92-jahkásažžan suoidnemánus 2018. Dán muitoprográmmas gullat su reporterbarggu bohtosiid jagis 1979 jahkái 1981. Dán nuppi oasis čuovvut Bikko-Jusse barggu Sámi radio reporterin dallle go Áltá - Guovdageaineanu dulvadeami birra mearriduvvui ja dulvadeami vuostálastin badjánii.

  • Bikko-Jusse lei reporter ja servodatberošteaddji

    Johan Högman, doaimmaheaddji, 1925 - 2018

    Johan Fredrik Högman elii 92-jahkásažžan, jagis 1925 jahkái 2018. Son riegádii Ohcejogas čakčamánu 21. beaivve 1925 ja jámii suoidnemánu 5. beaivve 2018. Jusse bázii beannotjahkásažžan bealleoarbbisin go dálu isit Jumbál-Ovllá heavvanii dáhpedorpmis. Eadni, Bikko-Hánno Ingá bázii okto mánáiguin ja juo guovttejahkásažžan Jusse gárttai mánáidruktui Anár Rivdolii.

  • Sámemánáid oahpahusáššit ja iežasgielat oahpahusa ordnen 1970-logus

    Ságastallamat sámeoahpahusa ordnemis

    Báddevuorkkás gullat ságastallamiid sápmelaččaid skuvlendilis ja sámeoahpahusa ordnemis. Jagis 1970 Sámi radio čohkkii seamma beavddi birra Sámi skuvladili suokkardan doaibmagotti lahtuid ságastallat oahaphusgažaldagain. Ságastallit leat oahpaheaddji Reidar Suomenrinne (Frederet-Ánná Reidar), dálolaš ja badjeolmmoš Jouni Vest (Biennaš-Jon Jovnna) ja láhkadiehtagiid kandidáhta Oula Näkkäläjär

  • Luonddugáhttenguovllut heivejit dihto eavttuiguin boazoealáhusain oktii

    Luonddugáhtten ja boazodoallu

    1970-logus ságastallojuvvui ollu luonddusuodjalanguovlluid váikkuhusain Sámis. Oaivil lei vuođđudit ođđa álbmotmehciid. Čavggabut suodjaluvvon luonddumeahcit ledje juo Eanodagas ja Ohcejogas. Pallas-Ovnnesduoddara álbmotmeahcci vuođđuduvvui juo jagis 1938. Dan davimus oasit leat Eanodaga Ovnneduoddaris.

  • Ná šattai giellamet dálá čállinvuohki

    Čállinvuogi hutkan lei guhkálaš bargu

    Sámii VII konfereansa Jielleváris 1971 ásahii Sámi giellalávdegotti hábmet davvisámegiela ođđa oktasaš čállinvuogi, ortografiia. Skábmamánus 1977 giellalávdegoddi fidnii evttohusas gárvvisin. Sámiid X konfereansa Árjjapluovis jagis 1978 dohkkehii evttohusa.

  • Almmái gohčoduvvui Kultur-Ásllagin eallinbarggus dihte

    Aslak Niittyvuopio muitalusat 1990-logus

    Dán vuoro muitaleaddji lea Olen-Risten Ásllat, dahje Niillasaš-Jovnna Ásllat, Aslak Niittyvuopio. Ieš son geavahii maiddái sohkanama Niitovuohppi. Ollugat dovde su Kultur-Ásllagin dan sivas go son lei dovddus nu sámepolitihkas go maiddái kultursearvedoaimmain.