Kesäkaljaa, rieppoa ja kaalivarkaan soppaa

Naurisrieppoa valmistettaessa on tärkeää, että juurekset kuivatetaan, jotta ne käpertyvät kuin intiaaniakan nenä. Kaalivarkaan juuressoppaa kehutaan erityisesti vatsavaivaisten helpotusruoaksi.

Valokuvaaja käski vain parikymppistä Kikkaa laihduttamaan 20 kiloa – “Kikka ymmärsi heti, että näin pitää tehdä, jos haluaa tähdeksi”

Miten rakentui visuaalinen brändi nimeltä Kikka?

Nännit näkyvät pinkin topin läpi, nainen katsoo kameraan. Toisessa kuvassa avonaisen farkkutakin alta ei näy paitaa vaan pelkkää ihoa, melkein toinen rintakin. Kolmannessa kuvassa pitkähihainen paita on kääritty alas niin, että olkapäät ja rintakehä ovat paljaana. Onko kuvissa naisen seksuaalisuuden soihdunkantaja vai hyväksyntää hakeva nuori nainen? Levy-yhtiön setien luoma rahasampo vai päämäärätietoinen musiikin ammattilainen? Millainen oli vahvasti visuaalinen brändi nimeltä Kikka ja miten se rakennettiin?

Ei yhtäkään jälkeä ulos

Jännityskuunnelma vie meidät Latinalaisen Amerikan maan kuumiin poliittisiin kiemuroihin.

Onko Rauta-aika tuttu? Testaa, tunnistatko Kalevalasta kertovan suursarjan hahmot!

Rauta-aika on katsottavissa Areenassa toistaiseksi.

Suursarja Rauta-aika on kansalliseepoksemme Kalevalan aineksia käyttävä itsenäinen teos. Testaa, tunnetko vuonna 1982 ensiesitetyn sarjan hahmoja!

Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? Kamrat på svenska -sarja sukelsi suomalaisten stereotypioihin ruotsalaisista

Ovatko rakkaat naapurimme sellaisia kuin luulemme?

Kuusiosaisessa sarjassa vuodelta 2008 tutustutaan rakkaisiin naapureihimme, jotka "voittavat aina ja joiden pierukaan ei haise". Kamrat på svenska tuuletti suomalaisten stereotypioita mm. ruotsalaisista pehmomiehistä ja onnellisuudesta sekä ruotsalaisten loputtomasta jaarittelusta eli keskustelukulttuurista.

Kamrat Venäjä - naapuriystävä idässä

Millainen on naapurimaamme Venäjä?

Anna Laineen juontamassa sarjassa Kamrat Venäjää tarkastellaan maaotteluhengessä: mikä osa luuloista on totta ja mikä tarua.

Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt.

Televisiosarja Elämänmeno kuvasi työläisperheen elämää Helsingin Kalliossa sodan jälkeen aina 1970-luvulle saakka

Elämänmeno tv-sarja kuvasi elämää Helsingin Kalliossa.

Elämänmeno on kolmiosainen draamasarja, jossa kuvataan työläisperheen elämää sotien jälkeen aina 1970-luvulle asti Helsingin Kalliossa. Sarjan on ohjannut Åke Lindman. Sarja pohjautuu Pirkko Saision samannimiseen romaaniin.

Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Piilotetut puoluerahat

Mistä tulevat kansanedustajia tukevien puolueiden rahat?

Toukokuussa 2008 alkanut vaalirahakohu ei ehtinyt laantua ennen seuraavia eduskuntavaaleja vuonna 2011. Asiaa on puitiin niin lehtien palstoilla kuin oikeudessakin. Mutta mistä tulevat kansanedustajia tukevien puolueiden rahat?

Antti Paalasen Pirunkeuhkon palkeet haukkovat henkeä

Hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille.

Pirunkeuhko on Antti Paalasen säveltämä hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille ja osa nykyajan pelimannin taiteellista tohtorintutkintoa. Pitskun kulttuurikirkossa marraskuussa 2009 taltioitua konserttia tukevat graafikko David Reillyn videoprojisoinnit sekä kuvaaja Kimmo Kajaston kameratyöskentely, ohjaajana on Elina Heiskanen.

Krishna-liike Suomessa

Hare, Krishna ja Rama!

Onnellinen hymy kareilee oranssiin kaapuun verhoutuneen miehen huulilla. Mies on Krishna -liikkeen jäsen ja sitoutunut noudattamaan liikkeen oppia ja elämäntapaa, periaatteita, jotka kieltävät monille välttämättömät nautinnot.

Hui Hai Hiisi! Hiisivuoren sankareita olivat ihmislapset

Suosittua satuseikkailua esitettiin 1999–2000.

Keijukaisneito Berenike ja Matti Menninkäinen käyvät ikuista taistoa hirmuisen Hiiden ilkeyksiä vastaan. Koska taikaolennot eivät voi Hiiden mahdille mitään, joudutaan turvautumaan ulkopuolisten apuun. Syntyykö Hiisivuoressa sankareita, kun apuun kutsutaan ihmislapsia?

Riihimäen koomikkolupaukset Aku ja Janne

Nuoret teatterilaiset vuonna 1999 kuvattuina.

Aku Hirviniemi ja Janne Kataja olivat vuonna 1999 nuoria teatterilaisia, joiden koomikon lahjat ovat ainoastaan heidän kotikaupunkinsa asukkaiden tiedossa.

Kimmo Kiljunen ja maailman kansallisliput

Kimmo Kiljunen esittelee Karjakolle eri maiden lippuja.

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen esittelee Iltalypsyn karjakolle eri maiden lippuja. Kiljusella on kaikkien itsenäisten valtioiden ja joidenkin itsehallinnollisten alueiden liput (pienoiskoossa).

Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost

Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.

Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.

Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz

Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.

Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.

Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija Areenassa

Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.

Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.

Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhenäytelmästä

Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus

Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä Myrskyluodolla vuosina 1842-1899. Tarinan taustalla oli kirjailijan oma henkilökohtainen tragedia.

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.