Kirjailijan ja yhteiskunnallisen vaikuttajan syntymästä 175 vuotta
Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?
Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.
Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.
Miedot tunteet kyllästyttivät Minna Canthia
Kirjailija Minna Canthia kuvaillaan vahvaksi persoonaksi. Hän ei ollut sovinnainen ja herätti tunteita kansassa. Kouluradion lähettämässä ohjelmassa Hellin Kannas on haastatellut Minna Canthin tytärtä Lyyli Andersinia ja tyttären kälyä Aija Kotilaista kirjailijan elämästä Kuopiossa. Kannas vierailee myös Kuopion museossa, Minna Canthille omistetussa huoneessa.
Tasa-arvon historia
100 vuotta sitten köyhän pyykkäriäidin tyttö tuskin osasi kuvitella, että hänen lapsenlapsensa eläisivät eräänä päivänä maassa, joka olisi yksi maailman parhaista paikoista olla tyttö. Miten suomalainen tasa-arvon ihme syntyi ja miksi me siinä onnistuimme?
Suomen juhlapäivät: Minna Canth kahdessa minuutissa
Minna Canth oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Canth taisteli tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Pelotta hän toi esiin näkemyksiään lehtijutuissa, näytelmissä ja novelleissa. Toimittajat: Hannamari Hoikkala & Sixten Björkstrand Vetamix & Yle Oppiminen 2016
Radiotoimittaja Jorma Elovaara 1946–2019
Jorma Elovaara teki Ylelle okkulttista hippiohjelmaa – Vesimiehen aika johdatti astraalimatkailuun
Ohjelmaa esitettiin vuosina 1969–71.
Hippisukupolven guru kampanjoi vapaan radiotoiminnan puolesta ja toimitti valtakunnanverkossa okkultismiin ja parapsykologisiin ilmiöihin erikoistunutta ohjelmaa.
Iltalypsy palasi Areenaan
Iltalypsylle Areenaan! Listasimme kuusi syytä katsoa ysärin suosikkisatiiria
Iltalypsy vuodelta 1994 Areenassa vuoden ajan.
Iltalypsy toi lamanjälkeiseen Suomeen ohjelman, jonka lyhyissä jaksoissa analysoitiin valtaa pitävien tekemisiä räikeän huumorin avulla. Areenaan on nyt julkaistu 24 jaksoa vuodelta 1994. Jaksot ovat katsottavissa vuoden ajan.
-
Erikoistoimittaja Aimo Surakka raportoi
Toimittaja Surakan edesottamuksia Iltalypsy-ohjelmassa.
-
Iltalypsy - karjakon paljastukset
Liisa Rimpiläisen radiohaastattelu vuodelta 2006.
-
Lipposen valitut ärinät Iltalypsyssä
Pääministerin yrmeys oli ohjelman imitaatioiden kestoaihe.
-
10 vuotta sitten
Uudistettu jokeriarvonta
okerina esiintyi näyttelijä Juha Varis.
Lottoarvonnan jokeriosuutta uudistettiin lauantaina 7. marraskuuta 2009. Arvonnassa siirryttiin uudelle jokeristudiolla, jossa arvonnan juonsi jokerihahmo.
Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista
Toimittaja Anna Laine lähti Viroon
Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt.
Matti Heikkisen MM-mitalihiihdot 2009–2011
Vantaalaishiihtäjä palautti Suomen miehet mitalikantaan.
Vantaan Hiihtoseuran Matti Heikkinen voitti 15 kilometrin mestaruuden Oslon MM-kisoissa 2011. Kulta oli Suomen mieshiihtäjien ensimmäinen MM-mitali 12 vuoteen.
20 vuotta sitten
Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi
Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.
Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.
Tšekki kaatoi Leijonat tuplafinaalissa 1999
Leijonat joutuivat tyytymään hopeaan.
Norjassa pelattujen jääkiekon MM-kisojen kaksiosaisen finaalin viimeinen peli päättyi Suomen voittoon Tšekistä. Jatkoajalla Leijonat saivat kuitenkin tyytyä hopeaan.
Isosti rummutettu WAP jäi mobiilipalveluiden isoisäksi
WAP-palvelulta odotettiin paljon mutta aika ajoi sen ohitse.
WAP – Wireless application protocol eli langattomien laitteiden yhteyskäytäntö oli mobiilipalvelu, jolle povattiin suurta menestystä, mutta siitä muodostui vain välivaihe, kun 2000-luvulla siirryttiin kehittyneimpiin mobiilisovelluksiin. WAP-palveluiden saapumisen kynnyksellä vuonna 1999 sitä esiteltiin ahkerasti myös mediassa, mutta kuluttajille palvelu jäi sekavaksi ja etäiseksi.
50 vuotta sitten
Keskiolut ruokakauppoihin Ylikiimingissä 1969?
Alkoholikysely Ylikiimingissä vuonna 1969
Ylikiimingissä on päätetty pitää kunnallinen neuvoa antava äänestys siitä, pitäisikö keskiolut vapauttaa ruokakauppoihin. Katugallupissa kysytään, onko keskiolut edes alkoholijuoma.
Pop-SM 1969 oli Suomen rocktoivojen katselmus
Suomen ensimmäinen radioitu rockbändikisa pidettiin Vaasassa
Vaasan Kesä -tapahtuman yhteydessä järjestettiin vuonna 1969 tiettävästi Suomen ensimmäinen radioitu rockbändikisa. Mukana oli maan tulevia pophuippuja Remu Aaltosesta Pave Maijaseen.
Ylioppilaskirjoitukset vuonna 1969
Mikä kirjoituksissa ärsytti vuonna 1969?
Ylioppilastutkinto kahlehtii opettajan työtä. Opetus on pakko keskittää niihin seikkoihin, jotka ovat tärkeitä ylioppilastutkinnon kannalta eli vähäpätöisiin asioihin.
Luetuimmat
Maija Vilkkumaa – sanoittaja ja lauluntekijä
"Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi
Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.
Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.
Hallituskuvioita
Maan hallitus kansan palvelijana
Valistusfilmin mukaan kansaa odottaa onnellinen tulevaisuus.
Vuonna 1949 valmistuneen valistusfilmin mukaan Suomen kansaa odotti onnellinen tulevaisuus, kun maan hallitus ponnisteli sen hyväksi voimiaan säästämättä.
-
Kiista puolustusmäärärahoista kaatoi hallituksen vuonna 1982
Hallituskriisi ei ollut kauden ensimmäinen.
-
Vaalit 1987: Oikeisto ja vasemmisto liittoon
Kokoomus nosti paikkamääränsä 44:stä 53:een.
-
Mitä tulikaan sanottua – politiikkaa lama-ajan Suomessa
Videomuistiinpanoja politiikan vuosilta 1991–1994
-
Kekkosen ajan parlamentarismi
Hallitusten piti nauttia presidentin luottamusta.
Korvamatosketsejä ja ikimuistoisia hahmoja Kummelista
Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat
Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99
Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.
-
Kummeli: Jankon betoni
Jankon betonilla on pieniä toimitusvaikeuksia.
-
”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut
Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.
-
"Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta
Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.
-
"Ze helicoptör and ze pölöt!" – Kummelin kielikurssi à la Peter and Castello
Kummelissa seurattiin englannin kielikurssia läheltä.
Radiodraaman aarteita
Suoraan radioarkistosta: maaliskuussa Muumipeikko ja pyrstötähti sekä Kari Hotakaisen kuunnelmia
Maaliskuussa 2019 julkaistaan nämä arkiston radiodraamat.
Maaliskuussa 2019 julkaisimme suosikkikuunnelman Muumipeikko ja pyrstötähti. Tove Janssonin maailmanloppuseikkailun lisäksi Areenaan palautetaan kirjailija Kari Hotakaisen Radioteatterille kynäilemä kuunnelmatuotanto.
Majuri Marras oli Suomen James Bond – radioseikkailut pursusivat eksoottisia ympäristöjä sekä kauniita naisia
Majuri Marras -seikkailut kuultavissa nyt Yle Areenassa.
Majuri Marras -seikkailut kuultavissa nyt Yle Areenassa.
Knalli ja sateenvarjo maaliskuussa: Saarivaltakunta ja Ylämaan tuulia
Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa
Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan. Julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.
Kuunnelmia Areenassa
Toivottuja lasten- ja nuortenohjelmia Areenassa
Onko pakko pukea paikatut pöksyt? Villahousupakko ja muut veikeät lastenohjelmat ystävyydestä nyt Areenassa
Villahousupakko ja muita lastenohjelmia Areenassa.
Miten käy, kun isä pakottaa pukemaan villahousut? Miten uudesta asuinpaikasta löytää ystäviä? Voiko jalkine puhua? Tällaisiin kysymyksiin vastaavat nyt Areenaan julkaistavat Villahousupakko, Kolmas pyörä, Aikapoika ja mono sekä moni muu 1970- ja 1980-luvulla ilmestynyt lastenohjelma.
Kaikki yhden puolesta – Hurja joukko ja muita nuortensarjoja nyt Areenassa
Hurja joukko, Big Bang ja muita nuortensarjoja Areenassa.
"Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta", vannovat ystävyyttään väkivaltaiselle kostoretkelle lähtevät tytöt sarjassa Hurja joukko. Nuorten kapinaa ja kasvamisen vaikeuksia kuvaavat sarjat Big Bang, Tää ei jää tähän ja Enon opetukset.
Muistatko sanat?
Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!
Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!
Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.
Darude on Suomen vuoden 2019 euroviisuedustaja
Darude löi läpi kuin myrsky – Sandstorm ei laannu vieläkään
Elektronisen musiikin superhitti on kestänyt aikaa.
Darude eli Ville Virtanen oli ensimmäinen brittilistojen kärkipäähän yltänyt suomalainen. Sandstorm-single myi vuonna 2000 miljoonia kappaleita. Elektronisen musiikin superhitti on kestänyt aikaa ja erilaisia orkesterisovituksia.
Ensiesityksessä Darude feat. Sebastian Rejman: Superman – Ylistys arjen sankareille
Katso Superman-musiikkivideo ja lue kappaleen taustat.
Daruden toinen UMK19-biisi on nimeltään Superman. Katso tästä musiikkivideo ja lue Daruden kommentit kappaleesta!
Ensiesityksessä Darude feat. Sebastian Rejman: Release Me – Keikkailevan isän synninpäästöpyyntö
Katso Release Me -musiikkivideo ja lue kappaleen taustat.
Daruden ensimmäinen UMK19-biisi Release Me on nyt julkaistu. Katso tästä uunituore musiikkivideo ja lue kappaleen taustat!
Darude feat. Sebastian Rejman: Look Away on kolmas UMK19-kilpailukappale – katso musiikkivideo nyt!
Darude feat. Sebastian Rejman: Look Away on kolmas UMK19-kilpailukappale
Katso kaikki Suomen euroviisukarsinnat 1973–2010
Euroviisukarsinnoissa yhdistettiin maailmaa 1970-luvulla
Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla.
Viisukarsinnat muuttuivat joka vuosi 1980-luvulla
Suomen Euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi.
Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla
Suomen euroviisukarsinnat vuosilta 1990-1999
Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Ihan vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan ja vuonna 1993 nähtiinkin säästökarsinta. Vuonna 1995 Suomen kannalta riesaksi kehitettiin jäähyjärjestelmä. Huonoiten menestyneet viisumaat eivät aina päässeet mukaan kisoihin.
Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla
Alkukangertelun jälkeen 2000-luvusta tuli Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi toi voiton kotiin vuonna 2006.
Palkittu draamasarja kertoo ajasta, joka muovasi nyky-Norjaa pysyvästi
Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla
Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.
Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.
Muumit muutoksessa
Muumitkin pyörähtelivät illallisilla uutenavuotena 1957
Uudenvuoden vastaanottojuhlia Helsingissä.
Seuraamme filmissä, miten vuosi 1956 vaihtui vuodeksi 1957. Kuvissa vilahtaa myös muumien äiti Tove Jansson.
-
Tove Jansson lukee Muumi-tarinoitaan
Kirjailijan itsensä lukemana alkuperäiskielellä ruotsiksi.
-
"Tove ja meri" on hieno henkilökuva Janssonin omin sanoin
"Taiteilijoita ei pidä ottaa niin vakavasti."
-
Mutkia matkalla Muumimaailmaan
Seikkailua, talousvaikeuksia ja selviytymistä.
-
Uusi Muumilaakso-animaatio tuo rakastetut muumit nykypäivään
Muumilaakso nähdään Ylellä Helmikuussa 2019.
Säätiedotuksia 1980-luvulta – Ylen säälähetyksiä jo 50 vuotta
Martti Mäkelä kertoo pyhäinpäivän sään 1981
Ongelmia edessä, kertoo tunnettu tv-sääkasvo.
Miehekkään rauhallinen Martti Mäkelä oli 1980-luvun tunnettu tv-sääkasvo. Pyhäinpäiväksi 1981 hän lupailee ongelmia ja neuvoo oikean viikonloppuvarustuksen.
Erkki Nysten ennustaa kylmää säätä
Meteorologi esittelee säätiedot asiallisella tyylillä 1986
Vakavailmeinen meteorologi Erkki Nysten ennustaa erittäin kylmää säätä vuonna 1986. Nystenin esiintyminen on kaukana myöhemmin suosituksi tulleesta yleisöä kosiskelevasta tyylistä.
Seija Paasonen kertoo pyhäinpäiväviikon sään 1986
Suomi oli pyhäinpäivän alla kahden blokin välissä.
Meteorologi Seija Paasonen ennustaa lauhaa, verrattain pilvistä ja ajoittain sateista säätä lokakuun viimeiselle viikolle 1986.
Juha Föhr ennustaa kesäsäätä
Alkukesä 1986 näytti kolealta.
Meteorologi Juha Föhr ennustaa kylmää ilmaa alkukesästä 1986. Sääkartat eivät vielä tuolloin olleet virtuaalisia, vaan leikkaa-liimaa-periaatteella tehtyjä.
Ladulle ja radalle!
Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa
Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.
Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.
Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella
Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.
Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!
Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia
Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia
Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Sarjasta on katsottavissa 38 jaksoa Areenassa.
Rikostarinoita Suomesta: Buffalo Beefin pamaus
Ravintola Buffalo Beefin pamaus.
Lokakuun 31. päivänä 1990 aamuyöllä kello 03:00 räjäytettiin ravintola Buffalo Beef Espoossa. Ravintola tuhoutui täysin ja vaurioitti samassa talossa toimivaa autoliikettä.
Rikostarinoita Suomesta: Jatimatic-ryöstöt
Kaivokselan postikonttorin ryöstö 1993.
Tiistaina 12. tammikuuta 1993 kello 09:16 tapahtui Vantaan Kaivokselan postikonttorissa törkeä ryöstö. Sisälle konttoriin oli kävellyt kaksi naamioitunutta miestä.
Elävän arkiston katsotuimpia Areenassa
Sámegielat arkiivvat rahpasit – Yle Sápmin radioarkiston aarteita
Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat
Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis
Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.
Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost
Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.
Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.
Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz
Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.
Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.
Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten arjesta vuonna 1979
Dokumenttisarja suomalaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta.
Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.
Niin kasarii ja ysärii – nostalgiset nuortensarjat
Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden
Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.
Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).
Susikoira Roi hurmasi myös nuorten tv-sarjana – pääosan esittäjästä Paavosta tuli monelle idoli
Nuortenkirjasta syntyi suosittu tv-sarja vuonna 1987.
Susikoira Roi on Jorma Kurvisen kirjoittama nuortenkirjojen sarja, josta Yleisradio on tehnyt kaksi televisiodramatisointia. Vuonna 1987 valmistunut ensimmäinen Susikoira Roi -nuortensarja kertoo koululaispoika Tomista, joka löytää metsästä sidotun ja poikien kivittämän koiran.
Pirunnyrkki-jännityssarjassa teinipoika tutkii isänsä outoa kuolemaa
Pirunnyrkki-sarjassa Sakke tutkii isänsä kuolemaa
Saken isä on kuollut tapaturmassa sorakuopalla, eikä kukaan ollut todistamassa tapahtunutta. Vai oliko kuolema sittenkään tapaturma?
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa
Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi
Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.
Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.
-
Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin
Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta
-
Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"
Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.
-
Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä
Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.
-
"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään
Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.
Toivotut klassikkosarjat
Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa
Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.
Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.
Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta
Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.
Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.
Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhenäytelmästä
Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus
Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä Myrskyluodolla vuosina 1842-1899. Tarinan taustalla oli kirjailijan oma henkilökohtainen tragedia.
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Viihdesarjoja 1970–2000-luvuilta
Sisko ja sen veli, Velipuolikuu, Tankki täyteen, Jopet-show, Kummeli, Reinikainen...
Draamasarjoja 1970–2000-luvuilta
Heikki ja Kaija, Rintamäkeläiset, Metsolat, Pakanamaan kartta, Kotikatu, Milkshake...
Lasten- ja nuortensarjoja 1970–2000-luvuilta
Tarkkis, Tiina, Läskilinssi, Aasi, Morso ja Mouru, Siamin tytöt, Reetta ja Ronja, Kaatis...
Kotimaisia elokuvia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun
Liian paksu perhoseksi, Palmu-elokuvat, Täällä Pohjantähden alla, Tukkijoella, Manillaköysi, Akseli ja Elina...
Dokumentteja 1960–2010-luvuilta
Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...
Asiaohjelmia ja tutkivaa journalismia 1940–2010-luvuilta
Maan mainiot, MOT, Ajankuvat, Suomi postiauton ikkunasta, Rikostarinoita historiasta, Ei vanhene koskaan...
Musiikkiohjelmia 1960–2000-luvuilta
Hittimittari, Lista TOP 40, Musiikki-tv, Viuluviikarit, Iltatähti, Pohjoismainen videolista, Q ja tähdet, Groovymeisseli..
Lyhytfilmejä ja katsauksia
Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi
Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.
Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.
