Neil Hardwickin unohtumattomat sarjat
Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?
Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?
Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.
Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin
Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta
Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.
Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"
Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.
Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.
The Real McCoy nyt Areenassa
Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva maamme yhdestä tunnetuimmasta rokkarista
The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.
Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.
Tapani Pertun (1940-2018) tulkintoja ja tv-rooleja
Tapani Perttu: Nathalie
Tapani Perttu ja Nathalie
Ranskalaista alkuperää oleva balladi Nathalie oli näyttelijä Tapani Pertun läpimurtolevy. Se kertoi Punaisesta torista, vallankumouksesta ja rakkaudesta.
Tapani Pertun iltalauluna Hottentottilaulu
"Asui kerran Afrikassa Chickadua-joella..."
Saksalaisen Nukkumatti-animaation yhteydessä esitettiin 1980-luvulla myös lastenlauluja. Tämä esitys on vuodelta 1982.
Klubi
Klubi on kertomus petoksesta, kostosta ja sovituksesta. Alussa kaikki näyttää hyvältä, kun kaksi teollisuussukua yhdistää voimansa uudeksi suuryhtiöksi. Kuin yhteistyön sinettinä Tuomas Karilo ja Niina Routavuori solmivat avioliiton. Kariloiden vanha päämies tekee kuitenkin yrityskaappauksen ja...
Pori Jazz sai alkunsa 1966
Entusiastit synnyttivät jazzfestivaalin Kokemäenjoen suistoon
Tiesitkö, että Pori Jazzia ei perustettukaan Porissa? Ensimmäisen festivaaliviikon konserttilippuja taas myytiin paikallisen konditorian tiskiltä pullien ja kakkujen ohessa. Vaikka jazzmusiikki on ollut koko ajan juhlan keskiössä, on tapahtumaa paisutettu myös rytmillisen populaarimusiikin suuntaan.
Trumpetisti Ted Curson diggasi Poria ja jazzia
Curson esiintyi Pori jazzeilla vuodesta 1966 lähtien.
Yhdysvaltalainen trumpetisti Ted Curson esiintyi eläessään kaikilla Porin jazzfestivaaleilla vuodesta 1966 lähtien. Cursonin jazztähti kirkastui yhtä matkaa Pori Jazzin kasvun kanssa. Vakiintuneelle Porin-kävijälle tärkeintä oli ainutlaatuinen tunnelma. Esiintymislavojen lisäksi Cursonia saattoi kuulla jammailemassa iltanuotiolla.
Blueskunkku B.B. King kulki kauan ja pitkälle
Kitaristin haastattelut Suomessa vuosina 1995 ja 1998.
Suomessa usein vierailleen bluesmuusikko B.B. Kingin tunnetuimmat levytykset syntyivät 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Etenkin Porin Jazzeilla King on ollut tuttu näky vuosien varrella. Hänelle myönnettiin 1995 jopa jazzfestivaalien yhteydessä Porin kunniakansalaisuus.
Saaristokooste kuljettaa Haapasaaresta Hailuodolle saakka
Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi
Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.
Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.
Luotsi on merten henkivartija
Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.
Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.
Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa
Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.
Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.
"Se oli satumaisen kaunis kesä" – Maitopojan muisteluita vuodelta 1955
Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.
Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.
Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta
Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.
Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.
Suomelle valittiin ensimmäinen presidentti 25. heinäkuuta 1919
Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita
Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.
Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.
Idän ja lännen kohtaamisia Suomessa
Helsingin henki ja rikkiammuttu Etyk-sopimus – Brezhnev ja Ford tapasivat Helsingissä 1975
Euroopan, USA:n ja Kanadan johtajat kylmän sodan maailmassa
Vuonna 1975 Suomessa sovittiin, että Euroopan rajat ovat pysyviä ja kaikki kansalaiset saavat yhtäläiset ihmisoikeudet. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssiin osallistuivat Euroopan, Yhdysvaltain ja Kanadan johtajat kylmän sodan maailmassa, mutta lämpimässä Helsingin hengessä. Neuvostoliiton johtaja Leonid Brezhnev ja Yhdysvaltain presidentti Gerald Fordkin keskustelivat keskenään.
Presidentti Koiviston tasapainoilua lännen ja idän välissä – Gorbatšov ja Bush Helsingissä 1990
Mauno Koiviston suhteet Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon.
Koiviston kaudella Suomen ulkopolitiikan painopiste alkoi siirtyä EU:n suuntaan. Tosin Neuvostoliiton vaikutus oli edelleen suuri. Koiviston kauden ulkopoliittisia huippuhetkiä oli suurvaltojen presidenttien Mihail Gorbatšovin ja George Bushin huipputapaaminen Helsingissä vuonna 1990.
Presidentit Bill Clinton ja Boris Jeltsin Helsingissä 1997
Suurvaltapresidentit Suomessa 1997
Maaliskuussa vuonna 1997 Suomi oli maailmanpolitiikan keskipisteenä, kun suurvaltojen presidentit tapasivat Helsingissä. Yhdysvaltojen presidentti Bill Clinton ja Venäjän presidentti Boris Jeltsin tulivat pohtimaan muun muassa Naton laajentumisen periaatteita ja aseistariisuntaa. Presidenttien tapaaminen Suomessa oli asiakysymysten ohella myös julkisuuspeliä.
Toivotut: Myrskyluodon Maija
Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhenäytelmästä
Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus
Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä Myrskyluodolla vuosina 1842-1899. Tarinan taustalla oli kirjailijan oma henkilökohtainen tragedia.
Näe häät, hautajaiset ja muita saaristolaisperinteitä 1800-luvulta – Myrskyluodon Maija nyt Areenassa
Myrkyluodon Maija esitteli juhlan ja arjen Ahvenanmaalla.
Ankaraa arkea ja juhlanriemua, sitä esitteli Åke Lindmanin ohjaama Myrskyluodon Maija 1970-luvun lopulla televisiokatsojille.
Myrskyluodon Maija monella tavalla
Suuri osa suomalaisista tuntee Lasse Mårtensonin ennen kaikkea Åke Lindmanin ohjaaman Myrskyluodon Maija televisioelokuvan musiikin säveltäjänä ja soittajana. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty 14 versiota sarjan rakastetusta tunnussävellyksestä, eri esittäjiltä, eri ohjelmista.
Nostalgiset listahitit ja muistelluimmat musavideot
Soundcheck oli aikuisemman musadiggarin rajaton riemu
Soundcheck tarjoili musiikkia moneen makuun 1993–94. Maria Lindell (myöhemmin Guzenina) ja Seppo Pietikäinen esittelivät kerran kuussa yleisölle musiikkimaailman ihmeellisyyksiä rokin, jazzin, etnon ja teknon vaikutuspiiristä, kotimaasta ja kaukomailta. Vain iskelmä oli julistettu ohjelmassa pannaan.
Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta
Megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973
Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.
”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa
Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.
Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.
Mikko Alatalon isännöimä Hittimittari tarjoili kasaripopin kepeän kriittisesti
Opas Mikko Alatalon juontamiin Hittimittareihin 1985–88
Hittimittarissa yliampuvuus kisaili tyylikkyyden kanssa, tanssipop kohtasi suomirockin ja r'n'b glam-metallin, ja alueraatien tavikset rankkasivat järjestykseen supertähtiä ja tähdenlentoja. Juohevan ironinen Mikko Alatalo juonsi "rytmisen käyttömusiikin" suosikkisarjaa vuosina 1985–1988. Ennen Alataloa ohjelman keulakuvana oli vuoden verran toiminut veteraanitoimittaja Timo T. A. Mikkonen.
Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi
”Skudaa, kaikki yökastelijat!” – Musiikki-tv:n Ääripää ruoppasi videoarkkua syvältä
Äärimmäisiä ja harvinaisia musiikkivideoita vuonna 2008.
Äärimmäisiä ja harvoin esitettyjä musiikkivideoita tarjoili vuonna 2008 esitetty Musiikki-tv:n Ääripää-sarja. Yöohjelman juontaja ja toimittaja Erno Kulmala muisteli sarjan tekemistä Elävälle arkistolle kymmenen vuotta myöhemmin. Ääripään 16 jaksoa on julkaistu Yle Areenaan pysyvästi katsottaviksi.
"Noissa ohjelmissa oli isoimmat artistit, ketä saimme haastatteluihin"
Musiikki-tv:n spesiaalijaksot julkaistu Elävässä arkistossa
Vuonna 2007 esitetyt viisitoista erikoisjaksoa juonsi pääosin toimittaja Laura Vähähyyppä, joka muisteli ohjelmaa Elävälle arkistolle.
“Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa”
Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.
Musiikki-tv:n tavoitteena oli esitellä katsojille vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota.
Vuosaaren palkkamurha nousi jälleen otsikoihin
Rikostarinoita Suomesta: Erään palkkamurhan anatomia
Rikollisliigaan kuulunut Volkan katosi lokakuussa 2003.
Lokakuun lopulla 2003 ruotsalainen nuori nainen teki Tukholman poliisille katoamisilmoituksen poikaystävästään Volkanista.
Jari Aarnio on tuomittu useista rikoksista
Trevoc-vyyhti käynnisti huumepoliisi Jari Aarnion rikosoikeudenkäynnit
Huumepoliisi Jari Aarniota epäillään lahjonnan ottamisesta
Helsingin huumepoliisin päällikkö Jari Aarnio joutui 2013 epäilyksen alaiseksi useista rikoksista. Hän joutui marraskuussa 2013 tutkintavankeuteen, mutta ensimmäiset syytteet nostettiin vasta vuoden kuluttua. Nämä syytteet liittyivät Trevoc-nimiseen yhtiöön.
Huumeliigan kovat lait
Jari Aarnio kertoo huumausainerikollisuudesta.
Helsingin huumerikosyksikön päällikkö Jari Aarnio kertoo Maarit Tastulan haastattelussa vuonna 2000 huumausainerikollisuuden kovasta arjesta.
Helsingin huumepoliisit epäilyksen polttopisteessä
Keväällä 2007 alkoi liikkua huhuja huumepoliisin rikoksista.
Keväällä 2007 alkoi liikkua huhuja, joiden mukaan Helsingin huumepoliisit olisivat syyllistyneet rikoksiin. Poikkeuksellisen hyvää tulosta tehneen huumepoliisin menettelytapoja alettiinkin tutkia samana vuonna. Yksi epäilyksen alaiseksi joutuneista oli Helsingin huumepoliisiyksikön päällikkö Jari Aarnio.
Harri Tirkkonen (1930-2018) muistetaan mm. elokuvasta Onnellinen mies
Onnellinen mies on reilu ja omituinen
Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.
Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta (Harri Tirkkonen). Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.
Pentti Haanpään Isännät ja isäntien varjot kertoi siitä, mistä haluttiin vaieta
Isännät ja isäntien varjot
Kirjailija Pentti Haanpää kuvasi teoksissaan tarkasti ja kriittisesti omaa aikaansa. Hänet tunnetaan erityisesti maaseudun ja vähäosaisen väestön kuvaajana. Isännät ja isäntien varjot oli kuvaus maaseudun murroksesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta.
Manillaköysi kiertyi myös mieleenpainuvaksi tv-elokuvaksi
Veijo Meren hukkareissutarina kuvaa sotaa absurdisti.
Veijo Meren erikoislaatuinen sotaromaani Manillaköysi ilmestyi vuonna 1957. Veli-Matti Saikkonen ohjasi siitä mieleenpainuneen tv-sovituksen vuonna 1976.
Ankaraa eloa ja epätoivon tunteita
Eija Vilpas ja Vesa-Matti Loiri ovat sanasodan mestareita – Putkinotko nyt Areenassa
Putkinotko seuraa Juutas Käkriäisen suurperheen elämää.
Nokiset varpaat, repaleiset vaatteet ja eriskummalliset nimet kuvittavat kesäistä maisemaa huumoriin taipuvassa draamassa Putkinotko. Eija Vilpas ja Vesa-Matti Loiri näyttelevät Rosina ja Juutas Käkriäistä sarjassa, jonka on ohjannut Reima Kekäläinen.
Musta hurmio – kolmiodraama epätoivon saarella
Tapio Suominen ohjasi kuvauksen kielletystä rakkaudesta.
Pieni, eristynyt, toisiaan tarkkaileva yhteisö, jonka pinnan alla kuohuu. Pitkiä, kaipaavia katseita, jotka puhuvat paljon. Harmonian illuusio räjähtää, kun saarelle saapuu puutarhuri Joel (Markku Toikka), jonka taustat ovat hämärän peitossa. Vuonna 1984 ilmestynyt Musta hurmio perustuu Toivo Pekkasen samannimiseen romaaniin vuodelta 1939.
Suomidiskon hittejä ja harvinaisuuksia
Suomi tanssi 1970- ja 80-luvun taitteessa diskon ja koneiden tahtiin
Elävän arkiston diskokoosteessa hittejä ja harvinaisuuksia
Suomeen 1970-luvun puolivälin jälkeen vastustamattomasti tullut diskomusiikki villitsi diskoteekeissä ja jukeboxeissa. Genren saapuminen synnytti uusia tähtiä ja myös kokeneemmat iskelmätähdet ottivat repertuaariinsa Keski-Euroopasta tulleita vaikutteita. Elävän arkiston koosteeseen on koottu tanssittavia ikihelmiä sekä harvinaisempia herkkuja 1970- ja 1980-luvulta.
Heinäkuu on Göstakuu!
Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki
Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.
Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.
"Ihmiset mulle sanoi niin, jos et muutu voit joutua helvettiin" – Leevi and the Leavingsin musiikkivideoita
Bändin videoita on nähty Ylellä vuodesta 1985 lähtien.
Leevi and the Leavings tunnettiin musiikkinsa ohella myös siitä, ettei yhtye tehnyt livekeikkoja. Yhtyettä on kuitenkin päästy tiirailemaan musiikkivideoilla jo 1980-luvulta lähtien. Gösta Sundqvistin johtaman orkesterin videoita on esitetty Ylellä eri musiikkiohjelmissa ja artikkeliin on koottu kuusi sellaista.
Itkisitkö onnesta? Tarina Gösta Sundqvistista
“Ei väliä onko juttu totta, kunhan se on hyvä tarina”, Gösta toteaa. Itkisitkö onnesta? Tarina Gösta Sundqvistista kertoo Leevi and the Leavings -yhtyeen dynamosta – laulaja, sanoittaja ja säveltäjä Göstasta. Leevi and the Leavingsin tunnetut kappaleet kuljettavat musiikillista draamaa...
Testaa miten sanat soivat päässä!
Tahroja parketilla – vai miten se meni? Testaa, tunnetko Suomi-klassikoiden lyriikat!
Viisitoista tunnettua kappaletta – osaatko niistä jokaisen?
Suomi on tuhansien järvien ja laulujen maa. Miten hyvin tunnet kotimaiset klassikot? Testaa tietosi Elävän arkiston leikkimielisessä testissä: valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta. Onnea matkaan!
Toivottuja lasten seikkailusarjoja
Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa
Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.
Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.
Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa
Äänestäjät sen päättivät: Hui Hai Hiisi -fanit saavat syksyllä lisää katsottavaa Areenaan!
Äänestyksen voitti Hui Hai Hiisi.
Olitko seikkailemassa Hui Hai Hiisi -ohjelman toisella tuotantokaudella? Lokakuussa näet, miten vuonna 2000 seikkailtiin, kun Hiisivuoren nuoret sankarit pääsevät Areenaan. Äänestäjät valitsivat voittajan ja se on Hui Hai Hiisi! Hui hai hiisi Hui Hai Hiisi sai äänestyksessä eniten suosiota. Äänestyksessä ohjelma sai 1700 ääntä sekä Instagramissa jaetun kuvan alle vielä viisi lisää.
Viherpeukalot valloittavat Elävässä arkistossa ja Areenassa
Viherpeukalo-televisiosarja opasti aloittelijaa puutarhanhoidon saloihin – tekijät muistelevat
Viherpeukalo-televisiosarja perehdytti puutarhanhoitoon
Sipulikasveja, harventamista, omenapuun oksien leikkaamista, maan muokkausta, ruusujen istuttamista ja paljon muuta nähtiin TV2:n puutarhaohjelmasarjassa Viherpeukalo vuosina 1986–1998. Sarjan monivuotinen juontajapari toimittaja Tarja Flemming ja ylipuutarhuri Arno Kasvi muistelevat lämmöllä sarjan tekemistä ja sen saamaa vastaanottoa. Katso sarjan jaksoja Areenassa.
Kesä keittiössä
Kesäkeittiö: Tirrilihaa telttaretkellä
Kolmonen ja Vanamo suuntaavat telttaretkelle.
Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo suuntaavat telttaretkelle kattilat ja tirrilihat tuohikontissa.
Mäyrä kattilassa, kyy grillissä – kesä lautasella Kokki Kolmosen tapaan
Epätyypillisiä kesäruokia tehdään Turkka Aaltosen ohjeilla.
Lautaselle päätyy perinteisten silakoiden ja ruisleivän lisäksi kotimaisia villieläimiä Jaakko "Kokki" Kolmosen ja Turkka Aaltosen opastuksella.
Onkimalla nopeita kalaruokia
Ongitaan kilpaa järven rannalla ja valmistetaan yksinkertaisia ruokia kiiskestä, ahvenesta, lahnasta, muikuista sekä särjestä, joka on turhaan roskakalan maineessa.
Luetuimmat
10 vuotta sitten
Viiden päivän turha sota
Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen.
Vuonna 2008 käytiin Georgian armeijan ja Venäjän, Etelä-Ossetian sekä Abhasian armeijoiden välinen viiden päivän sota. Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen. On sanottu, että Kylmä sota ei koskaan loppunut Kaukasuksella.
Provinssi 2008: Jenni Vartiainen
Kappaleet Ihmisten edessä ja Mustaa kahvia
Provinssirockin X-Stagen ensimmäinen esiintyjä perjantaina 13. päivä kesäkuuta 2008 oli Jenni Vartiainen, joka esitti mm. Emma-palkitun Ihmisten edessä -kappaleen.
Pessimismi-ilta tuo eloa Puolangan kesään
Pessimisteille on Puolangassa oma kesätapahtumansa
Velkaisen Puolangan asukkaat ovat niin pessimistisiä, että yksi heistä, "joutonoomi" Arto Korkatti, keksi piirteelle omistetun kesätapahtuman. Eila Luukkonen vieraili Puolangalla vuonna 2008.
20 vuotta sitten
Aki Sirkesalo ja Lemmen Jättiläiset
Laulaja ja lauluntekijä Aki Sirkesalo ja Lemmen Jättiläiset –yhtye tähdittivät Maria Guzeninan emännöimää Linnunradan Pianobaaria keväällä 1998.
Tommi Mäkinen sai kännykästä tiedon maailmanmestaruudestaan
Tuore maailmanmestari Mirja Pyykön haastateltavana.
Tuore maailmanmestari Mirja Pyykön haastateltavana. Mäkinen vietti lapsuutensa Jyväskylän suurajojen pikataipaleen varrella ja asui nyt Monacon ruhtinasparin naapurina.
Poliisi-tv tutki Ville Valon yhteyttä saatananpalvojiin Provinssirockissa 1998
Saatananpalvojat saivat Poliisi-tv:n festareille.
Vuonna 1998 huhuttiin, että saatananpalvojat aikovat polttaa jonkin Seinäjoen kirkoista Provinssirockin aikana. Kirkkoja ei poltettu, mutta keskustelu satanismista jatkui vilkkaana ja mukaan vedettiin myös HIM-yhtye ja Ville Valo.
40 vuotta sitten
Selänteen perhe avaa veneretkeilyn saloja 1978
Selänteen perhe veneretkellä 1978
Veneretkelle aikovan on syytä valmistautua ja varustautua matkaansa huolella. Mutta miten ja millaisin varustein, sen näyttää koulupoika Teemu Selänne perheineen seitsemänkymmentäluvun filmissä.
Lapsijärjestöt vastustivat Sex Pistolsia
Tammikuussa 1978 nousi kohu punkyhtyeen maahantulosta.
Tammikuussa 1978 Suomessa nousi kohu punkyhtye Sex Pistolsin maahantulosta. Brittiyhtyeen pelättiin vaikuttavan vahingollisesti maan nousevaan polveen.
Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä
Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.
Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.
Toivottuja kuunnelmia
Kirjakuunnelmia kesän korvalle
Klassikkoteoksia kuunnelmasovituksina.
Kun aurinko porottaa niin, ettei kirjan sivuista selvää saa, voi hyvän kirjan parissa rentoutua myös kuuntelemalla sitä.
-
Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961
Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.
-
Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet!
Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa
-
Kolme miestä mökissä
Kertomus keäisestä miesten mökkimatkasta.
-
Radiodraaman aarteita Areenassa
Knalli ja Sateenvarjo, Elmo, Sinuhe egyptiläinen...
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
Kukas se siinä?
Tähdet nuorina
Tunnistatko kuka on kuka?
Monet julkisuudenhenkilöt ovat enteenomaisesti päätyneet Ylen nauhalle jo paljon ennen pomppaustaan koko kansan tietoisuuteen.
-
Elina, Sari ja Saara Aalto huippukokoustivat mummolassa yksivuotiaina
Kuvauksia yksivuotiaiden elämästä, mukana Saara Aalto.
-
Riihimäen koomikkolupaukset Aku ja Janne
Nuoret teatterilaiset vuonna 1999 kuvattuina.
-
Pro Fide: Harmaa huone
Gospelrockin pioneeriyhtye solistinaan Mikko Kuustonen 1982.
-
Mikat mikroautoilijoina
Suomen vauhdikkaimmat Mikat vuonna 1979
Kotikatu koukuttaa – hyppää mukaan
Kotikadun kuudes kausi nyt Areenassa – Lotta Lehtikarin esittämä Mimmi tulee tekemään remonttia
Kuudes kausi tuo Mimmi Kallion Kotikadulle.
Toivotussa Kotikadussa on edetty Areenassa jo kuudenteen kauteen. Kauden alussa reipas remppanainen Mimmi Kallio (näyttelijä Lotta Lehtikari) tulee kuvioihin mukaan.
Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi
Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja
Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu.
Kotikadun 17 vuotta pähkinänkuoressa
Tapahtui vuosina 1995–2012
Tämä artikkeli kertoo kursorisesti sen, mitä Kotikadussa vuosina 1995–2012 tapahtui.
Muistatko nämä?
Tietoiskuja
Katso mistä kaikesta kansalaisia on valistettu.
Tietoiskut ilmestyivät televisioruutuihin 1960-luvulla. Katso mistä kaikesta katsojia on varoiteltu ja valistettu vuosien varrella.
-
-
Tietoisku kehottaa matkailemaan kotimaassa
Kotimaanmatkailulla maantietokin karttuu.
-
Tietoisku: Väritelevisiolupa
Kansalaisia valistettiin väritelevisioluvasta 1986.
-
Tietoisku: Jukka Kuoppamäki esittelee purjeveneiden turvaköysiä
Turvavarusteita kannattaa käyttää aina, opastaa Kuoppamäki.
Vahvoja naisia toivotuissa draamoissa ja dokumenteissa
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta elämäntyöstään: Ihmisen mielikuvitus pahuudessa on rajaton
Helena Ranta on painottanut urallaan kuolleiden oikeuksia.
Helena Ranta (s. 1946) on tehnyt mittavan uran oikeushammaslääkärin työssään sekä useiden kansainvälisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Päätyönään hän on tutkinut onnettomuuksien ja väkivaltaisten konfliktien kuolonuhreja. Ranta on tunnettu asiantuntija, joka vielä eläkepäivinään viettää pitkiäkin ajanjaksoja tutkiessaan joukkohautoja ympäri maailmaa. Hän aikoo tehdä työtään niin kauan, kuin hänen apuaan tarvitaan.
Naisia elämänsä pääroolissa – dokumentteja ja haastatteluja innostavista naisista
Ensimmäiset naiskansanedustajat ja muita sankarittaria.
Ruttuisessa paperilapussa luki haaleansininellä kuulakärkikynällä kirjoitettuna nimiä allekkain: Tove Jansson, Virpi Hämeen-Anttila, Pirjo Honkasalo… Kauppalistan tapaan se muistutti jääkaappini ovessa siitä, mitä ei kannata unohtaa.
Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa
Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat
Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa
Tove Jansson kertoo elämästään omin sanoin
"Taiteilijoita ei pidä ottaa niin vakavasti."
"Äitini opetti, ettei taiteilijoita pidä ottaa niin vakavasti, vaikka taiteilijat työskentelevätkin vakavammin kuin muut ihmiset", mietti Tove Jansson vuonna 1984 käsikirjoittamassaan ohjelmassa. Tärkeä osa työskentelyä ja elämää olivat kesät Klovharussa. Näemme myös läheltä, miten muumit muuttuvat kolmiulotteisiksi.
Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle
Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.
Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.
Sirkka Hämäläinen – lasikattoja rikkova talousjohtaja
Hämäläinen oli Suomen Pankin ensimmäinen naispääjohtaja.
Sirkka Hämäläinen nousi ensimmäisenä ja toistaiseksi ainoana naisena Suomen Pankin pääjohtajaksi vuonna 1992. Tämän jälkeen Hämäläinen oli useana vuotena Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsen – siinäkin ensimmäisenä naisena. Hämäläisen matka talouselämän huipulle on ollut monipuolinen ja paikoin jopa kohahduttava.
Tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila nousi näkymättömistä suosikiksi
Suosikkikirjailija on myös palkittu tieteilijä ja kääntäjä.
Virpi Hämeen-Anttila on tutkija, kääntäjä ja Suomen luetuimpia kirjailijoita. Hänet on palkittu työstään muun muassa miehensä Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa Eino Leinon palkinnolla vuonna 2002. Mistä Hämeen-Anttilan matka taustajoukoista eturiviin oikein alkoi? Ella Tiaisen vuonna 2007 ohjaamassa henkilökuvassa pureudutaan Hämeen-Anttilan sielunmaisemaan sekä matkaan taustajoukoista suosikkikirjailijaksi.
Tekijän kertomaa
Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita
Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita
Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa:Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia
“Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa
Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.
Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
Katso Areenassa: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia
Liian paksu perhoseksi -elokuva rikkoi katsojaennätyksiä
Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi
Ketosen Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi. Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.
Viimeiset mitalit on hersyvä elokuva ikuisesta rakkaudesta
90-vuotiaat siskokset kilvoittelevat unelmiensa miehestä
Härskipuheinen Hetta ja säikky Selma ovat 90-vuotiaita sisaruksia. Vaikka kalma jo kolkuttelee ovella, sisarukset käyvät yhä kisaa miehestä, joka on kummankin nuoruuden rakkaus.
Poliisin poika – hulvaton ryöstödraama Rovaniemeltä
Tapio Piiraisen tv-elokuva pohjautui Jari Tervon romaaniin.
Jari Tervon kirjoittama ja Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Poliisin poika on rikoskomedia rovaniemeläisestä pankkiryöstöstä.
Viimeiset siemenperunat -sarja kertoo pientilallisen kostosta pankille lama-Suomessa
Kotimainen draamasarja 1990-luvun alusta
Huijarit, ketkut ja koplarit varokaa, köyhien kosto on kamala. 1990-luvun alussa tehty tv-sarja kertoo pientilallisen taistosta pankkiherroja vastaan.
Toivotut Metsolat ovat täällä taas!
Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin
1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa
Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa
Metsolat-bingo on sarjan täydellinen kumppani
Pelaa Metsolat-bingoa katsoessasi sarjaa
Tulosta itsellesi oheinen bingolappu tai pidä sitä lähettyvillä mobiililaitteella ja laita Metsolat pyörimään Areenasta. Viihtymiskokemuksesi on näin täydellinen.
Haluaako joku kaljaa? – Testaa tietosi Metsolat-repliikeistä
Testaa tietosi Metsolat-repliikeistä
Metsolat-sarjan repliikit ovatkin jääneet monien fanien mieleen. Tässä visassa voit testata omat tietosi Metsolat-repliikeistä "kuka sanoi" -tyyliin. Kommenteissa voit vastata bonus-tehtävään (itse kilpailu on päättynyt tammikuussa 2018).
Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta
Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.
Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Sota jakoi kansakunnan lisäksi kansan muistin
Sisällissota 1918 – punaiset muistot
Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.
Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.
Sisällissodan jäljet elokuvissa
Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin
Kaksi tv-draamaa sisällissodasta
Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.
Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana
Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968
Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.
Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista
Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa
Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista
Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.
-
Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?
Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista
-
Manillaköysi kiertyi myös mieleenpainuvaksi tv-elokuvaksi
Veijo Meren hukkareissutarina kuvaa sotaa absurdisti.
-
Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi
Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa
-
Kirje isältä kertoi evakkoperheestä uuden edessä
Heidi Köngäksen kiitetty ohjaus vuodelta 2003
Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta
Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat
Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.
Pentti Haanpään Isännät ja isäntien varjot kertoi siitä, mistä haluttiin vaieta
Isännät ja isäntien varjot
Kirjailija Pentti Haanpää kuvasi teoksissaan tarkasti ja kriittisesti omaa aikaansa. Hänet tunnetaan erityisesti maaseudun ja vähäosaisen väestön kuvaajana. Isännät ja isäntien varjot oli kuvaus maaseudun murroksesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta.
Kukkivat roudan maat maalasi realistisen kuvan sodanjälkeisestä yläsavolaisesta maaseudusta
Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarja oli mittava tuotanto
Kirjailija Eino Säisän pääteos Pohjois-Savoon sijoittuva Kukkivat roudan maat -romaanisarja ilmestyi vuosina 1971–1980. Jukka Sipilän ohjauksessa teoksesta jalostui mittava, lähes kahdeksantuntinen tv-elokuvasarja, joka sai ensiesityksensä televisiossa 1981.
Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet
Vesa-Matti Loiri pääroolissa
Poikakodin ja vankilan kasvatti, tykkimies Kauppala on armeijan kapiaisille hankala tapaus. Sotaväen säännöt ja määräykset ovat miehelle myrkkyä. Elokuvan pääroolissa on Vesa-Matti Loiri.
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Viihdesarjoja 1980–2000-luvuilta
Tankki täyteen, Jopet-show, Kummeli, Velipuolikuu, Pasila, Pulkkinen...
Draamasarjoja 1970–2000-luvuilta
Metsolat, Rintamäkeläiset, Raid, Häräntappoase, Kotikatu, Milkshake, Kiimaiset poliisit...
Lasten- ja nuortensarjoja 1970–2000-luvuilta
Tarkkis, Tiina, Läskilinssi, Aasi, Morso ja Mouru, Siamin tytöt, Reetta ja Ronja, Kaatis...
Kotimaisia elokuvia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun
Liian paksu perhoseksi, Palmu-elokuvat, Täällä Pohjantähden alla, Tukkijoella, Manillaköysi, Akseli ja Elina...
Dokumentteja 1960–2010-luvuilta
Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...
Asiaohjelmia ja tutkivaa journalismia 1940–2010-luvuilta
Maan mainiot, MOT, Ajankuvat, Suomi postiauton ikkunasta, Rikostarinoita historiasta, Ei vanhene koskaan...
Musiikkiohjelmia 1960–2000-luvuilta
Hittimittari, Lista TOP 40, Musiikki-tv, Viuluviikarit, Iltatähti, Pohjoismainen videolista, Q ja tähdet, Groovymeisseli..
Lyhytfilmejä ja katsauksia
Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...
Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi
Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa
Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.
Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.
Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat
Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan
Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa. Omatuotantoista radiodraamaa on tallessa Yleisradion arkistossa tuhansia tunteja ja ne tarjoavat kuulijalleen elämyksiä, jännitystä, seikkailua, liikutusta ja iloa. Tuomme nyt Areenaan radiodraaman parhaimmistoa: palkittuja kuunnelmia, yleisön toiveita sekä kiinnostavia arkistolöytöjä.
Nämä musiikkiohjelmat Elävä arkisto julkaisee vuonna 2018
Nämä musiikkiohjelmat julkaisemme vuonna 2018.
Myös tänä vuonna julkaisemme runsaasti uusia, vanhoja musiikkiohjelmia kokonaisuudessaan ja pysyvästi katsottaviksi. Muistatko vielä ysäri-ohjelma Suomen suosikit, 2000-luvun Musiikki-tv:n tai Maria Guzeninan Linnunradan pianobaarin?
Yle Arkivet
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi
Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.
Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.
