Skip to main content

Biibbala heiveheapmi davvisámegiela dálá čállinvuohkái álggii 1990-logus

Biibbaljorgaleaddjit barggus.

Ođđa girkojagi álggedettiin adveantasotnabeaivve 2018 rájes lea gullogoahtan girkuin čállagat ođđa biibbaljorgalusasas. Suoma girku alimus čoahkkin dohkkehii ođđasamos jorgalusa 9.11.2018. Olles biibbal lea dálá čállinvuohkái dál čállojuvvon. Ođđa čála boahtá badjel čuohte jagi dassá, jagis 1895 almmuhuvvon sámegielat čállaga sadjái.

Luobbal-Sámmola rávvagat reagaid, gerresiid ja fatnasiid ráhkadeapmái

Muora ii galgga sojahit eambbo go gierdá

Ealli arkiiva fállá dál ámmátolbmuid ságastallama ávnnastamis ja duddjomis. Sámemusea ja Yle Sámi háldui gártan kaseahta olggožis lohká dušše ahte boares duodjevugiid vurkenjearahallamat. Dás Luobbal-Sámmol, Sammeli Aikio Ohcejoga Mierašluobbalis muitala ávdnasiid háhkamis sihke fatnasa, reaga ja gerresa duddjomis.

Inkermárjá Hetta lea čohkken boares govaid dulvaduvvon eatnamiin ja daid olbmuin

Dulvaduvvon guovlluid govat

Inkermárjá Hetta čohkkii jagis 1995 govvačájáhusa. Das ledje muittut Kurujávrri, Badje-Luiro ja Mudenia guovllus. Eanaš govat leat áiggis ovdal dulvadeami. Boarrasamos govva lea Korvasis jagis 1912. Dán ságastallamis UK-luonddumeahci oahpistanguovddážis Vuohčus son muittaša dáhpáhusaid mat laktasit govaide. Inkermárjá Hetta, is. Magga lea bajásšaddan Kurujávrris.

Čálkko-Ovllá Inggá muittut Anár Basejávrris ja Lismmás

Son liikui liđiide ja duddjomii.

Čálkko-Ovllá Ingá, Inga Eira lea eret Basejávrris lahka Áŋŋela Anár gielddas. Son lea guhká orron Lismmás, gieldda máttaoarjeravddas. Guktii son lea báhcán leaskan, ollugat dovdet su maiddái Leaska-Ingá namain. Báddedettiin geassit 1995 Ingá ásai Lismmás ovttas bártniinnis ja lei dalle 77-jahkásaš. Son lea riegádan jagis 1918.

Sire-Elle čáppa muittut mánnávuođa Veahčakis

Stohkosat, skuvlavázzin ja rihppaskuvla

Sire-Elle, dahje Mákka-Jovsset Elle, Elli Jakola, iežas sogas Lukkari muittaša ealllima Deanuleagi Veahčakis. Čáppa muittut sutnje leat báhcán girkostallamiin ja rihppaskuvllas. Dalle go Elle váccii rihppaskuvlla Ohcejogas de nuorat besse rihpaide giđđadálvve, Márjjabeaivve ipmilbálvalusas. Elle muittášemiid gullat dán diibmobeallásaš máinnasbottus.

Spánskadávda dagahii gillámuša ja mearihis morraša - oppa bearrašat jápme, vánhemat masse mánáid dahje mánát báhce oarbbisin

Muitalusat das makkár lei spánskadávda jagiin 1918-1920.

Jagi 1919 ja eandalii álgojagis 1920 Sámi dáluin njámastii golgodávda. Anár gieldda olmmošlogus masá juohke logát gahčai spánskadávdan gohčoduvvon máilmmiviidolaš pandemiiija geažil. Guovdageainnus fas čájehit girkogirjjit ahte oanehis áiggis, moatte vahkus jápme 25 olbmo spánskadávdii. Dán influenssa geažil jápmán olbmuid lohku Guovdageainnus lea bealli oppa jagis jápmán olbmuid logus.

Ealli arkiiva lea sámegielat vuorkáprográmmafálaldat. Dáin siidduin leat almmuhuvvon 6.2.2017 rájes Sámeradio báddevuorkká radioságat.

Vuorkkás Anáris leat valjis sámegielat prográmmat: ođasfáttat, ságastallamat ja máidnasat eandalii 1970-logu álggu rájes.

Yle Sápmi joatká nu davvisámegielat, nuortasámegielat go anárašgielatge radioságastallamiid digiterema.

Varrasamos sisdoallu - Ealli arkiiva

  • Bikko-Jusse čuovui dulvadeami vuostálastimiid Álttás ja Oslos, jienat jagiin 1979 - 1981

    Johan Högman reporterin Álttás ja Oslos

    Doaimmaheaddji ja ákšoalmmái Johan Fredrik Högman jámii 92-jahkásažžan suoidnemánus 2018. Dán muitoprográmmas gullat su reporterbarggu bohtosiid jagis 1979 jahkái 1981. Dán nuppi oasis čuovvut Bikko-Jusse barggu Sámi radio reporterin dallle go Áltá - Guovdageaineanu dulvadeami birra mearriduvvui ja dulvadeami vuostálastin badjánii.

  • Bikko-Jusse lei reporter ja servodatberošteaddji

    Johan Högman, doaimmaheaddji, 1925 - 2018

    Johan Fredrik Högman elii 92-jahkásažžan, jagis 1925 jahkái 2018. Son riegádii Ohcejogas čakčamánu 21. beaivve 1925 ja jámii suoidnemánu 5. beaivve 2018. Jusse bázii beannotjahkásažžan bealleoarbbisin go dálu isit Jumbál-Ovllá heavvanii dáhpedorpmis. Eadni, Bikko-Hánno Ingá bázii okto mánáiguin ja juo guovttejahkásažžan Jusse gárttai mánáidruktui Anár Rivdolii.

  • Sámemánáid oahpahusáššit ja iežasgielat oahpahusa ordnen 1970-logus

    Ságastallamat sámeoahpahusa ordnemis

    Báddevuorkkás gullat ságastallamiid sápmelaččaid skuvlendilis ja sámeoahpahusa ordnemis. Jagis 1970 Sámi radio čohkkii seamma beavddi birra Sámi skuvladili suokkardan doaibmagotti lahtuid ságastallat oahaphusgažaldagain. Ságastallit leat oahpaheaddji Reidar Suomenrinne (Frederet-Ánná Reidar), dálolaš ja badjeolmmoš Jouni Vest (Biennaš-Jon Jovnna) ja láhkadiehtagiid kandidáhta Oula Näkkäläjär

  • Luonddugáhttenguovllut heivejit dihto eavttuiguin boazoealáhusain oktii

    Luonddugáhtten ja boazodoallu

    1970-logus ságastallojuvvui ollu luonddusuodjalanguovlluid váikkuhusain Sámis. Oaivil lei vuođđudit ođđa álbmotmehciid. Čavggabut suodjaluvvon luonddumeahcit ledje juo Eanodagas ja Ohcejogas. Pallas-Ovnnesduoddara álbmotmeahcci vuođđuduvvui juo jagis 1938. Dan davimus oasit leat Eanodaga Ovnneduoddaris.

  • Ná šattai giellamet dálá čállinvuohki

    Čállinvuogi hutkan lei guhkálaš bargu

    Sámii VII konfereansa Jielleváris 1971 ásahii Sámi giellalávdegotti hábmet davvisámegiela ođđa oktasaš čállinvuogi, ortografiia. Skábmamánus 1977 giellalávdegoddi fidnii evttohusas gárvvisin. Sámiid X konfereansa Árjjapluovis jagis 1978 dohkkehii evttohusa.

  • Almmái gohčoduvvui Kultur-Ásllagin eallinbarggus dihte

    Aslak Niittyvuopio muitalusat 1990-logus

    Dán vuoro muitaleaddji lea Olen-Risten Ásllat, dahje Niillasaš-Jovnna Ásllat, Aslak Niittyvuopio. Ieš son geavahii maiddái sohkanama Niitovuohppi. Ollugat dovde su Kultur-Ásllagin dan sivas go son lei dovddus nu sámepolitihkas go maiddái kultursearvedoaimmain.

  • Sámiid IX konfereansa Anáris lei sámepolitihkalaš čoahkkin

    Geassemánus 1976 sámit čoahkkanedje Anáris

    Dás beasat gullat oasi sáhkavuoruin Sámiid IX konfereanssas Anáris 12-14.6.1976. Sámiráđi ságajođiheaddji Matti Morottaja ja álgoálbmogiid máilmmiráđi WCIP oaivámuš George Manuel shuswap-čearddas Kanádas rabaiga konfereanssa. Radioságain lea mielde dulkon davvisámegillii. Doaimmaheaddji Juhani Nousuniemi referere konfereanssa mearrádusaid mat gusket sámepolitihkalaš prográmma.

  • Lars Johannes Ponka eallin boazosápmelažžan - gávpot lei sutnje vieris biras

    Lars Johannes Ponka, Nearva 1992

    Lars Johannes Ponka lea riegádan Másealggis Guopmováris 1920-logu loahpas. Son lea eallán boazosápmelačča eallima eanaš meahcis, dahje duoddaris. Go muitalusat leat báddejuvvon, son ásai Nearvvas (Mertajärvi) ja lei 63-jahkásaš. Máidnasat sáddejuvvojedje YLE Sámi radios skábmamánus 1992. Dán ságastallama gaskkas Lars-Jussá juoigá áhčis Márjjá-Ándde, Anders Nilsson Ponka.

  • Goddesáhpánat, sávlagat, geatkkit ja giđđalodden ledje luonddufáttat Sámi radios 1970-logus

    Luonddufáttat Sámi radios 1970-logus

    Sámi radio lea muitalan duollet dálle luonddufáttáinge. Go 50 jagi dassá, jagis 1968, álge guhkit sáddagat, numo diibmobeallásaš Sámi ságat de lei sadji earáge go ođasságaide. Dá moadde ovdamearkka dalle áigeguovdilis fáttain Sámi luonddus. Goddesáhpánat johttájedje valjis jagis 1970. Goddesáhpánid navde soapmásat váikkuhan guohtoneatnamiid ja bohccuid dillái.

  • Ándde-Jon Piera berošta historjjálaš dáhpáhusain ja muitá fearániid

    Piera K. Guttorm máinnasta

    Ándde-Jon Piera, Piera K. Guttorm Nuvvosis lea diehtoáŋgir ja čeahppi maid muitalit árbedieđuidis ovddosguvlui. Sámi radio lea bádden ollu su muitalusaid. Dá gullat moadde ovdamearkka su muitalančehppodagas. Vuos lea sáhka Ohcejoga searvegotti vuosttas girku, Dálvadas girku birra, dasto Nuvvos gili ássanhistorjás ja vel árbevirolaš luossabivdovugiin.

  • Skuvlla-Ánne muitalusat katekehta barggus

    Anni Kitti máinnasta - davvisámegillii ja anárašgillii

    Dás gulat Skuvlla-Ánne, Anni Kitti radiojearahallamiid jagiin 1981 - 1983. Álggus davvisámegillii ja loahpas anárašgilii. Anni Kitti, is. Aikio lea riegádan jagis 1892 Anár Čoavččesjávrris (Čohčjävri). Skuvlla son váccii njeallje jagi Anáris ja de son gaccai oahpaheaddjioahpu Hämeenlinnas.

  • Gánddaš-Sámmol Márjá muittaša nuorravuođa, náitaleami, dállodoalu ja eváhko

    Maarit Valle, is. Saijets, máinnasta

    Gánddaš-Sámmol Márjá dahje Vulle-Máret, is. Saijets lea riegádan jagis 1911. Gánddaš-Márjjá dovde maiddái namain Vulle-Máret. Márjjás leat buorit muittut nuorravuođas. Son muitala skuvlavázzima birra, miella livččii lean vel eanet skuvllaid vázzit. Son lea goittot eallán ivdnás ja máŋggabealat eallima Sámis. Niátalit son gearggai golbmii.

  • Cuvccas giđđačuonjábivddus, Ovlina-Issát máinnasta

    Fearánat Lismás ja Anáris, Iisko Sara máinnasta

    Yle Sápmi lea rádjan báddevuorkái juoga veardde Ovlina-Issáha, Iisko Sara muitalusaid, ja dáid gal sáhttá bures gohčodit cuvccasin. Vuos son máinnasta ovtta albmá, Hánno-Jovnna, fearániin Anár Lismmás. Máidnasis "Čuotnjága gaskin" beassat gullat ovtta giđa dáhpáhusaid meahccedálus. Máinnas ovdána nu mo juo sápmelaččaid máinnastanárbevierus lea vuohkin.

  • Anni Maria Jomppanen muittaša eallima Anárjogas ja Leammis

    Rántel Ánne-márjá muittaša

    Vuorkáságain gullat Rántel-Ánne-Márjjá, Anna Maria Jomppanen is. Ranttila muitaleamen moadde fearána nuorravuođas. Álggus son muittaša dan mo sii lávejedje nuohttut Anárjogas ja das makkár nuohtti dat bivdá. Lagaš dáluid olbmot bivde ovttas ja juogadedje sállaša. Ánne Márjá muittaša maid vuojadanfearániid ja mánnávuođa dehalaš báikkiid nu mo Jávremohki.