N.Y.T NYT tarjosi uutisohjelmaa nuorille
Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"
Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997
Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.
Niin kasarii ja ysärii – nostalgiset nuortensarjat
Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden
Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.
Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).
Susikoira Roi hurmasi myös nuorten tv-sarjana – pääosan esittäjästä Paavosta tuli monelle idoli
Nuortenkirjasta syntyi suosittu tv-sarja vuonna 1987.
Susikoira Roi on Jorma Kurvisen kirjoittama nuortenkirjojen sarja, josta Yleisradio on tehnyt kaksi televisiodramatisointia. Vuonna 1987 valmistunut ensimmäinen Susikoira Roi -nuortensarja kertoo koululaispoika Tomista, joka löytää metsästä sidotun ja poikien kivittämän koiran.
Pirunnyrkki-jännityssarjassa teinipoika tutkii isänsä outoa kuolemaa
Pirunnyrkki-sarjassa Sakke tutkii isänsä kuolemaa
Saken isä on kuollut tapaturmassa sorakuopalla, eikä kukaan ollut todistamassa tapahtunutta. Vai oliko kuolema sittenkään tapaturma?
Radiodraaman aarteita
Uusi vuosi ja vanhat radiodraamajulkaisut jatkuvat! Tammikuussa vielä lohikäärmeitä ja Uppo-Nallea
Radiodraamaa lapsille, nuorille ja varttuneemmillekin.
Tammikuussa 2019 höristellään muun muassa aina 1960-luvulta lähtien lasten mielikuvitusta kiihottaneita lohikäärmeitä. Ysäri-lapsia aikanaan viihdyttänyt iki-ihana Uppo-Nalle palaa myös korvataajuksille loruilemaan. Tekijäpuolelta pääosassa on käsikirjoittaja Asko Martinheimo, jonka tuotannosta julkaistaan runsas valikoima kuunnelmia.
Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet! Tammikuussa Joka toiselle kuoppaa kaivaa... sekä Uuden vuosituhannen airut
Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa
Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan. Julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.
Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-hahmot loikkivat Punni-pupun johdolla kirjasta radioon
Aino-Maija Tikkanen lukee klassikkosatuja.
Mistä löytyy korvaton pupu tai kengälle kaveri? Entä miksi prinssit hyppivät toistensa yli? Vuonna 1963 näyttelijä Aino-Maija Tikkanen kertoili Kirsi Kunnaksen rakastettuja Tiitiäisen tarinoita radioaalloille, jotka ovat viimein rantautuneet Areenaan sadunnälkäisten mielikuvitusseikkailijoiden riemuksi.
Kahdeksan surmanluotia kokonaisuudessaan ja pysyvästi katsottavissa
"Viina se ol kaiken pahan alku" – Kahdeksan surmanluotia on Mikko Niskasen mestariteos
Mikko Niskasen vuoden 1972 elokuva Pihtiputaan tragediasta.
Mikko Niskasen tv-elokuva ei kuvannut vain keskisuomalaista tragediaa vaan myös puutetta, syrjäytymistä sekä herrojen ja unohdetun kansan välistä kuilua. Neliosainen tv-elokuva on katsottavissa pysyvästi Yle Areenassa.
Mikko Niskanen kokosi Surmanluoteja kivien ja kantojen päällä
Ohjaaja oli suunnitellut jo lopettavansa elokuvauransa.
Mikko Niskanen suunnitteli maaseudun ahdinkoa kuvanneen päätyönsä ateljeetyömaallaan. Sitä ennen hän oli suunnitellut jo heittävänsä koko elokuvauransa sikseen.
Pienviljelijöitä-sarjassa Mikko Niskanen palasi dokumentoimaan muuttuvan maaseudun ongelmia
Pienviljelijät olivat Niskaselle tärkeä ja rakas aihepiiri.
Keskisuomalaiset pienviljelijät olivat elokuvaohjaaja Mikko Niskaselle tuttu ja rakas aihepiiri. Dokumenttisarjan tuottajana ja tekijänä Niskanen palasi vuonna 1973 tähän hänelle tärkeään aiheeseen.
Matti Kassilan muistolle
"Lepää rauhassa, professori Masa" – Tapio Piirainen muistelee ystäväänsä Matti Kassilaa
Matti Kassila kuoli 14. joulukuuta 2018.
Ohjaaja Tapio Piirainen kirjoitti muistokirjoituksen joulukuussa kuolleelle kollegalleen ja ystävälleen Matti Kassilalle: "Suomalaisen elokuvan Grand Old Man siirtyi tuotanto-olosuhteisiin, joissa aika, filmi ja raha riittävät ikuisesti".
Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin
Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969
Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.
Karismaattinen komisario Palmu ylsi ikoniksi Matti Kassilan ohjauksessa
Waltarin Palmut kääntyivät Kassilan käsissä hittielokuviksi
Matti Kassilan 1960-luvun alussa ohjaamat, Mika Waltarin teoksiin perustuvat Komisario Palmu -elokuvat ovat klassikkoelokuvia isolla alkukirjaimella. Elävä arkisto tarjoaa niistä katsottavaksi kokonaisuudessaan kaksi: Kaasua, komisario Palmun sekä Tähdet kertovat, komisario Palmun. Jälkimmäinen sai alkunsa edellisen ensi-illassa.
Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista
Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.
Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Alaviitteitä Elmun, Lepakon ja Radio Cityn merkkihahmon, Christian Moustgaardin, tarinaan
Chrisse Moustgaard korjasi undergroundtalon vessan ja keksi sanat "keskiolut R-kioskeihin"
Muistoja Elmun, Lepakon ja Radio Cityn merkkihahmosta.
Nekrologitoimituksemme on saanut akuuttia työtä, alkoi joulukuun alussa tullut sähköpostiviesti Radio Cityn ex-päätoimittajalta Juha Tynkkyseltä. Yhteinen ystävämme ja työtoverimme, Christian Moustgaard oli hiljattain kuollut.
Helsingin underground 1960-luvulla
Psykedeliaa, anarkismia ja kommuunielämää.
Eikan pumpusta Nissenin kahvilaan, Vanhalle, undergroundtalolle ja Vapaaniemen kommuuniin. Vuonna 1968 Ultra-lehti uhosi anarkismia ja Torsti Koskinen kitki huumeita Helsingistä.
Lepakko – Helsingin rockpäämaja
Christian Moustgaard oli Lepakon vahva mies.
Helsingin Ruoholahden vanhasta rähjäisestä maalivarastosta tuli ensin alkoholistien yömaja Liekkihotelli ja sitten elävänmusiikin yhdistys Elmun toimitalo Lepakko, jossa toimi myös paikallisradioasema Radio City. Lepakko ehti olla pari vuosikymmentä Helsingin rockkulttuurin tärkein keskus.
Henkilökuva akateemikko Kustaa Vilkunasta
Talonpoikainen akateemikko Kustaa Vilkuna oli Urho Kekkosen kaveri ja luotettu
Kustaa Vilkuna oli talonpoikaisen elämänmuodon asiantuntija.
Akateemikko Kustaa Vilkuna (1902-1980) tunnettiin erityisesti kansatieteen ja talonpoikaisen kulttuurin asiantuntijana. Presidentti Urho Kekkosen ystäväpiiriin kuulunut Vilkuna oli myös politiikan ja monen muun alan taustavaikuttaja. Kekkonen kutsui häntä Kutturaksi.
Korvamatosketsejä ja ikimuistoisia hahmoja Kummelista
"Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta
Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.
Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.
-
Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"
Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?
-
"Voi perkele!" ja "Jes!" – Kummelin taskuarvonnassa lohdutuspalkinto ei lohduttanut
Näissä tilaisuuksissa oli syytä valita oikea tasku.
-
Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa
Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.
-
Kummelin pääministerin maa peri tämän rehellisyyden
Kaikki Pääministeri-sketsit vuoden 1999 Kummeleista.
Talven tunnelmaa
Talvilomalaisia houkutellaan Suomen hangille 1960-luvun lyhytelokuvassa
Perinteiseen talvilomailuun kuuluu hiihto ja reippailu.
Suomalaiseen talvilomailuun on aina liittynyt vahvasti ajatus ulkona urheilemisesta ja etenkin hiihtämisestä. Vuonna 1964 valmistuneessa filmissä esitellään talvimatkailun mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Siinäkin hiihtäminen hohtavilla hangilla on loman riemukas kohokohta.
Sukset ja hiihto keksittiin jo kivikaudella
Suksen ja hiihtotaidon historia
Entisajan lylyistä ja kalhuista on sauvottu melkoinen matka tämän päivän lasikuitusuksiin. Puu on hiljalleen saanut väistyä keinotekoisten materiaalien tieltä.
Karhu ottaa kunnon talvitorkut
Karhu kömpii talven tullen puolen vuoden nokosille.
Suomen kansalliseläin karhu kömpii talven tullen muutaman kuukauden nokosille. Pimeimmän ja lumisimman kauden karhu köllöttelee pesässään vararavinnon turvin. Puolen vuoden unien jälkeen karhu kirmaisee taas kesän riemuihin.
Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat
"Pitäähän nämä saada ihmisten kuultavaksi" – tuottaja Markus Partanen taisteli jazzlegendat radioon
Jazzlegendojen matka arkistoista eetteriin.
Markus "Markka" Partasen tuottama ja toimittama Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -ohjelma tarjoilee häkellyttävän kattauksen suurimpien jazztähtien konsertteja Suomen jazzelämän kulta-ajalta. Eetteriin vapautetaan mm. John Coltranen, Ella Fitzgeraldin, Miles Davisin ja Duke Ellingtonin keikat 1960-luvulta.
Asiaohjelmia, dokumentteja, radiodraamaa ja musiikkia koko vuoden täydeltä
Asiallisia lahjoja Elävässä arkistossa ja Areenassa – Kerro mitä haluaisit nähdä seuraavaksi
Tätä kaikkea julkaisimme 2018, kerro toiveesi ensi vuodesta.
Vuoden 2018 aikana julkaisimme yli sata asiaohjelmaa ja dokumenttia ja joulukuuhun paketoimme vielä yleisötoiveita. Voit tutustua ohjelmiin tässä blogissa sekä kertoa, mitä ohjelmia arkistoista haluaisit nähdä vuonna 2019.
Radiodraaman arkistot aukesivat vuonna 2018 – muista kuunnella ainakin nämä viisi
Toivottua radiodraamaa julkaistiin mittavasti vuonnna 2018.
Yhä vain toimme Areenaan Ylen radiodraaman parhaimmistoa. Pitkin vuotta 2018 julkaistiin palkittuja kuunnelmia, muistetuimpia luentoja, reilusti yleisötoiveita sekä tietysti kiinnostavia arkistolöytöjä. Radion runsaudensarveen hukkuu helposti, mutta näin vuoden lopuksi muistutamme ainakin näistä viidestä kokonaisuudesta.
Elävä arkisto julkaisi vuonna 2018 paljon musiikkia ja musiikkia liippaavaa – katso ja kuuntele ainakin nämä 10 videota
Tänäkin vuonna julkaistiin aivan tarpeeksi musiikkia.
Tänäkin vuonna julkaisimme aimo määrän männävuosien musiikkiohjelmia pysyvästi katsottaviksi. Katselu-urakkaa nopeuttaaksemme valikoimme tähän kymmenen otetta, joihin kannattaa perehtyä vielä viimeisiään vetelevän vuoden aikana.
Tellervo Koivisto 90 vuotta
Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori
Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.
Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.
Jännitystä Tyrisevällä – Pirunpellon kaikki kaudet Areenassa
Tunnetko tapaukset Tyrisevältä? Testaa tietosi Pirunpelto-sarjasta ja katso lisää Areenasta!
Pirunpellon kaikki kaudet nyt Areenassa.
Oletko katsonut Pirunpelto-sarjan tarkkaan? Kokeile, miten hyvin tunnet sarjan faktat! Pirunpellon kaikki neljä tuotantokautta on nyt Areenassa. Sarja on katsottavissa vuoden ajan.
Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa
Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi
Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.
Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.
-
Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin
Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta
-
Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"
Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.
-
Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä
Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.
-
"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään
Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.
Toivotut klassikkosarjat
Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa
Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.
Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.
Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta
Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.
Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.
Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhenäytelmästä
Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus
Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä Myrskyluodolla vuosina 1842-1899. Tarinan taustalla oli kirjailijan oma henkilökohtainen tragedia.
"Olen halunnut neuvoa, miten ihmisten pitäisi elää."
Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta
Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.
Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.
Mummoilu on vasta elämää – nyt Areenassa
Areenan kenties kasarein tapaus on Mummo
Mummo-sarja nyt Areenassa.
Mummo-sarjassa Annan rakas ystävä on mummi. Tämä mummi ei vain leivo pullaa tai kudo sukkaa, vaan hakkeroi pankkiin ja varastaa rahaa, maalaa graffiteja sekä eläytyy koiraksi niin vahvasti, että perhe unohtaa, että mummi on mummi. Mummo-sarja on nyt vuoden verran katsottavissa ja se on kenties eniten 1980-luvun loppua huokuva ohjelma, mitä Areenasta löytyy.
Mummo - ennustus
Mummolla on salaisuus.
Mummolla ja Annalla on salaisuus, jonka Niemisen veljekset vaimoineen päättävät selvittää.
Mummo tietotekniikan pyörteissä
Mummo-sarjaa esitettiin vuonna 1987.
Äiti ja isä kertovat mummolle tekniikan kuumista ilmiöistä, ja mummohan päättää ottaa neuvosta vaarin.
Oukei! Kätevä emäntä nyt Areenassa
Arki on niin hassua, siksi tehtiin Kätevä emäntä – neljä kautta nyt Areenassa
Kätevän emännän neljä kautta nyt Areenassa.
Vaikka Kätevä emäntä oli ensimmäisiä pääasiassa naisten tekemiä sketsisarjoja, ei sen huumori ollut miesvastaista, muistuttaa tuottaja Sirpa Bertling. Päinvastoin, piikin saivat usein tuntea naiset itse. Monesta hahmosta, kuten toimiston Raijasta, tuli niin suosittu, että näyttelijä Minna Kivelä esittää erikoista hahmoa yhä edelleen.
Kätevä emäntä: Kassa ja Postilaatikkoäidit
Emännät ratkovat surutta juhlan ja arjen ongelmatilanteita.
Kätevä emäntä -sketsisarja valottaa suomalaisen naisen elämää monelta kantilta. Emännät ratkovat surutta erilaisia juhlan ja arjen ongelmatilanteita.
Kätevä emäntä: Ripustetaan pyykkiä
"Miks me ei tehä enää mitää yhes?"
"Miks me ei tehä enää mitää yhes?" marisee pyykkikoria kantava nainen. Kun nääntymys kotitöiden alle uhkaa, mies on heti valmiina auttamaan.
Missä Queenin kappaleessa laulettiinkaan näin?
"So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi
Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?
Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.
Linnunradan pianobaari kokonaisuudessaan ja pysyvästi katsottavissa
"Muistan, miten Juice piti minua kädestä kiinni ja halusi vain puhua" – Linnunradan pianobaarissa artisteille annettiin kaikki tarvittu aika
Maria Guzeninan musiikkisarjaa esitettin vuonna 1998.
Toimittaja Maria Guzenina emännöi Linnunradan pianobaaria läpi vuoden 1998. Seppo Pietikäisen kanssa ideoidussa musiikkisarjassa kuultiin kovia kotimaisia, mutta myös Suomessa tuntemattomampia, Euroopan vaihtoehtomusiikin kuninkaallisia. Musiikkiesityksiä ryydittivät pitkät keskustelutuokiot, jotka tehtiin muusikkojen ehdoilla.
Ysärihitit ja klassikot raikuivat Linnunradan pianobaarissa 1998
Maria Guzeninan musiikkisarjaa esitettin vuonna 1998.
Toimittaja Maria Guzeninan emännöimä televisioitu avaruuskapakka, Linnunradan pianobaari leijui musiikkitaivaan tähdistön rajattomuudessa vuonna 1998. Ohjelma esityksineen ja haastatteluineen onkin oiva läpileikkaus ajan musiikki-ilmastosta. Muun muassa näitä kappaleita suomalaiset kuuntelivat 1990-luvun lopussa.
Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia
Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia
Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia yli 40-osaisen sarjan jaksoja.
Rikostarinoita Suomesta: Buffalo Beefin pamaus
Ravintola Buffalo Beefin pamaus.
Lokakuun 31. päivänä 1990 aamuyöllä kello 03:00 räjäytettiin ravintola Buffalo Beef Espoossa. Ravintola tuhoutui täysin ja vaurioitti samassa talossa toimivaa autoliikettä.
Rikostarinoita Suomesta: Jatimatic-ryöstöt
Kaivokselan postikonttorin ryöstö 1993.
Tiistaina 12. tammikuuta 1993 kello 09:16 tapahtui Vantaan Kaivokselan postikonttorissa törkeä ryöstö. Sisälle konttoriin oli kävellyt kaksi naamioitunutta miestä.
Luetuimmat
Elävän arkiston katsotuimpia Areenassa
Vodkaa, komisario Palmu: Viimeinen Palmu-elokuva
Kahdeksan surmanluotia
Kaasua, komisario Palmu: Kaasua, komisario Palmu
Tähdet kertovat, komisario Palmu: Tähdet kertovat, komisario Palmu
MOT: MOT selvitti lapsiin kohdistuvaa verkkorikollisuutta peiteprofiilien ja käräjäoikeuksien tuomioiden avulla.
Sukella Julmahuviin
"En tiedä näenkö mä unta vai kahminko mä lunta" – Studio Julmahuvi uhkaavien pashaistien jäljillä
Raportti julmasta ja koukuttavasta kultista.
Raportti julmasta ja koukuttavasta kultista, jonka väkeviin toimintamalleihin pureudutaan liikkeestä pelastuneen haastattelun avulla. Julmahuvin studiossa Pashaistien uhrit ry:n tiedotuspäällikkö Pentti Mutanen kertoo tarjotusta aputoiminnasta.
Keravalainen munamies inhimillisti automarketin palveluita – Studio Julmahuvi raportoi
Marko Strömin mielikuvituksellinen keino kilpailuun.
Kilpailun kiristyessä automarkettiyrittäjät ryhtyivät keksimään mitä mielikuvituksellisempia keinoja voittaakseen maksavat asiakkaat puolelleen. Studio Julmahuvin raportissa tavataan keravalainen Marko Ström, joka on päättänyt panostaa investointien sijaan inhimillisyyteen.
Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin
KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa
Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.
Hiisivuoren kaikki seikkailut nyt Areenassa
Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi
Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.
Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.
Hui Hai Hiisi! Hiisivuoren sankareita olivat ihmislapset
Suosittua satuseikkailua esitettiin 1999–2000.
Keijukaisneito Berenike ja Matti Menninkäinen käyvät ikuista taistoa hirmuisen Hiiden ilkeyksiä vastaan. Koska taikaolennot eivät voi Hiiden mahdille mitään, joudutaan turvautumaan ulkopuolisten apuun. Syntyykö Hiisivuoressa sankareita, kun apuun kutsutaan ihmislapsia?
Venny – rakkautta ja luomisen tuskaa
Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa
Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.
"Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.
Kotikatu koukuttaa – hyppää mukaan
Luotoloiden perheessä ristiäiset, hautajaiset ja salattua rakkautta – Laura Malmivaara lohduttaa pappina Kotikadun kahdeksannella kaudella
Kotikadun jaksot 239–272 on julkaistu Areenaan.
Kotikadun kahdeksannella kaudella Luotolan perhe kokee menetyksen ja yksi keskeinen hahmo poistuu sarjasta. Johanneksenkirkon uudeksi pastoriksi saapuu Tuija Kangasharju (Laura Malmivaara), josta tulee nopeasti monen asukkaan olkapää. Sarjaan tulee myös toinen tuore hahmo, kun Bensis saa uuden kokin. Kotikadun kahdeksas kausi on nyt Areenassa. Kotikadun jaksot 206–272.
Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi
Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja
Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu.
Kotikadun 17 vuotta pähkinänkuoressa
Tapahtui vuosina 1995–2012
Tämä artikkeli kertoo kursorisesti sen, mitä Kotikadussa vuosina 1995–2012 tapahtui.
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
10 vuotta sitten
Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista
Toimittaja Anna Laine lähti Viroon
Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt.
Laura Lepistöstä Euroopan mestari 2009
Lepistö luisteli kultaa Helsingin EM-kisoissa vuonna 2009.
Taitoluistelija Laura Lepistö luisteli kultaa Helsingin EM-kisoissa vuonna 2009. Suomen EM-menestyksen täydensivät Susanna Pöykiön pronssi ja Kiira Korven viides sija.
Madonna Helsingissä 6.8.2009
Madonnan ensimmäinen konsertti Suomessa.
85 000 katsojaa saapui Helsingin Jätkäsaareen popin kuningattaren ensimmäiseen Suomen-konserttiin.
20 vuotta sitten
Pakkasennätys Kittilässä 1999
Suomen pakkasennätys on 51,5 astetta.
Pokan kylässä Kittilässä tehtiin tammikuussa 1999 uusi pakkasennätys. Mittari laski tuolloin 51,5 miinusasteeseen.
Kalle Palanderin MM-voitto 1999
Pujottelija Kalle Palander toi Suomelle yllättäen maan ensimmäisen alppilajien maailmanmestaruuden vuonna 1999.
Backstreet Boys täytti areenat ja nuorten sydämet 1990-luvun lopulla
Backstreet Boysin fanit kertovat miksi bändi on niin ihana
Amerikkalainen poikabändi Backstreet Boys nousi hurjaan suosioon Suomessa 1990-luvun lopulla. Bändin keikkaillessa Suomessa vuonna 1999 täyttyi Helsingin kaupunkikuva yhtyeen nuorista faneista.
50 vuotta sitten
Saaristolaiselämää aavan meren äärellä 1969
Elämä saaristossa on kamppailua luonnon kanssa
Suomen ulkosaaristossa etäisyydet ovat pitkät, mutta syyspäivän valo lyhyt. Olosuhteet karussa ja kylmässä saaristossa ovat haastavat, mutta silti siellä on pysyvää asutusta.
Vuonna 1969 tv-uutiset toimitettiin melussa, savussa ja kravatti kaulassa
Näin syntyi tv-uutislähetys 1969
Kesällä 1969 kuvattu ohjelma vie katsojan television uutistoimitukseen. Nykymittapuin meluisassa konttorissa töitä tehtiin keskittyneesti kirjoituskoneiden nakutuksessa ja kaukokirjoittimien tykytyksessä.
Euromuoti 1969
Missikisoille sukua oleva tv-toteutus
Keväällä 1969 järjestettiin Helsingissä vetävään tyyliin korkeatasoinen, nuorille suunnittelijoille kohdistettu kansainvälinen huippumuotikisa.
Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista
Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?
Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista
Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa.
Manillaköysi kiertyi myös mieleenpainuvaksi tv-elokuvaksi
Veijo Meren hukkareissutarina kuvaa sotaa absurdisti.
Veijo Meren erikoislaatuinen sotaromaani Manillaköysi ilmestyi vuonna 1957. Veli-Matti Saikkonen ohjasi siitä mieleenpainuneen tv-sovituksen vuonna 1976.
Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi
Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa
Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi.
Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta
Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat
Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.
Pentti Haanpään Isännät ja isäntien varjot kertoi siitä, mistä haluttiin vaieta
Isännät ja isäntien varjot
Kirjailija Pentti Haanpää kuvasi teoksissaan tarkasti ja kriittisesti omaa aikaansa. Hänet tunnetaan erityisesti maaseudun ja vähäosaisen väestön kuvaajana. Isännät ja isäntien varjot oli kuvaus maaseudun murroksesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta.
Kukkivat roudan maat maalasi realistisen kuvan sodanjälkeisestä yläsavolaisesta maaseudusta
Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarja oli mittava tuotanto
Kirjailija Eino Säisän pääteos Pohjois-Savoon sijoittuva Kukkivat roudan maat -romaanisarja ilmestyi vuosina 1971–1980. Jukka Sipilän ohjauksessa teoksesta jalostui mittava, lähes kahdeksantuntinen tv-elokuvasarja, joka sai ensiesityksensä televisiossa 1981.
Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet
Vesa-Matti Loiri pääroolissa
Poikakodin ja vankilan kasvatti, tykkimies Kauppala on armeijan kapiaisille hankala tapaus. Sotaväen säännöt ja määräykset ovat miehelle myrkkyä. Elokuvan pääroolissa on Vesa-Matti Loiri.
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Viihdesarjoja 1970–2000-luvuilta
Sisko ja sen veli, Velipuolikuu, Tankki täyteen, Jopet-show, Kummeli, Reinikainen...
Draamasarjoja 1970–2000-luvuilta
Heikki ja Kaija, Rintamäkeläiset, Metsolat, Pakanamaan kartta, Kotikatu, Milkshake...
Lasten- ja nuortensarjoja 1970–2000-luvuilta
Tarkkis, Tiina, Läskilinssi, Aasi, Morso ja Mouru, Siamin tytöt, Reetta ja Ronja, Kaatis...
Kotimaisia elokuvia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun
Liian paksu perhoseksi, Palmu-elokuvat, Täällä Pohjantähden alla, Tukkijoella, Manillaköysi, Akseli ja Elina...
Dokumentteja 1960–2010-luvuilta
Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...
Asiaohjelmia ja tutkivaa journalismia 1940–2010-luvuilta
Maan mainiot, MOT, Ajankuvat, Suomi postiauton ikkunasta, Rikostarinoita historiasta, Ei vanhene koskaan...
Musiikkiohjelmia 1960–2000-luvuilta
Hittimittari, Lista TOP 40, Musiikki-tv, Viuluviikarit, Iltatähti, Pohjoismainen videolista, Q ja tähdet, Groovymeisseli..
Lyhytfilmejä ja katsauksia
Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...
Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi
Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa
Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.
Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.
Radiodraaman arkistot aukeavat: nyt kuultavissa Jorge Louis Borgesin tarinoita
Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan
Pekka Ojalehto ohjasi ja sovitti Radioteatterille argentiinalaiskirjailijan Haarautuvien polkujen puutarhan (1998), Kuoleman ja kompassin (1998) sekä Toisen kuoleman (1997). Kuunnelmat Areenassa 26.9. alkaen vuoden ajan.
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi
Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.
Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.
