Skip to main content

Nikke-Biehtára Káren máinnasta - goađis ássama ii báljo hálit muittašit

Kaarina Labba mánnávuođafearánat

Vuorkáságain gullat dál Nihke-Biehtára Kárena, Kaarina Labba muitalusaid su mánnávuođas. Son máinnasta das, mo lea oappáinis fearidan vuodjinherggiiguin ja makkár bárttiide soai gárttaiga meahcis. Leat maid áššit maid son ii báljo hálidivčče šat muittašit. Goađis ássan ii lean mihkkege suohttasiid dálvit, gahpir ja vuovttat sáhtte jiekŋut ijas muohtaskálvái gitta.

Uhca-Čálkku luonddu- ja dálkemearkkat, 1982

Ná muitalii Uula Länsman Ohcejogas jagis 1982

Uhca-Čálku, Uula Länsman Ohcejogas merkui dárkket dálkkiid ja lávii einnostit dan vuođul maid oaidná eatnamis, áimmus ja luonddugáhppálagain. Okta mearka lea dát man oinnii bohccuid njuovadettiin: Uhca-Čálkkus ledje máŋga rávvaga dasa mo oaidná bohcco dili ja dan mo dat ceavzá giđđadálvvis. Lea heajos mearka dat go ealli bohcco čoarvvit vilggodit.

Poles-Ovllá Ristena mánnávuođamuitu das go unna oabbá riegádii

Poles-Ovllá Risten, Kristiina Guttorm máinnasta

Dán vuoro Ealli arkiiva doaimmaheaddji lea válljen ovtta muitalusa jagis 1996. Muitaleaddji lea Poles-Ovllá Risten, Kristiina Guttorm. Risten muittaša mánnávuođas dan makkár doaimmahus lei máná riegádahttin. Son lei ieš ain nieiddaš go Jorddamor-Márjjá veahkehii su unna oappá Káre máilbmái. Riegádahttin dáhpáhuvai ruovttus, buot mánát jágehalle olggos dan boddii.

Ealloravdii juo bártnážin - skuvllavázzin bázii gaskan

Čálkko-Pier Ásllat-Ánde máinnasta

Ásllat-Ánde Länsman muitala makkár lei su mánnávuohta Čálkkuid báikkis Buolbmatjávrris. Su mánnávuhtii gulle ládju, boazobarggut, guollebivdu ja eará barggut áigáiboađu ovdii. Ovccijahkásažžan son bártidii bohccuid luhtte, gessui hearggi maŋis ja gárttai Čáhcesullui buohccevissui. Skuvlla son váccii vuos oanehassii Alavieskas ja de johtti skuvlla Njuorggámis.

Bohcco namahusat agi, guolgga ja čorvviid mielde

Niiles Aslak Niittyvuopio čilge bohcco namahusaid

Leatgoson dát sánit dutnje oahppásat: váža, luohtet, ruoššajievja, gáhttosealgi, reandi (reanzi), cohppi, gumppenjuolla, čeaksa ja ánjis? Naba dovddatgo dán dajahusa? Gažaldat lea dieđus boazosániin. Bohcco sáhttá govvidit agi, guolgga ivnni dahje čorvviid hámi mielde. Sierra osiide nugo dávttiide, siskilušaide ja suonaide leat dárkket meroštallojuvvon sánit.

Dákkár lea máinnas Áhkubiebmu

Káren-Ánne Proksi máinnasta

Dološ Áhkubiebmu-máinnas leš ollugiidda mánnávuođas oahpis. Muhto muitibehtetgo, ahte moaddelot jagi dassá okta nissonjoavku Eanodagas dagai dán máidnasa teáhterbihttán. Káren-Ánne Proksi (Beahcegaiku) muitalii jagis 1995 dán Áhkubiebmu-máidnasa Sámi radios. Son muitalii maiddái das mo sii ovtta gurssas fuomášedje, ahte dán máidnasahan livččii vuogas čájehit lávddi alde.

Ealli arkiiva lea sámegielat vuorkáprográmmafálaldat. Dáin siidduin leat almmuhuvvon 6.2.2017 rájes Sámeradio báddevuorkká radioságat.

Vuorkkás Anáris leat valjis sámegielat prográmmat: ođasfáttat, ságastallamat ja máidnasat eandalii 1970-logu álggu rájes.

Yle Sápmi joatká nu davvisámegielat, nuortasámegielat go anárašgielatge radioságastallamiid digiterema.

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Nikke-Biehtára Káren máinnasta - goađis ássama ii báljo hálit muittašit

    Kaarina Labba mánnávuođafearánat

    Vuorkáságain gullat dál Nihke-Biehtára Kárena, Kaarina Labba muitalusaid su mánnávuođas. Son máinnasta das, mo lea oappáinis fearidan vuodjinherggiiguin ja makkár bárttiide soai gárttaiga meahcis. Leat maid áššit maid son ii báljo hálidivčče šat muittašit. Goađis ássan ii lean mihkkege suohttasiid dálvit, gahpir ja vuovttat sáhtte jiekŋut ijas muohtaskálvái gitta.

  • Uhca-Čálkku luonddu- ja dálkemearkkat, 1982

    Ná muitalii Uula Länsman Ohcejogas jagis 1982

    Uhca-Čálku, Uula Länsman Ohcejogas merkui dárkket dálkkiid ja lávii einnostit dan vuođul maid oaidná eatnamis, áimmus ja luonddugáhppálagain. Okta mearka lea dát man oinnii bohccuid njuovadettiin: Uhca-Čálkkus ledje máŋga rávvaga dasa mo oaidná bohcco dili ja dan mo dat ceavzá giđđadálvvis. Lea heajos mearka dat go ealli bohcco čoarvvit vilggodit.

  • Poles-Ovllá Ristena mánnávuođamuitu das go unna oabbá riegádii

    Poles-Ovllá Risten, Kristiina Guttorm máinnasta

    Dán vuoro Ealli arkiiva doaimmaheaddji lea válljen ovtta muitalusa jagis 1996. Muitaleaddji lea Poles-Ovllá Risten, Kristiina Guttorm. Risten muittaša mánnávuođas dan makkár doaimmahus lei máná riegádahttin. Son lei ieš ain nieiddaš go Jorddamor-Márjjá veahkehii su unna oappá Káre máilbmái. Riegádahttin dáhpáhuvai ruovttus, buot mánát jágehalle olggos dan boddii.

  • Ealloravdii juo bártnážin - skuvllavázzin bázii gaskan

    Čálkko-Pier Ásllat-Ánde máinnasta

    Ásllat-Ánde Länsman muitala makkár lei su mánnávuohta Čálkkuid báikkis Buolbmatjávrris. Su mánnávuhtii gulle ládju, boazobarggut, guollebivdu ja eará barggut áigáiboađu ovdii. Ovccijahkásažžan son bártidii bohccuid luhtte, gessui hearggi maŋis ja gárttai Čáhcesullui buohccevissui. Skuvlla son váccii vuos oanehassii Alavieskas ja de johtti skuvlla Njuorggámis.

  • Dákkár lea máinnas Áhkubiebmu

    Káren-Ánne Proksi máinnasta

    Dološ Áhkubiebmu-máinnas leš ollugiidda mánnávuođas oahpis. Muhto muitibehtetgo, ahte moaddelot jagi dassá okta nissonjoavku Eanodagas dagai dán máidnasa teáhterbihttán. Káren-Ánne Proksi (Beahcegaiku) muitalii jagis 1995 dán Áhkubiebmu-máidnasa Sámi radios. Son muitalii maiddái das mo sii ovtta gurssas fuomášedje, ahte dán máidnasahan livččii vuogas čájehit lávddi alde.

  • Bohcco namahusat agi, guolgga ja čorvviid mielde

    Niiles Aslak Niittyvuopio čilge bohcco namahusaid

    Leatgoson dát sánit dutnje oahppásat: váža, luohtet, ruoššajievja, gáhttosealgi, reandi (reanzi), cohppi, gumppenjuolla, čeaksa ja ánjis? Naba dovddatgo dán dajahusa? Gažaldat lea dieđus boazosániin. Bohcco sáhttá govvidit agi, guolgga ivnni dahje čorvviid hámi mielde. Sierra osiide nugo dávttiide, siskilušaide ja suonaide leat dárkket meroštallojuvvon sánit.

  • Elle-Per-Ovllá Ánde, Antti Porsanger dovddai Deanu leagi gávpealbmáid

    Antti Porsanger máinnasta

    Fearániid Deanu leagis muitala Elle-Per-Ovllá Ánde, Antti Porsanger. Nuorravuođas okta su birgenlágiin lei gávpegálvvu fievrredeapmi. Son dovddai Deanu leagi gávpealbmáid. Antti Porsanger lea reŋgon gávpealbmáid ja fievrredan gálvvuid mearragáttis Billávuonas ja Gorbovuonas Poršaŋggu bealde ja fas Stuorravuonas ja Girkonjárggas Várjjavuona bealde. Fievrrut sus leamaš máŋggaláganat.

  • Vieljažat Jovnna ja Olavi Guhturis máinnasteaba

    Bivdofearánat ja eallin Guhturis

    Gávppašanmátkkit ledje ja leat ain guhkit Guhturis. Ovdal biilageainnu geassejohtolat Avvilii lei Avviljoga vulos fatnasiin. Dálvit lávejedje guhturlaččatge fitnat stuorit gávpemátkkis gitta Reaisavuonas Mátta-Várjjagis. Luonddu attáldagat leamaš álo dehalaš áigáiboahtu Guhturis.

  • Olavi Magga čáppa guođohanmuitu ja eará máidnasat

    Olavi Magga meahccefearánat

    Guhtur-Olavi, Olavi Magga lea riegádan cuoŋománus 1931. Muitalusaid duoppe dáppe su eallinbálgá alde lea Yle Sápmi vurken ja dál maiddái digiteren. Go olbmot Sámis gárte fárret eváhkui soalddatdoaimmaid ovddas čakčat 1944 de lei Olavi 13-jahkásaš bártnáš. Son muitá eváhkomátkkis mo sii mátkkoštedje ja gos ain vuoiŋŋastedje.

  • Ija fámut, háldit leat jođus eandalii skábmavuođu áigge

    Kerttu muitala háldiin ja eará vuoiŋŋain

    Girječálli Kerttu Vuolab doalvu min háldiid ja eará máinnasfuođđuid čiegus máilbmái. Dahje nu, buohkaide eai dat háldit eaige gufihttarat goittot iežaset čájet. Vai leago nu, ahte dušše buot jálumusat duddot daid oaidnit? Háldit leat suodjaleaddjit ja diehttit, vaikkoba birgejumi ja luonddu ipmilat. Ja go vel spiriinge lea iežas suodjaleaddji.

  • Stálut, juovlastálut, Rásttigáisa ja Bealljášduottar

    Samuli Aikio muitala juovllaid árbevieruin

    Go duoddara hápmi lea dego návddi skohččebealjit de sáhttá dat navdojuvvot namain Bealljá- dahje Bealljášduottar. Ná leš geavvan maiddái dálá Suoma ja Ruošša rádjaguovlllu duoddariin man Suomas dovdet juovlastálu ruoktun. Suomagillii dat lea ožžon nama Korvatunturi. Duottar lea dološ Giemagili ja Sarvvejávrsiidda rádjaguovllus.

  • Maria Labba juovlamáinnas jagis 1970

    Durkkihanvári juovllat ja Nieida geas lei stállu irgin

    Máinnasteapmi orru gullan oktan dehalaš oassin dološ juovllaide Sámis. Lei lunddolaš geavahit áiggi muitalusaide go juovla lea jagi seavdnjadamos áigi. Olbmuin lei dilli čohkkát ovttas gođiin dahje stobožiin. Áiggeájanasat ledje unnán.

  • Guovdageainnu stuibmi skábmamánus 1852

    Nilla Outakoski muitala Guovdageainnu 1852 stuimmi birra

    Álbmotlihkadus dagahii stuimmi Guovdageainnus skábmamánus 1852. Læstadius oahppu ja osku lei fidnen saji Guovdageainnus 1840-logus. Ollugat dáistališgohte buolliviinni vuovdima ja jugešvuođa vuostá. Bohciidedje riiddut main oasálažžan ledje nu gávpeolmmái go maiddái báhppa ja leansmánni sihke badjesápmelaččat. Duhtmeahttunvuođa lasihii dieid áiggiid maiddái rádjágidden čakčamánus 1852.

  • Ville Järvensivu fievrredii poastta Deanuleagis jagis 1919 gitta 1940-logu álgui

    Poastaalbmá stroaŋgás mátkkis Deanuleagis

    Dán vuoro gullat máidnasiid Deanuleagi poastajohtolagas 1920- ja 1930-loguin. Máinnasteaddji lea Biehtár-Johán Ville, Ville Järvensivu. Ville Järvensivu lea riegádan jagis 1902 ja jápmán 1970-logus Ohcejogas. Poastaalmmájin son gal šattai buohkaide oahpisin Deanu leagis ja maiddái Ohcejoga siste. Ville dálostalai Dálvadasas ja maiddái Ohcejoga Máttajávrri gáttis.