"Olen halunnut neuvoa, miten ihmisten pitäisi elää."
Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta
Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.
Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.
Muistatko nämä?
Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!
Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?
Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.
Toivottu joulukalenteri Areenassa
Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!
Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.
Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?
Nostalgisia joulukalentereita jokaiselle päivälle
Elävän arkiston joulukalenterit
Vuosien varrella Ylen joulukalentereissa on nähty toilailevia taikka tähysteleviä tonttuja, puhuvia marionettihevosia ja kuultu tunnelmallisia satuja vesivärimaalausten ohessa. Elävään arkistoon kootut, päivittäiset kalenteriotteet tarjoavat joulunodotuksen lisäksi kurkistuksen menneeseen.
Linnan juhlia ja tasavallan vaiheita
Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma
Linnan juhlat vetää koko kansan tv:n ääreen.
Televisiokamerat päästettiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan mukaan 1950-luvulla, mutta radio oli ollut paikalla jo aiemmin. Ensimmäiset suorat lähetykset Linnan juhlista nähtiin jo heti tv-toiminnan alkuvuosina, mutta suora lähetys vakiinnutti paikkansa itsenäisyyspäivän illassa vasta 1980-luvulla. 2000-luvulla Linnan juhlat keräsi tv:n ääreen jopa pari miljoonaa suomalaista.
Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä
Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?
Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?
Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita
Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.
Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.
Suomen itsenäisyysjulistus
P. E. Svinhufvud lukee julistuksen radiossa vuonna 1937.
Eduskunta hyväksyi julistuksen Suomen itsenäisyydestä 6. joulukuuta 1917. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin P. E. Svinhufvud luki itsenäisyysjulistuksen radiossa.
Rakastetun pianistin värikäs elämä
"Sävel on vapaa" tuotti ystävyyssuhteita eetterissä – pianisti Meri Louhos muistelee
Merin radio- ja tv-työ alkoivat 1960-luvulla.
Televisiossa 1960-luvun alussa pianistina esiintynyt Meri Louhos ajautui radiojuontajaksi toimittuaan simultaanitulkkina Gerald Mooren lied-kurssilla Helsingissä 1968. Meristä tuli vuosikymmeniksi yksi rakastetuimmista Sävel on vapaa -puhelintoivekonsertin juontajista.
Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis
Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.
Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti säestäjä, improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.
Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee
Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.
Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.
Kirjastot kaikille
Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa
1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle
Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.
Radiodraaman aarteita
Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita
Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.
Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.
"Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa
Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.
Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.
Olli Liitu ja nenärusto sekä muita yksityisetsivän radioseikkailuita
Erikoisala: yksityiset turvallisuuspalvelut.
Yksityisetsivä Olli Liitu on loukannut nenärustonsa seikkaillessaan arabimaiden lentokentillä. Palatessaan hän löytää viestin ystävältään Tarkiaiselta. Suositun yksityisetsivän muitakin seikkailuita on julkaistu Yle Areenaan.
Vanhat sarjat uusin silmin katsottuna
14-vuotias Erkki katsoi vanhoja nuortensarjoja: "Välillä pitkäveteistä, mutta jännitystä ei puutu!"
Susikoira Roi, Pirunnyrkki, Pertsa ja Kilu, Suolaista vettä
Olin TET-harjoittelussa Elävässä arkistossa ja sain tehtäväksi katsoa vanhoja nuortensarjoja. Katsoin sarjoja nimeltä Susikoira Roi (1985), Pertsa ja Kilu (1970), Suolaista vettä (2002) sekä Pirunnyrkki (1990). Kommentoin tässä blogissa sarjoja, ja kerron mitä niistä pidin.
Missä Queenin kappaleessa laulettiinkaan näin?
"So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi
Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?
Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.
Yleisön toiveesta
Rikostarinoita Suomesta -sarja saapuu syksyn aikana Areenaan
Rikostarinoita Suomesta -sarja Yle Areenaan
Parisuhdeväkivaltaa, taideväärennöksiä, pankkiryöstöjä ja henkirikoksia – tätä kaikkea esitetään kotimaisista rikoksista kertovassa sarjassa Rikostarinoita Suomesta. Sarjasta on katsottavissa 48 jaksoa Areenassa.
Rikostarinoita Suomesta: Hammasmurhaaja
Kivinokan Hammasmurhaaja.
Elokuussa 1980 erästä itähelsinkiläistä perheenisää epäiltiin osalliseksi vaimonsa kuolemaan. Miehen menneisyydestä alkoi paljastua asioita, joita oli syytä tutkia tarkemmin.
Rikostarinoita Suomesta: Kyläkaupan joulu ja etumaksupetos
Kyläkauppa huijauksen kohteena ja etumaksupetos 1990-luvulla
Ensimmäisessä jutussa kyläkauppias myy kauppaansa juuri vankilasta vapautuneelle huijarille. Toisessa tarinassa kaksi huijaria saa taivuteltua suomalaisyrittäjiä sijoittamaan Lontooseen lupaamalla halpaa rahaa.
Rikostarinoita Suomesta: Jatimatic-ryöstöt
Kaivokselan postikonttorin ryöstö 1993.
Tiistaina 12. tammikuuta 1993 kello 09:16 tapahtui Vantaan Kaivokselan postikonttorissa törkeä ryöstö. Sisälle konttoriin oli kävellyt kaksi naamioitunutta miestä.
Rikostarinoita Suomesta: Kiduttaja Pulkkisen huumeliiga
Kiduttaja Pulkkinen oli huumerikollinen.
Kari "Kiduttaja" Pulkkinen sai lisänimensä itselleen Ruotsissa 1980-luvulla, koska hän uhkailemalla ja pahoinpitelemällä pakotti liigan jäseniä mukaan ryöstöihin.
Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush 1924–2018
Presidentti Koiviston tasapainoilua lännen ja idän välissä – Gorbatšov ja Bush Helsingissä 1990
Mauno Koiviston suhteet Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon.
Koiviston kaudella Suomen ulkopolitiikan painopiste alkoi siirtyä EU:n suuntaan. Tosin Neuvostoliiton vaikutus oli edelleen suuri. Koiviston kauden ulkopoliittisia huippuhetkiä oli suurvaltojen presidenttien Mihail Gorbatšovin ja George Bushin huipputapaaminen Helsingissä vuonna 1990.
George H. W. Bush puolustaa asevarustelua Suomen-vierailulla 1983
George H. W. Bush vieraili Suomessa kesällä 1983.
Suomessa kesällä 1983 vieraillut Yhdysvaltain varapresidentti Bush puhui paljon asevarustelusta ja paljasti pitävänsä James Bondista.
Matti Kuusla 1933–2018
Lumilinna toi mainetta ja kunniaa 1965 – mimiikan ja musiikin iloittelu oli kielimuurit ylittävää tv-viihdettä
Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan iloittelu
Suomalaisen tv-viihteen kansainvälinen läpimurto oli legendaarinen viihdeohjelma ja musiikillinen ilottelu Lumilinna. Olavinlinnassa paukkupakkasilla kuvattu fantasia osoitti, että suomalaisen tv-viihteen uudistajat olivat ajan hermolla ja kansainvälistä huippua. Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan käsikirjoittama ohjelma voitti arvostetun Montreux’n Kultaisen ruusun vuonna 1965 kansainvälisillä viihdeohjelmafestivaaleilla.
Italialainen urheiluturisti eksyksissä
Toimittaja Matti Kuusla etsii Turussa tietä "stadionille".
Toimittaja Matti Kuusla etsii Turussa tietä "stadionille" eteläeurooppalaisena seiväshyppyfanina, jolla on oma seiväs kainalossaan.
VEK oli 1960-luvun viihteen voima-trio – katso ryhmän sketsejä
Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan viihdettä.
Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan VEK-ryhmä oli 1960-luvun Yle-viihteen ydinporukkaa. Matti Kuusla teki omissa nimissään viihdesarjoja Piikkis (1964), Me krokotiilit (1966), Me sisiliskot (1967), ja Matti´s´how (1967), joissa VEK:n muut jäsenet vierailivat. Kuuslan ohjelmissa satirisoitiin politiikkaa aivan uudella rohkeudella.
Kotimaisia diskokuninkaallisia
Suomi tanssi 1970- ja 80-luvun taitteessa diskon ja koneiden tahtiin
Elävän arkiston diskokoosteessa hittejä ja harvinaisuuksia
Suomeen 1970-luvun puolivälin jälkeen vastustamattomasti tullut diskomusiikki villitsi diskoteekeissä ja jukeboxeissa.
Emilia: Satan In Love
(6.10.1981) Emilian suomenkielinen versio italialaisen La Bellinin vuonna 1978 levyttämästä diskokappaleesta.
Kikka - Edes yhden kerran
Kikka esittää kappaleen Edes kerran yhden. Ohjelmasta Hittimittari. (10.12.1986)
Mummoilu on vasta elämää – nyt Areenassa
Areenan kenties kasarein tapaus on Mummo
Mummo-sarja nyt Areenassa.
Mummo-sarjassa Annan rakas ystävä on mummi. Tämä mummi ei vain leivo pullaa tai kudo sukkaa, vaan hakkeroi pankkiin ja varastaa rahaa, maalaa graffiteja sekä eläytyy koiraksi niin vahvasti, että perhe unohtaa, että mummi on mummi. Mummo-sarja on nyt vuoden verran katsottavissa ja se on kenties eniten 1980-luvun loppua huokuva ohjelma, mitä Areenasta löytyy.
Mummo - ennustus
Mummolla on salaisuus.
Mummolla ja Annalla on salaisuus, jonka Niemisen veljekset vaimoineen päättävät selvittää.
Mummo tietotekniikan pyörteissä
Mummo-sarjaa esitettiin vuonna 1987.
Äiti ja isä kertovat mummolle tekniikan kuumista ilmiöistä, ja mummohan päättää ottaa neuvosta vaarin.
Oukei! Kätevä emäntä nyt Areenassa
Arki on niin hassua, siksi tehtiin Kätevä emäntä – neljä kautta nyt Areenassa
Kätevän emännän neljä kautta nyt Areenassa.
Vaikka Kätevä emäntä oli ensimmäisiä pääasiassa naisten tekemiä sketsisarjoja, ei sen huumori ollut miesvastaista, muistuttaa tuottaja Sirpa Bertling. Päinvastoin, piikin saivat usein tuntea naiset itse. Monesta hahmosta, kuten toimiston Raijasta, tuli niin suosittu, että näyttelijä Minna Kivelä esittää erikoista hahmoa yhä edelleen.
Kätevä emäntä: Kassa ja Postilaatikkoäidit
Emännät ratkovat surutta juhlan ja arjen ongelmatilanteita.
Kätevä emäntä -sketsisarja valottaa suomalaisen naisen elämää monelta kantilta. Emännät ratkovat surutta erilaisia juhlan ja arjen ongelmatilanteita.
Kätevä emäntä: Ripustetaan pyykkiä
"Miks me ei tehä enää mitää yhes?"
"Miks me ei tehä enää mitää yhes?" marisee pyykkikoria kantava nainen. Kun nääntymys kotitöiden alle uhkaa, mies on heti valmiina auttamaan.
Tuhansien tarinoiden Andy McCoy
"Mun elämäntavoilla moni ois delannu jo vuosii sitte" – Andy McCoylle liika ei ollut tarpeeksi
Kitaramestari haastattelussa 1988
Heli Nevakare haastatteli alkutalvesta 1988 ensimmäisen soololevynsä Too Much Ain't Enough äänittänyttä Andy McCoyta. Haastattelu on Helsingissä kuvattu työnauha, josta on aiemmin nähty ainoastaan lyhyitä otteita Rockstop-ohjelmassa.
-
Andy McCoy kovat piipussa
Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.
-
Andy McCoy, 17 vuotta
Nuori McCoy kertoi pyrkivänsä "yhä ylemmäs ja ylemmäs".
-
The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva
The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.
-
Kolkyt tonnii lompakossa
Andy McCoy esitteli A-studiossa lompakkonsa sisältöä.
Keittiömestari ja tv-kokki Veijo Vanamo 1927–2018
Vanamon ja Kolmosen joulu ennen vanhaan
"Porsaanpakara" ja lipeäkala saavat kyytiä.
"Porsaanpakara" ja lipeäkala saavat kyytiä, kun Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo näyttävät, miten jouluruuat ennen vanhaan pitkän kaavan mukaan valmistettiin.
-
Tirrilihaa telttaretkellä
Kolmonen ja Vanamo suuntaavat telttaretkelle.
-
Televisiokokkien sokerivalistus
Kolmonen ja Vanamo valistavat sokerin haitoista.
-
-
Ruoanlaittoa veren maku suussa
Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo taistelevat anemiaa vastaan.
Linnunradan pianobaari kokonaisuudessaan ja pysyvästi katsottavissa
"Muistan, miten Juice piti minua kädestä kiinni ja halusi vain puhua" – Linnunradan pianobaarissa artisteille annettiin kaikki tarvittu aika
Maria Guzeninan musiikkisarjaa esitettin vuonna 1998.
Toimittaja Maria Guzenina emännöi Linnunradan pianobaaria läpi vuoden 1998. Seppo Pietikäisen kanssa ideoidussa musiikkisarjassa kuultiin kovia kotimaisia, mutta myös Suomessa tuntemattomampia, Euroopan vaihtoehtomusiikin kuninkaallisia. Musiikkiesityksiä ryydittivät pitkät keskustelutuokiot, jotka tehtiin muusikkojen ehdoilla.
Ysärihitit ja klassikot raikuivat Linnunradan pianobaarissa 1998
Maria Guzeninan musiikkisarjaa esitettin vuonna 1998.
Toimittaja Maria Guzeninan emännöimä televisioitu avaruuskapakka, Linnunradan pianobaari leijui musiikkitaivaan tähdistön rajattomuudessa vuonna 1998. Ohjelma esityksineen ja haastatteluineen onkin oiva läpileikkaus ajan musiikki-ilmastosta. Muun muassa näitä kappaleita suomalaiset kuuntelivat 1990-luvun lopussa.
Kotikatu koukuttaa – hyppää mukaan
Luotoloiden perheessä ristiäiset, hautajaiset ja salattua rakkautta – Laura Malmivaara lohduttaa pappina Kotikadun kahdeksannella kaudella
Kotikadun jaksot 239–272 on julkaistu Areenaan.
Kotikadun kahdeksannella kaudella Luotolan perhe kokee menetyksen ja yksi keskeinen hahmo poistuu sarjasta. Johanneksenkirkon uudeksi pastoriksi saapuu Tuija Kangasharju (Laura Malmivaara), josta tulee nopeasti monen asukkaan olkapää. Sarjaan tulee myös toinen tuore hahmo, kun Bensis saa uuden kokin. Kotikadun kahdeksas kausi on nyt Areenassa. Kotikadun jaksot 206–272.
Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi
Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja
Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu.
Kotikadun 17 vuotta pähkinänkuoressa
Tapahtui vuosina 1995–2012
Tämä artikkeli kertoo kursorisesti sen, mitä Kotikadussa vuosina 1995–2012 tapahtui.
Luetuimmat
Sukella Julmahuviin
"En tiedä näenkö mä unta vai kahminko mä lunta" – Studio Julmahuvi uhkaavien pashaistien jäljillä
Raportti julmasta ja koukuttavasta kultista.
Raportti julmasta ja koukuttavasta kultista, jonka väkeviin toimintamalleihin pureudutaan liikkeestä pelastuneen haastattelun avulla. Julmahuvin studiossa Pashaistien uhrit ry:n tiedotuspäällikkö Pentti Mutanen kertoo tarjotusta aputoiminnasta.
Keravalainen munamies inhimillisti automarketin palveluita – Studio Julmahuvi raportoi
Marko Strömin mielikuvituksellinen keino kilpailuun.
Kilpailun kiristyessä automarkettiyrittäjät ryhtyivät keksimään mitä mielikuvituksellisempia keinoja voittaakseen maksavat asiakkaat puolelleen. Studio Julmahuvin raportissa tavataan keravalainen Marko Ström, joka on päättänyt panostaa investointien sijaan inhimillisyyteen.
Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin
KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa
Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.
Hiisivuoren kaikki seikkailut nyt Areenassa
Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi
Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.
Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.
Hui Hai Hiisi! Hiisivuoren sankareita olivat ihmislapset
Suosittua satuseikkailua esitettiin 1999–2000.
Keijukaisneito Berenike ja Matti Menninkäinen käyvät ikuista taistoa hirmuisen Hiiden ilkeyksiä vastaan. Koska taikaolennot eivät voi Hiiden mahdille mitään, joudutaan turvautumaan ulkopuolisten apuun. Syntyykö Hiisivuoressa sankareita, kun apuun kutsutaan ihmislapsia?
Venny – rakkautta ja luomisen tuskaa
Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa
Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.
"Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.
Eläköön Ransu!
Onnea 40-vuotias Ransu ja kiitos – opin sinulta, ettei tyhmiä kysymyksiä ole olemassakaan!
Synnyit pentuikää vanhempana ja nuorruit matkan varrella.
Oi Ransu, täytät neljäkymmentä vuotta! Joidenkin matemaattisten kaavojen mukaan olet koiran iässä jo 280-vuotias. Tuntuu, että synnyit pentuikää vanhempana, mutta nuorruit matkan varrella. Sinulta opin, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassakaan, on vain herkullisia havaintoja!
-
Karvakuonojen automatkalla reissataan länsirannikon merellisissä maisemissa ja kuullaan jännittäviä tarinoita
Karvakuonot kiertävät Tassu-autolla länsirannikkoa 1982.
-
Ransu Berliinissä
Ransu esittelee Berliiniä ennen muurin murtumista 1989.
-
Ransu Neuvostoliitossa
Itänaapurissamme tutustuttiin nähtävyyksiin ja päiväkotiin.
-
Karvakuonot pirtutrokarien jäljillä
Tarkastelussa on monia legendoja synnyttänyt kieltolain aika
Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa
Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi
Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.
Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.
-
Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin
Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta
-
Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"
Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.
-
Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä
Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.
-
"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään
Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.
Toivotut 1960-luvun klassikot
Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa
Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.
Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.
Eila Roine muistelee Heikki ja Kaija -sarjanäytelmää: "Se osui suoraan kansan sydämeen"
Roineen yksi rakastetuimmista rooleista oli Kaija Lehtinen.
Heikki ja Kaija on suomalainen sarjanäytelmä, jota näytettiin televisiossa vuosina 1961–1971. Sarja kertoo tamperelaisen Lehtisen perheen elämästä. Ohjelma on osana Toivotut-draamajulkaisuja. Sarjan toinen päätähti, Eila Roine, pohtii Elävän arkiston haastattelussa sarjan suosiota ja kertoo tarinoita kulissien takaa.
Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!
1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.
Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...
Vahvoja naisia toivotuissa draamoissa ja dokumenteissa
Naisia elämänsä pääroolissa – dokumentteja ja haastatteluja innostavista naisista
Ensimmäiset naiskansanedustajat ja muita sankarittaria.
Ruttuisessa paperilapussa luki haaleansininellä kuulakärkikynällä kirjoitettuna nimiä allekkain: Tove Jansson, Virpi Hämeen-Anttila, Pirjo Honkasalo… Kauppalistan tapaan se muistutti jääkaappini ovessa siitä, mitä ei kannata unohtaa.
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta elämäntyöstään: Ihmisen mielikuvitus pahuudessa on rajaton
Helena Ranta on painottanut urallaan kuolleiden oikeuksia.
Helena Ranta (s. 1946) on tehnyt mittavan uran oikeushammaslääkärin työssään sekä useiden kansainvälisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Päätyönään hän on tutkinut onnettomuuksien ja väkivaltaisten konfliktien kuolonuhreja.
Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa
Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat
Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista.
Tove Jansson kertoo elämästään omin sanoin
"Taiteilijoita ei pidä ottaa niin vakavasti."
"Äitini opetti, ettei taiteilijoita pidä ottaa niin vakavasti, vaikka taiteilijat työskentelevätkin vakavammin kuin muut ihmiset", mietti Tove Jansson vuonna 1984 käsikirjoittamassaan ohjelmassa. Tärkeä osa työskentelyä ja elämää olivat kesät Klovharussa. Näemme myös läheltä, miten muumit muuttuvat kolmiulotteisiksi.
Suomen ensimmäinen naisakateemikko Pirjo Mäkelä korjasi urallaan kansanterveyttä
Pirjo Mäkelä oli Suomen ensimmäinen naisakateemikko.
Suomen ensimmäinen naisakateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä (1930—2011) teki elinaikanaan mittavan työn rokotteiden ja mikrobitutkimuksen parissa. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen bakteeriosaston johtaja ei jättänyt tutkimustyötä tai Kansanterveyslaitosta taakseen eläkkeelläkään, vaan jatkoi uurastustaan vuosikymmenten ajan. Hän menehtyi pitkän sairauden uuvuttamana marraskuussa 2011.
Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi
Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.
"Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.
Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle
Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.
Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.
Saaristokooste kuljettaa Haapasaaresta Hailuodolle saakka
Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi
Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.
Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.
Toivotut: Myrskyluodon Maija
Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhenäytelmästä
Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus
Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä Myrskyluodolla vuosina 1842-1899. Tarinan taustalla oli kirjailijan oma henkilökohtainen tragedia.
Näe häät, hautajaiset ja muita saaristolaisperinteitä 1800-luvulta – Myrskyluodon Maija nyt Areenassa
Myrkyluodon Maija esitteli juhlan ja arjen Ahvenanmaalla.
Ankaraa arkea ja juhlanriemua, sitä esitteli Åke Lindmanin ohjaama Myrskyluodon Maija 1970-luvun lopulla televisiokatsojille.
Myrskyluodon Maija monella tavalla
Suuri osa suomalaisista tuntee Lasse Mårtensonin ennen kaikkea Åke Lindmanin ohjaaman Myrskyluodon Maija televisioelokuvan musiikin säveltäjänä ja soittajana. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty 14 versiota sarjan rakastetusta tunnussävellyksestä, eri esittäjiltä, eri ohjelmista.
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
Nostalgiset listahitit ja muistelluimmat musavideot
Soundcheck oli aikuisemman musadiggarin rajaton riemu
Soundcheck tarjoili musiikkia moneen makuun 1993–94. Maria Lindell (myöhemmin Guzenina) ja Seppo Pietikäinen esittelivät kerran kuussa yleisölle musiikkimaailman ihmeellisyyksiä rokin, jazzin, etnon ja teknon vaikutuspiiristä, kotimaasta ja kaukomailta. Vain iskelmä oli julistettu ohjelmassa pannaan.
Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta
Megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973
Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.
”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa
Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.
Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.
Mikko Alatalon isännöimä Hittimittari tarjoili kasaripopin kepeän kriittisesti
Opas Mikko Alatalon juontamiin Hittimittareihin 1985–88
Hittimittarissa yliampuvuus kisaili tyylikkyyden kanssa, tanssipop kohtasi suomirockin ja r'n'b glam-metallin, ja alueraatien tavikset rankkasivat järjestykseen supertähtiä ja tähdenlentoja. Juohevan ironinen Mikko Alatalo juonsi "rytmisen käyttömusiikin" suosikkisarjaa vuosina 1985–1988. Ennen Alataloa ohjelman keulakuvana oli vuoden verran toiminut veteraanitoimittaja Timo T. A. Mikkonen.
10 vuotta sitten
Viiden päivän turha sota
Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen.
Vuonna 2008 käytiin Georgian armeijan ja Venäjän, Etelä-Ossetian sekä Abhasian armeijoiden välinen viiden päivän sota. Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen. On sanottu, että Kylmä sota ei koskaan loppunut Kaukasuksella.
Krugman ja Amerikan lamat
Nobelisti Paul Krugman kertoo finanssikriisin syistä.
Nobelisti Paul Krugman kertoo finanssikriisin syyt, taustat ja seuraukset Timo-Erkki Heinon toimittamassa dokumentissa 2009. Laaja haastattelu on katsottavissa kokonaisuudessaan vain Elävässä arkistossa.
Martti Ahtisaarelle Nobelin rauhanpalkinto
Ahtisaari palkittiin urastaan rauhanvälittäjänä 10.10.2008.
Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin 10.10.2008 presidentti Martti Ahtisaarelle. 71-vuotias Ahtisaari palkittiin yli 30-vuotisesta urastaan rauhanvälittäjänä.
20 vuotta sitten
Pikajuna suistui raiteilta Jyväskylässä maaliskuussa 1998
Kuljettaja aloitti jarruttamisen liian myöhään.
Turusta Pieksämäelle matkannut pikajuna P105 oli myöhässä aikataulustaan. Se oli saapumassa Jyväskylään hieman ennen kahta maaliskuun 6. päivänä vuonna 1998.
Muodin huikea 1990-luku
Vyölaukut ja nappiverkkarit, ysärimuotia parhaimmillaan.
Muistatko vielä napapaidat, paksupohjakengät, lappuhaalarit, vyölaukut, minireput, nappiverkkarit, trumpettihousut, hiusdonitsit tai salihousut? Tämä kaikki oli ysärimuotia parhaimmillaan.
Poika ja ilvesinnostus Hakupaloissa
Topi toivoi lempieläimeensä liittyviä tavaroita.
Ilveksistä innostunut Topi Pakarinen pyysi Hakupalat-ohjelmassa 1998 lempieläimeensä liittyviä tavaroita. Kiinnostus tupsukorvaan oli alkanut koulun piirustuskisasta ja ilves-keräilykansio oli vasta aluillaan. Vuotta myöhemmin Topin kokoelmat karttuivat Konsta Hietasen lahjoittamalla Poika ja ilves- elokuvan materiaalilla.
50 vuotta sitten
Vanhan valtaus 1968 oli opiskelijoiden kapina demokratian ja tasa-arvon puolesta
Vanhan valtaus 1968 oli kapina demokratian puolesta.
Vanhan ylioppilastalon valtaus 25.11.1968 oli opiskelijaopposition järjestämä tapahtuma, jossa vaadittiin muutoksia yliopiston hallintoon ja opetuksen sisältöön.
Ääni- ja kuvaraportti miehitetystä Prahasta elokuussa 1968
Neuvostoliiton tankit vyöryivät Prahaan elokuussa 1968
Reijo Nikkilä oli opintomatkalla Prahassa elokuussa 1968, kun Neuvostoliiton tankit vyöryivät kaupunkiin.
Vuonna 1968 perustettu radion maakuntauutiset toi maakuntien äänen kuuluville
Maakuntauutiset perustettiin syyskuussa 1968.
Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1968 maakunnissa alkoi kuulua maakuntauutiset. Radion kuuntelijoille se oli uusi palvelumuoto ja maakuntatoimituksille uusi aluevaltaus, johon pyrittiin valmistautumaan huolella.
Tietoiskuja joka tilanteeseen
Tietoiskuja
Katso mistä kaikesta kansalaisia on valistettu.
Tietoiskut ilmestyivät televisioruutuihin 1960-luvulla. Katso mistä kaikesta katsojia on varoiteltu ja valistettu vuosien varrella.
-
Pikku Kakkosen jäävaroitus
Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.
-
Tietoisku kehottaa matkailemaan kotimaassa
Kotimaanmatkailulla maantietokin karttuu.
-
Tietoiskut kehottivat hankkimaan kotimaisia joululahjoja
1980-luvun kotimaisuuskampanjointia joulun tietoiskuissa
-
Tietoisku: Heijastin
Heijastin on halpa hengenpelastaja.
Tekijän kertomaa
Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita
Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita
Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa:Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia
“Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa
Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.
Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
Katso Areenassa: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia
Liian paksu perhoseksi -elokuva rikkoi katsojaennätyksiä
Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi
Ketosen Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi. Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.
Viimeiset mitalit on hersyvä elokuva ikuisesta rakkaudesta
90-vuotiaat siskokset kilvoittelevat unelmiensa miehestä
Härskipuheinen Hetta ja säikky Selma ovat 90-vuotiaita sisaruksia. Vaikka kalma jo kolkuttelee ovella, sisarukset käyvät yhä kisaa miehestä, joka on kummankin nuoruuden rakkaus.
Poliisin poika – hulvaton ryöstödraama Rovaniemeltä
Tapio Piiraisen tv-elokuva pohjautui Jari Tervon romaaniin.
Jari Tervon kirjoittama ja Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Poliisin poika on rikoskomedia rovaniemeläisestä pankkiryöstöstä.
Viimeiset siemenperunat -sarja kertoo pientilallisen kostosta pankille lama-Suomessa
Kotimainen draamasarja 1990-luvun alusta
Huijarit, ketkut ja koplarit varokaa, köyhien kosto on kamala. 1990-luvun alussa tehty tv-sarja kertoo pientilallisen taistosta pankkiherroja vastaan.
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Sota jakoi kansakunnan lisäksi kansan muistin
Sisällissota 1918 – punaiset muistot
Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.
Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.
Sisällissodan jäljet elokuvissa
Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin
Kaksi tv-draamaa sisällissodasta
Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.
Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana
Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968
Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.
Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista
Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa
Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista
Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.
-
Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?
Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista
-
Manillaköysi kiertyi myös mieleenpainuvaksi tv-elokuvaksi
Veijo Meren hukkareissutarina kuvaa sotaa absurdisti.
-
Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi
Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa
-
Kirje isältä kertoi evakkoperheestä uuden edessä
Heidi Köngäksen kiitetty ohjaus vuodelta 2003
Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta
Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat
Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.
Pentti Haanpään Isännät ja isäntien varjot kertoi siitä, mistä haluttiin vaieta
Isännät ja isäntien varjot
Kirjailija Pentti Haanpää kuvasi teoksissaan tarkasti ja kriittisesti omaa aikaansa. Hänet tunnetaan erityisesti maaseudun ja vähäosaisen väestön kuvaajana. Isännät ja isäntien varjot oli kuvaus maaseudun murroksesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta.
Kukkivat roudan maat maalasi realistisen kuvan sodanjälkeisestä yläsavolaisesta maaseudusta
Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarja oli mittava tuotanto
Kirjailija Eino Säisän pääteos Pohjois-Savoon sijoittuva Kukkivat roudan maat -romaanisarja ilmestyi vuosina 1971–1980. Jukka Sipilän ohjauksessa teoksesta jalostui mittava, lähes kahdeksantuntinen tv-elokuvasarja, joka sai ensiesityksensä televisiossa 1981.
Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet
Vesa-Matti Loiri pääroolissa
Poikakodin ja vankilan kasvatti, tykkimies Kauppala on armeijan kapiaisille hankala tapaus. Sotaväen säännöt ja määräykset ovat miehelle myrkkyä. Elokuvan pääroolissa on Vesa-Matti Loiri.
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Viihdesarjoja 1970–2000-luvuilta
Sisko ja sen veli, Velipuolikuu, Tankki täyteen, Jopet-show, Kummeli, Reinikainen...
Draamasarjoja 1970–2000-luvuilta
Heikki ja Kaija, Rintamäkeläiset, Metsolat, Pakanamaan kartta, Kotikatu, Milkshake...
Lasten- ja nuortensarjoja 1970–2000-luvuilta
Tarkkis, Tiina, Läskilinssi, Aasi, Morso ja Mouru, Siamin tytöt, Reetta ja Ronja, Kaatis...
Kotimaisia elokuvia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun
Liian paksu perhoseksi, Palmu-elokuvat, Täällä Pohjantähden alla, Tukkijoella, Manillaköysi, Akseli ja Elina...
Dokumentteja 1960–2010-luvuilta
Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...
Asiaohjelmia ja tutkivaa journalismia 1940–2010-luvuilta
Maan mainiot, MOT, Ajankuvat, Suomi postiauton ikkunasta, Rikostarinoita historiasta, Ei vanhene koskaan...
Musiikkiohjelmia 1960–2000-luvuilta
Hittimittari, Lista TOP 40, Musiikki-tv, Viuluviikarit, Iltatähti, Pohjoismainen videolista, Q ja tähdet, Groovymeisseli..
Lyhytfilmejä ja katsauksia
Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...
Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi
Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa
Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.
Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.
Radiodraaman arkistot aukeavat: nyt kuultavissa Jorge Louis Borgesin tarinoita
Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan
Pekka Ojalehto ohjasi ja sovitti Radioteatterille argentiinalaiskirjailijan Haarautuvien polkujen puutarhan (1998), Kuoleman ja kompassin (1998) sekä Toisen kuoleman (1997). Kuunnelmat Areenassa 26.9. alkaen vuoden ajan.
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi
Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.
Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.
