Onnittelut 50-vuotiaalle Santeri Kinnuselle!
Sukuvika: Intohimona näyttämö: Heikki ja Santeri Kinnunen
Näyttelemistä rakastavien Kinnusten harvinainen yhteishaastattelu. Santerilla oli nuorena mielessään myös graafikon ammatti, mutta näyttämö vei voiton. Heikin polte näyttämölle on niin vahva, että eläkkeelle hän tuskin ennättääkään. Jussi Chydeniuksen Sukuvika-ohjelman vieraiksi saapuvat...
Häräntappoase valloitti suomalaisnuoret myös tv-sarjana
Draama vuodelta 1989. Pääosissa Santeri Kinnunen Outi Alanen
Häräntappoase kertoo nuoresta vaasalaispojasta Alpo "Allu" Korvasta, joka joutuu kesäksi sukulaisten luo Torvenkylään. Anna-Leena Härkösen esikoisromaanista tehtiin pidetty tv-sarja vuonna 1989.
Presidentti Putin saapuu Suomeen keskiviikkona
Vladimir Putinin imago on rakennettu amerikkalaisin keinoin mutta antiikinaikaisin opein
Putinin imago rakennettiin salaa.
Venäjä presidentin Vladimir Putinin virkaanastujaisseremonioiden on sanottu olleen kuin toisintoja tsaarien vastaavista juhlallisuuksista. Putinin imago on kuitenkin rakennettu amerikkalaisin keinoin.
Vladimir Putin – palvonnan kohde ja aikansa elänyt supersankari
Onko Venäjällä Putinomania?
Vladimir Putinista luodaan mediatempauksilla kuvaa vahvasta johtajasta, joka osaa mitä vain. Putin on muun muassa tainnuttanut siperiantiikerin, löytänyt arvoesineitä sukellusretkellään, sammuttanut metsäpalon ja ohjannut siperiankurjet vankeudesta vapauteen.
Putinin nousu Venäjän johtoon
Nopea nousu maan ykkösmieheksi alkoi elokuussa 1999.
Venäjän turvallisuuspäällikkön Vladimir Putinin nopea nousu maan ykkösmieheksi alkoi elokuussa 1999, kun presidentti Jeltsin nimitti hänet pääministeriksi.
Kansallisaarteemme
Kansallispuistot kuuluvat kaikille – luonnonsuojelun ehdoilla
Lähde virtuaaliretkelle Suomen kauneimpiin sopukoihin!
Suomen kansallispuistoihin kätkeytyy luonnonvoimien mylläämiä rotkolaaksoja, häkellyttävää saaristoa, kanjoneita, kuruja, aarnimetsiä, loputtomia erämaita ja mykistäviä kansallismaisemia. Vuonna 2019 maassamme on kaikkiaan neljäkymmentä kansallispuistoa, joista kahdeksaan voit tutustustua Elävän arkiston koostamin välähdyksin. Tervetuloa retkelle!
Radiodraaman aarteita
Knallin ja sateenvarjon ensimmäinen jakso jyrättiin erehdyksessä – muttei Ylen vaan BBC:n virheestä
Sarjan isä Edward Taylor haastattelussa jouluna 1983.
Alkujaan brittiläisen radiosarjan isän Edward Taylorin alkuperäisenä ajatuksena oli, että Knalli ja sateenvarjo ammentaisi huumorinsa yleisradioyhtiön väen epäpätevyyksistä.
Radiodraaman arkistoista elokuussa: Naisdekkareita ja Arto Paasilinnan tarinoita
Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan
Tuomme nyt Areenaan radiodraaman parhaimmistoa: palkittuja kuunnelmia, yleisön toiveita sekä kiinnostavia arkistolöytöjä.
Maalaismaisemia, vallesmanneja ja häjyluontoisia poikia – nämä sarjat nyt Areenassa!
Fallesmannin Arvo ja minä
Pojanviikarit 1800-luvun lopun maalaismaisemissa.
Sakari Pälsin luomat pojanviikarit mellestävät 1800-luvun lopun aikaisissa maalaismaisemissa. Näiden kaverusten ei tarvitse ollenkaan kainostella Tom Sawyerin tai Vaahteramäen Eemelin rinnalla, sillä poikien lukuisat metkut ja kommellukset naurattavat aikuisiakin.
Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti
Puukkojunkkarit rellestivät 1800-luvun lopulla Pohjanmaalla.
Pohjanmaan puukkojunkkarit eli häjyt rellestivät 1800-luvun lopulla erityisesti Ylihärmässä ja Alahärmässä. Tuolloin henkirikosten määrä oli suurin Suomen historiassa, mutta häjyjen myytistä on monta eri näkemystä. Vuonna 1978 tehdyssä dokumentissa pohditaan, millaisia ihmisiä häjyt olivat. Samana vuonna tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kuvaillaan muutamia tapahtumia Antti Isotalon (Kalevi Haapoja) ja Antti Rannanjärven (Harri Tirkkonen) luotsaamassa joukossa.
Artisti nimeltä Kikka on kesän tähti
Seksikäs, kaunis ja ennen kaikkea rohkea Kikka
Laulajan ura Ylen ohjelmien ja musiikkiesitysten kautta.
Elävän arkiston koosteessa käydään laulajattaren ura läpi Yleisradion ohjelmien ja musiikkiesitysten kautta.
Valokuvaaja käski vain parikymppistä Kikkaa laihduttamaan 20 kiloa – “Kikka ymmärsi heti, että näin pitää tehdä, jos haluaa tähdeksi”
Miten rakentui visuaalinen brändi nimeltä Kikka?
Nännit näkyvät pinkin topin läpi, nainen katsoo kameraan. Toisessa kuvassa avonaisen farkkutakin alta ei näy paitaa vaan pelkkää ihoa, melkein toinen rintakin. Kolmannessa kuvassa pitkähihainen paita on kääritty alas niin, että olkapäät ja rintakehä ovat paljaana. Onko kuvissa naisen seksuaalisuuden soihdunkantaja vai hyväksyntää hakeva nuori nainen? Levy-yhtiön setien luoma rahasampo vai päämäärätietoinen musiikin ammattilainen? Millainen oli vahvasti visuaalinen brändi nimeltä Kikka ja miten se rakennettiin?
"Kikalla surisee aina" – Kikan laulut ja teot kahdessa minuutissa
Ikimuistoisimmat hetket yhteen arkistopotpurina
Laulajatar Kikan esiintymiset Yleisradion ohjelmissa jättivät harvoin katsojia kylmiksi. Koostimme ikimuistoisimmat hetket yhteen arkistopotpuriksi. Koosteen esiintymiset on vuosilta 1986–2000.
Kikka – tarina tähdestä -musiikkidraama on alkanut! Testaa, mikä Kikan kappaleista on sinun kesäbiisisi
Syöksyykö sukkula veenukseen?
Oli kesäsi millainen hyvänsä, Kikalla on kappale kohottamaan tunnelmaa tilanteessa kuin tilanteessa! Radio Suomen heinäkuussa kuullaan 20-osainen musiikkidraama Kikka – tarina tähdestä, joka pohjautuu Kikan elämään ja uraan. Testaa, mikä Kikan hiteistä on juuri sinun kesäbiisisi!
Vicky Rosti iskee tulta
Vicky Rosti: Sata salamaa
Virve Rosti esittää kappaleen Sata salamaa vuonna 1987.
Vuoden 1987 euroviisuedustajaksi valittiin Virve Rosti. Rosti oli ollut haluton lähtemään Suomen euroviisukarsintaan, mutta Sata salamaa -laulun säveltäjä Petri Laaksonen oli luvannut, ettei kappale kuitenkaan voittaisi.
Miten minusta tuli minä, Virve Rosti
”Päivääkään en ole tehnyt rehellistä päivätyötä.”
Virve Rosti osasi tanssia ennen kuin kävellä. Kolmevuotiaana hän päätti haluavansa iskelmälaulajaksi. ”Päivääkään en ole tehnyt rehellistä päivätyötä”, sanoo Rosti. Rehellistä ja ilta- ja yötyötä on tullut tehtyä sitäkin enemmän.
Iskelmä-Finlandia Vicky Rostille, jonka sata salamaa iskee yhä tulta: "Saan olla kiitollinen"
Vicky Rosti on saanut tehdä rakastamaansa työtä.
Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa
Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi
Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.
Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.
Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin
Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta
Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.
Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"
Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.
Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.
Muistatko Pasilan?
Pasila Areenassa
Suomen suosituin animaatiosarja kertoo Pasilan poliisiaseman arjesta
-
Pasila: Phil Collins -darra
Pahin krapula-aste!
-
Pasila: Reetta Ruusu
Nykytanssija näännyttää kuoliaaksi.
-
Pasila: Satunnainen onnistuminen
Pöysti analysoi satunnaista onnistumista.
-
Pasila: Toteemieläin
Pöysti syöksyy pankkiryöstötilanteeseen.
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Senssejä radiossa ja treffejä televisiossa
Videotreffeillä ei ollut häviäjiä
Videotreffit-ohjelmassa haettiin seuraa sinkuille.
Videotreffit-ohjelmassa haettiin seuraa sinkuille. Ohjelman mottona oli ettei kukaan häviä. Valituksi tulleet pääsivät lemmenlomalle, ja loput osallistujat saivat kännykän liittymineen, johon kiinnostuneet saivat soittaa.
Senssit yhdisti yksinäiset, pariskunnat ja pokerikaverit
Radion 1980-luvun kontaktiohjelma Senssit ehdittiin tuomita aluksi "avioliittojen rikkojaksi". Uskottiin, että ohjelmaan soitti vain ukkomiehiä eräänlaisen "päivätanssiseuran merkeissä". Suosittu seuranhakuohjelma oli kuitenkin ennen kaikkea ohjelma yksinäisille.
Elävä arkisto avaa todellisia tapahtumia Invisible Heroes -sarjan taustalla
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen
Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.
Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.
-
"Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta
Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.
-
Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja
Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.
-
Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa
Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.
-
"Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973
Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin
Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973
Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973
Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.
Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta
Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973
1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.
Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan
Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä
Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.
Invisible Heroes -draamasarja kertoo ainutlaatuisen suomalaisen sankaritarinan Chilessä
Uusi draamasarja kertoo suomalaisen sankaritarinan.
Tositapahtumiin pohjautuva draama Invisible Heroes kertoo uskomattoman suomalaisen sankaritarinan Tapani Brotheruksen (Pelle Heikkilä) ja Ilkka Jaamalan (Ilkka Villi) diplomaattityöstä Chilessä 1973 tapahtuneen Pinochetin juntan vallankaappauksen jälkeen. Diplomaatti ja ihmisoikeusaktivismin edelläkävijä Tapani Brotherus pelasti arviolta yli 2000 poliittista pakolaista vapauteen turvaan Pinochetin juntan hirmuhallinnolta. Ihmisten pelastaminen tehtiin Suomen virallisten ulkopoliittisten linjausten ulkopuolella, salassa ja ilman virallista lupaa.
Elävän arkiston katsotuimpia Areenassa
Nyt katsottavissa Kotikadun 10. ja 11. tuotantokausi.
Sairautta, velkojia ja vauvahaaveita – Kotikadun kausi 11 nyt Areenassa
Kotikadun 11. kaudella pelätään sairautta ja velkojia
Sairautta, velkojia, menettämisen pelkoa, mutta myös elämän valoisaa puolta on tarjolla Kotikadun 11. tuotantokaudella (jaksot 340–374). Areenassa on katsottavissa nyt suosikkisarjan 10. ja 11. tuotantokausi.
Luetuimmat
Kesämaukasta Vanamon ja Kolmosen ohjeilla luonnon helmassa
Kesäkaljaa, rieppoa ja kaalivarkaan soppaa
Naurisrieppoa valmistettaessa on tärkeää, että juurekset kuivatetaan, jotta ne käpertyvät kuin intiaaniakan nenä. Kaalivarkaan juuressoppaa kehutaan erityisesti vatsavaivaisten helpotusruoaksi.
-
-
Tirrilihaa telttaretkellä
Kolmonen ja Vanamo suuntaavat telttaretkelle.
-
Kalaruokia jokilautalla
Onkimisen filosofiaa, savuhahventa, haukea ja loistesiikaa.
-
Postiautot ja maisemat hehkuvat 13 lyhytelokuvassa
Postin keltakylkiset kiitäjät porhalsivat pitkin ja poikin Suomea
Kaikki Postin esittelyfilmit 1960- ja 1970-luvuilta.
Fennada-Filmin lyhytelokuvat esittelevät Posti- ja lennätinlaitoksen toimintaa 1960- ja 1970-luvuilla. Samalla elokuvat esittelevät Suomen eri paikkakuntien tärkeimpiä nähtävyyksiä.
Elävän arkiston leikkimielinen testi Maalaiskomedioista
Maalaiskomediat jatkavat Areenassa – testaa, miten hyvin tunnet Kuusniemen tapahtumat!
Elävän arkiston leikkimielinen testi Maalaiskomedioista.
Muistatko, mitä tarttui Turpeisen mukaan tämän paetessa Violan hotellihuoneesta? Entä mikä oli Rainer Mielosen kukon nimi? Testaa Elävän arkiston leikkimielisessä testissä, oletko yhtä hyvin kartalla Kuusniemen asioista kuin Hillevi Jortikka! Huom. varo juonipaljastuksia!
Näin ilmastonmuutoksesta puhuttiin 1980-luvulla
Ilmastonmuutoksen ja kasvihuoneilmiön uhat esiteltiin jo 1980-luvulla: "Kyllä tässä on nyt äärettömän vakavasta asiasta kyse"
Ilmastonmuutoksen vakavat seuraukset puhuttivat.
Ihmisen toimien aiheuttama kasvihuoneilmiön voimistuminen ja siitä seuraava ilmastonmuutos nousi ensimmäisiä kertoja puheenaiheeksi 1980-luvulla. Suuremman yleisön tietoisuus asiasta ja poliittiset toimenpiteet olivat vasta alussa.
Nostalgisia kesämuistoja
Vauhdin hurmaa vesisuksilla vuonna 1958
Vesihiihto oikein suoritettuna on talvihiihtoa helpompaa.
Vesihiihto oikein suoritettuna on talvihiihtoa paljon helpompaa, todistellaan vuonna 1958 valmistuneessa opetusfilmissä, jossa uuden muotilajin saloihin perehdytään simulaattorin avulla.
-
Hiekkarantojen kuningatar 1951
Yyterin kuningattareksi valittiin 19-vuotias Irja Heikkilä.
-
Aurinkoisen Airiston 1940-luvulla perustettu lomakeskus tarjosi monipuolista ajanvietettä
Filmikamera vierailee Airistossa vuonna 1956.
-
Purjehduskilpailut olivat 1920–1930-luvuilla tyylikkäitä ja rattoisia tapahtumia
1920- ja 1930-lukujen venekisoissa lyötiin korttiakin.
-
Kesäretki Hankoon 1935
Kesäinen ajankuva Hangosta.
Yleisön toivoma Rauta-aika toistaiseksi katsottavissa Areenassa
Rauta-aika kiisti kuvittavansa Kalevalaa
Komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.
"Unohda Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. Kunnianhimoinen työryhmä noudatti neuvoa, ja pitkään työstetty neliosainen Rauta-aika oli valmistuessaan vuonna 1982 sensaatio. Teoksesta muodostui vedenjakaja kalevalaisen maailman tulkintaperinteessä.
Onko Rauta-aika tuttu? Testaa, tunnistatko Kalevalasta kertovan suursarjan hahmot!
Rauta-aika on katsottavissa Areenassa toistaiseksi.
Suursarja Rauta-aika on kansalliseepoksemme Kalevalan aineksia käyttävä itsenäinen teos. Testaa, tunnetko vuonna 1982 ensiesitetyn sarjan hahmoja!
Rauta-ajan raportti
Kuinka kansalliseepoksemme muuttui suurelokuvaksi?
Kuinka kansalliseepoksemme muuttui suurelokuvaksi? Raportti kuvaa Paavo Haavikon käsikirjoittaman ja Kalle Holmbergin ohjaaman neliosaisen Rauta-ajan valmistumista.
Kamrat-sarjat nyt katsottavissa
Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? Kamrat på svenska -sarja sukelsi suomalaisten stereotypioihin ruotsalaisista
Ovatko rakkaat naapurimme sellaisia kuin luulemme?
Kuusiosaisessa sarjassa vuodelta 2008 tutustutaan rakkaisiin naapureihimme, jotka "voittavat aina ja joiden pierukaan ei haise". Kamrat på svenska tuuletti suomalaisten stereotypioita mm. ruotsalaisista pehmomiehistä ja onnellisuudesta sekä ruotsalaisten loputtomasta jaarittelusta eli keskustelukulttuurista.
Kamrat Venäjä - naapuriystävä idässä
Millainen on naapurimaamme Venäjä?
Anna Laineen juontamassa sarjassa Kamrat Venäjää tarkastellaan maaotteluhengessä: mikä osa luuloista on totta ja mikä tarua.
Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista
Toimittaja Anna Laine lähti Viroon
Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt.
Väkevät sarjat Elämänmeno ja Pesärikko nyt Areenassa
Televisiosarja Elämänmeno kuvasi työläisperheen elämää Helsingin Kalliossa sodan jälkeen aina 1970-luvulle saakka
Elämänmeno tv-sarja kuvasi elämää Helsingin Kalliossa.
Elämänmeno on kolmiosainen draamasarja, jossa kuvataan työläisperheen elämää sotien jälkeen aina 1970-luvulle asti Helsingin Kalliossa. Sarjan on ohjannut Åke Lindman. Sarja pohjautuu Pirkko Saision samannimiseen romaaniin.
Orvokki Aution Pesärikko on vankka kuvaus suvun ja yhteisön paineesta
Hillitte ittes, sillä mitä ne kylälläkin puhuu!
Hillitte ittes, sillä mitä ne kylälläkin puhuu! Siinä pohjalainen käyttäytymisohje niin sielun kuin ruumiinkin tuskiin.
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Sámegielat arkiivvat rahpasit – Yle Sápmin radioarkiston aarteita
Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat
Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis
Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.
Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost
Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.
Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.
Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz
Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.
Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.
Toivotut klassikkosarjat
Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija Areenassa
Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.
Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.
Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta
Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.
Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.
Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhenäytelmästä
Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus
Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä Myrskyluodolla vuosina 1842-1899. Tarinan taustalla oli kirjailijan oma henkilökohtainen tragedia.
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Viihdesarjoja 1970–2000-luvuilta
Sisko ja sen veli, Velipuolikuu, Tankki täyteen, Jopet-show, Kummeli, Reinikainen...
Draamasarjoja 1970–2000-luvuilta
Heikki ja Kaija, Rintamäkeläiset, Metsolat, Pakanamaan kartta, Kotikatu, Milkshake...
Lasten- ja nuortensarjoja 1970–2000-luvuilta
Tarkkis, Tiina, Läskilinssi, Aasi, Morso ja Mouru, Siamin tytöt, Reetta ja Ronja, Kaatis...
Kotimaisia elokuvia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun
Liian paksu perhoseksi, Palmu-elokuvat, Täällä Pohjantähden alla, Tukkijoella, Manillaköysi, Akseli ja Elina...
Dokumentteja 1960–2010-luvuilta
Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...
Asiaohjelmia ja tutkivaa journalismia 1940–2010-luvuilta
Maan mainiot, MOT, Ajankuvat, Suomi postiauton ikkunasta, Rikostarinoita historiasta, Ei vanhene koskaan...
Musiikkiohjelmia 1960–2000-luvuilta
Hittimittari, Lista TOP 40, Musiikki-tv, Viuluviikarit, Iltatähti, Pohjoismainen videolista, Q ja tähdet, Groovymeisseli..
Lyhytfilmejä ja katsauksia
Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...
Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.
