Hyppää pääsisältöön

Toivotut 1960-luvun klassikot

Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

Asiasanat: Blogit Heikki ja Kaija

Eila Roine muistelee Heikki ja Kaija -sarjanäytelmää: "Se osui suoraan kansan sydämeen"

Roineen yksi rakastetuimmista rooleista oli Kaija Lehtinen.

Heikki ja Kaija on suomalainen sarjanäytelmä, jota näytettiin televisiossa vuosina 1961–1971. Sarja kertoo tamperelaisen Lehtisen perheen elämästä. Ohjelma on osana Toivotut-draamajulkaisuja. Heikki ja Kaija oli ensimmäisiä suomalaisia televisiosarjoja kautta aikain ja se saavutti laajaa suosiota kansan parissa.

Asiasanat: Eila Roine
Kommentteja 2

Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

Asiasanat: Blogit Ilokylän isot pojat

Perttu Häkkinen 1979-2018

"Ihmisen kaksinaisuus pitää minut hereillä öiseen aikaan" – alakulttuurin sekatyöläinen Perttu Häkkinen

Palkittu toimittaja Arto Nybergin haastattelussa 2017.

Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen vieraili Arto Nybergin haastateltavana syyskuussa 2017. Työssään varsinkin alakulttuureita ja originelleja ihmisiä käsitelleeltä Häkkiseltä oli tuolloin ilmestymässä dokumenttiromaani Hukkuminen – Kertomus Kumpulan surmayöstä.

Asiasanat: Perttu Häkkinen

Yleisurheilun EM-historiaa

Antti Ruuskanen tuulettaa Euroopan mestaruutta 2014.

Antti Ruuskanen keihästi EM-kullan ylivoimaisella sarjalla

Ruuskanen kiskaisi komean ennätyksensä 88,01.

Antti Ruuskanen oli täysin omaa luokkaansa yleisurheilun EM-kisojen keihäsfinaalissa Zürichissä 2014. Ruuskanen kiskaisi EM-kultaa komealla ennätyksellään 88,01. Tero Pitkämäen pronssimitali ja Lassi Etelätalon neljäs sija täydensivät suomalaisittain upean keihäspäivän.

Asiasanat: keihäänheitto
Neuvostoliiton Tamara Press työntämässä kuulaa (1962).

EM-Belgrad 1962: paljasjalkajuoksua, kosmonautteja ja sexpommeja

EM-kisat Jugoslaviassa olivat Suomelle suurta seiväsjuhlaa.

Yleisurheilun seitsemännet EM-kisat Jugoslaviassa olivat Suomelle ennen kaikkea suurta seiväsjuhlaa. Suomalaisten osuutta täydensi osaltaan presidentti Kekkosen kunniapalkinnon myöntäminen Neuvostoliiton legendaariselle kuulamörssärille Tamara Pressille.

Asiasanat: kestävyysjuoksu

Raid vielä kuukauden ajan Areenassa ja Elävässä arkistossa

Raid

Rikosjännärisarja Raid käynnistyy, kun talousrikoksia tutkinut poliisi ammutaan tv-studioon. Toinen poliisi kuolee kesämökillään oman käden kautta. Tapauksia tutkiva komisario Jansson saa tappouhkauksia. Ja sitten Suomeen saapuu Raid vanhan ystävänsä Ukin kutsumana. Sarja on kudelma kostoa,...

Arkistoitu kesä-Suomi on aurinkoinen ja lämmin

Laiva

Suomi hurmasi auringollaan 1960-luvun matkailijat

Suomi tarjosi 60-luvun matkailijalle kesäisen paratiisin.

Upeita järvimaisemia, kauniita hiekkaharjuja ja kesäistä saaristoa tarjosi 1960-luvun Suomi kesämatkailijalle. Hienossa, mustavalkoisessa filmissä esitellään kesäinen paratiisi, jonne sopii turistin tulla.

Asiasanat: matkailu
Ihmisiä kadulla ja avoautossa Hangossa 1935

Kesäretki Hankoon 1935

Kesäinen ajankuva Hangosta.

Aho & Soldanin lyhytfilmin ansiosta näemme välähdyksen siitä ilosta, minkä vain kaunis kesäpäivä voi saada aikaan. Silloin on juuri oikea hetki suunnata kohti Hankoa.

Asiasanat: junamatkailu

Toivottuja kuunnelmia

Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

Asiasanat: robotit
Kommentteja 1

Vahvoja naisia toivotuissa draamoissa ja dokumenteissa

Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.

Asiasanat: Outi Hovatta

Suomen ensimmäinen naisakateemikko Pirjo Mäkelä korjasi urallaan kansanterveyttä

Pirjo Mäkelä oli Suomen ensimmäinen naisakateemikko.

Suomen ensimmäinen naisakateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä (1930—2011) teki elinaikanaan mittavan työn rokotteiden ja mikrobitutkimuksen parissa. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen bakteeriosaston johtaja ei jättänyt tutkimustyötä tai Kansanterveyslaitosta taakseen eläkkeelläkään, vaan jatkoi uurastustaan vuosikymmenten ajan. Hän menehtyi pitkän sairauden uuvuttamana marraskuussa 2011.

Asiasanat: Pirjo Mäkelä

Tove Jansson kertoo elämästään omin sanoin

"Taiteilijoita ei pidä ottaa niin vakavasti."

"Äitini opetti, ettei taiteilijoita pidä ottaa niin vakavasti, vaikka taiteilijat työskentelevätkin vakavammin kuin muut ihmiset", mietti Tove Jansson vuonna 1984 käsikirjoittamassaan ohjelmassa. Tärkeä osa työskentelyä ja elämää olivat kesät Klovharussa. Näemme myös läheltä, miten muumit muuttuvat kolmiulotteisiksi.

Asiasanat: kuvataide
Kommentteja 3

Saaristokooste kuljettaa Haapasaaresta Hailuodolle saakka

Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

Asiasanat: Märket

"Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955

Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.

Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.

Asiasanat: Suvisaaristo

Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta

Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.

Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.

Asiasanat: Märket

Neil Hardwickin unohtumattomat sarjat

Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

Asiasanat: Sisko ja sen veli
Kommentteja 2

Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Asiasanat: Reinikainen

Toivotut: Myrskyluodon Maija

Myrskyluodon Maija monella tavalla

Suuri osa suomalaisista tuntee Lasse Mårtensonin ennen kaikkea Åke Lindmanin ohjaaman Myrskyluodon Maija televisioelokuvan musiikin säveltäjänä ja soittajana. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty 14 versiota sarjan rakastetusta tunnussävellyksestä, eri esittäjiltä, eri ohjelmista.

Asiasanat: sovitukset
Kommentteja 1

Kotikadun seitsemäs kausi vie häihin ja syrjähyppyihin

Kesähäät tiedossa? Nappaa oppia Kotikadusta! – Seitsemäs kausi nyt Areenassa

Kotikadun 7. kaudella vietetään paritkin häät.

Oletko menossa naimisiin kuluvana tai tulevana suvena? Ota oppia Mimmi Kallion (Lotta Lehtikari) ja Teemu Luotolan (Ville Keskilä) häistä, joita vietettiin Kotikadun seitsemännellä kaudella (jaksot 206–238). Pariskunnan rakkausjuhlassa on paljon kauniita hääperinteitä, mutta osaltaan juhla toimii myös varoittavana esimerkkinä. Toivotut: Kotikadun 7.

Asiasanat: Blogit Kotikatu
Kommentteja 2

The Real McCoy nyt Areenassa

Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva yhdestä maamme tunnetuimmasta rokkarista

The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.

Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.

Asiasanat: Andy McCoy
Kommentteja 2

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Kuuntele lähetystä

Luetuimmat

Nostalgiset listahitit ja muistelluimmat musavideot

Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

Megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973

Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

Asiasanat: musiikkiohjelmat

”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

Asiasanat: Outi Popp
Kommentteja 1

Mikko Alatalon isännöimä Hittimittari tarjoili kasaripopin kepeän kriittisesti

Opas Mikko Alatalon juontamiin Hittimittareihin 1985–88

Hittimittarissa yliampuvuus kisaili tyylikkyyden kanssa, tanssipop kohtasi suomirockin ja r'n'b glam-metallin, ja alueraatien tavikset rankkasivat järjestykseen supertähtiä ja tähdenlentoja. Juohevan ironinen Mikko Alatalo juonsi "rytmisen käyttömusiikin" suosikkisarjaa vuosina 1985–1988. Ennen Alataloa ohjelman keulakuvana oli vuoden verran toiminut veteraanitoimittaja Timo T. A. Mikkonen.

Asiasanat: musiikkiohjelmat
Kommentteja 8

Suomelle valittiin ensimmäinen presidentti 25. heinäkuuta 1919

Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

Asiasanat: presidentit

Ankaraa eloa ja epätoivon tunteita

Musta hurmio – kolmiodraama epätoivon saarella

Tapio Suominen ohjasi kuvauksen kielletystä rakkaudesta.

Pieni, eristynyt, toisiaan tarkkaileva yhteisö, jonka pinnan alla kuohuu. Pitkiä, kaipaavia katseita, jotka puhuvat paljon. Harmonian illuusio räjähtää, kun saarelle saapuu puutarhuri Joel (Markku Toikka), jonka taustat ovat hämärän peitossa. Vuonna 1984 ilmestynyt Musta hurmio perustuu Toivo Pekkasen samannimiseen romaaniin vuodelta 1939.

Asiasanat: Toivo Pekkanen

Suomidiskon hittejä ja harvinaisuuksia

Suomi tanssi 1970- ja 80-luvun taitteessa diskon ja koneiden tahtiin

Elävän arkiston diskokoosteessa hittejä ja harvinaisuuksia

Suomeen 1970-luvun puolivälin jälkeen vastustamattomasti tullut diskomusiikki villitsi diskoteekeissä ja jukeboxeissa. Genren saapuminen synnytti uusia tähtiä ja myös kokeneemmat iskelmätähdet ottivat repertuaariinsa Keski-Euroopasta tulleita vaikutteita. Elävän arkiston koosteeseen on koottu tanssittavia ikihelmiä sekä harvinaisempia herkkuja 1970- ja 1980-luvulta.

Asiasanat: diskomusiikki

Testaa miten sanat soivat päässä!

Viherpeukalot valloittavat Elävässä arkistossa ja Areenassa

Viherpeukalo-televisiosarja opasti aloittelijaa puutarhanhoidon saloihin – tekijät muistelevat

Viherpeukalo-televisiosarja perehdytti puutarhanhoitoon

Sipulikasveja, harventamista, omenapuun oksien leikkaamista, maan muokkausta, ruusujen istuttamista ja paljon muuta nähtiin TV2:n puutarhaohjelmasarjassa Viherpeukalo vuosina 1986–1998. Sarjan monivuotinen juontajapari toimittaja Tarja Flemming ja ylipuutarhuri Arno Kasvi muistelevat lämmöllä sarjan tekemistä ja sen saamaa vastaanottoa. Katso sarjan jaksoja Areenassa.

Asiasanat: puutarhanhoito

10 vuotta sitten

Venäläiset tankit ajoivat elokuussa 2008 Ingur-joen yli asemiin Georgian puolella

Viiden päivän turha sota

Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen.

Vuonna 2008 käytiin Georgian armeijan ja Venäjän, Etelä-Ossetian sekä Abhasian armeijoiden välinen viiden päivän sota. Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen. On sanottu, että Kylmä sota ei koskaan loppunut Kaukasuksella.

Asiasanat: konfliktit
Kommentteja 2
Jenni Vartiainen esiintymässä Provinssirockissa 2008

Provinssi 2008: Jenni Vartiainen

Kappaleet Ihmisten edessä ja Mustaa kahvia

Provinssirockin X-Stagen ensimmäinen esiintyjä perjantaina 13. päivä kesäkuuta 2008 oli Jenni Vartiainen, joka esitti mm. Emma-palkitun Ihmisten edessä -kappaleen.

Asiasanat: Jenni Vartiainen

20 vuotta sitten

40 vuotta sitten

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Asiasanat: Tankki täyteen
Kommentteja 7

Kotikatu koukuttaa – hyppää mukaan

Muistatko nämä?

Tietoiskuja

Katso mistä kaikesta kansalaisia on valistettu.

Tietoiskut ilmestyivät televisioruutuihin 1960-luvulla. Katso mistä kaikesta katsojia on varoiteltu ja valistettu vuosien varrella.

Tekijän kertomaa

Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa:Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

Asiasanat: Blogit Heidi Köngäs

“Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
Katso Areenassa: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia

Asiasanat: Blogit Tapio Piirainen
Kommentteja 2

Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!

Tähdet kertovat, komisario Palmu
Taas tyttö kadoksissa
Saariston tyttö
Poika eli kesäänsä
Kuriton sukupolvi
Iskelmäketju
Noita palaa elämään
Kesyttömät veljekset
Anu ja Mikko
Punainen viiva
Kolmiapila
Kaikkien naisten monni
Suomalaistyttöjä tukholmassa
Laivaston monnit maissa
Miljonäärimonni
Tyttö lähtee kasarmiin
Kuningas kulkureitten
Kaasua, komisario Palmu
Rosvo Roope
Hopeaa rajan takaa
Sissit
Ylijäämänainen

Sota jakoi kansakunnan lisäksi kansan muistin

Sisällissota 1918 – punaiset muistot

Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

Asiasanat: Suomen sisällissota
Kommentteja 7
Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä
Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat
Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen
Oskari Tokoi – kuolemantuomion saanut pääministeri
Punakaartin läntinen armeija antautuu
Valtiolle vaarallisia naisia
Rauhanmies Yrjö Kallinen sai vuonna 1918 kuolemantuomion kapinan valmistelusta
Valkoisen armeijan voitonparaatit 1918
Sisällissodan traumat
He olivat mukana sisällissodassa 1918
Aarne Arvonen – viimeinen punakaartilainen
Kumouslaulujen klassikkoja
Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008
Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

Sisällissodan jäljet elokuvissa

Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

Asiasanat: Suomen sisällissota

Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

Asiasanat: Täällä Pohjantähden alla

Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.

Asiasanat: Blogit draamasarjat

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Asiasanat: Sinun tarinasi 1940-luku
Kommentteja 6

Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Dokumentteja 1960–2010-luvuilta

Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...

Lyhytfilmejä ja katsauksia

Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...

Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi

Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa. Omatuotantoista radiodraamaa on tallessa Yleisradion arkistossa tuhansia tunteja ja ne tarjoavat kuulijalleen elämyksiä, jännitystä, seikkailua, liikutusta ja iloa. Tuomme nyt Areenaan radiodraaman parhaimmistoa: palkittuja kuunnelmia, yleisön toiveita sekä kiinnostavia arkistolöytöjä.

Asiasanat: Tietoa ohjelmista kuunnelmat
Kommentteja 65

Yle Arkivet

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

    Kommentteja 1

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.

  • Outi Hovatta – hedelmöityshoitojen pioneeri ja kantasolututkimuksen johtava asiantuntija

    Outi Hovatta on urallaan edistänyt lääketiedettä jo vuosia.

    Outi Hovatta (s. 1946) on tutkimuksillaan mullistanut lääketiedettä maailmanlaajuisesti jo lukuisten vuosien ajan. Hän on erikoistunut työssään hedelmöityshoitoihin sekä kantasolututkimukseen ja on alallaan maailman kuuluisimpia tutkijoita. Maan Mainiot -sarjan jaksossa Outi Hovatta – Tutkija luonnostaan tutustutaan Hovatan työnkuvaan sekä vapaa-ajanviettopaikkoihin.