Hyppää pääsisältöön

Draamaa ja dokumentteja presidenttipelistä

Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

Eläinpuisto herätti eloon syrjäisen kunnan

"Seuraavina vuosina yritän joka vuosi kehittää vauhtia lisää ja lisää"

Iivo Niskanen pitää kädessään suksia ja puhuu kameralle

Iivo Niskanen opetettiin voittamaan jo koulussa

Iivo Niskanen opiskeli Sotkamon urheilulukiossa.

Sotkamon urheilulukiossa voivat nuoret lupaukset keskittyä lautaleimaan ja hiihtämään koulun ohella. Koulu opettaa paitsi urheilua myös voittamista ja sen psykologiaa. Vuonna 2010 olivat koulun oppilaat jo saaneet maistaa menestystä.

Poliisin poika ja muuta toivottua draamaa

“Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

Ennätykset paukkuvat tammikuussa

Talvea 1985.

Vuosisadan talvi 1985

Pakkastalvea 1985 kutsuttiin "vuosisadan talveksi".

Pakkastalvea 1985 kutsuttiin "vuosisadan talveksi". Kylmää piisasi siinä määrin, että vielä elokuussa tavattiin Pohjanmaalla jäätyneitä putkistoja.

Sisällissotadokumentit Teemalla

Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

Suomen vuoden 1918 sota jakoi kansakunnan lisäksi kansan muistin

Sisällissota 1918 – punaiset muistot

Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

Suojeluskuntalainen ampuu käsiaseella huivipäisen naisen. Helsingin tyttölyseon oppilaan piirros kansalaissodan jälkeiseltä ajalta.

Sisällissodan traumat

Kuolemat ja katoamiset katkeroittivat sukupolvien ajaksi.

Sisällissodan jälkeen voittajat kirjoittivat historiaa ja rakensivat tapahtumista oman kuvan viralliseksi totuudeksi. Hävinnyt puoli häpesi ja vaikeni. Miksi kävi näin?

Markku Into (1945–2018)

Markku Into 1972

Markku Into uhoaa rockista

"Popmusiikilla voi toteuttaa itseään myös poliittisesti."

"Popmusiikilla voi toteuttaa itseään, myös poliittisesti", sanoo Turun hurja U-mies, joka vaikutti myös taiteilijaryhmä Suomen Talvisota 1939-40:ssä.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Valmistautuka! ohjelmasta (1980)

Varusmiehen harmaa arki 1980-luvulla

Valmistautukaa! on dokumenttielokuva asepalveluksesta. Kertoja muistelee armeijakokemuksiaan ja toteaa vakuuttuneensa asevelvollisuuden välttämättömyydestä – ei tosin nykyisessä muodossaan.

Lue lisää:

Sotasaalista ja kaatuneita Raatteen tiellä talvisodassa 1940

Raatteen tien tuhot ja myytti

Raatteen tien taistelu tammikuussa 1940 on yksi talvisodan käännekohtia. Kukistamalla puna-armeijan Suomussalmella estivät suomalaissotilaat valtakunnan jakamisen kahtia. Syksyllä 2012 julkaistu tutkimus kyseenalaisti taistelun ympärille syntyneitä myyttejä.

Topeliuksen syntymästä 200 vuotta

Välskärin kertomuksia kunnelmasarjan näyttelijöitä.

Viisitoista lauantaita Välskärin kertomuksia – klassikko taipui kuunnelmasarjaksi 1974

Välskärin kertomuksia taittui kuunnelman muotoon 1974–1975

Sakari Topeliuksen "tiiliskiviromaani" Välskärin kertomuksia toteutettiin radiokuunnelman muodossa vuosina 1974–1975. Viisitoistaosaisen näytelmän tekoa esiteltiin tv-ohjelmassa tammikuussa 1975. Julkaisun kynnyksellä myös kuunnelman dramaturgi kirjailija Pekka Lounela vieraili radiossa kertomassa omia ajatuksiaan Topeliuksen klassikkoteoksesta.

Zacharias Topelius

Satusetä Topelius kritisoi kapitalismia ja tehohakkuita

Matti Klinge kertoo Topeliuksen kriittisestä ajattelusta.

Zachris Topelius arvosteli 1800-luvun teollistumisen varjopuolia ja vastusti luonnon häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Professori Matti Klinge kertoo Topeliuksen ajatuksista sata vuotta tämän kuoleman jälkeen.

Åke Lindmanin syntymästä 90 vuotta

Åke Lindman

Åke Lindman - näytelmän konna

Haastattelussa Åke Lindman

Näyttelijä ja elokuvaohjaaja Åke Lindman (1928-2009) toivoi, ettei häntä muistettaisi sinä karmeana tyyppinä, jollaista hän uransa alkuvaiheessa usein esitti.

Åke Lindman ja Pirkko Mannola

Tuttu juttu: Pirkko ja Åke

Åke Lindman ja Pirkko Mannola Tuttu jutussa

Pirkko muistelee, että Åke oli ensimmäisessä tapaamisessa humoristisen töykeä. Åke tunnustaa, että hän oli sekä pahamaineinen että epäkohtelias.

Edvin Laineen elokuvatulkinnat Väinö Linnan teoksesta

Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

Toivotut Metsolat ovat täällä taas!

Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

Aki Kaurismäki ei tehnyt elokuviaan pölyttymään kellareihin

Aki Kaurismäki

Kaurismäki-ilmiö

Suomalaiselokuvan näkyvimmät tulokkaat 1980-luvulla

Veljekset Aki ja Mika Kaurismäki olivat 1980-luvun suomalaisen elokuvan uudet ja näkyvimmät tulokkaat. Kaurismäkien ohjaamat elokuvat ja niissä esiintyvät ihmiset poikkesivat melkoisesti perinteisestä suomalaisesta elokuvasta.

Aki Kaurismäki sanojen tuolla puolen

Kaurismäen haastatteluja kolmelta vuosikymmeneltä.

"Sanat ovat ihmisten välisen kommunikaation turhaa pintakiiltoa" sanoo Kaurismäki. Niukkasanainen linja elokuvissa pätee myös Suomen kansainvälisesti tunnetuimman ohjaajan julkiseen elämään. Kolmelta eri vuosikymmeneltä poimitut haastattelut ovat minimalismin juhlaa.

Lukemattomien sivuosien mies

Pääosassa Leo Jokela

Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista. Lukemattomien sivuosien mies on pääroolissa tässä Elävän arkiston laajassa ohjelma- ja elokuvakoosteessa, jossa ei harvinaisuuksiakaan ole unohdettu.

On aika katsoa Kekkosta uusin silmin

Kekkonen

Urho Kekkosen, Suomen itsenäisyyden ajan keskeisimmän valtiomiehen koko tarina kahdeksanosaisena dokumenttisarjana. Katsojan oppaana matkalla Kekkosen elämään toimii Jari Tervo.

Finlandia-elokuva Teemalla ja Areenassa

Sarjoista tunnistaa suomalaista perheidylliä hyvässä ja pahassa

Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983

”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

Hector ja Freeman tarjosivat Tuubin täydeltä kasarirockia

1980-luvun alun rocksarja oli aikanaan lajinsa ainoa Ylessä.

Syksyllä 1979 käynnistynyt Tuubi oli alkuvaiheissaan Ylen ainoa rockpainoitteinen tv-sarja. Ensimmäisinä vuosina sitä juonsivat Heikki "Hector" Harma ja Leo "Freeman" Friman. Tuubi tallensi mm. Kauko Röyhkän, Hassisen Koneen, Jimi Suménin ja Tommi Läntisen varhaiset esiintymiset.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Toivottuja kuunnelmia

Paavo Haavikon kuunnelmia Kuningas Haraldista

Radioteatteri esittää viisi kuunnelmaa kuningas Haraldista.

Radioteatteri esittää Paavo Haavikon kertomuksia kuningas Haraldista. Viisi kuunnelmaa on lähetetty radiossa ensi kerran vuosina 1974–1983. Vuonna 2009 tehdyssä haastattelussa näistä kuunnelmista kaksi ohjannut Ilkka Toiviainen kertoo mm. Haavikon persoonallisesta tavasta kirjoittaa.

Suomen satavuotista tarinaa

Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

Vuosikymmenet mediassa

Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

Suomi Finland 100 -kanava vie matkalle Suomen sataan vuoteen

Juhlavuoden ohjelmiston kotimaa

Lähde matkalle Suomen sataan vuoteen! Yle Areenaan on avattu nettikanava 100 vuotta täyttävän Suomen kunniaksi. Miten Suomea on rakennettu, miten sen maisemat, kulttuuri, tavat ja kansalaiset ovat näiden vuosikymmenten aikana muuttuneet? Ylen arkistomateriaalit vievät nostalgiamatkalle ja kanavalle kerätään myös juhlavuoden tärkeimmät ohjelmat.
yle.fi/suomi100

Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

Urheile Suomi!

Urheilu-Suomi

Kaikki Urheilu-Suomesta sarjan omilla sivuilla.

Kaikki Urheilu-Suomesta sarjan omilla sivuilla.

Arkistofilmejä uusin silmin

Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

Kotikadun tarina jatkuu neljännen kauden jaksoissa

Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

Uusimmat julkaisut

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Esillä ovat kaikki itsenäisen Suomen tasavallan presidentit sekä joukko viime vuosikymmenten presidenttiehdokkaita. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

Satusetiä ja satutätejä

Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

Lastentunti Kouvolassa

Markus-sedän Lastentuntia lähettiin ympäri Suomea.

Markus-sedän Lastentuntia lähettiin ympäri Suomea. Tällä kertaa Lastentunnin lähetyspaikkana on kansakoulun voimistelusali Kouvolassa.

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Elävän arkiston tarjontaa kootusti myös Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi

Sámegielat arkiivvat rahpasit – Saamenkieliset arkistot avautuvat

Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

Yle Arkivet

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa

Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.

Teeman Elävä arkisto -sarja

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto