"Nykyajan ihmisen symboli on tuoli"
"Nykyajan ihmisen symboli on tuoli" – Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe
Monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä.
Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä, olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä. Istumisesta on tullut uhka kansanterveydelle, jota ei poisteta kuntoilemalla rankemmin. Elävän arkiston koosteessa uppoudutaan istumisen vaikutuksiin ja ylösnousemisen iloihin.
Tuolien historiaa keinutuolista puhemiehen valtaistuimeen
Harvinaisuudesta tuli jokapäiväinen käyttöesine.
Itsestään selvänä huoneen varustuksena pidettävät tuolit olivat harvinaisia huonekaluja Suomessa aina 1600-luvulle saakka. Istuimiksi kelpasivat joko kiinteät penkit tai arkkujen kannet. Tuolit ovat aikojen kuluessa muuttuneet harvinaisista, lähinnä kunniavieraille tarkoitetuista istuimista joka päivän käyttöesineiksi.
Herkullista lihavuutta
Jos kiloja haluaisi karsia, ei hieronta laihduta.
Herkkujen äärellä istuneesta ihmisestä on kasvanut vaurauden ja hyvinvoinnin ruumiillistuma. Jos kiloja haluaisi karsia, ei hieronta kuitenkaan laihduta kuin hierojaa, tietää valistusfilmi.
Oletko jo testannut?
Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!
Testaa, minkälainen kokki olet.
Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!
Tahroja parketilla – vai miten se meni? Testaa, tunnetko Suomi-klassikoiden lyriikat!
Viisitoista tunnettua kappaletta – osaatko niistä jokaisen?
Suomi on tuhansien järvien ja laulujen maa. Miten hyvin tunnet kotimaiset klassikot? Testaa tietosi Elävän arkiston leikkimielisessä testissä: valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta. Onnea matkaan!
Tuhansien tarinoiden Andy McCoy
Andy McCoy kovat piipussa
Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.
Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.
-
Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva yhdestä maamme tunnetuimmasta rokkarista
The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.
-
-
Kolkyt tonnii lompakossa
Andy McCoy esitteli A-studiossa lompakkonsa sisältöä.
-
Andy McCoy, onko sulla paljon ihmisiä, jotka on tärkeitä sulle?
Muusikon perhe-elämään kurkistava haastattelu vuodelta 1988.
Keikalla: Andy McCoy, Dave Lindholm ja Nicky Hopkins
Tampereen YO-talolla 1991 tallennettu konsertti.
Andy McCoy piipahti kotimaassaan vuonna 1991. Rock-kukko heitti Dave Lindholmin ja muun muassa The Rolling Stonesin pianistina toimineen Nicky Hopkinsin kanssa kiertueen. Ylen Rockstop-ohjelman Heli Nevakare sai rokkarit haastatteluun Tampereella.
The Suicide Twins – akustisia helmiä sioille
Andy McCoyn ja Nasty Suiciden kertovat duo-projektistaan.
Andy McCoyn ja Nasty Suiciden duo-projekti 1980-luvun lopulla poikkesi valtavirrasta. Projekti kaatui sisäisiin ristiriitoihin, eikä kaksikon ainokaista levyä julkaistu Suomessa.
Hanoi Rocks: Self Destruction Blues
Mike Monroen ja Andy McCoyn akustinen bluesfiilistely vuodelta 2003 voitti katsojaäänestyksen Lista-ohjelman live-esityksistä.
Sukella Julmahuviin
"En tiedä näenkö mä unta vai kahminko mä lunta" – Studio Julmahuvi uhkaavien pashaistien jäljillä
Raportti julmasta ja koukuttavasta kultista.
Raportti julmasta ja koukuttavasta kultista, jonka väkeviin toimintamalleihin pureudutaan liikkeestä pelastuneen haastattelun avulla. Julmahuvin studiossa Pashaistien uhrit ry:n tiedotuspäällikkö Pentti Mutanen kertoo tarjotusta aputoiminnasta.
Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara
Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää
Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.
Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin
KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa
Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.
Hiisivuoren kaikki seikkailut nyt Areenassa
Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi
Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.
Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.
Hui Hai Hiisi! Hiisivuoren sankareita olivat ihmislapset
Suosittua satuseikkailua esitettiin 1999–2000.
Keijukaisneito Berenike ja Matti Menninkäinen käyvät ikuista taistoa hirmuisen Hiiden ilkeyksiä vastaan. Koska taikaolennot eivät voi Hiiden mahdille mitään, joudutaan turvautumaan ulkopuolisten apuun. Syntyykö Hiisivuoressa sankareita, kun apuun kutsutaan ihmislapsia?
Kirjailija Arto Paasilinna 1942-2018
Veijarifilosofi Arto Paasilinna
Tuottelijaan humoristin teokset huvittivat laajalti.
Arto Paasilinna tuli tunnetuksi tuotteliaana humoristina, jonka helppolukuiset ja lennokkaat teokset huvittavat laajaa lukijakuntaa ympäri maailman.
-
Tervo ja Paasilinna baarissa
Kansansuosikit vertailevat vaatimattomuuttaan.
-
Arto Paasilinna tuntee tyylinsä
Arto Paasilinna Nybergin haastateltavana
-
Vieraana kirjailija Arto Paasilinna
"Mutta olen anteeksiantava itseäni kohtaan."
-
Onnellinen mies on reilu ja omituinen
Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.
Venny – rakkautta ja luomisen tuskaa
Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa
Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.
"Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.
Toivottuja kuunnelmia kaikkien korville
Paholaiskuunnelmia lokakuun iltoihin
Sheckleyn, Asimovin ja Jari Salosen tarinoita.
Julkaisimme kolme yhdysvaltalaisen kirjailijan Robert Sheckleyn tarinoihin pohjautuvaa kuunnelmaa. Lisäksi Areenaan palautettiin yksi Isaac Asimovin ja yksi Jari Salosen tarina. 1970-luvulla kolme kuunnelmista lähetettiin alaotsikolla "paholaiskuunnelmat".
-
Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat
Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa
-
Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä
Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.
-
Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet! Lokakuussa Kirjailijan kivinen tie ja Kummitusjuttu
Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa
-
Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä
Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.
Yleisön toiveesta
Rikostarinoita Suomesta -sarja saapuu syksyn aikana Areenaan
Rikostarinoita Suomesta -sarja Yle Areenaan
Parisuhdeväkivaltaa, taideväärennöksiä, pankkiryöstöjä ja henkirikoksia – tätä kaikkea esitetään kotimaisista rikoksista kertovassa sarjassa Rikostarinoita Suomesta.
Rikostarinoita Suomesta: Poliisimurhat
Kaksi poliisia ammuttiin kylmäverisesti Helsingissä 1997.
"Kapteeninkatu, Tehtaankatu täällä on poliisipartiota ammuttu. Miehet makaa maassa, kahdesti päähän ammuttu... Nyt tänne väkeä!"
Rikostarinoita Suomesta: Suomen suurin pankkiholvimurto
Suomen suurin pankkiholvimurto 1980
Turkulainen hotellihuone toimi näyttämönä, kun Suomen suurimman pankkiholvimurron tekijät jäivät kiinni. Itse pidätys tapahtui Amerikan malliin.
Rikostarinoita Suomesta: Kampin autopommimurha
2002 Kampissa murhattiin mies autoon asennetulla pommilla.
Kauniina heinäkuisena aamuna 2002 auto räjähti Kampissa aivan Helsingin keskustassa. Autopommin räjäyttäminen osoittautui huolella suunnitelluksi murhaksi.
Rikostarinoita Extra: Profiloijat
Rikosten profilointi tuli suomalaisille tutuksi 90-luvulla.
Rikosten profilointi tuli suurelle yleisölle tutuksi, kun FBI alkoi käyttää sitä mm. sarjamurhien tutkimiseen 70-luvun alussa. Suomeen profilointi tuli 90-luvulla.
"Mun nimi on Pelle Miljoona ja sä et oo enää Pasi, vaan Bastard"
Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja
Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.
Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.
Elämää ilmastonmuutoksen keskellä
Grönlannissa jäätikön sulaminen vie pohjan perinteisiltä elinkeinoilta
Jaana Kannisen palkitut raportit Grönlannista 2012
Ilmastonmuutos vaikuttaa arktisilla alueilla muuta maailmaa nopeammin. Perinteiset elinkeinot ovat 2000-luvulla käyneet vaikeiksi tai mahdottomiksi, kun meri ei enää jäädy ja ikirouta haurastuu. Toimittaja Jaana Kanninen raportoi ilmaston ja perinteisen elämäntavan muutoksesta Grönlannissa syksyllä 2012.
Maailmanloppu alkaa eskimokylästä
Ilmastonmuutos näkyy ja tuntuu pienessä kylässä Alaskassa.
Ylen kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen kävi kesällä 2007 Alaskassa eskimokylässä, joka oli jo osaksi huuhtoutunut mereen ilmastonmuutoksen takia. Alaskan-matkalta ovat myös jutut USA:n ohjustorjuntatukikohdasta, kaivos- ja öljynetsintähankkeista sekä metsästäjien ja turistien eripurasta.
Uusiutuvaa energiaa -sarja etsi ratkaisua maailman energiapulaan
Onko uusiutuva energia ratkaisu energiapulaan?
Kolmeosainen sarja Uusiutuvaa energiaa (2005) pohti, millä ekologisesti kestävillä vaihtoehdoilla voitaisiin vastata koko maailmaa koskettavaan ilmasto- ja energiaongelmaan. Monissa uusiutuvissa energiamuodoissakin piilee huonot puolensa.
Kulutusjuhlan kääntöpuolet
Tuotesuunnittelu ja elintasokilpailu saa turhuuden markkinat kukoistamaan
Kohtuus on tuotantoideologian vihollinen.
Millainen olisi maailma, jossa vaatteilla ja tavaroilla ei olisi arvoa statussymboleina eivätkä ne voisi mennä pois muodista? Todennäköisesti kulutustavoiltaan kohtuullisempi, mutta kohtuus on tuotantoideologian vihollinen.
Mainosten maailmassa saippualla voi saada palasen rakkautta
Tuotesuunnittelu ja mainonta kriittisen tarkastelun alla.
"Mainonta tietää millainen on nykyaikainen ihanneihminen, kaunis, viehättävä, raikas, seksikäs, eteenpäin pyrkivä ja pääsevä. Ihmeellisintä on, että tämä kaikki on saatavissa muutamalla markalla." Kuluttajakalenterissa vuodelta 1968 käsiteltiin tuotesuunnittelua ja mainontaa kriittisin silmin.
Basilikasuihke, valohuulikiilto, tikkarifikkari – ken on heistä kaikkein turhin?
Suomen Luonto palkitsee vuosittain vuoden turhakkeen.
Jokaiselta löytyy vähintään yksi täysin turha tavara, jota ilman universumin uskoisi tulevan toimeen. Vuodesta 2000 lähtien Suomen Luonto on jakanut kyseenalaista kunniaa turhille tavaroille valitsemalla aina vaihtuvan tuotteen Vuoden turhakkeeksi.
Eläköön Ransu!
Onnea 40-vuotias Ransu ja kiitos – opin sinulta, ettei tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan!
Synnyit pentuikää vanhempana ja nuorruit matkan varrella.
Oi Ransu, täytät neljäkymmentä vuotta! Joidenkin matemaattisten kaavojen mukaan olet koiran iässä jo 280-vuotias. Tuntuu, että synnyit pentuikää vanhempana, mutta nuorruit matkan varrella. Sinulta opin, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan, on vain herkullisia havaintoja!
Hyppää Karvakuonojen kyytiin
Karvakuonojen automatkalla reissataan länsirannikon merellisissä maisemissa ja kuullaan jännittäviä tarinoita
Karvakuonot kiertävät Tassu-autolla länsirannikkoa 1982.
Karvakuonot vierailevat Tassu-autollaan Kustavissa Jeremiaan luolilla. Hämärissä onkaloissa Riku uskoo näkevänsä jättiläisen.
Ransu Berliinissä
Ransu esittelee Berliiniä ennen muurin murtumista 1989.
Ransu esittelee Berliinin nähtävyyksiä, tutustuu kaupungissa asuviin suomalaislapsiin ja ihmettelee Berliinin muuria.
Ransu Neuvostoliitossa
Itänaapurissamme tutustuttiin nähtävyyksiin ja päiväkotiin.
Ransu ja Pekka matkasivat vuonna 1988 yhdessä Neuvostoliittoon. Itänaapurissamme tutustuttiin nähtävyyksiin, nukketeatteriin ja paikalliseen päiväkotiin.
Elävä arkisto menee metsään
Metsä vastaa sille, joka osaa kuunnella
Minkä opetuksen voisit metsästä poimia?
Suomessa ei kovin montaa matkaa voi tehdä ohittamatta metsää tai kulkematta sen läpi. Se tulee kaupunkilaisenkin arkeen vähintään pieninä metsäisinä alueina tai junasta vilisevänä maisemana. Euroopan metsäisin maa kätkee sisäänsä kansan, jolla on pakostakin suhde metsään. Ja vaivihkaa metsä myös hoitaa meitä.
Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon
1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä
Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.
Metsä teollisuuden ja suojelutoimien pyörteissä
Katsaus Suomen metsien tilaan ja metsäteollisuuteen 1994.
Kotimaan katsauksen neliosaisessa sarjassa vuodelta 1994 käsiteltiin Suomen metsiä ja metsäteollisuutta. Aihetta katsottiin myös kriittisin silmin ja kysyttiin onko päätöksiä tehty lyhytnäköisesti.
Luontoilta jakoi luontotietoutta leppoisasti ammattitaidolla
Alkuperäistä Luontoiltaa esitettiin 32 vuotta.
Suomalaisten kontaktiohjelmien pioneeri Luontoilta aloitti lähetyksensä radiossa 26.huhtikuuta 1975. Vuodesta 1982 lähtien ohjelmaa esitettiin myös television puolella. Yleisön rakastamaa luonto-ohjelmaa tehtiin 32 vuoden aikana 519 jaksoa.
Suomen puulajit Tikkunikkarien käsittelyssä
Tutustu puihin ja opi mitä mistäkin voi valmistaa.
Tunnistatko Suomen puut? Eipä hätää. Tikkunikkarit esittelevät tavallisimmat lajit ja antavat samalla vinkkejä kädentaitoisille mitä mistäkin puusta sopii valmistaa. Kokeile ja tee perässä. Mutta muista, puukon kanssa täytyy olla varovainen. Tikkunikkarit on nähty ensi kerran Pikku kakkosessa vuonna 1998.
Sienikoulu: Opi tuntemaan metsän kieltä
Jos haluaa löytää tiettyjä sieniä, pitää oppia lukemaan metsän kieltä eli mitä puita ja kasveja metsässä kasvaa. Kanttarelleja tähyävän kannattaa etsiytyä koivikkoon ja herkkutattien metsästäjien tiheään kuusikkoon. Katso kaikki Sienikoulun jaksot Areenasta.
Viherpeukalo-televisiosarja opasti aloittelijaa puutarhanhoidon saloihin – tekijät muistelevat
Viherpeukalo-televisiosarja perehdytti puutarhanhoitoon
Sipulikasveja, harventamista, omenapuun oksien leikkaamista, maan muokkausta, ruusujen istuttamista ja paljon muuta nähtiin TV2:n puutarhaohjelmasarjassa Viherpeukalo vuosina 1986–1998.
Katso Viherpeukalo-sarjaa Areenassa.
Voi änkeröinen! 40 vuotta sitten tv-ruutuihin ilmestyi muuan Hermanni
Näin Hermannia tehtiin
Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.
Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!
Hermanni yrittää kosia Sylviaa
Hermanni on päättänyt tehdä Sylviasta rouva Hermanskan.
Sirkuspelle Hermanni on päättänyt tehdä ennustajatar Sylviasta rouva Hermanskan. Sitten ei olisi enää reikiä sukissa ja rakkauden nuotiolla riittäisi lämmintä. Ensin pitäisi kuitenkin kosia.
Hermannin pyykkipäivä
Taikuri Max kaipaa Hermannilta psyykkaus- ja pyykkäysapua.
Hermannilla on pyykkipäivä. Taikuri Max kaipaa Hermannilta sekä psyykkaus- että pyykkäysapua.
Luetuimmat
Tositarinoita sitkeydestä
Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan
Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.
Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.
Johan on Venninen
Johan Venninen oli itsenäinen ja kekseliäs pärjääjä.
Johan Venninen (1909-2008) oli itsenäinen ja kekseliäs pärjääjä. Hänelle mikään ei ole näyttänyt olevan mahdotonta. Sisukkaasta Vennisestä kertovat Tosi tarina -dokumentit kuvattiin vuosina 1997 ja 2008.
"Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta
Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.
Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa.
Freestyle-laskija Pekka Hyysalon uskomaton kuntoutumistarina
Vuoden 2010 keväällä Hyysalon perheessä Turussa valmistauduttiin freestyle-laskija Pekan ylioppilasjuhliin ja tuleviin rinteiden valloituksiin. Kohtalo kuitenkin päätti toisin.
Melankoliaa teineille ja aikuisille
Syyskuu tuo Areenaan Huojuvan talon ja muut suomalaisen melankolian jättiläiset
Areenassa Huojuva talo ja muut synkkien tunteiden taiturit.
Avioliiton ahdistusta, perheväkivaltaa, oman identiteetin etsimistä, mutta myös toivoa tulevasta. Areenaan on nyt julkaistu suomalaisen melankolian jättiläisiä, kuten Huojuva talo, Tumma ja hehkuva veri ja Hiljaiset laulut.
-
Love Story – nuorta rakkautta, melankoliaa ja outoja kohtaamisia
Johanna ja Anttu kohtaavat 1990-luvun nuortensarjassa
-
Hiljainen poika tahtoo auttaa
Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä
-
Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria
Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994
-
Tervon Tuulikaappimaa kiteytyi Ijäksen otteessa arktiseksi komediaksi
Matti Ijäksen komediassa veljesten osat vaihtuvat.
Huojuvan talon rikos ei vanhene: Jotunin merkkiteos vavahdutti myös tv-draamana
Viisiosainen tv-draama esitettiin vuonna 1990
Maria Jotunin klassikkoromaani Huojuva talo taittui vuonna 1990 kiitetyksi tv-draamaksi. Kari Heiskanen ja Sara Paavolainen herättivät henkiin teoksen kipeän avioliittokuvauksen tavalla, joka jätti jälkensä katsojiin. Poikkeuksellisen vahva, vuonna 1935 kirjoitettu, mutta vasta vuonna 1963 julkaistu teos oli ilmestyessään sensaatio ja on siitä lähtien herättänyt pohdintaa siitä, kuvasiko kirjailija romaanissa omaa avioliittoaan.
Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri kuohutti tunteita, mutta syistä vaiettiin
Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri nosti kohun.
Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri -tv-sarjasta kohistiin mediassa, joka kuitenkin vaikeni kohun syistä.
Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa
Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi
Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.
Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.
-
Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin
Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta
-
Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"
Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.
-
Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä
Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.
-
"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään
Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.
Pertsa ja Kilu seikkailevat jälleen!
Mitä yhteistä on Reinikaisella, Heikillä ja Kaijalla sekä Rintamäkeläisillä? No Pertsa ja Kilu tietenkin!
Pertsan ja Kilun seikkailut jatkuvat Areenassa.
Pertsan ja Kilun seikkailut jatkuvat oman laivan kippareina ja timanttirosvojen perässä. Tuttujen poikien lisäksi elokuvista voi bongata aika määrän suosikkinäyttelijöitä myös muista ohjelmista.
Nostalgisia kielikylpyjä
Yy, kaa, koo! Raz dva tri -kielikurssilla opittiin puhumaan venäjää
Raz dva tri oli massiivinen kaksivuotinen venäjän kurssi
Raz dva tri (1975–1977) oli Ylen kaksivuotinen venäjän kielen kurssi, jonka päällimmäisenä tarkoituksena oli opettaa katsojia puhumaan venäjää. Kielikurssin reilusta sadasta jaksosta on tähän artikkeliin laitettu otteita kuudesta jaksosta. Mukana on esimerkiksi kurssin ensimmäinen ja viimeinen jakso.
-
-
Hello, hello, hello ja Zakuska – Ylen suositut kieliohjelmat ovat jääneet tekijöiden ja katsojien mieleen
Ylen kieliohjelmien tekijät muistelivat ohjelmiaan
-
Hello, Hello, Hello
1970-klassikkokurssissa etsiittiin kissaa
-
Zakuska – venäjän kielen alkupalat Heikki Kinnusen opettamana
Zakuska - opi venäjää
Toivotut 1960-luvun klassikot
Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa
Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.
Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.
Eila Roine muistelee Heikki ja Kaija -sarjanäytelmää: "Se osui suoraan kansan sydämeen"
Roineen yksi rakastetuimmista rooleista oli Kaija Lehtinen.
Heikki ja Kaija on suomalainen sarjanäytelmä, jota näytettiin televisiossa vuosina 1961–1971. Sarja kertoo tamperelaisen Lehtisen perheen elämästä. Ohjelma on osana Toivotut-draamajulkaisuja. Sarjan toinen päätähti, Eila Roine, pohtii Elävän arkiston haastattelussa sarjan suosiota ja kertoo tarinoita kulissien takaa.
Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!
1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.
Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...
Vahvoja naisia toivotuissa draamoissa ja dokumenteissa
Naisia elämänsä pääroolissa – dokumentteja ja haastatteluja innostavista naisista
Ensimmäiset naiskansanedustajat ja muita sankarittaria.
Ruttuisessa paperilapussa luki haaleansininellä kuulakärkikynällä kirjoitettuna nimiä allekkain: Tove Jansson, Virpi Hämeen-Anttila, Pirjo Honkasalo… Kauppalistan tapaan se muistutti jääkaappini ovessa siitä, mitä ei kannata unohtaa.
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta elämäntyöstään: Ihmisen mielikuvitus pahuudessa on rajaton
Helena Ranta on painottanut urallaan kuolleiden oikeuksia.
Helena Ranta (s. 1946) on tehnyt mittavan uran oikeushammaslääkärin työssään sekä useiden kansainvälisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Päätyönään hän on tutkinut onnettomuuksien ja väkivaltaisten konfliktien kuolonuhreja.
Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa
Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat
Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista.
Tove Jansson kertoo elämästään omin sanoin
"Taiteilijoita ei pidä ottaa niin vakavasti."
"Äitini opetti, ettei taiteilijoita pidä ottaa niin vakavasti, vaikka taiteilijat työskentelevätkin vakavammin kuin muut ihmiset", mietti Tove Jansson vuonna 1984 käsikirjoittamassaan ohjelmassa. Tärkeä osa työskentelyä ja elämää olivat kesät Klovharussa. Näemme myös läheltä, miten muumit muuttuvat kolmiulotteisiksi.
Suomen ensimmäinen naisakateemikko Pirjo Mäkelä korjasi urallaan kansanterveyttä
Pirjo Mäkelä oli Suomen ensimmäinen naisakateemikko.
Suomen ensimmäinen naisakateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä (1930—2011) teki elinaikanaan mittavan työn rokotteiden ja mikrobitutkimuksen parissa. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen bakteeriosaston johtaja ei jättänyt tutkimustyötä tai Kansanterveyslaitosta taakseen eläkkeelläkään, vaan jatkoi uurastustaan vuosikymmenten ajan. Hän menehtyi pitkän sairauden uuvuttamana marraskuussa 2011.
Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi
Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.
"Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.
Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle
Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.
Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.
Saaristokooste kuljettaa Haapasaaresta Hailuodolle saakka
Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi
Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.
Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.
Toivotut: Myrskyluodon Maija
Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhenäytelmästä
Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus
Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä Myrskyluodolla vuosina 1842-1899. Tarinan taustalla oli kirjailijan oma henkilökohtainen tragedia.
Näe häät, hautajaiset ja muita saaristolaisperinteitä 1800-luvulta – Myrskyluodon Maija nyt Areenassa
Myrkyluodon Maija esitteli juhlan ja arjen Ahvenanmaalla.
Ankaraa arkea ja juhlanriemua, sitä esitteli Åke Lindmanin ohjaama Myrskyluodon Maija 1970-luvun lopulla televisiokatsojille.
Myrskyluodon Maija monella tavalla
Suuri osa suomalaisista tuntee Lasse Mårtensonin ennen kaikkea Åke Lindmanin ohjaaman Myrskyluodon Maija televisioelokuvan musiikin säveltäjänä ja soittajana. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty 14 versiota sarjan rakastetusta tunnussävellyksestä, eri esittäjiltä, eri ohjelmista.
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
Testaa miten sanat soivat päässä!
Tahroja parketilla – vai miten se meni? Testaa, tunnetko Suomi-klassikoiden lyriikat!
Viisitoista tunnettua kappaletta – osaatko niistä jokaisen?
Suomi on tuhansien järvien ja laulujen maa. Miten hyvin tunnet kotimaiset klassikot? Testaa tietosi Elävän arkiston leikkimielisessä testissä: valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta. Onnea matkaan!
Nostalgiset listahitit ja muistelluimmat musavideot
Soundcheck oli aikuisemman musadiggarin rajaton riemu
Soundcheck tarjoili musiikkia moneen makuun 1993–94. Maria Lindell (myöhemmin Guzenina) ja Seppo Pietikäinen esittelivät kerran kuussa yleisölle musiikkimaailman ihmeellisyyksiä rokin, jazzin, etnon ja teknon vaikutuspiiristä, kotimaasta ja kaukomailta. Vain iskelmä oli julistettu ohjelmassa pannaan.
Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta
Megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973
Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.
”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa
Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.
Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.
Mikko Alatalon isännöimä Hittimittari tarjoili kasaripopin kepeän kriittisesti
Opas Mikko Alatalon juontamiin Hittimittareihin 1985–88
Hittimittarissa yliampuvuus kisaili tyylikkyyden kanssa, tanssipop kohtasi suomirockin ja r'n'b glam-metallin, ja alueraatien tavikset rankkasivat järjestykseen supertähtiä ja tähdenlentoja. Juohevan ironinen Mikko Alatalo juonsi "rytmisen käyttömusiikin" suosikkisarjaa vuosina 1985–1988. Ennen Alataloa ohjelman keulakuvana oli vuoden verran toiminut veteraanitoimittaja Timo T. A. Mikkonen.
10 vuotta sitten
Viiden päivän turha sota
Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen.
Vuonna 2008 käytiin Georgian armeijan ja Venäjän, Etelä-Ossetian sekä Abhasian armeijoiden välinen viiden päivän sota. Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen. On sanottu, että Kylmä sota ei koskaan loppunut Kaukasuksella.
Krugman ja Amerikan lamat
Nobelisti Paul Krugman kertoo finanssikriisin syistä.
Nobelisti Paul Krugman kertoo finanssikriisin syyt, taustat ja seuraukset Timo-Erkki Heinon toimittamassa dokumentissa 2009. Laaja haastattelu on katsottavissa kokonaisuudessaan vain Elävässä arkistossa.
Martti Ahtisaarelle Nobelin rauhanpalkinto
Ahtisaari palkittiin urastaan rauhanvälittäjänä 10.10.2008.
Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin 10.10.2008 presidentti Martti Ahtisaarelle. 71-vuotias Ahtisaari palkittiin yli 30-vuotisesta urastaan rauhanvälittäjänä.
20 vuotta sitten
Pikajuna suistui raiteilta Jyväskylässä maaliskuussa 1998
Kuljettaja aloitti jarruttamisen liian myöhään.
Turusta Pieksämäelle matkannut pikajuna P105 oli myöhässä aikataulustaan. Se oli saapumassa Jyväskylään hieman ennen kahta maaliskuun 6. päivänä vuonna 1998.
Muodin huikea 1990-luku
Vyölaukut ja nappiverkkarit, ysärimuotia parhaimmillaan.
Muistatko vielä napapaidat, paksupohjakengät, lappuhaalarit, vyölaukut, minireput, nappiverkkarit, trumpettihousut, hiusdonitsit tai salihousut? Tämä kaikki oli ysärimuotia parhaimmillaan.
Poika ja ilvesinnostus Hakupaloissa
Topi toivoi lempieläimeensä liittyviä tavaroita.
Ilveksistä innostunut Topi Pakarinen pyysi Hakupalat-ohjelmassa 1998 lempieläimeensä liittyviä tavaroita. Kiinnostus tupsukorvaan oli alkanut koulun piirustuskisasta ja ilves-keräilykansio oli vasta aluillaan. Vuotta myöhemmin Topin kokoelmat karttuivat Konsta Hietasen lahjoittamalla Poika ja ilves- elokuvan materiaalilla.
50 vuotta sitten
Vanhan valtaus 1968 oli opiskelijoiden kapina demokratian ja tasa-arvon puolesta
Vanhan valtaus 1968 oli kapina demokratian puolesta.
Vanhan ylioppilastalon valtaus 25.11.1968 oli opiskelijaopposition järjestämä tapahtuma, jossa vaadittiin muutoksia yliopiston hallintoon ja opetuksen sisältöön.
Ääni- ja kuvaraportti miehitetystä Prahasta elokuussa 1968
Neuvostoliiton tankit vyöryivät Prahaan elokuussa 1968
Reijo Nikkilä oli opintomatkalla Prahassa elokuussa 1968, kun Neuvostoliiton tankit vyöryivät kaupunkiin.
Vuonna 1968 perustettu radion maakuntauutiset toi maakuntien äänen kuuluville
Maakuntauutiset perustettiin syyskuussa 1968.
Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1968 maakunnissa alkoi kuulua maakuntauutiset. Radion kuuntelijoille se oli uusi palvelumuoto ja maakuntatoimituksille uusi aluevaltaus, johon pyrittiin valmistautumaan huolella.
Kotikatu koukuttaa – hyppää mukaan
Kesähäät tiedossa? Nappaa oppia Kotikadusta! – Seitsemäs kausi nyt Areenassa
Kotikadun 7. kaudella vietetään paritkin häät.
Oletko menossa naimisiin kuluvana tai tulevana suvena? Ota oppia Mimmi Kallion (Lotta Lehtikari) ja Teemu Luotolan (Ville Keskilä) häistä, joita vietettiin Kotikadun seitsemännellä kaudella (jaksot 206–238). Pariskunnan rakkausjuhlassa on paljon kauniita hääperinteitä, mutta osaltaan juhla toimii myös varoittavana esimerkkinä. Toivotut: Kotikadun 7.
Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi
Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja
Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu.
Kotikadun 17 vuotta pähkinänkuoressa
Tapahtui vuosina 1995–2012
Tämä artikkeli kertoo kursorisesti sen, mitä Kotikadussa vuosina 1995–2012 tapahtui.
Muistatko nämä?
Tietoiskuja
Katso mistä kaikesta kansalaisia on valistettu.
Tietoiskut ilmestyivät televisioruutuihin 1960-luvulla. Katso mistä kaikesta katsojia on varoiteltu ja valistettu vuosien varrella.
-
Tietoisku: Aikavaras
Tietoiskussa kysytään, varastaako televisio aikanne.
-
-
Tietoisku: Televisiokokkien sokerivalistus
Kolmonen ja Vanamo valistavat sokerin haitoista.
-
Näin sinunkin pitäisi kävellä
Kävely on tehokas liikuntamuoto.
Tekijän kertomaa
Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita
Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita
Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa:Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia
“Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa
Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.
Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
Katso Areenassa: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia
Liian paksu perhoseksi -elokuva rikkoi katsojaennätyksiä
Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi
Ketosen Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi. Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.
Viimeiset mitalit on hersyvä elokuva ikuisesta rakkaudesta
90-vuotiaat siskokset kilvoittelevat unelmiensa miehestä
Härskipuheinen Hetta ja säikky Selma ovat 90-vuotiaita sisaruksia. Vaikka kalma jo kolkuttelee ovella, sisarukset käyvät yhä kisaa miehestä, joka on kummankin nuoruuden rakkaus.
Poliisin poika – hulvaton ryöstödraama Rovaniemeltä
Tapio Piiraisen tv-elokuva pohjautui Jari Tervon romaaniin.
Jari Tervon kirjoittama ja Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Poliisin poika on rikoskomedia rovaniemeläisestä pankkiryöstöstä.
Viimeiset siemenperunat -sarja kertoo pientilallisen kostosta pankille lama-Suomessa
Kotimainen draamasarja 1990-luvun alusta
Huijarit, ketkut ja koplarit varokaa, köyhien kosto on kamala. 1990-luvun alussa tehty tv-sarja kertoo pientilallisen taistosta pankkiherroja vastaan.
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön
Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita
Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.
Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.
Sota jakoi kansakunnan lisäksi kansan muistin
Sisällissota 1918 – punaiset muistot
Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.
Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.
Sisällissodan jäljet elokuvissa
Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin
Kaksi tv-draamaa sisällissodasta
Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.
Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana
Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968
Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.
Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista
Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa
Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista
Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.
-
Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?
Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista
-
Manillaköysi kiertyi myös mieleenpainuvaksi tv-elokuvaksi
Veijo Meren hukkareissutarina kuvaa sotaa absurdisti.
-
Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi
Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa
-
Kirje isältä kertoi evakkoperheestä uuden edessä
Heidi Köngäksen kiitetty ohjaus vuodelta 2003
Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta
Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat
Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.
Pentti Haanpään Isännät ja isäntien varjot kertoi siitä, mistä haluttiin vaieta
Isännät ja isäntien varjot
Kirjailija Pentti Haanpää kuvasi teoksissaan tarkasti ja kriittisesti omaa aikaansa. Hänet tunnetaan erityisesti maaseudun ja vähäosaisen väestön kuvaajana. Isännät ja isäntien varjot oli kuvaus maaseudun murroksesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta.
Kukkivat roudan maat maalasi realistisen kuvan sodanjälkeisestä yläsavolaisesta maaseudusta
Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarja oli mittava tuotanto
Kirjailija Eino Säisän pääteos Pohjois-Savoon sijoittuva Kukkivat roudan maat -romaanisarja ilmestyi vuosina 1971–1980. Jukka Sipilän ohjauksessa teoksesta jalostui mittava, lähes kahdeksantuntinen tv-elokuvasarja, joka sai ensiesityksensä televisiossa 1981.
Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet
Vesa-Matti Loiri pääroolissa
Poikakodin ja vankilan kasvatti, tykkimies Kauppala on armeijan kapiaisille hankala tapaus. Sotaväen säännöt ja määräykset ovat miehelle myrkkyä. Elokuvan pääroolissa on Vesa-Matti Loiri.
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Viihdesarjoja 1980–2000-luvuilta
Sisko ja sen veli, Velipuolikuu, Tankki täyteen, Jopet-show, Kummeli, Reinikainen...
Draamasarjoja 1970–2000-luvuilta
Heikki ja Kaija, Rintamäkeläiset, Metsolat, Pakanamaan kartta, Kotikatu, Milkshake...
Lasten- ja nuortensarjoja 1970–2000-luvuilta
Tarkkis, Tiina, Läskilinssi, Aasi, Morso ja Mouru, Siamin tytöt, Reetta ja Ronja, Kaatis...
Kotimaisia elokuvia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun
Liian paksu perhoseksi, Palmu-elokuvat, Täällä Pohjantähden alla, Tukkijoella, Manillaköysi, Akseli ja Elina...
Dokumentteja 1960–2010-luvuilta
Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...
Asiaohjelmia ja tutkivaa journalismia 1940–2010-luvuilta
Maan mainiot, MOT, Ajankuvat, Suomi postiauton ikkunasta, Rikostarinoita historiasta, Ei vanhene koskaan...
Musiikkiohjelmia 1960–2000-luvuilta
Hittimittari, Lista TOP 40, Musiikki-tv, Viuluviikarit, Iltatähti, Pohjoismainen videolista, Q ja tähdet, Groovymeisseli..
Lyhytfilmejä ja katsauksia
Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...
Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi
Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa
Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.
Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.
Radiodraaman arkistot aukeavat: nyt kuultavissa Jorge Louis Borgesin tarinoita
Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan
Pekka Ojalehto ohjasi ja sovitti Radioteatterille argentiinalaiskirjailijan Haarautuvien polkujen puutarhan (1998), Kuoleman ja kompassin (1998) sekä Toisen kuoleman (1997). Kuunnelmat Areenassa 26.9. alkaen vuoden ajan.
Yle Arkivet
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi
Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.
Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.
