Melankoliaa teineille ja aikuisille
Syyskuu tuo Areenaan Huojuvan talon ja muut suomalaisen melankolian jättiläiset
Areenassa Huojuva talo ja muut synkkien tunteiden taiturit.
Avioliiton ahdistusta, perheväkivaltaa, oman identiteetin etsimistä, mutta myös toivoa tulevasta. Areenaan on nyt julkaistu suomalaisen melankolian jättiläisiä, kuten Huojuva talo, Tumma ja hehkuva veri ja Hiljaiset laulut.
-
Love Story – nuorta rakkautta, melankoliaa ja outoja kohtaamisia
Johanna ja Anttu kohtaavat 1990-luvun nuortensarjassa
-
Hiljainen poika tahtoo auttaa
Nuori Jarmo Mäkinen teki roolin vähäpuheisena hyväntekijänä
-
Ehyesti säröinen tv-elokuva Hiljaiset laulut kuvasi paikkaansa etsiviä nuoria
Tuomas Sallisen elokuva valmistui vuonna 1994
-
Tervon Tuulikaappimaa kiteytyi Ijäksen otteessa arktiseksi komediaksi
Matti Ijäksen komediassa veljesten osat vaihtuvat.
Huojuvan talon rikos ei vanhene: Jotunin merkkiteos vavahdutti myös tv-draamana
Viisiosainen tv-draama esitettiin vuonna 1990
Maria Jotunin klassikkoromaani Huojuva talo taittui vuonna 1990 kiitetyksi tv-draamaksi. Kari Heiskanen ja Sara Paavolainen herättivät henkiin teoksen kipeän avioliittokuvauksen tavalla, joka jätti jälkensä katsojiin. Poikkeuksellisen vahva, vuonna 1935 kirjoitettu, mutta vasta vuonna 1963 julkaistu teos oli ilmestyessään sensaatio ja on siitä lähtien herättänyt pohdintaa siitä, kuvasiko kirjailija romaanissa omaa avioliittoaan.
Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri kuohutti tunteita, mutta syistä vaiettiin
Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri nosti kohun.
Televisiosarja Tumma ja hehkuva veri -tv-sarjasta kohistiin mediassa, joka kuitenkin vaikeni kohun syistä.
Finanssikriisistä velkakriisiin
Krugman ja Amerikan lamat
Nobelisti Paul Krugman kertoo finanssikriisin syistä.
Nobelisti Paul Krugman kertoo finanssikriisin syyt, taustat ja seuraukset Timo-Erkki Heinon toimittamassa dokumentissa 2009. Laaja haastattelu on katsottavissa kokonaisuudessaan vain Elävässä arkistossa.
Viikinkien riskiretket ja Islannin pankkikriisi
Satujen saaren pankkivetoinen talous horjui syksyllä 2008.
Islannin hallitus sosialisoi syyskuussa 2008 maan kolmanneksi suurimman pankin Glitnirin. Satujen saaren pankkivetoinen talous horjui muutenkin, kun kansainvälisen finanssikriisin laineet löivät Atlantin yli, kertoo MOT-ohjelma.
Eurooppa velkakriisin kourissa
Elävän arkiston kooste Euroopan velkakriisin vaiheista.
Poliitikko ja vammaisten oikeuksien puolustaja Kalle Könkkölä 1950–2018
"Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta
Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.
Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa. Vammaisten olojen parantamisen eteen pitkin elämäänsä työskennelleet Könkkölät kävivät läpi suhteensa alkuajat ja senhetkisen arjen. Arvo Tuomisen dokumentissa he myös muistelivat omia vammautumisiaan ja avasivat elämänasenteitaan katsojille.
Elävä arkisto menee metsään
Ikimetsän vieras istahtaa kannoksi kantojen joukkoon
1980 valmistunut poeettinen kertomus aarniometsistä
Ikimetsä on vuonna 1980 valmistunut poeettinen kertomus suomalaisesta metsästä, eläimistä ja kasveista, jotka elävät uhattuina yhä pienenevissä erämaasaarekkeissa.
Suomen puulajit Tikkunikkarien käsittelyssä
Tutustu puihin ja opi mitä mistäkin voi valmistaa.
Tunnistatko Suomen puut? Eipä hätää. Tikkunikkarit esittelevät tavallisimmat lajit ja antavat samalla vinkkejä kädentaitoisille mitä mistäkin puusta sopii valmistaa. Kokeile ja tee perässä. Mutta muista, puukon kanssa täytyy olla varovainen. Tikkunikkarit on nähty ensi kerran Pikku kakkosessa vuonna 1998.
Ota metsä mukaasi – katso ja kuuntele metsäaiheisia ohjelmia
Mennään metsään Areenassa ja Elävässä arkistossa.
Mennään metsään Areenassa ja Elävässä arkistossa.
Sienikoulu: Opi tuntemaan metsän kieltä
Jos haluaa löytää tiettyjä sieniä, pitää oppia lukemaan metsän kieltä eli mitä puita ja kasveja metsässä kasvaa. Kanttarelleja tähyävän kannattaa etsiytyä koivikkoon ja herkkutattien metsästäjien tiheään kuusikkoon.
Katso kaikki Sienikoulun jaksot Areenasta.
Viherpeukalo-televisiosarja opasti aloittelijaa puutarhanhoidon saloihin – tekijät muistelevat
Viherpeukalo-televisiosarja perehdytti puutarhanhoitoon
Sipulikasveja, harventamista, omenapuun oksien leikkaamista, maan muokkausta, ruusujen istuttamista ja paljon muuta nähtiin TV2:n puutarhaohjelmasarjassa Viherpeukalo vuosina 1986–1998.
Katso Viherpeukalo-sarjaa Areenassa.
Toivottuja kuunnelmia kaikkien korville
Knalli ja sateenvarjo ovat palanneet! Syyskuussa Päin tähtiä ja Sori, Shakespeare
Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa
Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan. Julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.
-
12-vuotias Arto Melleri kirjoitti Seita-kuunnelman kahdessa ja puolessa tunnissa
Tuleva kirjailija ja runoilija kertoo kuunnelmadebyytistään.
-
Pellonpään ja Väänäsen Nalle Puh -luenta on modernin ajan radioklassikko
Matti Pellonpää ja Kari Väänänen puhuivat Puhin eläväksi
-
-
“Rouva Lehtovirta voi mielestäni hyvin, ainakaan hän ei ole kuollut” – kuunnelmasarja Osasto 3 nyt Areenassa
Jorma Palon käsikirjoittamassa sarjassa tulee ruumiita.
Elävä arkisto Teemalla: Kuinka katosin karkkimaahan
Näyttelijä Leea Klemolan nuoruus: Pelko pois ahmimalla ja oksentamalla
Leea Klemola oli ankara bulimikko
"Bulimian syy on minulle edelleen mysteeri.
-
Miten minusta tuli minä, Leea Klemola
Klemola haaveili urasta eläinten käyttäytymistutkijana.
-
-
Pari kiloa suklaata ja muut neuroosit
Näyttelijä Leea Klemola kertoo sairastaneensa bulimiaa.
-
Leea Klemola: ”Eikö me voitaisi olla armollisempia itseämme ja toisiamme kohtaan!”
Leea Klemola: Eikö me voitaisi olla armollisempia itsellemme
Fakta homma teki paluun Areenaan!
Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi
Perhesarja jälleen katsottavissa Areenassa
Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998. Tässä artikkelissa ovat katsottavissa Fakta homman kaikki vuoden 1986 jaksot 16.12.2017 saakka.
50 vuotta sitten kuultiin radiosta ensimmäiset maakuntauutiset
Vuonna 1968 perustettu radion maakuntauutiset toi maakuntien äänen kuuluville
Maakuntauutiset perustettiin syyskuussa 1968.
Syyskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1968 maakunnissa alkoi kuulua maakuntauutiset. Radion kuuntelijoille se oli uusi palvelumuoto ja maakuntatoimituksille uusi aluevaltaus, johon pyrittiin valmistautumaan huolella.
Nostalgisia kielikylpyjä
Yy, kaa, koo! Raz dva tri -kielikurssilla opittiin puhumaan venäjää
Raz dva tri oli massiivinen kaksivuotinen venäjän kurssi
Raz dva tri (1975–1977) oli Ylen kaksivuotinen venäjän kielen kurssi, jonka päällimmäisenä tarkoituksena oli opettaa katsojia puhumaan venäjää. Kielikurssin reilusta sadasta jaksosta on tähän artikkeliin laitettu otteita kuudesta jaksosta. Mukana on esimerkiksi kurssin ensimmäinen ja viimeinen jakso.
-
-
Hello, hello, hello ja Zakuska – Ylen suositut kieliohjelmat ovat jääneet tekijöiden ja katsojien mieleen
Ylen kieliohjelmien tekijät muistelivat ohjelmiaan
-
Hello, Hello, Hello
1970-klassikkokurssissa etsiittiin kissaa
-
Zakuska – venäjän kielen alkupalat Heikki Kinnusen opettamana
Zakuska - opi venäjää
Ruokaohjelmaäänestyksen voittaneet ohjelmat nyt katsottavissa
Makupaloissa tehtiin ruokaa hauskasti ja helposti
Janne Pekkala ja Timo Nykyri kokkasivat arkeen ja juhlaan.
Makupalat-ohjelmassa ammattikokki Janne Pekkala ja toimittaja Timo Nykyri valmistivat konstailematonta kotiruokaa. Kansansuosioon nousseessa tv-ohjelmassa kokattiin myös juhlahetkiin Juhlamakupaloissa.
Patakakkosen vuosi 1988 – savusiikaa, sultsinoita ja seisovan pöydän sudenkuopat
Perinneruokia ja uusia tuulia Jaakko Kolmosen johdolla.
Vuonna 1988 ruoka-ohjelma Patakakkonen oli ehtinyt jo 11 vuoden ikään. Keittiömestari Jaakko "Kokki" Kolmosen parina kokkaamassa nähtiin Sirkka Gustafsson ja perinneruokien lisäksi tutustuttiin muun muassa srilankalaiseen keittiöön sekä opeteltiin syömään ruotsinlaivan seisovasta pöydästä.
Tehtaalla töissä
Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi
Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.
Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.
-
Arabian tehtaalla 1932
Arabian posliinitehdas 1932
-
Saab-Valmetin henkilöautotehdas nousi Suomeen ennätysajassa
Uusikaupunki sai autotehtaan vuonna 1968.
-
Rautaruukki pantiin pelastamaan autioituvaa Raahen seutua
Rautaruukki oli osa Kekkosen kehitysaluepolitiikkaa.
-
Nokian kumisaapastehtaalla 1964
Suomalaisia kumisaappaita Nokialta 1964
Ysäri-Suomen suosikit nyt kokonaisuudessaan Areenassa
Nämä viisi live-esitystä tiivistivät Suomen suosikit vuonna 1994
Nämäkin kappaleet koettiin musiikkisarjassa.
Kapellimestari Olli Ahvenlahden luotsaaman Suomen suosikit -musiikkisarjan toisella puoliskolla toivottiin suosikkikappaleita niin iskelmän, popin, dancen kuin rockinkin saralta. Mukaan mahtui erikoisuuksia ja harvemmin tallennettuja helmiä. Kyllä, nämäkin kappaleet koettiin musiikkisarjan keväässä 1994.
Suomen suosikit oli läpileikkaus lama-ajan musiikkimausta
Olli Ahvenlahden juontamaa musiikkisarjaa esitettiin 1993–94
Yleisradion hovikapellimestari Olli Ahvenlahti juonsi vuosina 1993–94 tv-katsojien toivekappaleille omistettua Suomen suosikit -musiikkiviihdeohjelmaa. Suorina lähetyksinä esitetyn sarjan lavasteissa nähtiin ja kuultiin kotimaisten artistien lisäksi myös ulkomaisia listamenestyjiä. Onnekaimmat toivojat pääsivät rupattelemaan idoliensa kanssa puhelinyhteyden avulla. Kappaletoiveet kerättiin postikortein.
Nämä musiikkiohjelmat Elävä arkisto julkaisee vuonna 2018
Nämä musiikkiohjelmat julkaisemme vuonna 2018.
Myös tänä vuonna julkaisemme runsaasti uusia, vanhoja musiikkiohjelmia kokonaisuudessaan ja pysyvästi katsottaviksi. Muistatko vielä ysäri-ohjelma Suomen suosikit, 2000-luvun Musiikki-tv:n tai Maria Guzeninan Linnunradan pianobaarin?
Tšekkoslovakian miehityksestä 50 vuotta
Ääni- ja kuvaraportti miehitetystä Prahasta elokuussa 1968
Neuvostoliiton tankit vyöryivät Prahaan elokuussa 1968
Reijo Nikkilä oli opintomatkalla Prahassa elokuussa 1968, kun Neuvostoliiton tankit vyöryivät kaupunkiin.
Lieko Zachovalován raportit miehitetystä Prahasta
Ylen kirjeenvaihtaja korotti äänensä panssareita vastaan.
Yleisradion kirjeenvaihtaja korotti äänensä panssareita ja vangitsemisia vastaan. Zürichin keskus keskeyttää hänen kuuluisan puhelinraporttinsa vähän väliä.
Prahan kevät sai kadulle myös Suomen nuoret
Pariisista alkaneet nuorisomellakat levisivät laajalti.
Euroopan ”hullu vuosi” 1968 sai kaduille ja mielenosoituksiin myös Suomen nuoret. Pariisista alkaneet nuorisomellakat levisivät astetta lievempänä myös muihin Euroopan maiden pääkaupunkeihin.
Pertsa ja Kilu seikkailevat jälleen!
Mitä yhteistä on Reinikaisella, Heikillä ja Kaijalla sekä Rintamäkeläisillä? No Pertsa ja Kilu tietenkin!
Pertsan ja Kilun seikkailut jatkuvat Areenassa.
Pertsan ja Kilun seikkailut jatkuvat oman laivan kippareina ja timanttirosvojen perässä. Tuttujen poikien lisäksi elokuvista voi bongata aika määrän suosikkinäyttelijöitä myös muista ohjelmista.
Toivotut 1960-luvun klassikot
Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa
Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.
Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.
Eila Roine muistelee Heikki ja Kaija -sarjanäytelmää: "Se osui suoraan kansan sydämeen"
Roineen yksi rakastetuimmista rooleista oli Kaija Lehtinen.
Heikki ja Kaija on suomalainen sarjanäytelmä, jota näytettiin televisiossa vuosina 1961–1971. Sarja kertoo tamperelaisen Lehtisen perheen elämästä. Ohjelma on osana Toivotut-draamajulkaisuja.
Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!
1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.
Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...
Vahvoja naisia toivotuissa draamoissa ja dokumenteissa
Naisia elämänsä pääroolissa – dokumentteja ja haastatteluja innostavista naisista
Ensimmäiset naiskansanedustajat ja muita sankarittaria.
Ruttuisessa paperilapussa luki haaleansininellä kuulakärkikynällä kirjoitettuna nimiä allekkain: Tove Jansson, Virpi Hämeen-Anttila, Pirjo Honkasalo… Kauppalistan tapaan se muistutti jääkaappini ovessa siitä, mitä ei kannata unohtaa.
Oikeushammaslääkäri Helena Ranta elämäntyöstään: Ihmisen mielikuvitus pahuudessa on rajaton
Helena Ranta on painottanut urallaan kuolleiden oikeuksia.
Helena Ranta (s. 1946) on tehnyt mittavan uran oikeushammaslääkärin työssään sekä useiden kansainvälisten tutkijaryhmien johtajana ja jäsenenä. Päätyönään hän on tutkinut onnettomuuksien ja väkivaltaisten konfliktien kuolonuhreja.
Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa
Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat
Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista.
Tove Jansson kertoo elämästään omin sanoin
"Taiteilijoita ei pidä ottaa niin vakavasti."
"Äitini opetti, ettei taiteilijoita pidä ottaa niin vakavasti, vaikka taiteilijat työskentelevätkin vakavammin kuin muut ihmiset", mietti Tove Jansson vuonna 1984 käsikirjoittamassaan ohjelmassa. Tärkeä osa työskentelyä ja elämää olivat kesät Klovharussa. Näemme myös läheltä, miten muumit muuttuvat kolmiulotteisiksi.
Suomen ensimmäinen naisakateemikko Pirjo Mäkelä korjasi urallaan kansanterveyttä
Pirjo Mäkelä oli Suomen ensimmäinen naisakateemikko.
Suomen ensimmäinen naisakateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä (1930—2011) teki elinaikanaan mittavan työn rokotteiden ja mikrobitutkimuksen parissa. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen bakteeriosaston johtaja ei jättänyt tutkimustyötä tai Kansanterveyslaitosta taakseen eläkkeelläkään, vaan jatkoi uurastustaan vuosikymmenten ajan. Hän menehtyi pitkän sairauden uuvuttamana marraskuussa 2011.
Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi
Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.
"Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.
Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle
Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.
Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.
Saaristokooste kuljettaa Haapasaaresta Hailuodolle saakka
Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi
Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.
Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.
Luotsi on merten henkivartija
Luotsiveneet ovat elintärkeitä merellä työskennellessä.
Vuonna 1994 julkaistu Meri työmaana -dokumentti käy läpi luotsien historiaa aina 90-luvulle asti. Dokumentin ovat toimittaneet Bosse von Willebrand ja Rikard Thölix.
Trunsön Ulla – kalastajaelämää sähköttömässä ulkosaaristossa
Dokumentti sopeutumisesta 80-luvun saaristolaiselämään.
Anna-Maija Eräkankaan ohjaama Trunsön Ulla on 1980-luvun puoliväliin sijoittuva aikalaisdokumentti nuoren kaupunkilaispariskunnan sopeutumisesta eristäytyneeseen saaristolaiselämään ja suppeisiin elinkeinomahdollisuuksiin.
"Se oli satumaisen kaunis kesä" – maitopojan muisteluita vuodelta 1955
Bosse von Willebrandin muistelmia kesältä 1955.
Vuonna 1955 toimittaja Bosse von Willebrand vietti ison osan kesästään soutuveneessä Espoon Suvisaariston selkää taittaen. Tuolloin 14-vuotias nuorimies toimitti maitoa ja muita tarpeita lähiseudun mökkiläisille veneellä. Miehen itse toimittama ja ohjaama Minns du sommaren -55? (1994) on tarina nuoruuden kesästä ja silloisen Suomen tapahtumista.
Majakka – tarinoita Suomen kaukaisimmalta luodolta
Lyhytdokumentti Majakka kertoo Märketin majakanvartijasta.
Hurmaava Ragnar Eriksson kertoo 21-vuotisesta taipaleestaan Märketin majakanvartijana kaukaisella pikkuluodolla keskellä Ahvenanmerta. Heikki Aarvan ja Matti Ijäksen ohjaama lyhytdokumentti valmistui 1976 – vuonna, jona Märket oli viimeisen kerran miehitettynä.
Neil Hardwickin unohtumattomat sarjat
Onnea Neil Hardwick! Tunnetko sitaatit ohjaajan teoksista?
Muistatko, kuka sanoi nämä lauseet?
Neil Hardwick täyttää 70 vuotta 22. heinäkuuta. Sen kunniaksi Areenaan julkaistaan lisää hänen ohjaamiaan sarjoja, jotka kutittelevat nauruhermoja. Sisko ja sen veli sekä Reinikainen ovat katsottavissa nyt. Tankki täyteen löytyy Areenasta jo ennestään.
Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin
Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta
Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.
Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"
Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.
Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.
Toivotut: Myrskyluodon Maija
Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhenäytelmästä
Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus
Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä Myrskyluodolla vuosina 1842-1899. Tarinan taustalla oli kirjailijan oma henkilökohtainen tragedia.
Näe häät, hautajaiset ja muita saaristolaisperinteitä 1800-luvulta – Myrskyluodon Maija nyt Areenassa
Myrkyluodon Maija esitteli juhlan ja arjen Ahvenanmaalla.
Ankaraa arkea ja juhlanriemua, sitä esitteli Åke Lindmanin ohjaama Myrskyluodon Maija 1970-luvun lopulla televisiokatsojille.
Myrskyluodon Maija monella tavalla
Suuri osa suomalaisista tuntee Lasse Mårtensonin ennen kaikkea Åke Lindmanin ohjaaman Myrskyluodon Maija televisioelokuvan musiikin säveltäjänä ja soittajana. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty 14 versiota sarjan rakastetusta tunnussävellyksestä, eri esittäjiltä, eri ohjelmista.
The Real McCoy nyt Areenassa
Se aito oikea Andy McCoy – The Real McCoy on fiktiota ja dokumenttia yhdistävä elokuva yhdestä maamme tunnetuimmasta rokkarista
The Real McCoy on mieleenpainuva kertomus Andy McCoysta.
Pikimustat hiukset, kirjavia huiveja ja hattuja. Röyhelöä, koruja ja kajaalia. Suuri rakkaus musiikkiin sekoitettuna kyltymättömään rock-asenteeseen – kyseessä on tietysti Andy McCoy. Pekka Lehdon ohjaamassa The Real McCoy -elokuvassa (1999) kuvataan kiistatta Suomen yhden tunnetuimman rock-muusikon elämää dokumentaation ja fiktion kautta.
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
Luetuimmat
Testaa miten sanat soivat päässä!
Tahroja parketilla – vai miten se meni? Testaa, tunnetko Suomi-klassikoiden lyriikat!
Viisitoista tunnettua kappaletta – osaatko niistä jokaisen?
Suomi on tuhansien järvien ja laulujen maa. Miten hyvin tunnet kotimaiset klassikot? Testaa tietosi Elävän arkiston leikkimielisessä testissä: valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta. Onnea matkaan!
Nostalgiset listahitit ja muistelluimmat musavideot
Soundcheck oli aikuisemman musadiggarin rajaton riemu
Soundcheck tarjoili musiikkia moneen makuun 1993–94. Maria Lindell (myöhemmin Guzenina) ja Seppo Pietikäinen esittelivät kerran kuussa yleisölle musiikkimaailman ihmeellisyyksiä rokin, jazzin, etnon ja teknon vaikutuspiiristä, kotimaasta ja kaukomailta. Vain iskelmä oli julistettu ohjelmassa pannaan.
Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta
Megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973
Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.
”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa
Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.
Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.
Mikko Alatalon isännöimä Hittimittari tarjoili kasaripopin kepeän kriittisesti
Opas Mikko Alatalon juontamiin Hittimittareihin 1985–88
Hittimittarissa yliampuvuus kisaili tyylikkyyden kanssa, tanssipop kohtasi suomirockin ja r'n'b glam-metallin, ja alueraatien tavikset rankkasivat järjestykseen supertähtiä ja tähdenlentoja. Juohevan ironinen Mikko Alatalo juonsi "rytmisen käyttömusiikin" suosikkisarjaa vuosina 1985–1988. Ennen Alataloa ohjelman keulakuvana oli vuoden verran toiminut veteraanitoimittaja Timo T. A. Mikkonen.
10 vuotta sitten
Viiden päivän turha sota
Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen.
Vuonna 2008 käytiin Georgian armeijan ja Venäjän, Etelä-Ossetian sekä Abhasian armeijoiden välinen viiden päivän sota. Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen. On sanottu, että Kylmä sota ei koskaan loppunut Kaukasuksella.
Perussuomalaisten vaalivoitto 2008
Perussuomalaiset juhlivat kuntavaalivoittoa 2008
Perussuomalaiset olivat syksyn 2008 kuntavaalien suurin voittaja. Erityisen vahvasti puolue menestyi Uudellamaalla.
Seksuaalista häirintää eduskunnassa?
Helmikuussa 2008 Helsingin sanomat uutisoi häirinnästä.
Helmikuussa 2008 mediaa kuohutti Helsingin Sanomien juttu, jonka mukaan useat miespuoliset kansanedustajat olisivat syyllistyneet seksuaaliseen häirintään.
20 vuotta sitten
Muodin huikea 1990-luku
Vyölaukut ja nappiverkkarit, ysärimuotia parhaimmillaan.
Muistatko vielä napapaidat, paksupohjakengät, lappuhaalarit, vyölaukut, minireput, nappiverkkarit, trumpettihousut, hiusdonitsit tai salihousut? Tämä kaikki oli ysärimuotia parhaimmillaan.
Aki Sirkesalo ja Lemmen Jättiläiset
Laulaja ja lauluntekijä Aki Sirkesalo ja Lemmen Jättiläiset –yhtye tähdittivät Maria Guzeninan emännöimää Linnunradan Pianobaaria keväällä 1998.
Salmiakkikossu vedettiin pois myynnistä vuonna 1993
Salmarikossu kävi kaupaksi liiankin hyvin
Perinteiseen koskenkorvaan sekoitettu salmiakki maistui suomalaisille 1990-luvulla liian hyvin, ja tuote vedettiin pois Alkon hyllyiltä.
40 vuotta sitten
Selänteen perhe avaa veneretkeilyn saloja 1978
Selänteen perhe veneretkellä 1978
Veneretkelle aikovan on syytä valmistautua ja varustautua matkaansa huolella. Mutta miten ja millaisin varustein, sen näyttää koulupoika Teemu Selänne perheineen seitsemänkymmentäluvun filmissä.
Lapsijärjestöt vastustivat Sex Pistolsia
Tammikuussa 1978 nousi kohu punkyhtyeen maahantulosta.
Tammikuussa 1978 Suomessa nousi kohu punkyhtye Sex Pistolsin maahantulosta. Brittiyhtyeen pelättiin vaikuttavan vahingollisesti maan nousevaan polveen.
Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä
Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.
Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.
Kotikatu koukuttaa – hyppää mukaan
Kesähäät tiedossa? Nappaa oppia Kotikadusta! – Seitsemäs kausi nyt Areenassa
Kotikadun 7. kaudella vietetään paritkin häät.
Oletko menossa naimisiin kuluvana tai tulevana suvena? Ota oppia Mimmi Kallion (Lotta Lehtikari) ja Teemu Luotolan (Ville Keskilä) häistä, joita vietettiin Kotikadun seitsemännellä kaudella (jaksot 206–238). Pariskunnan rakkausjuhlassa on paljon kauniita hääperinteitä, mutta osaltaan juhla toimii myös varoittavana esimerkkinä. Toivotut: Kotikadun 7.
Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi
Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja
Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu.
Kotikadun 17 vuotta pähkinänkuoressa
Tapahtui vuosina 1995–2012
Tämä artikkeli kertoo kursorisesti sen, mitä Kotikadussa vuosina 1995–2012 tapahtui.
Muistatko nämä?
Tietoiskuja
Katso mistä kaikesta kansalaisia on valistettu.
Tietoiskut ilmestyivät televisioruutuihin 1960-luvulla. Katso mistä kaikesta katsojia on varoiteltu ja valistettu vuosien varrella.
-
-
Tietoisku kehottaa matkailemaan kotimaassa
Kotimaanmatkailulla maantietokin karttuu.
-
Tietoisku: Väritelevisiolupa
Kansalaisia valistettiin väritelevisioluvasta 1986.
-
Tietoisku: Jukka Kuoppamäki esittelee purjeveneiden turvaköysiä
Turvavarusteita kannattaa käyttää aina, opastaa Kuoppamäki.
Tekijän kertomaa
Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita
Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita
Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa:Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia
“Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa
Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.
Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
Katso Areenassa: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia
Liian paksu perhoseksi -elokuva rikkoi katsojaennätyksiä
Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi
Ketosen Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi. Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.
Viimeiset mitalit on hersyvä elokuva ikuisesta rakkaudesta
90-vuotiaat siskokset kilvoittelevat unelmiensa miehestä
Härskipuheinen Hetta ja säikky Selma ovat 90-vuotiaita sisaruksia. Vaikka kalma jo kolkuttelee ovella, sisarukset käyvät yhä kisaa miehestä, joka on kummankin nuoruuden rakkaus.
Poliisin poika – hulvaton ryöstödraama Rovaniemeltä
Tapio Piiraisen tv-elokuva pohjautui Jari Tervon romaaniin.
Jari Tervon kirjoittama ja Tapio Piiraisen ohjaama tv-elokuva Poliisin poika on rikoskomedia rovaniemeläisestä pankkiryöstöstä.
Viimeiset siemenperunat -sarja kertoo pientilallisen kostosta pankille lama-Suomessa
Kotimainen draamasarja 1990-luvun alusta
Huijarit, ketkut ja koplarit varokaa, köyhien kosto on kamala. 1990-luvun alussa tehty tv-sarja kertoo pientilallisen taistosta pankkiherroja vastaan.
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön
Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita
Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.
Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.
Sota jakoi kansakunnan lisäksi kansan muistin
Sisällissota 1918 – punaiset muistot
Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.
Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.
Sisällissodan jäljet elokuvissa
Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin
Kaksi tv-draamaa sisällissodasta
Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.
Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana
Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968
Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.
Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista
Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa
Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista
Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.
-
Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?
Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista
-
Manillaköysi kiertyi myös mieleenpainuvaksi tv-elokuvaksi
Veijo Meren hukkareissutarina kuvaa sotaa absurdisti.
-
Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi
Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa
-
Kirje isältä kertoi evakkoperheestä uuden edessä
Heidi Köngäksen kiitetty ohjaus vuodelta 2003
Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta
Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat
Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.
Pentti Haanpään Isännät ja isäntien varjot kertoi siitä, mistä haluttiin vaieta
Isännät ja isäntien varjot
Kirjailija Pentti Haanpää kuvasi teoksissaan tarkasti ja kriittisesti omaa aikaansa. Hänet tunnetaan erityisesti maaseudun ja vähäosaisen väestön kuvaajana. Isännät ja isäntien varjot oli kuvaus maaseudun murroksesta ja yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta.
Kukkivat roudan maat maalasi realistisen kuvan sodanjälkeisestä yläsavolaisesta maaseudusta
Kukkivat roudan maat -tv-elokuvasarja oli mittava tuotanto
Kirjailija Eino Säisän pääteos Pohjois-Savoon sijoittuva Kukkivat roudan maat -romaanisarja ilmestyi vuosina 1971–1980. Jukka Sipilän ohjauksessa teoksesta jalostui mittava, lähes kahdeksantuntinen tv-elokuvasarja, joka sai ensiesityksensä televisiossa 1981.
Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet
Vesa-Matti Loiri pääroolissa
Poikakodin ja vankilan kasvatti, tykkimies Kauppala on armeijan kapiaisille hankala tapaus. Sotaväen säännöt ja määräykset ovat miehelle myrkkyä. Elokuvan pääroolissa on Vesa-Matti Loiri.
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Viihdesarjoja 1980–2000-luvuilta
Sisko ja sen veli, Velipuolikuu, Tankki täyteen, Jopet-show, Kummeli, Reinikainen...
Draamasarjoja 1970–2000-luvuilta
Heikki ja Kaija, Rintamäkeläiset, Metsolat, Pakanamaan kartta, Kotikatu, Milkshake...
Lasten- ja nuortensarjoja 1970–2000-luvuilta
Tarkkis, Tiina, Läskilinssi, Aasi, Morso ja Mouru, Siamin tytöt, Reetta ja Ronja, Kaatis...
Kotimaisia elokuvia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun
Liian paksu perhoseksi, Palmu-elokuvat, Täällä Pohjantähden alla, Tukkijoella, Manillaköysi, Akseli ja Elina...
Dokumentteja 1960–2010-luvuilta
Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...
Asiaohjelmia ja tutkivaa journalismia 1940–2010-luvuilta
Maan mainiot, MOT, Ajankuvat, Suomi postiauton ikkunasta, Rikostarinoita historiasta, Ei vanhene koskaan...
Musiikkiohjelmia 1960–2000-luvuilta
Hittimittari, Lista TOP 40, Musiikki-tv, Viuluviikarit, Iltatähti, Pohjoismainen videolista, Q ja tähdet, Groovymeisseli..
Lyhytfilmejä ja katsauksia
Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...
Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi
Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa
Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.
Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.
Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat
Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan
Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa. Omatuotantoista radiodraamaa on tallessa Yleisradion arkistossa tuhansia tunteja ja ne tarjoavat kuulijalleen elämyksiä, jännitystä, seikkailua, liikutusta ja iloa. Tuomme nyt Areenaan radiodraaman parhaimmistoa: palkittuja kuunnelmia, yleisön toiveita sekä kiinnostavia arkistolöytöjä.
Yle Arkivet
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi
Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.
Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.
