Jyväskylän Suurajoissa juhlittiin Timo Mäkistä ja mallikelpoista yleisöä

Suomen ralli vuonna 1967.

Jyväskylän Suurajoissa nähtiin kokeneiden rallivirtuoosien kaksintaisto, kun Timo Mäkinen ja Simo Lampinen taistelivat sorateiden kuninkuudesta vuonna 1967.

Kulttuurin moniottelija Jukka Mäkisen rakastettuja maalaiskomedioita heinäkuun Toivotut-paketissa

Kymmenen kysymystä ohjaajalle ja tietenkin ne ohjelmat myös!

Syvähaastattelussa ohjaaja Jukka Mäkinen, joka on tehnyt mittavan määrän viihdettä ja draamaa Ylellä. Niin yksittäisiä pisteohjelmia kuin pitkiä sarjoja. Heikki Luoman kanssa yhteistyössä tehdyt maalaiskomediat ovat katsojien suursuosikkeja. Jukan jäädessä eläkkeelle julkaisemme läksiäislahjana heinäkuun Toivotut-paketissa hänen suosittuja sarjojaan: Matkalaukkukostaja ja Luonnonmukainen rakastaja -sarjat sekä maalaiskomedioina tutuksi tulleet Kuusniemi-sarjat.

Maalaiskomedioiden Kuusniemellä eletään ihmisen näköistä elämää

Maalaiskomediat Kuusniemeltä

Maalaiskomedia on yhteisnimitys Yleisradiossa vuosina 1998–2006 esitetyille draamasarjoille, joissa seurattiin kuvitteellisen Kuusniemen elämää Hämeessä. Tähän artikkeliin on koottu jaksojen osia sarjoista Vain muutaman huijarin tähden (1998), Peräkamaripojat (2001) ja Mooseksen perintö (2002). Osa medioista on tässä kokonaisina.

Peräkamaripojat

Kuusniemen poikamiesten pyyntö maailmalle on: naisia, naisia, naisia! Tämän miehisen avunhuudon syitä ja seurauksia lähtee selvittämään tähtitoimittaja Veera Keto kuvausryhmänsä kanssa. Samana päivänä saapuu pitäjään kaksi muutakin nuorta naista: Paukku ja Hellä. Kuusiosainen maalaiskomedia on...

Mooseksen perintö

Huoltamoyrittäjä P.A. Turpeinen törmää vinttiä siivotessaan isänsä Mooseksen vanhaan kassakaappiin, josta löytyy vanhojen kalossien lisäksi testamentti. Äkkiarvaamatta P.A. onkin rikas mies. Kuusniemellä kuohuu, kun tieto rahoista leviää. Kuusiosainen maalaiskomedia on TV2 Draaman tuotanto...

Turvetta ja timantteja

Tarpeettomalta tuntuvalta turvesuolta löytyy yllättäen kimberliittiä. Kuusniemeläisten keskuudessa alkaa kiihkeä kilpajuoksu, kuka maan omistaa ja kelle jalokivet kuuluvat. Kuusiosainen maalaiskomedia on Kuusniemi-sarjojen viimeinen kausi. Se on TV2 Draaman tuotanto vuodelta 2006.

Matkalaukkukostaja

Naiset ihastuvat ja miehet vihastuvat, kun Sepeteus Tienpää palaa kotikyläänsä monen vuoden poissaolon jälkeen. Rakkaus roihuaa ja pankkipalvelut saavat uskomattomia ilmenemismuotoja, kun kyläläiset yrittävät saada osansa Sepeteuksen arvoituksellisen matkalaukun sisällöstä. Neliosainen...

Luonnonmukainen rakastaja

Monitoimiottelija Eko vaeltaa kulttuurielämän ankeilta sivupoluilta maaseudulle ekokuntaa perustamaan. Virstanpylväinä matkalla toimivat kauniit naiset, joihin kaikkiin hän sumeilematta rakastuu matkatessaan kohti "täydellistä painottomuuden tilaa". Kuusiosainen komediasarja on TV2 Draaman...

Vain muutaman huijarin tähden

Kuusniemen uusi kirkkoherra Matias Pohto poimii muuttomatkalla kyytiinsä sateen kasteleman liftarin. Tyttö on kunnan uusi kulttuurisihteeri Suvi Aaltonen. Suvi vaihtaa kuivaa ylle. Kyläkauppias näkee tilanteen ja huhut kirkkoherran kujeista ovat pappilassa ennen Matiasta. Miten tulokkaat...

Rakkauden kesä 1967 toi kukkaishipit myös suomalaisten ällisteltäviksi

Hippiliike ehti pohjolaan hetkeä ennen "kuolemaansa".

Amerikkalaisen kilpailu- ja kulutusyhteiskunnan hylännyt hippisukupolvi pulpahti maailman tietoisuuteen vuonna 1967.

Lehmät lypsivät piimää mätäkuussa 1966

Nurmijärvellä oli havaittu myös kokkeloitunutta maitoa.

Heinäkuun ankarat helteet piiskasivat maitotilallisia erityisesti Suomen etelä- ja keskiosissa vuonna 1966. Pitkän lämpöaallon vaikutuksesta maito oli piiminyt jo lehmissä ja lypsettäessä oli tuloksena silkkaa piimää. Uutistoimittaja Hannu Karpo kiirehti Nurmijärvelle raportoimaan aiheesta. Alueella oli havaittu myös kokkeloitunutta maitoa.

Mätäkuun säätä 1969

Uutistenlukija Esko Tommola kertoo uhkaavan kuuloisia säätietoja: Moskovan tienoilla on syvä matalapaine, joka liikkuu kohti länttä.

Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

Kotikatu-sarja Areenassa

Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja. Kotikadulla kolme sukupolvea, kaksi perhettä, Mäkimaat ja Luotolat, kohtaavat elämässään samoja haasteita kuin kuka tahansa suomalainen.

Sinuhe egyptiläinen valloitti Radioteatterin suursarjassa

Mika Waltarin merkkiteos taipui kuunnelmaksi.

Mika Waltarin suurteoksessa faarao Ekhnatonin henkilääkäri Sinuhe käy läpi elämänsä vaiheita muinaisessa Egyptissä. Romaanin pääsanoma on Sinuhen toteamus: "Näin on ollut ja näin on aina oleva."

Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti

Legendaarinen kuunnelma jäi Haapakosken viimeiseksi

Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.

Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

Ota radiodraamat mukaasi kesään!

Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

“Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

Vuosikymmenet mediassa

Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
yle.fi/suomi100

Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

Nämä musiikkiohjelmat Elävä arkisto julkaisee vuonna 2017

Nämä musiikkiohjelmat julkaisemme vuonna 2017.

Uusi vuosi tuo mukanaan uusia vanhoja musiikkiohjelmia. Muun muassa Tuubia, Viuluviikareita ja Groovymeisseliä.

Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid – Nääiʹt Eljas Fofonoff mušttal eeʹjj pirr

Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid.

Ee´jj 1973 tä´lvv leäi Njauddâm palggsa lossâd. Puäʒʒeeʹǩǩ leäi hueʹnn da tõʹnt paalǥâs tuʹmmji tuejjeed õõutsââʹjest Muddusjääuʹr palggsin “ettotuâjaid”, leʹbe ooccâmtuâj.