Hyppää pääsisältöön

Alkoholipolitiikkaa on käyty ennenkin

Alkon 50-vuotispäivien merkeissä tehty dokumentti.

Viinan vartija Alko

Alkon 50-vuotispäivien merkeissä tehty dokumentti.

"Suomalaisen viinapolitiikan vartija, pohjolan kannattavin yritys, valtio valtiossa ja neljä tuttua kirjainta viinakaupan oven päällä." Alkon 50-vuotispäivien merkeissä tehty dokumentti valaisee Alkon ja suomalaisten viinankäytön historiaa.

Hevimetalliset Tiernapojat

Timo Rautiaisen Tiernapojat - raskaalla poljennolla joulua kohti

Timo Rautiainen

Teeman Elävä arkisto toivottaa hyvää joulua itse kullekin säädylle ja lähtee tiernapoikien matkaan. Timo Rautiainen kertoo, miten tiernapojat taittuivat hevirockin tyyliin ja lopuksi näemme sen aidon ja alkupeärisen version. Tiernapojat Yle Teemalla: Torstaina 14.12. klo 23.11 Perjantaina 15.12. klo 14.55 Maanantaina 18.12.

Katso nostalgiset joulukalenterit Yle Areenassa

Tonttu Toljanterin joulukalenteri: Muorin töissä

Tonttu Toljanterin joulukiireet saavat ihan uuden muodon, kun Joulumuori sairastuu unipöpöön. Toljanteri lupaa hoitaa Muorin työt hissun kissun, jotta Muori saa levätä rauhassa pöpön pois. Moninaiset ovatkin Muorin hommat ja Toljanteri saa mm. pitää itsenäisyyspäivän puheen, leipoa jos jotakin...

Olga P. Postisen joulukalenteri

Olga P. Postinen on Vaapukkalan ahkera ja ansioitunut postimestari. Olgan sydämen asia on saada posti perille ajoissa ja joulukuu on erityisen kiireistä aikaa. Hänen mottonsa on "läpi sateen, tuulten ja nietosten". Vaapukkalassa juhlitaan itsenäisyyspäivänä 70-vuotiasta Suomea. Kuka valitaan...

Elävän arkiston joulukalenterit

Vuosien varrella Ylen joulukalentereissa on nähty toilailevia taikka tähysteleviä tonttuja, puhuvia marionettihevosia ja kuultu tunnelmallisia satuja vesivärimaalausten ohessa. Elävään arkistoon kootut, päivittäiset kalenteriotteet tarjoavat joulunodotuksen lisäksi kurkistuksen menneeseen.

Lucia tuo valoa pimeään vuodenaikaan

Kylli-täti maalaa Lucia-neitoa.

Kylli-täti piirtää Lucian

Vuonna 1981 Kylli-täti piirsi joulukalenterissa Lucia-neidon

Kylli-täti kertoi perinteisesti televisiossa jouluisin joulusadun. Vuonna 1981 Kylli-täti piirsi joulukalenterissa Lucia-neidon tarinaa.

Vuoden 1956 Lucia-neito

Lucia-neito 1956

Lucia astelee Helsingin Tuomiokirkon portaita jouluna 1956

Lucia astelee Helsingin Tuomiokirkon portaita jouluna vuonna 1956. Perinteiseen tapaan hänellä on päässään kynttelikkö ja päällään valkoinen pitkä kaapu.

Vuoden 1987 Lucia-neito

Lucia v. 1987

Lucia toi valoa talven pimeyteen 1987 perinteisin menoin.

Lucia toi valoa talven pimeyteen vuonna 1987 perinteisin menoin. Lucia laskeutui saattueineen alas Helsingin tuomiokirkonportaita ja astui perinteiseen joutsenvaunuun.

Joulurauhaa ohjelmissa

Runoraadin joulurunoja

Runoraati on halunnut haastaa nykyrunoilijoita kirjoittamaan uusia runoja myös joulusta. Vuonna 2005 haasteen ottivat vastaan aiempien raatien voittajat Ilpo Tiihonen, Jukka Itkonen, Heli Laaksonen, Saila Susiluoto ja Mikko Rimminen.

Joulupukki, joulupukki, valkoparta, vanha ukki

Kummelin todellinen Joulupukki.

Kummelin totuus Joulupukista

Usein luullaan, että Joulupukki on leppoisan lihava, valkopartainen vanha ukko. Totuus on toinen. Kummelin joulussa esiteltiin 1994 oikea Joulupukki, joka olikin täydet satakuusikymmentä senttiä teräksistä vartta.

Joululaulut – kauneinta hengenravintoa

Safka Pekkonen ja Juice Leskinen 1986.

Juicen ja Safkan joululauluja aikuisille

24 uudelleen sovitettua värssyä.

Juice Leskinen ja Safka Pekkonen huolehtivat pikkutuhman Aikuisten joulukalenterin loppumasennuksesta. Kaksikymmentäneljä uusin sanoin ja erilaisin elkein tulkittua joululaulua eivät säästäneet satiirin säilältä juuri ketään.

Joulu on tehty Vanamosta, valistuksesta ja porsaanpakarasta

Joulu ennen vanhaan

"Porsaanpakara" ja lipeäkala saavat kyytiä, kun Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo näyttävät, miten jouluruuat ennen vanhaan pitkän kaavan mukaan valmistettiin.

Rääppiäisruokia loppiaiseksi

"Kun loppiainen lopsastaa, niin kaalikuppi kopsahtaa". Keittiömestarit Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo valmistavat tähteiksi jääneistä jouluruoista "rääppiäisruokia" ja leikkivät "kravun salvausta".

Joulu läheltä tallennettuna

Anna-Leena Härkösen joulu 1977.

Anna-Leenan jouluaatto

Dokumentin (1977) käsikirjoitti 12-vuotias Härkönen itse.

Vuonna 1977 kuvattu dokumentti vie katsojan Anna-Leena Härkösen kotiin jouluaattona. Käsikirjoituksen teki perheen 12-vuotias esikoinen itse.

Rebecca viettää hanukkaa, Jasmin ramadania

Vaikka Suomessa joulu näkyy vuoden lopulla joka paikassa, eivät sitä kuitenkaan kaikki suomalaiset vietä. Rebecca Poutanen viettää hanukka-juhlaa ja Jasmin Hamid muun muassa ramadania.

Esa Pakarinen Junior 70 vuotta!

Hapsiainen tutkii Esa Pakarinen Jr.:n päätä.

Hapsiainen käsittelee päätä

Näkyvissä aivot Hapsiaisen takana eli Esa Pakarinen Jr.

Hapsiainen on hupsahtanut ihmisen päähän. Tällä kertaa näkyvissä on aivot Hapsiaisen takana eli Esa Pakarinen Jr.

Isä ja poika Esa Pakarinen.

Isä ja poika Pakarinen

Kaksi sukupolvea Esa Pakarisia päästetään studioon.

Mitä siitä syntyy, kun kaksi sukupolvea Esa Pakarisia päästetään studioon lastenohjelmaa tekemään? Parasta katsoa itse.

Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983

”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Pikkujoulutunnelmissa

Juice Leskinen

Juice Leskinen: Pikkujoulu

Pikkujouluja voi viettää kahdeksatkin päivässä toteaa Juice.

Pikkujouluaika aikaistuu vuosi vuodelta. Jos jo heinäkuussa aloittaa, ehtii jouluun mennessä juhlia ainakin toistasataa kertaa.

Firman pikkujoulut

Kuinka Suomessa on tapana viettää firman pikkujouluja ja mitä kaikkea niissä voikaan tapahtua?

Sirkka Gustafsson ja Jaakko Kolmonen Patakakkonen-ohjelmassa

Pikkujoulumenyy Patakakkosen tapaan

Kolmonen ja Sirkka Gustafsson kokkaavat.

Patakakkosen keittiömestarit Jaakko Kolmonen ja Sirkka Gustafsson tarjoavat pikkujoulun kunniaksi lihapatoja, salaatteja ja makean nälkään ananasta ja omenatorttua.

Suomen satavuotista tarinaa

Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

Vuosikymmenet mediassa

Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
yle.fi/suomi100

Aki Kaurismäki ei tehnyt elokuviaan pölyttymään kellareihin

Aki Kaurismäki

Kaurismäki-ilmiö

Suomalaiselokuvan näkyvimmät tulokkaat 1980-luvulla

Kaurismäen veljekset olivat 1980-luvun suomalaisen elokuvan uudet ja näkyvimmät tulokkaat. Kaurismäkien ohjaamat elokuvat ja niissä esiintyvät ihmiset poikkesivat melkoisesti perinteisestä suomalaisesta elokuvasta.

Aki Kaurismäki sanojen tuolla puolen

Kaurismäen haastatteluja kolmelta vuosikymmeneltä.

"Sanat ovat ihmisten välisen kommunikaation turhaa pintakiiltoa" sanoo Kaurismäki. Niukkasanainen linja elokuvissa pätee myös Suomen kansainvälisesti tunnetuimman ohjaajan julkiseen elämään. Kolmelta eri vuosikymmeneltä poimitut haastattelut ovat minimalismin juhlaa.

Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

Urheile Suomi!

Urheilu-Suomi

Kaikki Urheilu-Suomesta sarjan omilla sivuilla.

Kaikki Urheilu-Suomesta sarjan omilla sivuilla.

Toivottuja kuunnelmia

Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

Arkistofilmejä uusin silmin

Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

Lastenkirjailija Astrid Lindgrenin syntymästä 110 vuotta

Peppi Pitkätossu kuunnelmana

Astrid Lindgrenin iki-ihana klassikkoteos Peppi Pitkätossu kuunnelmana. Pepin kanssa seikkailevat mm. Tommi, Annika ja herra Tossavainen.

Kotikadun tarina jatkuu neljännen kauden jaksoissa

Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

Uusimmat julkaisut

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

Satusetiä ja satutätejä

Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

Lastentunti Kouvolassa

Markus-sedän Lastentuntia lähettiin ympäri Suomea.

Markus-sedän Lastentuntia lähettiin ympäri Suomea. Tällä kertaa Lastentunnin lähetyspaikkana on kansakoulun voimistelusali Kouvolassa.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Seismografi piirtää kuvaa maankuoren liikkeistä

Maanjäristykset ovat todellisuutta myös Suomessa

Suomi ja koko muu Fennoskandia on seismisesti poikkeuksellisen rauhallista aluetta. Maanjäristyksiä sattuu harvoin ja voimakkuudeltaan ne ovat vain murto-osia suurimmista Aasiassa ja Amerikoissa tapahtuvista. Usein havainnointi ei edes onnistu ilman mittalaitteita. Täysin tavatonta maan vavahtelu ei Suomessa kuitenkaan ole, vaikka useimmiten järistykset aiheuttavat enemmän hämmennystä kuin varsinaista haittaa tai tuhoa.

Lue lisää:

Suomen itsenäisyysjulistus.

Suomen itsenäisyysjulistus

Eduskunta hyväksyi julistuksen Suomen itsenäisyydestä 6. joulukuuta 1917. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin P. E. Svinhufvud luki itsenäisyysjulistuksen radiossa.

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Elävän arkiston tarjontaa kootusti myös Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Pikku Kakkonen 40 vuotta

Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

Näin Hermannia tehtiin

Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

Pikku Kakkosen jäävaroitus

Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi

Sámegielat arkiivvat rahpasit – Saamenkieliset arkistot avautuvat

Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

Yle Arkivet

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto