Hyppää pääsisältöön

Keittiömestari ja tv-kokki Veijo Vanamo 1927–2018

Oukei! Kätevä emäntä nyt Areenassa

Arki on niin hassua, siksi tehtiin Kätevä emäntä – neljä kautta nyt Areenassa

Kätevän emännän neljä kautta nyt Areenassa.

Vaikka Kätevä emäntä oli ensimmäisiä pääasiassa naisten tekemiä sketsisarjoja, ei sen huumori ollut miesvastaista, muistuttaa tuottaja Sirpa Bertling. Päinvastoin, piikin saivat usein tuntea naiset itse. Monesta hahmosta, kuten toimiston Raijasta, tuli niin suosittu, että näyttelijä Minna Kivelä esittää erikoista hahmoa yhä edelleen.

Naisia rangaistiin muun muassa pitkien housujen käytöstä ja lyhyistä hiuksista

Naisvankeja Hennalassa 1918

Valtiolle vaarallisia naisia

Poliittiset naisvangit Suomen historiassa

Suomessa tuomittiin kansalais- ja jatkosodan välisenä aikana 4500 ihmistä valtio- tai maanpetoksesta tai niiden valmistelusta vankilaan jopa ilman oikeudenkäyntiä. Tuomituista neljäsosa oli naisia.

Löytyykö yhteistä? Testaa itse tai lähetä testi iskälle!

Pullantuoksuinen Hannes vaiko bensankatkuinen Sulo? Testaa, kuka tv-sarjojemme isähahmoista olet!

Elävän arkiston leikkimielinen isyystesti.

Oletko isänä Kotikadun Hannes vaiko Rintamäkeläisten Antti? Tai vaikkapa Kyllä isä osaa -sarjan isä? Se selviää tekemällä Elävän arkiston leikkimielisen isyystestin: valitse vastauksista vaihtoehto, joka kuvaa itseäsi parhaiten. Halutessasi voit toki myös selvittää, ketä suomalaista draamaisää oma isäsi muistuttaa. Onnea matkaan!

Isänpäivä ei ole itsestäänselvyys

Mies puhuu lankapuhelimeen

Isänpäivä ei ollut itsestäänselvyys 1960-luvulla

Huumoria revittiin perheen sisäisistä valtasuhteista.

Vuoden 1966 isänpäiväilottelusta ilmenee, ettei merkkipäivää itsessään pidetty vielä kovinkaan tärkeänä. Huumori revittiin perheen sisäisistä, "todellisista" valtasuhteista.

Onko isä äiti?

1960-luvun moderni isä osallistui kotitöihin.

Kuuluisivatko kotityöt myös isälle ja mikä on äitienpäivän merkitys? 60-luvun modernia isän mallia näyttävät toimittaja Pekka Holopainen ja kirjailija Gunnar Mattsson. Työmiesporukkaa naistentöihin tarttuminen naurattaa.

Vuoden isä -kandidaatit keikistelevät korkokengissä.

Vuoden isät tanssivat Lambadaa ja puhuvat isyydestä

Kuka on hyvä isä? Yksi tapa selvittää se on järjestää kisa.

Kuka on hyvä isä? Yksi tapa selvittää se on järjestää Vuoden isä -kisa, jossa isät esittelevät sääriään korkokengissä ja tekevät hienoja kampauksia naisille. Vakavampaa ja syvällisempää käsittelyä isyyteen tarjoaa Mirja Pyykkö vieraineen keskusteluohjelmassaan.

"Köyhyys kuuluu monille, rikkaus harvoille"

Yleisön toiveesta

Linnunradan pianobaari kokonaisuudessaan ja pysyvästi katsottavissa

"Muistan, miten Juice piti minua kädestä kiinni ja halusi vain puhua" – Linnunradan pianobaarissa artisteille annettiin kaikki tarvittu aika

Maria Guzeninan musiikkisarjaa esitettin vuonna 1998.

Toimittaja Maria Guzenina emännöi Linnunradan pianobaaria läpi vuoden 1998. Seppo Pietikäisen kanssa ideoidussa musiikkisarjassa kuultiin kovia kotimaisia, mutta myös Suomessa tuntemattomampia, Euroopan vaihtoehtomusiikin kuninkaallisia. Musiikkiesityksiä ryydittivät pitkät keskustelutuokiot, jotka tehtiin muusikkojen ehdoilla.

Ysärihitit ja klassikot raikuivat Linnunradan pianobaarissa 1998

Maria Guzeninan musiikkisarjaa esitettin vuonna 1998.

Toimittaja Maria Guzeninan emännöimä televisioitu avaruuskapakka, Linnunradan pianobaari leijui musiikkitaivaan tähdistön rajattomuudessa vuonna 1998. Ohjelma esityksineen ja haastatteluineen onkin oiva läpileikkaus ajan musiikki-ilmastosta. Muun muassa näitä kappaleita suomalaiset kuuntelivat 1990-luvun lopussa.

Heikki Laitinen on tehnyt pyörryttävän työuran kansanmusiikin parissa

”Päästä esiin se, mitä päässäsi on!” – Heikki Laitisen kansanmusaan kuuluu myös improvisointi, pölhöily ja kanteleen sahaus

Nykyfolkin voimahahmo suosittaa mm. kylpyhuonekarjuntaa.

Muusikko, pedagogi ja tutkija Heikki Laitinen on tehnyt pyörryttävän työuran kansanmusiikin parissa. Hän on ollut suomalaisen nykyfolkin nousun olennaisimpia vaikuttajia, elvyttänyt ikivanhoja tyylejä ja hälventänyt perinnemusiikin ja avantgarden rajaa villeillä performansseillaan.

Sataset-lauluyhtye ja Heikki Laitinen esiintyvät ulkoilmakonsertissa.

Sataset ja Heikki Laitinen

Hengellisen nuorisomusan pioneerit lauloivat gospelfolkia.

Sataset-trio ja Heikki Laitinen olivat hengellisen nuorisomusiikin uranuurtajia maassamme. Televisio onnistui taltioimaan heidät vuonna 1970.

Kolttien leudd- ja käsityöperinteen taitaja Domna Sanila (1911–2003) lampaineen Sevettijärven Ukonselän rannass

Leuddit ovat kolttakansan salattu muisti

Laulut kantavat tietoa suvun ja yhteisön historiasta.

Kolttasaamelaisten perinteiset laulut ovat vuosisatojen ajan kantaneet tietoa suvun ja yhteisön historiasta ja tavoista. Sota ja evakkoon joutuminen katkaisivat pienen kansan kulttuuriperinteen, kun nykypäivä ei enää rakentunut eilisen varaan.

Kotikatu koukuttaa – hyppää mukaan

Luotoloiden perheessä ristiäiset, hautajaiset ja salattua rakkautta – Laura Malmivaara lohduttaa pappina Kotikadun kahdeksannella kaudella

Kotikadun jaksot 239–272 on julkaistu Areenaan.

Kotikadun kahdeksannella kaudella Luotolan perhe kokee menetyksen ja yksi keskeinen hahmo poistuu sarjasta. Johanneksenkirkon uudeksi pastoriksi saapuu Tuija Kangasharju (Laura Malmivaara), josta tulee nopeasti monen asukkaan olkapää. Sarjaan tulee myös toinen tuore hahmo, kun Bensis saa uuden kokin. Kotikadun kahdeksas kausi on nyt Areenassa. Kotikadun jaksot 206–272.

Pappi sielun peilinä

Michael Monroe yksin ja yhdessä

Michael Monroen yhden miehen orkesteri ja riehakas playback

Hanoi Rocksin solistilla oli melkoinen vauhti päällä.

Michael Monroe palasi luovan tauon jälkeen vauhdikkaasti parrasvaloihin keväällä 1996. Hanoi Rocksin solistilta kuultiin Lista TOP 40 -ohjelmassa kappale Make it Go Away ja mies esitteli samalla multi-instrumentalistin kykyjään. Itse biisi kuultiin äänilevyltä. Episodin muistaa myös Lista-ohjelman tuottaja Olof Qvickström.

Mike Monreoe toivottaa rauhaa, Yle kuvanauha 1997

Mike Monroen joulubiisinä Lennonin rauhanklassikko

Monroe vieraili Groovymeisselin jouluohjelmassa 1997.

Michael Monroe vieraili Groovymeisselin jouluohjelmassa 1997. Monroe esitti Aki Sirkesalon ja Sami Saaren kanssa rakkauden ja rauhan sanomaa julistavan Happy Xmas (War Is Over) -kappaleen.

"Nykyajan ihmisen symboli on tuoli"

"Nykyajan ihmisen symboli on tuoli" – Istumisesta tuli tupakointiin verrattava pahe

Monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä.

Jos tuoleissa olisi tupakka-askien tapaan haitallisuusmerkintä, olisi istujaa uhkaavien sairausten luettelo pitkä. Haitallisuudesta huolimatta monen suomalaisen työ- ja vapaa-aika ovat tuolintäyteisiä. Istumisesta on tullut uhka kansanterveydelle, jota ei poisteta kuntoilemalla rankemmin. Elävän arkiston koosteessa uppoudutaan istumisen vaikutuksiin ja ylösnousemisen iloihin.

Lapsia istumassa television ääressä

Tuolien historiaa keinutuolista puhemiehen valtaistuimeen

Harvinaisuudesta tuli jokapäiväinen käyttöesine.

Itsestään selvänä huoneen varustuksena pidettävät tuolit olivat harvinaisia huonekaluja Suomessa aina 1600-luvulle saakka. Istuimiksi kelpasivat joko kiinteät penkit tai arkkujen kannet. Tuolit ovat aikojen kuluessa muuttuneet harvinaisista, lähinnä kunniavieraille tarkoitetuista istuimista joka päivän käyttöesineiksi.

Herkullista lihavuutta

Istumisesta ja liikalihavuudesta varoittava filmi 1965

Herkkujen äärellä istuneesta ihmisestä on kasvanut vaurauden ja hyvinvoinnin ruumiillistuma. Jos kiloja haluaisi karsia, ei hieronta kuitenkaan laihduta kuin hierojaa, tietää valistusfilmi vuodelta 1965.

Sukella Julmahuviin

Keravalainen munamies inhimillisti automarketin palveluita – Studio Julmahuvi raportoi

Marko Strömin mielikuvituksellinen keino kilpailuun.

Kilpailun kiristyessä automarkettiyrittäjät ryhtyivät keksimään mitä mielikuvituksellisempia keinoja voittaakseen maksavat asiakkaat puolelleen. Studio Julmahuvin raportissa tavataan keravalainen Marko Ström, joka on päättänyt panostaa investointien sijaan inhimillisyyteen.

Hiisivuoren kaikki seikkailut nyt Areenassa

Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

Matti Menninkäinen (Riku Suokas) ja Berenike tähtikilpi (Anu Tuomi-Nikula).

Hui Hai Hiisi! Hiisivuoren sankareita olivat ihmislapset

Suosittua satuseikkailua esitettiin 1999–2000.

Keijukaisneito Berenike ja Matti Menninkäinen käyvät ikuista taistoa hirmuisen Hiiden ilkeyksiä vastaan. Koska taikaolennot eivät voi Hiiden mahdille mitään, joudutaan turvautumaan ulkopuolisten apuun. Syntyykö Hiisivuoressa sankareita, kun apuun kutsutaan ihmislapsia?

Kirjailija Arto Paasilinna 1942-2018

Venny – rakkautta ja luomisen tuskaa

Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

"Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

"Mun nimi on Pelle Miljoona ja sä et oo enää Pasi, vaan Bastard"

Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

Eläköön Ransu!

Tositarinoita sitkeydestä

Hilja Meskus ei antanut elinikäisen nivelreuman haitata elämäniloaan

Lämmin henkilötarina osoittaa positiivisuuden voiman.

Vuonna 1981 valmistuneessa positiivisuudellaan ajatuksia herättävässä henkilötarinassa tapaamme rouva Hilja Meskuksen, pitkän päivätyön tehneen lumijokelaisen emännän. Invalidisoivasta sairaudesta huolimatta hänen elämänsä suurperheen yksinhuoltajana on ollut täynnä työtä ja iloa, ja hän kertoo olevansa monesta asiasta kiitollinen.

Melankoliaa teineille ja aikuisille

Huojuvan talon rikos ei vanhene: Jotunin merkkiteos vavahdutti myös tv-draamana

Viisiosainen tv-draama esitettiin vuonna 1990

Maria Jotunin klassikkoromaani Huojuva talo taittui vuonna 1990 kiitetyksi tv-draamaksi. Kari Heiskanen ja Sara Paavolainen herättivät henkiin teoksen kipeän avioliittokuvauksen tavalla, joka jätti jälkensä katsojiin. Poikkeuksellisen vahva, vuonna 1935 kirjoitettu, mutta vasta vuonna 1963 julkaistu teos oli ilmestyessään sensaatio ja on siitä lähtien herättänyt pohdintaa siitä, kuvasiko kirjailija romaanissa omaa avioliittoaan.

Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa

Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi

Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.

Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.

Toivotut 1960-luvun klassikot

Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

Eila Roine muistelee Heikki ja Kaija -sarjanäytelmää: "Se osui suoraan kansan sydämeen"

Roineen yksi rakastetuimmista rooleista oli Kaija Lehtinen.

Heikki ja Kaija on suomalainen sarjanäytelmä, jota näytettiin televisiossa vuosina 1961–1971. Sarja kertoo tamperelaisen Lehtisen perheen elämästä. Ohjelma on osana Toivotut-draamajulkaisuja. Sarjan toinen päätähti, Eila Roine, pohtii Elävän arkiston haastattelussa sarjan suosiota ja kertoo tarinoita kulissien takaa.

Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

Vahvoja naisia toivotuissa draamoissa ja dokumenteissa

Tove Jansson kertoo elämästään omin sanoin

"Taiteilijoita ei pidä ottaa niin vakavasti."

"Äitini opetti, ettei taiteilijoita pidä ottaa niin vakavasti, vaikka taiteilijat työskentelevätkin vakavammin kuin muut ihmiset", mietti Tove Jansson vuonna 1984 käsikirjoittamassaan ohjelmassa. Tärkeä osa työskentelyä ja elämää olivat kesät Klovharussa. Näemme myös läheltä, miten muumit muuttuvat kolmiulotteisiksi.

Suomen ensimmäinen naisakateemikko Pirjo Mäkelä korjasi urallaan kansanterveyttä

Pirjo Mäkelä oli Suomen ensimmäinen naisakateemikko.

Suomen ensimmäinen naisakateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä (1930—2011) teki elinaikanaan mittavan työn rokotteiden ja mikrobitutkimuksen parissa. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen bakteeriosaston johtaja ei jättänyt tutkimustyötä tai Kansanterveyslaitosta taakseen eläkkeelläkään, vaan jatkoi uurastustaan vuosikymmenten ajan. Hän menehtyi pitkän sairauden uuvuttamana marraskuussa 2011.

Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

"Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

Saaristokooste kuljettaa Haapasaaresta Hailuodolle saakka

Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

Toivotut: Myrskyluodon Maija

Myrskyluodon Maija monella tavalla

Suuri osa suomalaisista tuntee Lasse Mårtensonin ennen kaikkea Åke Lindmanin ohjaaman Myrskyluodon Maija televisioelokuvan musiikin säveltäjänä ja soittajana. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty 14 versiota sarjan rakastetusta tunnussävellyksestä, eri esittäjiltä, eri ohjelmista.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Nostalgiset listahitit ja muistelluimmat musavideot

Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

Megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973

Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

Mikko Alatalon isännöimä Hittimittari tarjoili kasaripopin kepeän kriittisesti

Opas Mikko Alatalon juontamiin Hittimittareihin 1985–88

Hittimittarissa yliampuvuus kisaili tyylikkyyden kanssa, tanssipop kohtasi suomirockin ja r'n'b glam-metallin, ja alueraatien tavikset rankkasivat järjestykseen supertähtiä ja tähdenlentoja. Juohevan ironinen Mikko Alatalo juonsi "rytmisen käyttömusiikin" suosikkisarjaa vuosina 1985–1988. Ennen Alataloa ohjelman keulakuvana oli vuoden verran toiminut veteraanitoimittaja Timo T. A. Mikkonen.

10 vuotta sitten

Venäläiset tankit ajoivat elokuussa 2008 Ingur-joen yli asemiin Georgian puolella

Viiden päivän turha sota

Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen.

Vuonna 2008 käytiin Georgian armeijan ja Venäjän, Etelä-Ossetian sekä Abhasian armeijoiden välinen viiden päivän sota. Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen. On sanottu, että Kylmä sota ei koskaan loppunut Kaukasuksella.

Toimittaja Timo-Erkki Heino ja taloustieteen nobelisti Paul Krugman (2009)

Krugman ja Amerikan lamat

Nobelisti Paul Krugman kertoo finanssikriisin syistä.

Nobelisti Paul Krugman kertoo finanssikriisin syyt, taustat ja seuraukset Timo-Erkki Heinon toimittamassa dokumentissa 2009. Laaja haastattelu on katsottavissa kokonaisuudessaan vain Elävässä arkistossa.

20 vuotta sitten

Ysärimuotia näytöksessä.

Muodin huikea 1990-luku

Vyölaukut ja nappiverkkarit, ysärimuotia parhaimmillaan.

Muistatko vielä napapaidat, paksupohjakengät, lappuhaalarit, vyölaukut, minireput, nappiverkkarit, trumpettihousut, hiusdonitsit tai salihousut? Tämä kaikki oli ysärimuotia parhaimmillaan.

Topi Pakarinen Hakupalat-ohjelmassa

Poika ja ilvesinnostus Hakupaloissa

Topi toivoi lempieläimeensä liittyviä tavaroita.

Ilveksistä innostunut Topi Pakarinen pyysi Hakupalat-ohjelmassa 1998 lempieläimeensä liittyviä tavaroita. Kiinnostus tupsukorvaan oli alkanut koulun piirustuskisasta ja ilves-keräilykansio oli vasta aluillaan. Vuotta myöhemmin Topin kokoelmat karttuivat Konsta Hietasen lahjoittamalla Poika ja ilves- elokuvan materiaalilla.

50 vuotta sitten

Muistatko nämä?

Tietoiskuja

Katso mistä kaikesta kansalaisia on valistettu.

Tietoiskut ilmestyivät televisioruutuihin 1960-luvulla. Katso mistä kaikesta katsojia on varoiteltu ja valistettu vuosien varrella.

Tekijän kertomaa

Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa:Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

“Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
Katso Areenassa: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia

Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön

Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

Sota jakoi kansakunnan lisäksi kansan muistin

Sisällissota 1918 – punaiset muistot

Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

Sisällissodan jäljet elokuvissa

Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Dokumentteja 1960–2010-luvuilta

Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...

Lyhytfilmejä ja katsauksia

Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...

Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto