Kauko Helovirta – saapastehtaalta näyttelijäksi
Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa
Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942
Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.
Elmo – urheiluparodiasta tuli kuunnelmien klassikko
Elmo on Suomen menestynein urheilijasankari.
Kukaan suomalainen urheilija ei ole ollut yhtä menestynyt kuin legendaarinen Elmo. Tämä Juhani Peltosen kynästä syntynyt huippu-urheilija voitti kaikki lajit kaunoluistelusta jalkapalloon.
Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!
Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa
Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan kymmenen jakson vuosivauhdilla. Areenaan julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.
20 vuotta poliisisurmista
Rikostarinoita Suomesta: Poliisimurhat
Kaksi poliisia ammuttiin kylmäverisesti Helsingissä 1997.
"Kapteeninkatu, Tehtaankatu täällä on poliisipartiota ammuttu. Miehet makaa maassa, kahdesti päähän ammuttu... Nyt tänne väkeä!"
Tehtaankadun poliisisurmat 1997
Poliisisurmat ravistutti koko Suomea
Tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen ryösti 22.10.1997 Hotelli Palacen kassan Helsingin Etelärannassa. Karkumatkallaan hän ampui kaksi poliisia.
Christensen kiinni kolmen päivän päästä
Suomalaispoliisit surmanneen Christensenin onnistui paeta.
Suomalaispoliisit surmanneen Steen Christensenin onnistui paeta läpi poliisin piirityksen Etelä-Helsingistä. Hän matkusti junalla Hämeenlinnaan.
Christensenille elinkautinen
Christensenin elinkautiseen vankeuteen poliisimurhista 1997
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Steen Christensenin elinkautiseen vankeuteen poliisimurhista. Hän joutui myös maksamaan surmattujen omaisille satoja tuhansia markkoja.
Vuosisadan kulttuuripersoonaksi valittiin Sibelius ja kirjaksi Sinuhe
Jean Sibelius kodissaan
Harvinaista kuvamateriaalia Sibeliuksesta
Jean Sibeliusta filmattiin tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1927, jolloin filmiyhtiö Aho & Soldan kuvasi häntä kotioloissaan Ainolassa.
Sinuhe egyptiläinen valloitti Radioteatterin suursarjassa
Mika Waltarin merkkiteos taipui kuunnelmaksi.
Mika Waltarin suurteoksessa faarao Ekhnatonin henkilääkäri Sinuhe käy läpi elämänsä vaiheita muinaisessa Egyptissä. Romaanin pääsanoma on Sinuhen toteamus: "Näin on ollut ja näin on aina oleva."
Vuosidan Kulttuurigaalassa palkitut
Sibelius, Sinuhe egyptiläinen, Aki Kaurismäki... – Katso kaikki Vuosisadan Kulttuurigaalassa palkitut
Kutsut ”ylimääräisiin harjoituksiin” toimitettiin reserviläisille lokakuussa 1939
Suomen armeija mobilisoitiin talvisotaan harjoituksilla lokakuussa 1939
Armeija koottiin rajalle lokakuussa 1939
Vaikka Suomessa ei uskottu Neuvostoliiton hyökkäävän, maassa toteutettiin lokakuussa 1939 armeijan liikekannallepano ylimääräisten kertausharjoitusten eli YH:n nimellä. Joukkojen pääosa oli valmiina itärajalla 20. lokakuuta 1939.
Makupalojen valittuja jaksoja nyt Areenassa
Makupalat
Vuonna 1997 alkaneessa Makupalat-ohjelmassa ammattikokki Janne Pekkala ja toimittaja Timo Nykyri valmistivat konstailematonta kotiruokaa. Kansansuosioon nousseessa tv-ohjelmassa valmistettiin ruokia myös juhlahetkiin sekä tutustuttiin suomalaisiin perinneruokiin. Kokkiohjelmaa Makupalat tehtiin...
Satusetiä ja satutätejä
Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi
Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.
Lastentunti Kouvolassa
Markus-sedän Lastentuntia lähettiin ympäri Suomea.
Markus-sedän Lastentuntia lähettiin ympäri Suomea. Tällä kertaa Lastentunnin lähetyspaikkana on kansakoulun voimistelusali Kouvolassa.
Kylli-tädin vieraana
Olga P. Postinen tuo Kylli-tädille kortin kissahaltiattarelta. Kortti innoittaa Kylli-tädin kertomaan sadun eksyneestä kisu-misusta.
Karjalan evakot
Kauas jäi Karjala – siirtokarjalaiset muistelevat entistä kotiseutuaan
Siirtokarjalaiset muistelevat kotiseutuaan
Kolmessa vuosina 1954 ja 1960 tehdyssä radio-ohjelmassa palataan luovutettuun Karjalaan. Haastateltavat muistelevat elämäänsä entisellä kotiseudullaan. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi asutti yli 400 000 luovutetusta Karjalasta lähtenyttä kansalaistaan uudelleen eri puolille maata. Luovutettu alue käsitti Karjalankannaksen, Laatokan Karjalan ja Raja-Karjalan alueet.
Karelia-sarja: Karjalaisen kulttuurin säilyminen
(1968) Ohjelmassa keskustellaan siitä kuinka siirtokarjalaiset ovat sopeutuneet kantaväestöön ja kuinka karjalainen kulttuuri on säilynyt muutoksessa. Haastatteluissa tavallisia ihmisiä sekä muutama asiantuntija.
Luvattu maa: Kuvakertomus maanhankintalain toteuttamisesta
(1952) Ohjelmassa kerrotaan asutushallituksen toiminnasta karjalaisten evakkojen asuttamiseksi jatkosodan jälkeen.
Pimeää, vaarallista ja toivottua draamaa Areenassa
Toivotut: Pimeää ja vaarallista
Pakanamaan kartta, Aasi, Morso ja Mouru, Jumalan mustetta, Kvartetti, Siamin tytöt, Stalkkeri,Tuntemattomalle jumalalle ja Varokaa putoavia esineitä. Kaikki nämä ohjelmat kokonaan Areenassa.
Kotimaista draamaa pimeän puolelta – Pakanamaan kartta ja paljon muuta nyt Areenassa
Areena täyttyy toivedraamoista.
Areena on täyttynyt tarinoista, jotka liikkuvat vierailla ja vaarallisilla vesillä. Katsottavaksi tulevat muun muassa sellaiset toivotut kotimaiset draamasarjat kuin Pakanamaan kartta, Tuntemattomalle jumalalle, Siamin tytöt ja Stalkkeri.
Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään
Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991
Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.
Siamin tytöissä ihmissuhdesolmut sekoittuvat myyttiseen roolipelimaailmaan
Siamin tytöissä nykyaika ja roolipelimaailma sekoittuvat.
Siamin tytöt -sarjassa nykyaika ja keskiaikainen roolipelimaailma kietoutuvat näyttäväksi tarinaksi rakkaudesta, mustasukkaisuudesta sekä hyvän ja pahan taistelusta. Kuusiosainen tv-sarja nähtiin televisiossa vuonna 2001.
Aasi, Morso ja Mouru oli uuden vuosituhannen nukkeanimaatio
Lastensarja kolmesta varsin erilaisesta kaveruksesta.
Vuosina 1999–2001 Pikku Kakkosessa esitetty nukkeanimaatio kertoi tuntemattoman pelosta, rakentuvasta ystävyydestä ja ystävyyttä koettelevista tilanteista. Sarjassa seikkailevat kolme luonteeltaan erilaista sankaria, joihin lapsikatsojan oli helppo samaistua. Myöhemmin monet sarjan katsojista ovat kuitenkin väittäneet pelänneensä Morson hurjaa ulkonäköä ja saaneensa sarjasta traumoja.
Vain artistin elämää
Kansanparantaja Kaija Koo
Laulaja kärsi fobioista, mutta toimi yleisönsä terapeuttina.
Ennen läpimurtoaan laulaja kärsi fobioista ja istui pelokkaana neljän seinän sisällä. Tähdeksi noustuaan hän joutui itse toimimaan yleisönsä terapeuttina.
-
Juha Tapio vaihtoi gospelin poppi-iskelmään
Tapion ensimmäiset levytykset olivat hengellistä musiikkia.
-
-
"Me ollaan punk as fuck", sanoi Apulanta
Toni Wirtanen kertoi Apulannan olevan eniten Punk.
-
Cheekin suuruudenhullut unelmat kävivät toteen
Cheek oli matkalla Olympiastadionille.
Sanni etsii lauluissaan itseään
Sanni on laulaja, kirjoittaja ja näyttelijä
Laulaja Sanni Kurkisuo nousi radioiden soittolistoille ensimmäisellä levyllään vuonna 2013. Omat laulunsa sanoittava Sanni oli löytänyt kirjoittamisen jo nuorena. Kahdeksanvuotiaana hän voitti Napero-Finlandia-palkinnon kirjoittamallaan sadulla linnusta, joka halusi laulaa.
Miten minusta tuli minä, Jari Sillanpää
Sillanpää ja hänen ystävänsä muistelevat laulajan vaiheita.
Miten lihavasta koulukiusatusta siirtolaispojasta tuli tangokuningas ja häikäisevä estraditaiteilija? Jari Sillanpää ja hänen ystävänsä muistelevat laulajan vaiheita.
Sananvapaudesta
Juhannustansseista syttyi Salama-sota
Kirjailija oikeudessa syytteessä jumalanpilkasta.
Hannu Salaman Juhannustanssien sopimattomat sanat synnyttivät 1960-luvun mittavimman kirjasodan. Jumalanpilkkaa koskevasta kiistasta tuli "koko kansan asia".
Sananvapaus sanomalehdistössä
Kallenautio luo katsauksen journalistien vapauteen 1988
Sensuuri, sananvapaus, itsesensuuri... Jorma Kallenautio luo katsauksen journalistiemme ilmaisun rajoihin venäläisajasta Koiviston päiviin.
Salman Rushdie sai romaanin tähden tappotuomion
Saatanalliset säkeet nostatti rajuja muslimiprotesteja.
Salman Rushdien vuonna 1988 ilmestynyt satiirinen romaani Saatanalliset säkeet nostatti muslimien protesteja eri puolilla maailmaa. Iranin ajatollah Ruhollah Khomeini julisti, että Rushdie ansaitsi kuoleman ja hänen murhaajansa julistettaisiin autuaaksi marttyyriksi.
Muhammed-pilapiirrosjupakka herätti keskustelua sananvapaudesta
Tanskan profeettakuvat synnyttivät väkivaltaisia mellakoita.
Vuonna 2005 tanskalaisessa Jyllands-Posten-sanomalehdessä julkaistut Muhammed-pilakuvat johtivat laajoihin väkivaltaisiin mielenilmauksiin ympäri maailmaa. Länsimaissa korostettiin sananvapautta, islamilaiset maat vaativat anteeksipyyntöä. Kulttuurien törmäyksen syitä ja seurauksia pohtivat ulkoministeri Erkki Tuomioja ja arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.
Tanskan Muhammed-piirrokset poikivat Oulussa sarjakuvaskandaalin
Sarjakuvataiteilija Ville Ranta tyrmistyi Tanskan Muhammed-piirroskohun poliittisista seurauksista ja teki kulttuurilehti Kaltion nettisivuille sarjakuvan, joka kritisoi fundamentalistien asenteita ja irvisteli Suomen valtiojohdolle. Seurauksena oli kohu, josta uutisoitiin ulkomaillakin.
Filmit sensuurin saksissa
Elokuvaan on kautta sen historian liittynyt kovempi tai lievempi sensuuri. Sensorit ovat aikojen kuluessa kehittäneet oman uuskielensä ja estetiikkansa.
Venäjällä kuolema kulkee sananvapauden kintereillä
Venäjä on toimittajille maailman vaarallisimpia maita.
Venäjä on sananvapaudelle maailman vaarallisimpia maita. Joka vuosi 40 - 50 toimittajaa pahoinpidellään ja 1- 2 toimittajaa murhataan heidän työnsä takia, eikä tekijöillä ole juurikaan kiinnijäämisen pelkoa. Venäjää pidetäänkin toimittajan työn kannalta maailman kolmanneksi vaarallisimpana maana heti Irakin ja Algerian jälkeen.
Mediavaikuttaja Niklas Herlin 1963–2017
Niklas Herlinin Uusi Suomi
Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007
Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".
Runoilija ja kirjailija Pentti Holappa 1927–2017
Pentti Holappa itsesensuurin kritisoija
Kirjailija ja kulttuurikriitikko Pentti Holappa kritisoi haastattelussa vuonna 1968 yhteiskuntamme ilottomuutta ja hauskanpidon kontrollia.
Yle Uutiset: Finlandia-palkittu kirjailija Pentti Holappa on kuollut
Pää pystyssä ilman häpeää – kirjailija Pentti Holappa puhuu elämästään ja rakkaudesta
Pentti Holappa Punaisessa langassa
Kirjailija Pentti Holappa kertoo Punainen lanka (1999) -ohjelmassa elämästään, näkemyksistään sanataiteesta ja miesten välisestä rakkaudesta ilman häpeää. Pentti Holappa (1927–2017) on suomalainen kirjailija, jonka tuotanto sisältää romaaneja, runokokoelmia, esseitä ja novelleja.
Musiikkiasiantuntija ja radiotoimittaja Paavo Helistö 1934–2017
Paavo Helistö - radiomies ja pelimanni
Paavo Helistö ei suostuisi elämään päivääkään ilman musiikkia. 14-vuotiaana hän sai isältään klarinetin, diplomikin tuli suoritettua, mutta tie vei Ylen musiikkitoimitukseen 40,5 vuodeksi, ja työ puolestaan mm. Kaustisille. Kuuntele Musiikin voima.
Äänitekniikalla tehtiin jo varhain ihmeitä musiikissa
Paavo Helistö esittelee äänentallennuksen kikkoja 1958.
Kuinka saadaan bassolaulaja kuulostamaan kellariin teljetyltä ja mieskvartetti muistuttamaan laulavia marsilaisia? Musiikkitoimittaja Paavo Helistö esitteli äänentallennuksen mullistavia mahdollisuuksia yhdessä varhaisimmista ohjelmistaan vuonna 1958.
Musiikin moniosaaja Paavo Helistö on kuollut
Paavo Helistö oli tunnettu klassisen musiikin, jazzin ja kansanmusiikin laajasta tietämyksestään. Hän oli itse myös lahjakas klarinetisti.
Liikennetoimittaja Esko Riihelä 1939–2017
Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi
Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia
Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.
Hirvittävien rikostarinoiden maa
Ei vanhene koskaan -sarjassa esiteltiin kansakuntaa vavisuttavia rikoksia
Åke Lindmanin juontama sarja vuodelta 1997.
Ei vanhene koskaan -sarjassa käsitellään suomalaisia henki- ja seksuaalirikoksia 1930-luvulta aina 1960-luvulle saakka. Suurin osa tapauksista on jäänyt selvittämättä. Sarjaa esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Sen juonsi Åke Lindman. Artikkelissa on kuvia, jotka saattavat järkyttää.
Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia
Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia
Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.
Ministerin murhasta uunisurmaan – suomalaisia rikostarinoita historiasta
Rikostarinoita historiasta -sarja
Kuusiosaista Rikostarinoita historiasta –sarjaa esitettiin TV2:ssa vuonna 2008. Sarjassa käsiteltiin rikostapauksia, joilla on ollut laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Monia sarjassa esitettyjä rikoksia on käsitelty kirjallisuudessa, akateemisissa opinnäytetöissä ja lisäksi ne ovat antaneet aiheita useille tv-ohjelmille.
Groovymeisseli oli tärkeä ladunraivaaja suomisoulille
Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa
Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97
"Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.
Sielukas Aki Sirkesalo
Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.
Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.
Groovymeisseli Areenassa
Groovymeisseli: Oikea joulu - The Right Christmas
Groovymeisseli: Ona Kamu, Trio Töykeät, Jaakko ja Pekka Kuusisto
Groovymeisseli: Janita
Groovymeisseli: Cool Sheiks
Groovymeisseli: Veeti & Velvets ja Rinneradio
Groovymeisseli: Niko Ahvonen ja Tuomari Nurmio
Groovymeisseli: Lisa Nilsson sekä Maarit ja Sami Hurmerinta
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
Uusimmat julkaisut
Toivottuja kuunnelmia
Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville
Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille
Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.
-
Hautasi on Odessassa -kuunnelmassa toimittaja ratkoo omaa murhaansa edellisessä elämässään
Toimittaja palaa hypnoosissa syntymäänsä edeltävään aikaan.
-
Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!
Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa
-
Mollivoittoisia elämäntarinoita tangosäveltäjän itsemurhasta kolmiodraamaan
Surumielisiä kohtaloita Atlantilta ja Unto Monosen elämästä.
-
Harjunpää setvii rikoksia myös neljässä radiodekkarissa
Harjunpää tutkii kiusantekoa ja kotirauhan häirintää
Sinuhe egyptiläinen valloitti Radioteatterin suursarjassa
Mika Waltarin merkkiteos taipui kuunnelmaksi.
Mika Waltarin suurteoksessa faarao Ekhnatonin henkilääkäri Sinuhe käy läpi elämänsä vaiheita muinaisessa Egyptissä. Romaanin pääsanoma on Sinuhen toteamus: "Näin on ollut ja näin on aina oleva."
Outsider Etelänavalla – Korkki ja Lipponen Sumulaakson sankareina
Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen Etelänavalla
Sumulaakson sankarit vie Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen etelään – kauas etelään, aina Etelämantereelle saakka. Kaksitoistaosainen jännityskertomus toteutettiin radiodraamana 17 vuotta valmistumisensa jälkeen. Nyt kuulemme sen ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen, sillä kuunnelmaa ei ole uusittu sitten ensilähetysten.
Kun Kalle-Kustaa Korkki Pekka Lipposen Santo Utopiaan lähetti
Legendaarinen kuunnelma jäi Haapakosken viimeiseksi
Jännityskuunnelmasarja Öljyä ja aivopesua kuultiin radioaalloilla ensimmäisen kerran keväällä 1961. Tarinan päähenkilöitä ei tarvinnut kuulijoille esitellä, sillä heidät – Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen – kyllä tunnettiin. Huippusuosittu sarja jäi kirjoittajansa Aarne Haapakosken viimeiseksi. Elävä arkisto esittää kuunnelman kokonaisuudessaan.
Ikkunoita ihmismieleen - syksyä juhlistetaan palkituilla radiodraamoilla
Palkittuja radiodraamoja syyskuun alkuun
Syksyn alkajaisiksi Areenaan julkaistaan viisitoista Sokeain kuunnelmapalkinnolla palkittua radiodraamaa vuosilta 1978-2006. Tarinoiden skaala liikkuu viime vuosisadan alun Pohjanmaalta 1950-luvun Intiaan, huumevieroitusklinikalta koulukiusatun nahkoihin, lapsensa kehityksestä huolestuneiden vanhempien arkeen ja vaimoaan hautaavan miehen huoliin.
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa
Lue lisää:
Sauli Niinistö ja Jenni Haukio
Kun Sauli Niinistö alkuvuodesta 2009 nai Jenni Haukion, saivat suomalaiset uuden julkkiksen. Alkuvaiheessa pariskunta esiintyi julkisuudessa kuitenkin vain harvakseltaan.
Luetuimmat
Suomen satavuotinen tarina paketoituna
Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa
Vuosikymmenet mediassa
Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.
Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen
Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa
Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
yle.fi/suomi100
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa kootusti myös Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Pikku Kakkonen 40 vuotta
Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat
Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.
Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.
-
Pikku Kakkosen pikku historia
Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.
-
Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977
3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.
Näin Hermannia tehtiin
Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.
Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!
Pikku Kakkosen jäävaroitus
Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.
Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.
Pikku Kakkosen tunnukset
Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.
Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.
Pikku Kakkosen nostalgiapaketti
Pikku Kakkonen 40 vuotta -nostalgiapaketti Areenassa.
Pikku Kakkonen 40 vuotta -nostalgiapaketti katsottavissa Areenassa. Otteita vuosien varrelta löytyy runsaasti myös Elävästä arkistosta.
Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi
Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa
Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.
Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.
Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat
Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan
Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.
Nämä musiikkiohjelmat Elävä arkisto julkaisee vuonna 2017
Nämä musiikkiohjelmat julkaisemme vuonna 2017.
Uusi vuosi tuo mukanaan uusia vanhoja musiikkiohjelmia. Muun muassa Tuubia, Viuluviikareita ja Groovymeisseliä.
Sámegielat arkiivvat rahpasit – Saamenkieliset arkistot avautuvat
Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat
Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis
Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.
Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest
Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.
Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.
Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid – Nääiʹt Eljas Fofonoff mušttal eeʹjj pirr
Eeʹǩǩ 1973 ǩiččlõõddi Njauddâm palggâz puäʒʒhooid.
Ee´jj 1973 tä´lvv leäi Njauddâm palggsa lossâd. Puäʒʒeeʹǩǩ leäi hueʹnn da tõʹnt paalǥâs tuʹmmji tuejjeed õõutsââʹjest Muddusjääuʹr palggsin “ettotuâjaid”, leʹbe ooccâmtuâj.
Yle Arkivet
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi
Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.
Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.
