Jatkosodan päättävästä sopimuksesta kerrottin radiossa 19.9.1944
Oikeusministeri Ernst von Bornin puhe Moskovan välirauhansopimuksesta 1944
Ernst von Bornin puhe välirauhansopimuksesta.
Välirauhansopimuksen allekirjoituspäivän iltana 19.9.1944 oikeusministeri Ernst von Born piti radiossa puheen, jossa kerrottiin kansalaisille jatkosodan päättävästä sopimuksesta.
Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja
Neuvostopartisaanit tappoivat 14 siviiliä Seitajärvellä.
Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi kertoo sotilasuransa karmeimmasta kokemuksesta, kun hän miehineen löysi Savukosken Seitajärvellä partisaanien julmasti surmaamat naiset ja lapset.
Jatkosodan tuntematon tausta
Päätyikö Suomi sotaan ajopuuna vai ohjattuna koskiveneenä?
Millainen oli Suomen poliittinen ja sotilaallinen liikkumavara välirauhan aikana? Tempautuiko Suomi passiivisesti mukaan suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin vuolas joki tempaa mukaansa ajopuun vai ohjasivatko presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim maamme kuin koskiveneen Hitlerin sateenvarjon alle? Lasse Vihonen pureutuu kysymyksiin vuonna 2001 toimittamassaan ohjelmassa.
Cicciolina karnevalisoi politiikan ja vilautti Suomessakin
Cicciolina vilautti eduskunnalle
Italialainen pornotähti-kansanedustaja vierailulla 1988.
Italialainen pornotähti ja kansanedustaja Ilona Staller alias Cicciolina vieraili Suomessa syksyllä 1988. Hän kävi pehmoleluineen myös eduskunnassa tervehtien kollegoitaan protokollaan kuulumattomalla rinnanvilautuksella.
Poliisipartion mukana tositilanteisiin Teeman arkistopaikalla
"Mä sitä vähän kopautin" - kun poliisi voimankäytöstä avoimesti puhui
Poliisi avoimena - voimakeinot kuuluivat työpäivään
Poliisidokumentti 1970-luvulta tarjoaa suoraa toimintaa ja suoraa puhetta. Tätä et näe nykypäivän poliisi-realityissä. Yle Areenan Toivotut -draamajulkaisussa voi nyt katsoa kokonaisuudessaan takavuosien suosittuja rikossarjoja kuten Raidia ja Harjunpäätä.
Poliisi-tv värväsi katsojat avuksi konnajahtiin
PTV aloitti päivystyksensä TV2:ssa huhtikuussa 1989.
Poliisi-tv eli PTV aloitti päivystyksensä TV2:ssa huhtikuussa 1989. Se mobilisoi katsojat tarjoamaan vihjeitä rikosten selvittämiseksi esittämällä dramatisoituja ryöstökohtauksia, turvakamerakuvia sekä tuntomerkkejä epäillyistä ja varastetusta omaisuudesta. "Nyt videot nauhoittamaan", kuuluikin reipas kehotus katsojille.
Poliisin kyydissä 1970-luvulla
Dokumentti seuraa Helsingin radiopoliisin partiota.
Dokumentti seuraa Helsingin radiopoliisin partiota keskellä nuhjuista 70-lukua. Olosuhteet ovat välillä karut – kuten otteetkin.
Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia
Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia
Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.
Ministerin murhasta uunisurmaan – suomalaisia rikostarinoita historiasta
Rikostarinoita historiasta -sarja
Kuusiosaista Rikostarinoita historiasta –sarjaa esitettiin TV2:ssa vuonna 2008. Sarjassa käsiteltiin rikostapauksia, joilla on ollut laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Monia sarjassa esitettyjä rikoksia on käsitelty kirjallisuudessa, akateemisissa opinnäytetöissä ja lisäksi ne ovat antaneet aiheita useille tv-ohjelmille.
Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia
Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.
Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.
Toivottuja rikossarjoja
Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!
Toivotut-paketissa Areenassa mm. Raid ja Kiimaiset poliisit
Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.
Toivotut: Rosvoja ja poliiseja
Draamaa ja asiaa rikoksista
Areenan Toivotut-kokonaisuudessa julkaistaan syyskuussa suosittuja poliisi- ja rikosohjelmia. Mukana on mm. katsojien suosikkisarja Raid ja kulttimaineen saanut Kiimaiset poliisit sekä Harjunpää-sarjoja. Paketista löytyy myös rikoksia tutkivia dokumentteja ja henkilökuvia kirjailijoista ja näyttelijöistä.
Raid koukutti katsojat jännittämään kaipauksen ja koston seuraamuksia
Raid nousi kulttisarjaksi vuonna 2000
Vuonna 2000 esitetty Harri Nykäsen rikosromaanien hahmoihin perustuva 12-osainen Raid on yksi Suomen kaikkien aikojen katsotuimmista tv-sarjoista. Suosio oli monen osan summa: katsojat kiittivät sitä vangitsevan hyvin kirjoitetuksi, ohjatuksi ja näytellyksi.
Kiimaiset poliisit – Jouko Turkan sarja rankaisi kansaa ja kohahdutti eduskunnassa
Jouko Turkan omaleimainen poliisisarja jakoi kansaa.
"Mikä yhdistäisi kurjaa kansaa paremmin kuin se, että saamme jotain yhteistä inhottavaa. Nyt meillä jälleen on: Jouko Turkka ja Kiimaiset poliisit." Kirjoitti Jukka Kajava Helsingin Sanomissa 1993. Ohjaaja Jouko Turkan omaleimainen poliisisarja päätyi kuitenkin jakamaan katsojia ja mielipiteitä.
Matti Yrjänä Joensuun teosten rikoskonstaapeli Harjunpää havainnoi elämää humaanilla tavalla
Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-poliisi
Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu tunnetaan erityisesti Harjunpää-sarjastaan. Rikosylikonstaapeli Timo Harjunpää on selvittänyt rikoksia yhdessätoista romaanissa, joista on tehty myös elokuvia, tv-sarjoja ja kuunnelmia.
Harjunpää setvii rikoksia myös neljässä radiodekkarissa
Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää
Auervaaroja, hylättyjä nuoria ja rakkauden lakeja. Rikoskonstaapeli Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää. Lisäksi Harjunpää ja työpari Onerva päätyvät keskelle ennakkoluulojen ja vihan lataamaa ilmapiiriä setviessään romanien vanhoja kaunoja. Radiodekkarit pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun samannimisiin romaaneihin, joista kuunnelmasovitukset on dramatisoinut Timo Kanerva ja ohjauksesta vastaa Rauni Ranta. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén.
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
Uusimmat julkaisut
Vuoden 1986 Viuluviikarit nyt Areenassa
Viuluviikari-ilmiö innoitti tv-katsojatkin musiikin maailmaan
Géza Szilvayn metodi nousi ilmiöksi
Opetusohjelmiemme kirkkaimpia klassikoita on Géza Szilvayn Viuluviikarit, missä katsoja sai aitiopaikalta seurata lasten ja nuorten etenemistä "musiikkimaassa". Ohjelmaa tehtiin kahdessa vaiheessa, vuosina 1979 ja 1986. Jälkimmäinen osuus on katsottavissa kokonaisuudessaan Areenassa.
Viuluviikarit Nyt!
Viuluviikarit NYT! Vuonna 1979 valtavan suosion saavuttaneen televisio-ohjelmasarjan 'Viuluviikarit musiikkimaassa' lapsiesiintyjät muistelevat nyt aikuisina kokemuksiaan ohjelman tekemisestä ja kertovat itsestään. Réka Szilvay, Linda Lampenius, Sakari Oramo, Janne Söderblom ovat nyt näkyvällä...
Toivottuja kuunnelmia
Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!
Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa
Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan kymmenen jakson vuosivauhdilla. Areenaan julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.
-
Harjunpää setvii rikoksia myös neljässä radiodekkarissa
Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää
-
Ikkunoita ihmismieleen - syksyä juhlistetaan palkituilla radiodraamoilla
Palkittuja radiodraamoja syyskuun alkuun
-
Ota radiodraamat mukaasi, minne menetkin!
Lataa kuunnelmat omalle laitteelle
-
Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti
Legendaarinen kuunnelma jäi Haapakosken viimeiseksi
Tuloista ja tuloeroista
Köyhiä ja rikkaita
Miljardien talouspolitiikkaa yksinkertaisesti selitettynä.
Timo-Erkki Heino vääntää miljardien talouspolitiikan rautalangan muotoon. Dokumentissa vuonna 1997 tulevaisuuden visiostaan kertoo yhdysvaltalainen Paul Krugman, talouden nobelisti 2008.
-
-
Lisää rahaa Suomen rikkaille
Tuloerot ovat kasvaneet, kun rikkaat rikastuvat.
-
Työt, tulot ja optiot
Optiot tekivät sadoista suomalaisista miljonäärejä.
-
Maija-Riitta Ollila: Sahataanko meitä linssiin?
Bisnes ja politiikka kulkee trendien perässä.
Sitkeä suomenhevonen sai kantakirjan 110 vuotta sitten – ravuri voi vapaapäivinä käydä tukkimetsässä
Suomenhevonen kasvaa ja jalostuu
Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907.
Suomenhevosen kantakirja perustettiin vuonna 1907. Sittemmin suomenhevoselle on vakiintunut neljä eri jalostussuuntaa: juoksija, työhevonen, ratsu ja pienhevonen. Kuitenkin yksi ja sama hevonen voi olla sekä nopea juoksija että sitkeä työhevonen.
Hevosella pääsee ja rahaakin saa, kunhan lyö vetoa
Dokumentti vuodelta 1969 taustoittaa suomenhevosen historiaa ja sen jalostusta ainutlaatuiseksi eläimeksi Suomen oloihin. Ohjelma esittelee myös kovin yksityiskohtaisesti ravivedonlyöntiä ja äityy välillä valistuksesta jopa suoranaiseksi totalisaattoripelin markkinoinniksi.
Ruunan kesäpäivä
Tunnelmia hevosten ja lasten kesälomalta Eräjärveltä.
Tunnelmallisessa filmissä seurataan Askel-nimisen suomenhevosen kesäpäivää Eräjärvellä Pirkanmaalla vuonna 1977. Päivään mahtuu nautiskelun lisäksi ratsastustunteja ja lasten kyyditystä. Lopuksi kirmataan uimaan. Ohjelma etenee Askel-hevosen mietteiden siivittämänä.
"Koko ihmiskunta on pian internetissä", pohdiskeltiin vuonna 1996.
Internet oli ilmiö
Maailmanlaajuinen tietoverkko herätti myös uhkakuvia.
Aikana ennen joka kodin World Wide Webia, 1990-luvun puolivälissä, oltiin huolissaan niin tietoliikenneverkkojen huonosta tietosuojasta, hitaudesta kuin kaupallistumisestakin. Maailmanlaajuinen tietokoneverkko oli avaamassa tiedon valtaväylän tai pervojen paratiisin.
Internetin ihmeet valmiina vallankumoukseen
Kaapelimodeemit ja internetpuhelut uusinta uutta 1996.
Internetin ja tietokoneiden kehitys herätti innostusta vuonna 1996. A-Plus tutustui yhdysvaltalaisyritysten uusiin innovaatioihin, kuten kaapelimodeemiin ja internetpuheluihin. Bittitaivas odotti nurkan takana.
Vennamo verkkojen verkossa
Pekka Vennamo esittelee internetissä surffailua Iltalypsyssä
Internetin läpimurto oli tapahtunut maailmanlaajuisesti v. 1994–95. Posti-Telen toimitusjohtaja Pekka Vennamo esittelee internetissä surffailua Iltalypsyn karjakolle.
Dokumentti kertoo Suomen laivaston lippulaivan tarinan hylyn löytymiseen asti
Panssarilaiva Ilmarisesta tuli 271 miehen hauta
Suomen laivaston ylpeys, panssarilaiva Ilmarinen ajoi 13.9.1941 miinaan ja vei mukana synkkään hautaansa 271 miestä. Sotasensuuri kuitenkin salasi uutisen täysin. Tieto Suomeen levisi Ruotsin lehtien kautta ja onnettomuudesta pelastuneiden kertomana. Ilmarisen hylky löydettiin vasta 50 vuotta myöhemmin, vuonna 1990.
1970-luvun suosikkisarja nyt Areenassa
Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta
Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.
Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.
Kokosimme Areenaan paketillisen
Kotikontujen filmattu historia kiinnostaa
Areenasta löytyy paljon vanhaa aineistoa ympäri Suomea.
Oman asuinseudun historia kiinnostaa monia meistä. Tämän totesimme, kun kävimme esittelemässä Ylen arkistoaineistoja Espoossa Tapiolan kirjastossa. Koolle kerääntyi yli sata kiinnostunutta katsomaan vanhoja filmejä ja tunnistamaan niistä tuttuja kotipaikkoja. Tapahtuman innoittamina kokosimme Areenaan paketillisen entisaikojen Tapiolaa kuvaavaa aineistoa.
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Rockabillyä, punkkia, uutta aaltoa, suomirockia, heviä, afrorytmejä ja funkia vuodesta 1979 alkaen
Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia
1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.
Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.
Kotikadun kolme ensimmäistä kautta katsottavissa Areenassa
Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta
Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.
Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.
Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi
Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja
Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.
Kotikatu-sarja Areenassa
Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja. Kotikadulla kolme sukupolvea, kaksi perhettä, Mäkimaat ja Luotolat, kohtaavat elämässään samoja haasteita kuin kuka tahansa suomalainen.
Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa
Lue lisää:
Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!
Syyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta.
Luetuimmat
Suomen satavuotinen tarina paketoituna
Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa
Vuosikymmenet mediassa
Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.
Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen
Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa
Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
yle.fi/suomi100
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa kootusti myös Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Pikku Kakkonen 40 vuotta
Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat
Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.
Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.
-
Pikku Kakkosen pikku historia
Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.
-
Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977
3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.
Näin Hermannia tehtiin
Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.
Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!
Pikku Kakkosen jäävaroitus
Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.
Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.
Pikku Kakkosen tunnukset
Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.
Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.
Pikku Kakkosen nostalgiapaketti
Pikku Kakkonen 40 vuotta -nostalgiapaketti Areenassa.
Pikku Kakkonen 40 vuotta -nostalgiapaketti katsottavissa Areenassa. Otteita vuosien varrelta löytyy runsaasti myös Elävästä arkistosta.
Toiveenne kuullaan
Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa
Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.
Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.
Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat
Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan
Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.
Nämä musiikkiohjelmat Elävä arkisto julkaisee vuonna 2017
Nämä musiikkiohjelmat julkaisemme vuonna 2017.
Uusi vuosi tuo mukanaan uusia vanhoja musiikkiohjelmia. Muun muassa Tuubia, Viuluviikareita ja Groovymeisseliä.
Sámegielat arkiivvat rahpasit – Saamenkieliset arkistot avautuvat
Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat
Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis
Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.
Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest
Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.
Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.
Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid – Nääiʹt Eljas Fofonoff mušttal eeʹjj pirr
Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid.
Ee´jj 1973 tä´lvv leäi Njauddâm palggsa lossâd. Puäʒʒeeʹǩǩ leäi hueʹnn da tõʹnt paalǥâs tuʹmmji tuejjeed õõutsââʹjest Muddusjääuʹr palggsin “ettotuâjaid”, leʹbe ooccâmtuâj.
Yle Arkivet
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi
Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.
Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä tiistai-iltaisin.
Uusimmat sisällöt
-
Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia
14.09.20171Elävä arkistoRikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. -
Harjunpää setvii rikoksia neljässä radiodekkarissa
14.09.2017Elävä arkistoAuervaaroja, hylättyjä nuoria ja rakkauden lakeja. Rikoskonstaapeli Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää. Lisäksi Harjunpää ja työpari Onerva päätyvät keskelle ennakkoluulojen ja vihan lataamaa ilmapiiriä setviessään romanien vanhoja kaunoja. Radiodekkarit pohjautuvat Matti Yrjänä Joensuun samannimisiin romaaneihin, joista kuunnelmasovitukset on dramatisoinut Timo Kanerva ja ohjauksesta vastaa Rauni Ranta. Harjunpäätä esittää Petteri Sallinen ja Onervaa Elli Castrén. -
Matti Yrjänä Joensuun teosten rikoskonstaapeli Harjunpää havainnoi elämää humaanilla tavalla
14.09.2017Elävä arkistoKirjailija Matti Yrjänä Joensuu tunnetaan erityisesti Harjunpää-sarjastaan. Rikosylikonstaapeli Timo Harjunpää on selvittänyt rikoksia yhdessätoista romaanissa, joista on tehty myös elokuvia, tv-sarjoja ja kuunnelmia. -
Kotimaisia rikossarjoja rangaistukseksi Suomen kansalle liiasta nordic noirin palvonnasta!
14.09.2017BlogitSyyskuun Toivotut-pakettiin Yle Areenaan on etsitty kissojen, koirien ja vasikoiden avulla suomalaisia rikossarjoja ja -ohjelmia. Rikostarinat kiehtovat ihmismieltä kaikissa muodoissaan. Herääkö meissä jokaisessa poliisi ja rikostutkija? Rikollinen? Vai vetävätkö rikoksen herättämät tunteet rikostarinoiden äärelle? Omia tunteitaan voi tarkastella katsomalla Rosvoja ja poliiseja -paketissa mm. Raidia, Kiimaisia poliiseja, Harjunpäitä ja Rikostarinoita Suomesta. -
"Ääniteknikotkin räjähtelivät nauruun" – Knallin ja sateenvarjon tarina
08.09.20177Elävä arkistoKnallin ja sateenvarjon toistaiseksi viimeinen uusintakierros päättyi lokakuun lopussa vuonna 2010. Erikoisraportti Erikoisosastolta -ohjelmassa käydään läpi supersuositun kuunnelmasarjan historia. Raportissa kuullaan mm. sarjan ohjaajia Rauni Rantaa ja Lars Svedbergiä. Lisäksi mukana ovat näyttelijät Aila Svedberg ja Pekka Autiovuori, sarjan käsikirjoittaja Edward Taylor, kanavapäällikkö Heikki Peltonen ja dramaturgi Harri Virtanen. -
Ikkunoita ihmismieleen - syksyä juhlistetaan palkituilla radiodraamoilla
04.09.20172BlogitSyksyn alkajaisiksi Areenaan julkaistaan viisitoista Sokeain kuunnelmapalkinnolla palkittua radiodraamaa vuosilta 1978-2006. Tarinoiden skaala liikkuu viime vuosisadan alun Pohjanmaalta 1950-luvun Intiaan, huumevieroitusklinikalta koulukiusatun nahkoihin, lapsensa kehityksestä huolestuneiden vanhempien arkeen ja vaimoaan hautaavan miehen huoliin. -
Viisitoista lauantaita Välskärin kertomuksia – klassikko taipui kuunnelmasarjaksi 1974
29.08.2017Elävä arkistoSakari Topeliuksen "tiiliskiviromaani" Välskärin kertomuksia toteutettiin radiokuunnelman muodossa vuosina 1974–1975. Viisitoistaosaisen näytelmän tekoa esiteltiin tv-ohjelmassa tammikuussa 1975. Julkaisun kynnyksellä myös kuunnelman dramaturgi kirjailija Pekka Lounela vieraili radiossa kertomassa omia ajatuksiaan Topeliuksen klassikkoteoksesta. -
Badding opetteli humppaa, jotta voisi laulaa kuin Elvis
27.08.20171Elävä arkistoHerkkä-ääninen Rauli "Badding" Somerjoki (1947–1987) kykeni tulkitsemaan yhtä uskottavasti niin rockia, humppaa kuin sävellettyä lakitekstiä. Somerolaislaulajan vain parikymmenvuotinen ura jätti pysyvän jäljen suomalaiseen populaarimusiikkiin. -
Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!
24.08.201713BlogitRakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan kymmenen jakson vuosivauhdilla. Areenaan julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja. -
Mykkäfilmi sai äänet – Tältä näytti ja kuulosti sodanaikainen elämä Tampereella
22.08.20176BlogitHistoriallinen kuva tutusta kaupungista tai merkittävästä aikakaudesta on aina vaikuttavaa katsottavaa. Mutta oletko ajatellut kuinka paljon äänet vaikuttavat kokemukseen? Äänimaisema tuo ihan omanlaisensa tunteen kuvaan. Asian voi havaita helposti itse katsomalla vaikka elokuvaa ensin ilman ääniä ja tämän jälkeen äänien kanssa. -
Kotimaisia vaalilupauksia mallia 1983
18.08.20172Elävä arkistoKäsittelyssä vuoden 1983 vaalien vaalilupausten toteutuminen tai oikeammin toteutumatta jääminen. Toimittajana Ari Korvola. Syynissä aikakauden vaikutusvaltaisimmat poliitikot puolueineen. -
Rakastetut satukuunnelmat tuovat seikkailua ja jännitystä elokuun iltoihin
16.08.201715BlogitLomakauden loppuessa radiodraaman ystäviä hellitään kiehtovilla satukuunnelmilla. Tarinannälkäiset lapset ja aikuiset viedään arkiaskareista eksoottiselle saarelle etsimään nuoruuden lähdettä ja viktoriaaniseen kartanoon selvittämään salaisuuksia. Pääsemme Ville Valdemarin matkassa lännenelokuvan kuvauksiin, jännitämme onnellisia loppuja hurjissa perinnesaduissa ja kiidämme Shehrezadin lentävällä matolla Tuhannen ja yhden yön taruihin. -
Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta
10.08.2017Elävä arkistoMaaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. -
Katinraadoista leimahti suuri margariinisota
08.08.20175Elävä arkisto1960-luvun alussa alkoi valtavat mittasuhteet saavuttanut rasvasota, joka pudotti margariinin menekin ja loi kuluttajien mieliin kauhukuvia sen raaka-aineista. Olli Ihamäen ohjelmassa skandaalia ja sen vaiettuja taustoja muistelevat entiset lehdentekijät. -
Eksoottinen Patakakkonen Pohjoismaissa
06.08.20171Yle TeemaPatakakkonen-ohjelman kotistudiossa valmistettiin ruokia kaukomailta, mutta lähempiin ruokamaihin Jaakko Kolmonen matkusti itse paikan päälle. Tällä viikolla seuraamme keittiömestaria ja esitämme Kolmosen vierailut Islantiin sekä Tanskaan. Luvassa on siis smørrebrødejä sekä geysir-leipää! -
Kotikontujen filmattu historia kiinnostaa – Yle Areenassa näet vaikkapa rakentuvaa Tapiolaa ja 1950-luvun Iisalmea
26.07.2017BlogitOman asuinseudun historia kiinnostaa monia meistä. Tämän totesimme, kun kävimme esittelemässä Ylen arkistoaineistoja Espoossa Tapiolan kirjastossa. Koolle kerääntyi yli sata kiinnostunutta katsomaan vanhoja filmejä ja tunnistamaan niistä tuttuja kotipaikkoja. Tapahtuman innoittamina kokosimme Areenaan paketillisen entisaikojen Tapiolaa kuvaavaa aineistoa. -
Teeman Elävän arkiston Rokkikesän staroina Guns N' Roses sekä Skid Row
21.07.20171Yle TeemaEsitämme kaksi Rockstopin erikoisjaksoa vuosilta 1990 ja 1991. Molempien jaksojen keskiössä ovat esitysaikanaan erityistä suosiota nauttineet yhdysvaltalaiset hard rock -orkesterit: Guns N' Roses sekä Skid Row. Ohjelmat esitetään suorassa kanavavirrassa maanantaina 24.7. klo 12, torstaina 27.7. klo 22:45 ja perjantaina 28.7. klo 14:25. -
Rockstopin kuudes ja viimeinen vuosi
21.07.2017Elävä arkistoRockstopin kuudes vuosi jäi lopulta vain puolikkaaksi. Varsinaisia jaksoja nähtiin syksyn 1992 aikana viisi. Tammikuussa 1993 esitettiin vielä ohjelmasarjan koko viiden ja puolen vuoden lähetysajalta koottu muistokooste. Erikoisjaksossa kaudella nähtiin maineikas jenkkiyhtye Toto, lisäksi vierailtiin ulkomailla Yhdysvalloissa ja Englannissa sekä Pohjoismaissa kesäfestareilla. Ohjelmasarjan vihoviimeiset jaksot on koottu tähän artikkeliin. -
Rakkauden kesä 1967 toi kukkaishipit myös suomalaisten ällisteltäviksi
21.07.2017Elävä arkistoAmerikkalaisen kilpailu- ja kulutusyhteiskunnan hylännyt hippisukupolvi pulpahti maailman tietoisuuteen vuonna 1967. Rakkauden sanoma kiiri San Franciscosta kylmään pohjolaan nopeasti, ja Ylen toimittajilla oli pian haastateltavinaan kotimaisiakin "hippiäisiä". -
Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia
17.07.2017Elävä arkistoSyksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.
