Cicciolina vilautti eduskunnalle

Italialainen pornotähti-kansanedustaja vierailulla 1988.

Italialainen pornotähti ja kansanedustaja Ilona Staller alias Cicciolina vieraili Suomessa syksyllä 1988. Hän kävi pehmoleluineen myös eduskunnassa tervehtien kollegoitaan protokollaan kuulumattomalla rinnanvilautuksella.

Miten minusta tuli minä, Vexi Salmi

Suositun radio-ohjelman vieraana Vexi Salmi

Epämusikaalinen iskelmäsanoittaja Veikko ”Vexi” Salmi nousi 1960-luvulla julkisuuteen Irwin Goodmanin taustahahmona.

Vexi Salmi – lättähattu, iskelmäntekijä ja taiteen ystävä

Vexi Salmi muistetaan ennen kaikkea Irwin Goodmanin aisaparina ja tuhansien iskelmätekstien kirjoittajana. Entinen katusälli on sittemmin tultu tuntemaan myös nykytaiteen keräilijänä. Punaisessa langassa hän muistelee, kuinka etsi suuria totuuksia päällään seisoen ja itämaisia uskontoja tutkien.

Irwinin laulut olivat "elämän totuuksia"

Vuonna 1972 tehdyllä haastattelunauhalla Irwin Goodman määrittelee "irwinismin" vapaudeksi, jossa työ ja harrastus ovat sama asia. Kansantaiteilija kiistää pyrkivänsä vaikuttamaan lauluillaan: ne ovat faktoja, "totuuksia".

Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.

Ministerin murhasta uunisurmaan – suomalaisia rikostarinoita historiasta

Rikostarinoita historiasta -sarja

Kuusiosaista Rikostarinoita historiasta –sarjaa esitettiin TV2:ssa vuonna 2008. Sarjassa käsiteltiin rikostapauksia, joilla on ollut laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Monia sarjassa esitettyjä rikoksia on käsitelty kirjallisuudessa, akateemisissa opinnäytetöissä ja lisäksi ne ovat antaneet aiheita useille tv-ohjelmille.

Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia

Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.

Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.

Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!

Toivotut-paketissa Areenassa mm. Raid ja Kiimaiset poliisit

Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.

Toivotut: Rosvoja ja poliiseja

Draamaa ja asiaa rikoksista

Areenan Toivotut-kokonaisuudessa julkaistaan syyskuussa suosittuja poliisi- ja rikosohjelmia. Mukana on mm. katsojien suosikkisarja Raid ja kulttimaineen saanut Kiimaiset poliisit sekä Harjunpää-sarjoja. Paketista löytyy myös rikoksia tutkivia dokumentteja ja henkilökuvia kirjailijoista ja näyttelijöistä.

Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!

Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa

Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan kymmenen jakson vuosivauhdilla. Areenaan julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.

Kirkan tie teini-idolista aikuisrockariksi

Läpimurto vuonna 1967 ja laulamista seuraavat 40 vuotta.

Kirill "Kirka" Babitzin (1950–2007) teki läpimurtonsa vuonna 1967 ja jatkoi laulamista seuraavat 40 vuotta. "Mulla oli se raaka ja aika rankka tapa laulaa. Kun mä tulin lavalle, se oli sellanen pyörremyrsky", hän kuvaa taiteensa ydintä

Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

Kotikatu-sarja Areenassa

Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja. Kotikadulla kolme sukupolvea, kaksi perhettä, Mäkimaat ja Luotolat, kohtaavat elämässään samoja haasteita kuin kuka tahansa suomalainen.

Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

Vuosikymmenet mediassa

Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
yle.fi/suomi100

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

Nämä musiikkiohjelmat Elävä arkisto julkaisee vuonna 2017

Nämä musiikkiohjelmat julkaisemme vuonna 2017.

Uusi vuosi tuo mukanaan uusia vanhoja musiikkiohjelmia. Muun muassa Tuubia, Viuluviikareita ja Groovymeisseliä.

Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid – Nääiʹt Eljas Fofonoff mušttal eeʹjj pirr

Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid.

Ee´jj 1973 tä´lvv leäi Njauddâm palggsa lossâd. Puäʒʒeeʹǩǩ leäi hueʹnn da tõʹnt paalǥâs tuʹmmji tuejjeed õõutsââʹjest Muddusjääuʹr palggsin “ettotuâjaid”, leʹbe ooccâmtuâj.