Skip to main content

Eatnit muitalit

Anna Suomenrinne ja Kristiina Guttorm

Miessemánu nubbi sotnabeaivi lea Suomas etniidbeaivi. Dán giđa dat lea 14.5. Ruoŧas etniidbeaivvi ávvudit fas miessemánu maŋimuš sotnabeaivve, dán giđa 28.5. Norggas etniidbeaivi merkejuvvo almmenáhkkái guovvamánu nuppi sotnabeaivái. Boahtte heave dat lea 11.2.2018. Goittot Suomas máŋgga báikegottis lea vierrun, ahte áhčit lágidit etniide oktasaš feastta.

Terms: juhlapäivät

Elsa Laula Renberg ja Sámi eará nissongirječállit

Vuokko Hirvonen čálii nákkosgirjji Sámi girjjálašvuođas

Láidde-Risten Vuokko, Vuokko Hirvonen ii hállan mánnán sámegiela. Dattege son lea nákkáhallan doavttirin sámegillii, sámegirjjálašvuođas. Vuokko váccii geatnegahttojuvvon skuvla Ohcejotnjálmmis ja Avvilis suomagillii. Rávis olmmošin son berostišgođii sámegielas ja eandalii girjjálašvuođa historjjás. Dán vuosttas radioprográmmas son muitala iežas "oahpu ráidalasas bánis bátnái".

Terms: Vuokko Hirvonen (Kirjailija)

Gámasmohki fáŋgaleairrat - Ánne-Ovllá ja su nieida Sire muitaleaba

Uula Valle ja Siiri Somby Gámasmohki fáŋgaleairraid birra

Nuppi máilmmesoađi áigge duiskka soahteveahka doalai sullii 700 ruoššalaš soalddáha njealje fáŋgaleairras Ohcejoga Gámasmohki guovllus. Fáŋggat gárte Gápmasa ja Gáregasnjárgga gaskasaš geannu guohkkanbargguide. Lossa dilis ollugat maiddái geahččaledje gárgidit dahje jápme garra leairra áigge. Soahtefáŋggaid muittu gudnejahttima dihte ceggejuvvui muitomearka Gámasmohkis čakčagease 1988.

Terms: sota (toiminta)

Ealli arkiiva lea sámegielat vuorkáprográmmafálaldat. Dáin siidduin almmuhuvojit 6.2.2017, sámiid álbmotbeaivve rájes Sámeradio báddevuorkká radioságat. Vuorkkás Anáris lea valjis sámegielat prográmmat: ođasfáttat, ságastallamat ja máidnasat eandalii 1970-logu álggu rájes. Soames boarrasutge prográmmat gávdnojit.

Yle Sápmi ja Elävä arkisto almmuhit juovlavahkus moadde Ealli arkiiva -sága. Leat válljen juovlaáigái heivvolaš vuorkáságaid. Oaivilin lea maiddái geahččaladdat dan Ealli arkiiva -bálvalusa doaibmama, mii álgá guovvamánus.

Yle Sápmi | Tuoreimmat uutiset

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 3

    Juohkodoaimmahusat álggahuvvojedje Njuorggámis

    Čáhcejuogu historjá Čáhcejuohku gullá oassin stuorrajuhkui, mii álggahuvvui Suomas Laihias jagis 1754. Láhka gaskarájás cázis fas bođii fápmui jagis 1902, dát láhka lei 1800-logu loahppajagiid komiteasmiehttamuša boađus. Sámevearu geassin ges loahpahuvvui jagis 1924, dan vearu siiddat mákse stáhttii daid eatnamiid ovddas maid siiddas hálddašedje.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 2

    Čáhcejuogus 1970-logu loahpas ordnejedje bivdorivttiid

    Diibmobeallásaš Sámi ságat 13.7.1976 lei ollásit čáhcejuogu birra. Sámiid sáttagoddi lei deaivvadan Suoma oaiveministerain. Minister Martti Miettunen oainnat galledii Anáris. Sáttagoddi hoahpuhii sámeguovllu čáhcejuogu. Sáttagoddi luohpada oaiveministerii ovcci servoša vuolláičállan teavstta.

  • Davvigielddaid čáhcejuohku, oassi 1

    Čáhcejuogus 1970-logu loahpas ordnejedje bivdorivttiid

    Čáhcejuohku golmma davimus gielddas biddjojuvvui ođđasit johtui 1970-logu beallemuttus. Ovddit geardde, 1960-logu álggus dat gaskkalduvai. Dán gease Yle Sápmi sádde Ealli arkiivvas gávcci prográmma mat gieđahahalle čáhcejuohkodoaimmahusaid ja daidda ráhkkaneami jagis 1975 jahkái 1982. Vuosttas oasis gullat Miehtá Sámi sáddaga golggotmánus 1975 sihke Ođđasiid ja Sámi ságaid ođđajagimánus 1977.

  • Presideanta Mauno Koivisto ja sámit

    Mauno Koivisto Sámi radios jagiin 1982 ja 1983

    Presideanta Mauno Koivisto jámii bearjadaga miessemánu 12. beaivve (2017) 93-jahkásažžan Helssegis. Mauno Henrik Koivisto lea riegádan skábmamánu 25. beaivve 1923 Turkus. Su vitkan dáhpáhuvvá helloduorastaga 2017 Helsset duopmogirkus diibmu 13 ja dan maŋŋá son hávdáduvvo Hietaniemi girkoeatnamii buohkaide rabas soalddatlaš gudnejahttinmeanuin.

  • Eatnit muitalit

    Anna Suomenrinne ja Kristiina Guttorm

    Miessemánu nubbi sotnabeaivi lea Suomas etniidbeaivi. Dán giđa dat lea 14.5. Ruoŧas etniidbeaivvi ávvudit fas miessemánu maŋimuš sotnabeaivve, dán giđa 28.5. Norggas etniidbeaivi merkejuvvo almmenáhkkái guovvamánu nuppi sotnabeaivái. Boahtte heave dat lea 11.2.2018. Goittot Suomas máŋgga báikegottis lea vierrun, ahte áhčit lágidit etniide oktasaš feastta.

  • Dákkárat ledje sámeradio ođđasat suoidnemánu loahpas 1972

    Ođđasat sámegillii suoidnemánu loahpas 1972

    Sámegielat radioođđasat sáddejuvvojedje vel geassit 1972 eanaš Roavvenjárggas. Dása leat čohkkejuvvon ovtta sadjái golbma ođasvuolggahusa: 20.7.1972, 24.7.1972 ja 27.7.1972. Ođđasiin gullat, ahte dalle ledje lahkoneamen vuosttas sápmelašválggat, Sámi parlameantta geahččaladdanválga.

  • Báhkat ja miessemearkumat, ruoktoveahkki ja geassemárkanat ođđasiin 1972

    Golbma sámegielat ođassáddaga suoidnemánus 1972

    Sámi radio báddevuorkkás Anáris leat rájus ođasvuolggahusat jagi 1972 rájes. Ovdamearkkadihte suoidnemánu 1972 ođassáddagiin váilu dušše okta. Sámegielat ođđasat sáddejuvvojedje dalle guktii vahkus, vuossárgga ja duorastaga diibmu 12.40 - 12.50. Logi minuvtta sáddenáigái čáhke máŋga telegrámma. Máŋgii okta ođassátta sáhtii čiekŋut ovtta dahje guovtti áššái.

  • Elsa Laula Renberg ja Sámi eará nissongirječállit

    Vuokko Hirvonen čálii nákkosgirjji Sámi girjjálašvuođas

    Láidde-Risten Vuokko, Vuokko Hirvonen ii hállan mánnán sámegiela. Dattege son lea nákkáhallan doavttirin sámegillii, sámegirjjálašvuođas. Vuokko váccii geatnegahttojuvvon skuvla Ohcejotnjálmmis ja Avvilis suomagillii. Rávis olmmošin son berostišgođii sámegielas ja eandalii girjjálašvuođa historjjás. Dán vuosttas radioprográmmas son muitala iežas "oahpu ráidalasas bánis bátnái".

  • Ohcejoga, Deanu ja Kárášjoga gielddaid ovttasbargu, 1980

    Rádjagielddaid gaskkas leamaš álo ovttasbargu

    Guldalehkot dás man dilis lei rádjagielddaid ovttasbargu Deanuleagis lagabui 40 jagi dassá. Sámi šaldi ii lean vel dalle ja Badje-Deanu geaidnu Suoma bealde rahppojuvvui čađajohtinláhkai moatte jagi dien maŋŋá. Miehtá Sámi 14.11.1980 muitalii rádjagielddaid ovddasteaddjiid ráđđádallančoahkkimis Kárášjogas.

  • Bággehalai fárret dulvadeami dihte - Inkeri Hetta ruoktu lei Badje-Luiros

    Inkeri Hetta muittaša eallimis somás ja váivves beliid

    Ealli arkiivvas dán vuoro gullat báddejumi jagis 1995. Sámi radio finai dalle Inkeri Hetta ságain Soađegili Vuohčus. Inkeri lea riegádan jagi 1912 juovlamánus. Dás son muittaša nu eallima somás go máiddái váivves áššiid. Inkeri máttuid sohka lea Guovdageainnus. Inkeri lei 6-jahkásaš go su eadni jámii. Mánnávuođaruovttus Inkeri bearrašis ledje bohccot ja gusat.

  • Muitalanárbevierru: máidnasat, cukcasat ja sáhkamat

    Guldal mas earuha máidnasiid, cukcasiid ja sáhkamiid

    Sierralagan hutkojuvvon muitalusaid sáhttá juohkit vaikko golmma "luohkkái". Leat máidnasat, cukcasat ja sáhkamat. Dávjá go guldala dajahusaid luđiin (juigosiin) de dain fuomáša gean birra dat leat. Nuba luohti lea okta máinnastanvuohki. Sámi muitalusain gávdnojit stálut, ulddat, gufihttarat ja háldejaččat. Stálu beaatnagisge lea mearkkašupmi muitalusain.