Yleisön toivoma Rauta-aika toistaiseksi katsottavissa Areenassa
Rauta-aika kiisti kuvittavansa Kalevalaa
Komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.
"Unohda Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. Kunnianhimoinen työryhmä noudatti neuvoa, ja pitkään työstetty neliosainen Rauta-aika oli valmistuessaan vuonna 1982 sensaatio. Teoksesta muodostui vedenjakaja kalevalaisen maailman tulkintaperinteessä.
Onko Rauta-aika tuttu? Testaa, tunnistatko Kalevalasta kertovan suursarjan hahmot!
Rauta-aika on katsottavissa Areenassa toistaiseksi.
Suursarja Rauta-aika on kansalliseepoksemme Kalevalan aineksia käyttävä itsenäinen teos. Testaa, tunnetko vuonna 1982 ensiesitetyn sarjan hahmoja!
Rauta-ajan raportti
Kuinka kansalliseepoksemme muuttui suurelokuvaksi?
Kuinka kansalliseepoksemme muuttui suurelokuvaksi? Raportti kuvaa Paavo Haavikon käsikirjoittaman ja Kalle Holmbergin ohjaaman neliosaisen Rauta-ajan valmistumista.
Keskikesän tunnelmaa
Kesämökki – suomalainen onnela
Kesämökki on suomalaisen pienoisvaltakunta.
Kesämökki on suomalaisen pienoisvaltakunta. Mökillä suomalainen elää todellista, vapaata elämää. Mirja Metsolan ohjaama dokumentti selvittelee kesämökkeilyn filosofiaa.
-
Suomi juhlii – juhannus
Mirja Metsolan palkittu dokumentti Vuonislahden juhannuksest
-
Keskikesän juhlaa Helsingissä 1964
Tunnelmia mm. Kauppatorilta, Hietaniemestä ja Seurasaaresta.
-
Juhannusjuna vei matkalle läpi yöttömän yön
Juhannusjuna matkasi Suomen halki kesällä 2012.
-
Saaristokooste kuljettaa Haapasaaresta Hailuodolle saakka
Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi
Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.
Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.
Onnea! Näyttelijä ja laulaja Ritva Oksanen, 80 vuotta
Ritva Oksanen äitienpäiväsankarina
Oksanen liikuttuu tyttärensä onnitteluista.
Näyttelijä Ritva Oksanen liikuttuu kyyneliin, kun hänen tyttärensä Susanna Oksanen toivottaa hyvää äitienpäivää. Susannan laulutoive äidilleen on Markus Lampelan esittämä Syli äitienpäiväkonsertissa 1995.
Ritva Oksanen: Tuulessa soitto sousi
Esitys Interviisujen karsinnasta.
Ritva Oksanen lauloi vuonna 1971, että mies tuli ja vuoden 1979 vauhdikkaassa interviisuehdokkaassa mies puolestaan lähti.
Ritva Oksanen oli Jyväskylän Doris Day
Haastattelu Miten minusta tuli minä -ohjelmassa.
Ritva Oksanen tiesi jo kolmivuotiaana ryhtyvänsä näyttelijäksi. Teini-iässä Oksanen kiinnitettiin tanssiorkesterin laulajaksi ja häntä alettiin kuuluisan amerikkalaisnäyttelijän mukaan kutsua Jyväskylän Doris Dayksi.
Väkevät sarjat Elämänmeno ja Pesärikko nyt Areenassa
Televisiosarja Elämänmeno kuvasi työläisperheen elämää Helsingin Kalliossa sodan jälkeen aina 1970-luvulle saakka
Elämänmeno tv-sarja kuvasi elämää Helsingin Kalliossa.
Elämänmeno on kolmiosainen draamasarja, jossa kuvataan työläisperheen elämää sotien jälkeen aina 1970-luvulle asti Helsingin Kalliossa. Sarjan on ohjannut Åke Lindman. Sarja pohjautuu Pirkko Saision samannimiseen romaaniin.
Orvokki Aution Pesärikko on vankka kuvaus suvun ja yhteisön paineesta
Hillitte ittes, sillä mitä ne kylälläkin puhuu!
Hillitte ittes, sillä mitä ne kylälläkin puhuu! Siinä pohjalainen käyttäytymisohje niin sielun kuin ruumiinkin tuskiin.
Varastoihin unohtuneita ääniaarteita
”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille
1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.
Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.
Musiikki-tv (2006–2009) toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä
Musiikkivideo-ohjelman 500. jakso
Musiikkivideo-ohjelman 500. jakso katsoo taaksepäin. Haastattelussa kaikki ohjelman aiemmat juontajat toivevideoineen, mm. Green Day ja Alice Cooper. Juontajana Heta Hyttinen. (7.6.2009)
-
-
“Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa”
Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.
-
”Skudaa, kaikki yökastelijat!”
Äärimmäisiä ja harvinaisia musiikkivideoita vuonna 2008.
-
Tuutausareita laidasta laitaan
Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006
Olipa kerran...
Kuka kirjoittaa elämäntarinasi?
Elämäntarinamme on sosiaalinen luomus.
Mitkä ovat elämäsi avainkohtaukset, jotka määrittelevät sinua? Ketkä ovat eniten vaikuttaneet elämääsi positiivisesti entä negatiivisesti? Muun muassa näiden kysymysten kautta voi hahmottaa elämäntarinaansa. Mutta mikä on merkityksellistä ja millainen on hyvä tarina? Sen opimme toisiltamme ja yhteisistä tarinoista.
Radiodraaman aarteita
Noita Nokinenä seikkaili radiossa etenkin juhlapyhinä, myös juhannuksina
Noita Nokinenä ihastutti radiossa
Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo.
Heinähattu ja Vilttitossu rosvojahdissa
Kattilakosket joutuvat puhdistamaan perheen jäsenensä maineen.
Knalli ja sateenvarjo kesäkuussa: Mildredin koettelemukset sekä Kasvihuoneilmiö
Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa
Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan. Julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Korvamatosketsejä ja ikimuistoisia hahmoja Kummelista
”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut
Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.
Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.
-
-
Kummelin rekiltä roikkuvat krapulamiehet
Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.
-
"Voi perkele!" ja "Jes!" – Kummelin taskuarvonnassa lohdutuspalkinto ei lohduttanut
Näissä tilaisuuksissa oli syytä valita oikea tasku.
-
Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa
Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.
"Ystäviä on autettava"
Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919
Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.
Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia.
Elävä arkisto avaa todellisia tapahtumia Invisible Heroes -sarjan taustalla
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen
Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.
Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.
-
"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta
Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.
-
Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja
Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.
-
Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa
Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.
-
"Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973
Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin
Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973
Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973
Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.
Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta
Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973
1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.
Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan
Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä
Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.
Invisible Heroes -draamasarja kertoo ainutlaatuisen suomalaisen sankaritarinan Chilessä
Uusi draamasarja kertoo suomalaisen sankaritarinan.
Tositapahtumiin pohjautuva draama Invisible Heroes kertoo uskomattoman suomalaisen sankaritarinan Tapani Brotheruksen (Pelle Heikkilä) ja Ilkka Jaamalan (Ilkka Villi) diplomaattityöstä Chilessä 1973 tapahtuneen Pinochetin juntan vallankaappauksen jälkeen. Diplomaatti ja ihmisoikeusaktivismin edelläkävijä Tapani Brotherus pelasti arviolta yli 2000 poliittista pakolaista vapauteen turvaan Pinochetin juntan hirmuhallinnolta. Ihmisten pelastaminen tehtiin Suomen virallisten ulkopoliittisten linjausten ulkopuolella, salassa ja ilman virallista lupaa.
Kotikadun 9. ja 10. kausi Areenassa
"Ihan karsee slummi" – Kotikadun kaudella kymmenen muutetaan Helsingin Kallioon
Kotikadun kymmenes kausi nyt Areenassa.
Kotikadun kymmenes kausi (jaksot 306-339) tuo suuria muutoksia. Pitkään Helsingin Korkeavuorenkadulla asuneet naapurit muuttavat Kallioon.
Toivottuja lasten ja nuorten seikkailuja
Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja
Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.
Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.
Tartsan Koivula seikkaili suomalaisessa leppämetsässä
Uolevi Nojosen kirjoittama nuortendraama vuodelta 1980.
Anssi Viljamaa huikkaa toukokuisen jumppatunnin päätteeksi haluavansa olla Tartsan Koivula. Leppämetsän kuningas perustaa kavereineen salaseuran, johon kuuluu luonnollisesti myös Jane. Uolevi Nojosen nuortenkirjaan perustuva draama valmistui vuonna 1980.
-
Kolarikorjaamossa kummittelee
Neliosainen lastensarja vuodelta 1987.
-
Kuusikko ja Kuoleman varjot
Kuusikko ja kuoleman varjot on lastensarja vuodelta 1997.
-
Kultainen salama -kerho selvittää kaahariauton tapauksen
Taru Mäkisen nuorten seikkailusarjan tv-ohjaus vuodelta 1994
-
Kultainen salama -kerho jäljittää miljoonakeikan roistot
Taru Mäkisen nuorten seikkailusarjan tv-ohjaus vuodelta 1994
10 vuotta sitten
Piilotetut puoluerahat
Mistä tulevat kansanedustajia tukevien puolueiden rahat?
Toukokuussa 2008 alkanut vaalirahakohu ei ehtinyt laantua ennen seuraavia eduskuntavaaleja vuonna 2011. Asiaa on puitiin niin lehtien palstoilla kuin oikeudessakin. Mutta mistä tulevat kansanedustajia tukevien puolueiden rahat?
Antti Paalasen Pirunkeuhkon palkeet haukkovat henkeä
Hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille.
Pirunkeuhko on Antti Paalasen säveltämä hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille ja osa nykyajan pelimannin taiteellista tohtorintutkintoa. Pitskun kulttuurikirkossa marraskuussa 2009 taltioitua konserttia tukevat graafikko David Reillyn videoprojisoinnit sekä kuvaaja Kimmo Kajaston kameratyöskentely, ohjaajana on Elina Heiskanen.
Krishna-liike Suomessa
Hare, Krishna ja Rama!
Onnellinen hymy kareilee oranssiin kaapuun verhoutuneen miehen huulilla. Mies on Krishna -liikkeen jäsen ja sitoutunut noudattamaan liikkeen oppia ja elämäntapaa, periaatteita, jotka kieltävät monille välttämättömät nautinnot.
20 vuotta sitten
Hui Hai Hiisi! Hiisivuoren sankareita olivat ihmislapset
Suosittua satuseikkailua esitettiin 1999–2000.
Keijukaisneito Berenike ja Matti Menninkäinen käyvät ikuista taistoa hirmuisen Hiiden ilkeyksiä vastaan. Koska taikaolennot eivät voi Hiiden mahdille mitään, joudutaan turvautumaan ulkopuolisten apuun. Syntyykö Hiisivuoressa sankareita, kun apuun kutsutaan ihmislapsia?
Riihimäen koomikkolupaukset Aku ja Janne
Nuoret teatterilaiset vuonna 1999 kuvattuina.
Aku Hirviniemi ja Janne Kataja olivat vuonna 1999 nuoria teatterilaisia, joiden koomikon lahjat ovat ainoastaan heidän kotikaupunkinsa asukkaiden tiedossa.
Kimmo Kiljunen ja maailman kansallisliput
Kimmo Kiljunen esittelee Karjakolle eri maiden lippuja.
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen esittelee Iltalypsyn karjakolle eri maiden lippuja. Kiljusella on kaikkien itsenäisten valtioiden ja joidenkin itsehallinnollisten alueiden liput (pienoiskoossa).
50 vuotta sitten
1960-luvun tv-uutiset tekivät huumeista mustavalkoista draamaa
Huumeuutisissa käytiin hyvän ja pahan taistelua.
Huumeista tuli 1960-luvun lopulla yksi tv-uutisten uusista kohuaiheista. Varhaiset huumeuutiset viljelivät mieluusti dramatiikkaa: miljööt olivat hämäriä, kohtaukset tiheätunnelmaisia, ja hyvän ja pahan välillä kulki jyrkkä raja. Ralf Fribergin aloitettua Ylen uutispäällikkönä vuonna 1965 uutisia reivattiin reippaasti räväkämpään suuntaan.
Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä
Uutistoimitus tutki naisten sukupuolista häirintää.
Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa. Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi.
Miss Uimahalli
Hyvinkään uimahallissa valittiin vuonna 1969 Miss Uimahalli. Kilpailijat joutuivat antamaan näytteen myös uimataidostaan.
Luetuimmat
Sámegielat arkiivvat rahpasit – Yle Sápmin radioarkiston aarteita
Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat
Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis
Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.
Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost
Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.
Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.
Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz
Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.
Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.
Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten arjesta vuonna 1979
Dokumenttisarja suomalaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta.
Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.
Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa
Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi
Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.
Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.
-
Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin
Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta
-
Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"
Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.
-
Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä
Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.
-
"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään
Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.
Toivotut klassikkosarjat
Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa
Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.
Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.
Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta
Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.
Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.
Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhenäytelmästä
Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus
Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä Myrskyluodolla vuosina 1842-1899. Tarinan taustalla oli kirjailijan oma henkilökohtainen tragedia.
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Viihdesarjoja 1970–2000-luvuilta
Sisko ja sen veli, Velipuolikuu, Tankki täyteen, Jopet-show, Kummeli, Reinikainen...
Draamasarjoja 1970–2000-luvuilta
Heikki ja Kaija, Rintamäkeläiset, Metsolat, Pakanamaan kartta, Kotikatu, Milkshake...
Lasten- ja nuortensarjoja 1970–2000-luvuilta
Tarkkis, Tiina, Läskilinssi, Aasi, Morso ja Mouru, Siamin tytöt, Reetta ja Ronja, Kaatis...
Kotimaisia elokuvia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun
Liian paksu perhoseksi, Palmu-elokuvat, Täällä Pohjantähden alla, Tukkijoella, Manillaköysi, Akseli ja Elina...
Dokumentteja 1960–2010-luvuilta
Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...
Asiaohjelmia ja tutkivaa journalismia 1940–2010-luvuilta
Maan mainiot, MOT, Ajankuvat, Suomi postiauton ikkunasta, Rikostarinoita historiasta, Ei vanhene koskaan...
Musiikkiohjelmia 1960–2000-luvuilta
Hittimittari, Lista TOP 40, Musiikki-tv, Viuluviikarit, Iltatähti, Pohjoismainen videolista, Q ja tähdet, Groovymeisseli..
Lyhytfilmejä ja katsauksia
Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi
Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.
Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.
