Pienpuolueiden kirjoa remonttiryhmästä joogalentäjiin
Suomalaisia pienpuolueita
Elävä arkisto kokosi näytteitä eri pienpuolueista.
Arkadianmäelle on suunnattu monenmoisin aattein. Perinteisen puoluekartan laitamilla politiikkaa on tehty esimerkiksi meditoimalla. Elävä arkisto kokosi näytteitä viime vuosikymmeninä vaikuttaneista, sittemmin sammuneista tai muihin ryhmittymiin sulautuneista pienpuolueista.
Pyörän selässä
"Pyöräilen siis olen" – Matti Rämö polkee pitkin maapalloa
Toimittaja Matti Rämö tunnetaan intohimoisena pyöräilijänä.
Ylen teksti-tv:n toimittaja Matti Rämö tunnetaan intohimoisena pyöräilijänä, joka on matkannut polkien Afrikassa, Aasiassa ja Euroopassa.
-
Polkupyöräilijöiden mielenosoitus Helsingissä 1971
Pyöräilijät vastustivat suorakulmakäännöstä ja saasteita.
-
Pyöräilykypärän käyttöön on houkuteltu kampanjoin ja tietoiskuin 1980-luvulta lähtien
Kypärätempauksia ja tietoiskuja vuosien varrelta.
-
Jannen ja Ransu-koiran pyöräretki
Pyöräretkellä tavataan taiteilija Päivi Paunu.
-
Polkupyörän laatu, hankinta ja huolto askarruttavat kuluttajaa
Kuningaskuluttajassa yksi keväinen kestoaihe on polkupyörä.
Merja Ylä-Anttila on Yleisradion uusi toimitusjohtaja
Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?
10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.
10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.
Hella Wuolijoki oli ensimmäinen nainen Yleisradion johdossa
Hella Wuolijoen virkaanastujaispuhe
Uusi pääjohtaja arvosteli jyrkästi sodanaikaista radiota
Uusi pääjohtaja arvosteli jyrkästi sodanaikaista radiota, joka oli ”kokonaan politisoitu tehokkaaksi propaganda-aseeksi”.
Ylen pääjohtajat
Yleisradion johtoa ovat muokanneet yhteiskunnan kulloisetkin tuulet. Matkalle J. V. Vakiosta Lauri Kiviseen mahtuu monia suunnanmuutoksia.
Taika toimii edelleen!
Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat
Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika
"Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.
Lataa omaksi
Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!
Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa
Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Hypnoosi – salatieteestä tieteen ja viihteen palvelukseen
Hypnoosin tarjoama oikotie aivoihin oli pitkään salatieteellinen
Myös showmiehet löysivät menetelmän nopeasti
Tie ihmismielen syvimpiin sopukoihin vie hypnoosin kautta. Mahdollisuus vaikuttaa suoraan toisen ihmisen alitajuntaan on jo pitkään palvellut lääketiedettä ja innoittanut showmiehiä.
Olliver Hawkin hypnoosikokeita
Hypnotisoija Olliver Hawk oli 60-luvulla suosionsa huipulla.
Hypnotisoija Olliver Hawk oli 1960-luvulla suosionsa huipulla. Hänet muistetaan erityisesti ajan joukkohypnoosiesityksistä. Mutta onko suggestio kestänyt aikaa?
Unien tulkintaa ja hypnoosia täyden kuun aikaan
Jännittävää keskustelua unista, ja hypnoosista
Selvänäkeminen, paranormaalit ilmiöt, ufot, ennustaminen, astrologia sekä kivien voimat ja energiat – muun muassa näitä aiheita pohdittiin Täysi kuu -ohjelmassa.
Kevätmusiikkia!
Lauluja keväästä – onko oma suosikkisi joukossa?
Vuodenajoista toiveikkain on ikuisuusaihe myös musiikissa.
Vuodenajoista toiveikkain on myös kotimaisen musiikin ikuisuusaihe. Elävän arkiston koosteeseen on koottu ikonisia kappaleita sekä mieltä ylentäviä rallatuksia kevään kunniaksi ja pimeämpien aikojen varalle. Kerro oma kevätkappale-ehdotuksesi!
Nostalgiset listahitit ja muistelluimmat musavideot
Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta
Megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973
Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.
”Tämä ei sitten ole mikään Levyraati!” — kasvukipuja ja anekdootteja Hittimittarin ensimmäiseltä vuodelta
Taustoitus Hittimittari-ohjelmasarjaan vuosina 1984–85.
Jo Hittimittarin ensimmäinen juonto kiteytti ohjelmasarjan idean: kaikilla on mahdollisuus tulla suosituksi!
Suomen virallinen Lista Top 40 — näin musiikkiohjelman juontajat sen muistavat
Miten juontajat muistavat ohjelman 20 vuotta myöhemmin?
Vuonna 1994 televisioon saatiin vihdoin Suomen virallista levymyyntilistaa esitellyt ohjelma. Lista Top 40 kertoi ja näytti minkälaista musiikkia suomalaiset kuuntelivat.
“Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi
Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.
Musiikki-tv:n tavoitteena oli esitellä katsojille vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota.
Historiallisia rikoksia ja rikostutkimuksen historiaa
Rikosmuseoon on tallennettu Suomen synkin historia
Vierailulla keskusrikospoliisin rikosmuseossa.
Suomalaisten kansallinen murha-ase on kirves. Keskusrikospoliisin alaiseen Rikosmuseoon on tallennettu iso kokoelma muitakin esineitä, joilla ”vähemmän rakkaaseen lähimmäiseen on tehty reikä”. Onpa museossa ollut nähtävissä kokonainen luurankokin.
Rikostutkimuskeskus vuonna 1947
Esittelyssä rikostutkimuskeskuksen viimeisintä tekniikkaa.
Rikostutkimuskeskuksen esittelyssä nähtiin viimeisintä tekniikkaa, jolla "murhaajia, varkaita ja petkuttajia" saatiin nalkkiin. Rikosmuseon antimista esiteltiin mm. Suomen viimeinen mestauskirves.
Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia
Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.
Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sarjan juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.
Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia
Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia
Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.
Ministerin murhasta uunisurmaan – suomalaisia rikostarinoita historiasta
Rikostarinoita historiasta -sarja
Kuusiosaista Rikostarinoita historiasta –sarjaa esitettiin TV2:ssa vuonna 2008. Sarjassa käsiteltiin rikostapauksia, joilla on ollut laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Monia sarjassa esitettyjä rikoksia on käsitelty kirjallisuudessa, akateemisissa opinnäytetöissä ja lisäksi ne ovat antaneet aiheita useille tv-ohjelmille.
Haastatteluissa mm. The Beatles, Rolling Stones, Manfred Mann ja Cliff Richard
Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset
Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.
Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.
Hyppää postiauton kyytiin
Postin keltakylkiset kiitäjät porhalsivat pitkin ja poikin Suomea
Kaikki Postin esittelyfilmit 1960- ja 1970-luvuilta.
Fennada-Filmin lyhytelokuvat esittelevät Posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa 1960- ja 1970-luvuilla. Samalla elokuvat esittelevät Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä.
Huhtikuussa 1948 allekirjoitettu sopimus vaikutti yli neljäkymmentä vuotta
YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve
YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa
Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.
Sisällissodan jäljet elokuvissa
Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin
Kaksi tv-draamaa sisällissodasta
Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.
Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana
Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968
Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.
Suomen vuoden 1918 sota jakoi kansakunnan lisäksi kansan muistin
Sisällissota 1918 – punaiset muistot
Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.
Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.
Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä
Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.
Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.
Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat
Ainutlaatuinen aineisto valottaa jääkäriliikkeen vaiheita.
Aikansa radikaalit, jääkärikoulutukseen Saksaan vuosina 1915–1916 lähteneet miehet kertovat itse vaiheistaan. Millaiseksi he arvioivat jääkäriliikkeen merkityksen 50 vuotta itsenäistymisen jälkeen?
-
Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen
Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918
-
Rauhanmies Yrjö Kallinen sai vuonna 1918 kuolemantuomion kapinan valmistelusta
Pasifistin ainoat taistelut olivat lapsuuden rottasodat.
-
-
Kumouslaulujen klassikkoja
USA:ssa tehtiin sosialistilevyjä suomeksi jo 1910-luvulla.
Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008
Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita
Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.
-
Sisällissodan traumat
Kuolemat ja katoamiset katkeroittivat sukupolvien ajaksi.
-
Koston kevät 1918
Sisällissodan väkivalta oli enimmäkseen organisoitua.
-
He olivat mukana sisällissodassa 1918
Jääkärit, punaiset ja siviilit muistelevat sodista julmimpia
-
Valkoisen armeijan voitonparaatit 1918
Valkoisten armeija ja Mannerheim voitonparaatissa.
Varovasti jäällä
Pikku Kakkosen jäävaroitus
Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.
Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.
Tietoisku: Legendaarinen jäävaroitus
Legendaarinen jäävaroitus 1960-luvulta
Tässä 1960-luvun alun jäävaroituksessa muistutetaan, että peilikirkas jää voi olla petollisen ohutta. Tietoiskussa painotetaan, että varoitukset heikoista jäistä kannattaa ottaa todesta. Avun saanti voi olla kohtalokkaan kaukana, ja silloinkin kun apua on saatavilla, on osattava toimia oikein.
Heikkoja jäitä ken pelkäisi?
Jäävaroitus vuodelta 1977 neuvoo olemaan hosumatta.
”Älä hosu, kyllä sä sieltä selviät”, kuului television tietoiskun klassinen lause. Koko kansan valistajat Hannu Karpo ja Ensio Itkonen antoivat myös ohjeita ”rohkeille suomalaisille”, joita humpsahteli jäihin varoituksista huolimatta.
"Keksi, hoksaa, oivalla!" Lastenohjelmien visailuja ja kiperiä arvoituksia
Kippurahäntä kätkeytyy kahden kaupungin nimeen
Kouluradion ohjelmassa testattiin koululaisten yleistietoa.
Kouluradion ohjelmassa "Mitä sie enintä tieät, yli muien ymmärtelet" opettaja Kauko Valta Ylänne testaa koululaisten yleistietoa ja nokkeluutta. Kilpailu on tarkoitettu kansakoulun oppilaille, neljännestä kuudenteen luokkaan.
-
Päihitätkö Ransun arvausleikissä: Arvaa mikä eläin
Elinan ja Ransun arvausleikki tutustuttaa eläimiin.
-
Erkki! oli Kasmasiinin visailuohjelma
Keksi, hoksaa, oivalla ja voita Erkki-merkki!
-
Kosti Kotiranta arvuutteli asioita lasten Sanaleikissä
Ristisanaohjelma luku- ja kirjoitustaitoisille alkoi 1984.
-
Lasten tietokilpailu Markus-sedän johdolla
Lastentunneilla pidettiin myös tietokilpailuja.
Oppeja musiikin maailmasta
Viuluviikari-ilmiö innoitti tv-katsojatkin musiikin maailmaan
Koko ohjelmasarja katsottavissa Areenassa
Opetusohjelmiemme kirkkaimpia klassikoita on Viuluviikarit musiikkimaassa, missä katsoja sai aitiopaikalta seurata lasten musikaalista kehitystä. Huippusuositun sarjan taustalta löytyi Géza Szilvayn uraauurtava työ musiikkikasvattajana: tv-julkisuus toi näkyväksi metodin, jolla hänen viuluopppilaansa edistyivät ilmiömäisellä vauhdilla.
Impromptun vetonaula oli Karvakuonojen sukulainen Iiro
Leikki-ikäisten lasten musiikkivirikeohjelma.
Leikki-ikäisten lasten musiikkivirikeohjelman tähtioppilas on Iiro Ilmari Impromptu. Maija Salon opastuksella Iiro oppiikin musiikin saloista yhtä jos toista.
Ti-Ti Nallen kaverit
Lapset sukeltavat musiikin maailmaan Ti-Ti Nallen johdolla.
Lapset sukeltavat musiikin maailmaan Riitta Korpelan ja Ti-Ti Nallen johdolla. Laulujen ja leikkien aiheissa vilisevät talviset ja jouluiset aiheet.
Vahvoja naisia toivotuissa draamoissa
Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa
Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat
Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa
Rohkeita naisia Areenassa
Naisia elämänsä pääroolissa – dokumentteja ja haastatteluja innostavista naisista
Ensimmäiset naiskansanedustajat ja muita sankarittaria.
Ruttuisessa paperilapussa luki haaleansininellä kuulakärkikynällä kirjoitettuna nimiä allekkain: Tove Jansson, Virpi Hämeen-Anttila, Pirjo Honkasalo… Kauppalistan tapaan se muistutti jääkaappini ovessa siitä, mitä ei kannata unohtaa.
Suomen ensimmäiset naiskansanedustajat pyrkivät kohottamaan kansakunnan moraalista tasoa
Naiset eduskuntaan 1907
Vuoden 1907 eduskuntavaaleissa naiset saivat äänestää ensimmäisen kerran ja asettua vaaliehdokkaiksi. Äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden saaminen oli pitkä prosessi, joka kytkeytyi ensimmäiseen sortokauteen ja 1800-luvulla alkaneeseen tasa-arvotaisteluun.
Tove Jansson kertoo elämästään omin sanoin
"Taiteilijoita ei pidä ottaa niin vakavasti."
"Äitini opetti, ettei taiteilijoita pidä ottaa niin vakavasti, vaikka taiteilijat työskentelevätkin vakavammin kuin muut ihmiset", mietti Tove Jansson vuonna 1984 käsikirjoittamassaan ohjelmassa. Tärkeä osa työskentelyä ja elämää olivat kesät Klovharussa. Näemme myös läheltä, miten muumit muuttuvat kolmiulotteisiksi.
Leena Palotie – ihmiskunnan kartantekijä
Peltonen-Palotie oli yksi arvostetuimmista geenitutkijoista.
Tieteen akateemikko Leena Peltonen-Palotie tunnettiin yhtenä maailman arvostetuimmista geenitutkijoista.
Elagu Eesti!
Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa
Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet
Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!
Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista
Toimittaja Anna Laine lähti Viroon
Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.
Viron vaiheita radiodraaman kertomina
Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa
Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.
Viro 100 – dokumentteja ja draamaa naapurimaamme vaiheista
Kokosimme Areenaan ohjelmia Virosta ja virolaisista
Kokosimme Areenaan ohjelmia Virosta ja virolaisten vaiheista. Ohjelmapaketimme täydentyy ja kokonaisuus huipentuu 24. helmikuuta Viron itsenäisyyspäivänä.
Katso Yle Areenassa
Toivottuja kuunnelmia
Huhtikuu
Huhtikuu on kuukausista julmin.
Huhtikuu on kuukausista julmin. Perhe kokoontuu lomakuvien ääreen, pakenevat kylmyyttä aurinkoiselle merenrannalle. Keskustelu käy kepeänä, mutta pinnan alla kuplii myös syvempiä sävyjä. Tapahtuu rivitalossa vuonna 1970. Kuunnelma, Radioteatterille kirjoittanut ja ohjannut Juha Siltanen. Tekninen...
-
Radiomafian Liisa Ihmemaassa
Pääosaa näytteli Ona Kamu, ja musiikista vastasi Hector.
-
Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!
Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa
-
Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin
Noita Nokinenä ihastutti radiossa
-
Radiodraaman aarteita Areenassa
Knalli ja Sateenvarjo, Elmo, Sinuhe egyptiläinen...
Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa
Lue lisää:
Titanicin viimeinen selviytyjä
Southamptonilainen Millvina Dean oli viimeinen elossa ollut höyrylaiva Titanicin kohtalokkaalta neitsytmatkalta pelastunut. Hän oli myös aluksen nuorin matkustaja.
Lue lisää:
Taistelulaiva Tirpitzin tuho
Panssarilaiva Tirpitziä kutsuttiin maailman suurimmaksi ja pelottavimmaksi sotalaivaksi. Kolmannen valtakunnan merivoimien ylpeys upotettiin marraskuussa 1944.
Ulkolinjan dokumentit Venezuelasta kertovat, miten Chavez-innostus kääntyi itkuksi
Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi
Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.
Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.
Syyrian levottomat vuosikymmenet
"En halunnut lähteä" – Syyrian sotaa paenneet kertoivat tarinansa pakolaisleirillä Bulgariassa
Bulgariaan päätyneet syyrialaiset eivät halunneet lähteä.
Bulgarian ja Turkin rajaseudulla oleva Harmanlin pakolaisleiri oli vuonna 2014 täynnä ihmisiä ja tarinoita. Tuhannelle ihmiselle tarkoitetulla leirillä asui 2000 Syyrian sotaa paennutta. Kaikkien heidän tarinoissa yhdistyi yksi, hiljainen toteamus: en olisi halunnut lähteä. Pertti Pesosen toimittama Ulkolinjan dokumentti kertoo leiriläisistä, ja siitä mitä he ovat paenneet.
Sota, joka myrkytti Syyrian
Niklas Meltio kuvasi Syyrian sotaa 2013.
Vuoden 2011 alussa Syyrian korruptoituneen itsevaltiaan Bashar al-Assadin vastainen liikehdintä muuttui sodaksi presidentille lojaalien ja opposition joukkojen välillä. Vuonna 2013 Ulkolinjan dokumentti kertoi jo kolmatta vuotta jatkuvan sodan järjettömyydestä kuvaaja Niklas Meltion silmin. Taistelut eivät kunnioittaneet ihmishenkiä tai kulttuurihistoriaa.
Syyria suurvaltapolitiikan näyttämönä
Ulkomaanraportti vie katsojan Syyriaan vuonna 1983. Ajankohtaisina aiheina ovat taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa, presidentti Hafez Al-Assadin vallan perusta, äärimuslimien oppositio sekä ulkopolitiikka, josta ei voi puhua puhumatta suurvaltapolitiikasta.
Damaskoksen kahdet kasvot
Elämää Damaskoksessa vuosina 1966 ja 1970.
”Damaskoksessa oli elämää jo silloin, kun nykyiset miljoonakaupungit vielä olivat villiä luontoa. Tällä hetkellä tämän kaupungin elämä on kaksikasvoista. Arkea kattojen yllä, kadulla arjen keskellä sotilaita.” Reportaasit vuosilta 1966 ja 1970 sukeltavat yhden maailman vanhimman kaupungin Damaskoksen arkeen Syyriassa.
Luetuimmat
Tekijän kertomaa
Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita
Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita
Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa:Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia
“Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa
Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.
Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
Katso Areenassa: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia
Liian paksu perhoseksi -elokuva rikkoi katsojaennätyksiä
Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi
Ketosen Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi. Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.
Viimeiset mitalit on hersyvä elokuva ikuisesta rakkaudesta
90-vuotiaat siskokset kilvoittelevat unelmiensa miehestä
Härskipuheinen Hetta ja säikky Selma ovat 90-vuotiaita sisaruksia. Vaikka kalma jo kolkuttelee ovella, sisarukset käyvät yhä kisaa miehestä, joka on kummankin nuoruuden rakkaus.
Poliisin poika – hulvaton ryöstödraama Rovaniemeltä
Tapio Piiraisen tv-elokuva pohjautui Jari Tervon romaaniin.
Jari Tervon kirjoittama ja Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Poliisin poika on rikoskomedia rovaniemeläisestä pankkiryöstöstä.
Viimeiset siemenperunat -sarja kertoo pientilallisen kostosta pankille lama-Suomessa
Kotimainen draamasarja 1990-luvun alusta
Huijarit, ketkut ja koplarit varokaa, köyhien kosto on kamala. 1990-luvun alussa tehty tv-sarja kertoo pientilallisen taistosta pankkiherroja vastaan.
Kotikatu koukuttaa – hyppää mukaan
Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!
Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.
Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.
Tunnetko Kotikadun tapahtumat kuin omat taskusi? – Testaa tietosi
Tunnetko Kotikadun kuin omat taskusi.
Oletko katsonut Kotikatua? Tiedätkö, mitä sarjassa oikein on tapahtunut? Tee testi ja selvitä todellinen Kotikatu-tietotasosi.
Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi
Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja
Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu.
Toivotut Metsolat ovat täällä taas!
Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin
1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa
Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa
Metsolat-bingo on sarjan täydellinen kumppani
Pelaa Metsolat-bingoa katsoessasi sarjaa
Tulosta itsellesi oheinen bingolappu tai pidä sitä lähettyvillä mobiililaitteella ja laita Metsolat pyörimään Areenasta. Viihtymiskokemuksesi on näin täydellinen.
Haluaako joku kaljaa? – Testaa tietosi Metsolat-repliikeistä
Testaa tietosi Metsolat-repliikeistä
Metsolat-sarjan repliikit ovatkin jääneet monien fanien mieleen. Tässä visassa voit testata omat tietosi Metsolat-repliikeistä "kuka sanoi" -tyyliin. Kommenteissa voit vastata bonus-tehtävään (itse kilpailu on päättynyt tammikuussa 2018).
Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta
Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.
Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista
Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa
Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista
Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.
-
Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?
Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista
-
Manillaköysi kiertyi myös mieleenpainuvaksi tv-elokuvaksi
Veijo Meren hukkareissutarina kuvaa sotaa absurdisti.
-
Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi
Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa
-
Kirje isältä kertoi evakkoperheestä uuden edessä
Heidi Köngäksen kiitetty ohjaus vuodelta 2003
Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta
Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat
Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.
Pentti Haanpään Isännät ja isäntien varjot kertoi siitä, mistä haluttiin vaieta
Isännät ja isäntien varjot
Kirjailija Pentti Haanpää kuvasi teoksissaan tarkasti ja kriittisesti omaa aikaansa. Hänet tunnetaan erityisesti maaseudun ja vähäosaisen väestön kuvaajana. Isännät ja isäntien varjot oli kuvaus maaseudun murroksesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta.
Kukkivat roudan maat maalasi realistisen kuvan sodanjälkeisestä yläsavolaisesta maaseudusta
Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarja oli mittava tuotanto
Kirjailija Eino Säisän pääteos Pohjois-Savoon sijoittuva Kukkivat roudan maat -romaanisarja ilmestyi vuosina 1971–1980. Jukka Sipilän ohjauksessa teoksesta jalostui mittava, lähes kahdeksantuntinen tv-elokuvasarja, joka sai ensiesityksensä televisiossa 1981.
Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet
Vesa-Matti Loiri pääroolissa
Poikakodin ja vankilan kasvatti, tykkimies Kauppala on armeijan kapiaisille hankala tapaus. Sotaväen säännöt ja määräykset ovat miehelle myrkkyä. Elokuvan pääroolissa on Vesa-Matti Loiri.
Uusimmat julkaisut
10 vuotta sitten
Martti Ahtisaarelle Nobelin rauhanpalkinto
Ahtisaari palkittiin urastaan rauhanvälittäjänä.
Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin 10.10.2008 presidentti Martti Ahtisaarelle. 71-vuotias Ahtisaari palkittiin yli 30-vuotisesta urastaan rauhanvälittäjänä.
Perussuomalaisten vaalivoitto 2008
Perussuomalaiset juhlivat kuntavaalivoittoa 2008
Perussuomalaiset olivat syksyn 2008 kuntavaalien suurin voittaja. Erityisen vahvasti puolue menestyi Uudellamaalla.
Samuli Heimonen, vuoden nuori taiteilija 2008
Perhe ja koti ovat Heimosen maailman keskipiste.
Kuvataiteilija Samuli Heimonen ei voi pitää pitkiä taukoja maalaamisessa, ettei tekemisen meininki katoa. Siksi onkin kätevää, että työhuone on oman kodin alakerrassa.
25 vuotta sitten
Salmiakkikossu vedettiin pois myynnistä vuonna 1993
Salmarikossu kävi kaupaksi liiankin hyvin
Perinteiseen koskenkorvaan sekoitettu salmiakki maistui suomalaisille 1990-luvulla liian hyvin, ja tuote vedettiin pois Alkon hyllyiltä.
TPS ja HPK ensi kertaa nokikkain kiekkofinaalissa 1993
Mestaruus oli TPS:lle kuudes, HPK sai toistamiseen hopeaa.
TPS sai jääkiekon SM-liigan finaalissa 1993 vastaansa HPK:n. Nokikkain olivat samat joukkueet, jotka taistelivat Suomen mestaruudesta myös vuonna 2010.
Lama koetteli ihmisten oikeustajua
Mureneeko kansan moraali lama-ajan selkkauksia seuratessa?
Vuonna 1993 Suomi rämpi laman kourissa ja A-studion kärkkäässä reportaasissa kysyttiin mureneeko kansan moraali poliitikkojen ja pankkien sotkuja seuratessa. Kannattaako kiltisti kouluttautua ja kivuta kohti keskiluokkaa, kun kaikki voi mennä alta kuitenkin?
50 vuotta sitten
Ääni- ja kuvaraportti miehitetystä Prahasta elokuussa 1968
Neuvostoliiton tankit vyöryivät Prahaan elokuussa 1968
Reijo Nikkilä oli opintomatkalla Prahassa elokuussa 1968, kun Neuvostoliiton tankit vyöryivät kaupunkiin.
Miss Eurooppa 1968 Leena Brusiin
Brusiin keräsi missivuonnaan palkintoja ympäri maailmaa.
Vaalea Leena Brusiin keräsi missivuonnaan 1968 palkintoja ympäri maailmaa. Hän voitti Miss Euroopan tittelin ja pääsi Miss Universumin 2. perintöprinsessaksi.
Vuonna 1968 elokuvantekijät etsivät totuutta, leipää ja omaa ääntä
Missä meni kotimainen elokuva 1968?
Vuonna 1968 tehdyssä lyhytfilmissä kahdeksalle elokuvaohjaajalle asetettiin ytimekkäät kysymykset kotimaisen elokuvan tilasta ja tulevaisuudesta. Vastauksensa antoivat Jörn Donner, Risto Jarva, Matti Kassila, Erkko Kivikoski, Maunu Kurkvaara, Mikko Niskanen, Jaakko Pakkasvirta ja Pertti "Spede" Pasanen.
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Viihdesarjoja 1980–2000-luvuilta
Tankki täyteen, Jopet-show, Kummeli, Velipuolikuu, Pasila, Pulkkinen...
Draamasarjoja 1970–2000-luvuilta
Metsolat, Rintamäkeläiset, Raid, Häräntappoase, Kotikatu, Milkshake, Kiimaiset poliisit...
Lasten- ja nuortensarjoja 1970–2000-luvuilta
Tarkkis, Tiina, Läskilinssi, Aasi, Morso ja Mouru, Siamin tytöt, Reetta ja Ronja, Kaatis...
Kotimaisia elokuvia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun
Liian paksu perhoseksi, Palmu-elokuvat, Täällä Pohjantähden alla, Tukkijoella, Manillaköysi, Akseli ja Elina...
Dokumentteja 1960–2010-luvuilta
Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...
Asiaohjelmia ja tutkivaa journalismia 1940–2010-luvuilta
Maan mainiot, MOT, Ajankuvat, Suomi postiauton ikkunasta, Rikostarinoita historiasta, Ei vanhene koskaan...
Musiikkiohjelmia 1960–2000-luvuilta
Hittimittari, Lista TOP 40, Musiikki-tv, Viuluviikarit, Iltatähti, Pohjoismainen videolista, Q ja tähdet, Groovymeisseli..
Lyhytfilmejä ja katsauksia
Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...
Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi
Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa
Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.
Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.
Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat
Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan
Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa. Omatuotantoista radiodraamaa on tallessa Yleisradion arkistossa tuhansia tunteja ja ne tarjoavat kuulijalleen elämyksiä, jännitystä, seikkailua, liikutusta ja iloa. Tuomme nyt Areenaan radiodraaman parhaimmistoa: palkittuja kuunnelmia, yleisön toiveita sekä kiinnostavia arkistolöytöjä.
Nämä musiikkiohjelmat Elävä arkisto julkaisee vuonna 2018
Nämä musiikkiohjelmat julkaisemme vuonna 2018.
Myös tänä vuonna julkaisemme runsaasti uusia, vanhoja musiikkiohjelmia kokonaisuudessaan ja pysyvästi katsottaviksi. Muistatko vielä ysäri-ohjelma Suomen suosikit, 2000-luvun Musiikki-tv:n tai Maria Guzeninan Linnunradan pianobaarin?
Yle Arkivet
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Sámegielat arkiivvat rahpasit – Yle Sápmin radioarkiston aarteita
Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat
Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis
Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.
Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost
Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.
Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.
Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz
Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.
Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi
Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.
Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.
