Hyppää pääsisältöön

Kansallisaarteemme

Kansallispuistot kuuluvat kaikille – luonnonsuojelun ehdoilla

Lähde virtuaaliretkelle Suomen kauneimpiin sopukoihin!

Suomen kansallispuistoihin kätkeytyy luonnonvoimien mylläämiä rotkolaaksoja, häkellyttävää saaristoa, kanjoneita, kuruja, aarnimetsiä, loputtomia erämaita ja mykistäviä kansallismaisemia. Vuonna 2019 maassamme on kaikkiaan neljäkymmentä kansallispuistoa, joista kahdeksaan voit tutustustua Elävän arkiston koostamin välähdyksin. Tervetuloa retkelle!

Ensimmäistä Taiteiden yötä vietettiin 1989

Ensimmäisen Taiteiden yön viettoa Helsingissä 1989

Ensimmäinen Taiteiden yö sujui rauhallisesti

Helsingissä vietettiin ensimmäistä Taiteiden yötä 1989.

Helsingissä vietettiin elokuun viimeisenä torstaina vuonna 1989 ensimmäistä Taiteiden yötä, tuolloin kaupunkilaisilla oli mahdollisuus seurata erilaisia taide- ja kulttuuritapahtumia kaduilla, kirjakaupoissa, museoissa ja gallerioissa.

Radiodraaman aarteita

Maalaismaisemia, vallesmanneja ja häjyluontoisia poikia – nämä sarjat nyt Areenassa!

Fallesmannin Arvo ja minä

Pojanviikarit 1800-luvun lopun maalaismaisemissa.

Sakari Pälsin luomat pojanviikarit mellestävät 1800-luvun lopun aikaisissa maalaismaisemissa. Näiden kaverusten ei tarvitse ollenkaan kainostella Tom Sawyerin tai Vaahteramäen Eemelin rinnalla, sillä poikien lukuisat metkut ja kommellukset naurattavat aikuisiakin.

Harri Tirkkonen ja Kalevi Haapoja esittävät Antti Rannanjärveä ja Antti Isotaloa tv-elokuvassa Häjyt. Kuvassa istuvat pidätettyinä, paksut ketjut kaulassa.

Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti

Puukkojunkkarit rellestivät 1800-luvun lopulla Pohjanmaalla.

Pohjanmaan puukkojunkkarit eli häjyt rellestivät 1800-luvun lopulla erityisesti Ylihärmässä ja Alahärmässä. Tuolloin henkirikosten määrä oli suurin Suomen historiassa, mutta häjyjen myytistä on monta eri näkemystä. Vuonna 1978 tehdyssä dokumentissa pohditaan, millaisia ihmisiä häjyt olivat. Samana vuonna tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kuvaillaan muutamia tapahtumia Antti Isotalon (Kalevi Haapoja) ja Antti Rannanjärven (Harri Tirkkonen) luotsaamassa joukossa.

Artisti nimeltä Kikka on kesän tähti

Valokuvaaja käski vain parikymppistä Kikkaa laihduttamaan 20 kiloa – “Kikka ymmärsi heti, että näin pitää tehdä, jos haluaa tähdeksi”

Miten rakentui visuaalinen brändi nimeltä Kikka?

Nännit näkyvät pinkin topin läpi, nainen katsoo kameraan. Toisessa kuvassa avonaisen farkkutakin alta ei näy paitaa vaan pelkkää ihoa, melkein toinen rintakin. Kolmannessa kuvassa pitkähihainen paita on kääritty alas niin, että olkapäät ja rintakehä ovat paljaana. Onko kuvissa naisen seksuaalisuuden soihdunkantaja vai hyväksyntää hakeva nuori nainen? Levy-yhtiön setien luoma rahasampo vai päämäärätietoinen musiikin ammattilainen? Millainen oli vahvasti visuaalinen brändi nimeltä Kikka ja miten se rakennettiin?

Vicky Rosti iskee tulta

Virve Rosti

Miten minusta tuli minä, Virve Rosti

”Päivääkään en ole tehnyt rehellistä päivätyötä.”

Virve Rosti osasi tanssia ennen kuin kävellä. Kolmevuotiaana hän päätti haluavansa iskelmälaulajaksi. ”Päivääkään en ole tehnyt rehellistä päivätyötä”, sanoo Rosti. Rehellistä ja ilta- ja yötyötä on tullut tehtyä sitäkin enemmän.

Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa

Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi

Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.

Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.

Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Muistatko Pasilan?

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Senssejä radiossa ja treffejä televisiossa

Videotreffeillä ei ollut häviäjiä

Videotreffit-ohjelmassa haettiin seuraa sinkuille.

Videotreffit-ohjelmassa haettiin seuraa sinkuille. Ohjelman mottona oli ettei kukaan häviä. Valituksi tulleet pääsivät lemmenlomalle, ja loput osallistujat saivat kännykän liittymineen, johon kiinnostuneet saivat soittaa.

Elävä arkisto avaa todellisia tapahtumia Invisible Heroes -sarjan taustalla

Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

Invisible Heroes -draamasarja kertoo ainutlaatuisen suomalaisen sankaritarinan Chilessä

Uusi draamasarja kertoo suomalaisen sankaritarinan.

Tositapahtumiin pohjautuva draama Invisible Heroes kertoo uskomattoman suomalaisen sankaritarinan Tapani Brotheruksen (Pelle Heikkilä) ja Ilkka Jaamalan (Ilkka Villi) diplomaattityöstä Chilessä 1973 tapahtuneen Pinochetin juntan vallankaappauksen jälkeen. Diplomaatti ja ihmisoikeusaktivismin edelläkävijä Tapani Brotherus pelasti arviolta yli 2000 poliittista pakolaista vapauteen turvaan Pinochetin juntan hirmuhallinnolta. Ihmisten pelastaminen tehtiin Suomen virallisten ulkopoliittisten linjausten ulkopuolella, salassa ja ilman virallista lupaa.

Claes Andersson 1937–2019

Nyt katsottavissa Kotikadun 10. ja 11. tuotantokausi.

Jyväskylässä ajetaan taas rallia – niin on ajettu ennenkin

Tällaisia olivat Kalevan kisat vuosina 1939 ja 1952

Martti Jukola selostaa kilpailuja Olympiastadionilla.

Kalevan kisoissa suomalaiset voittavat aina

Tunnelmapaloja yleisurheilujuhlasta vuodesta 1939 alkaen.

Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailuja eli Kalevan kisoja on järjestetty vuodesta 1907 alkaen. Ylen ensimmäinen säilynyt taltiointi tapahtumasta on Martti Jukolan lyhyt selostuskatkelma vuodelta 1939. Elävän arkiston valikoima tarjoaa muitakin tunnelmapaloja yleisurheilun kansallisen päätapahtuman varhaishistoriasta.

Mestarikeihäänheittäjä Jorma Kinnunen 1941–2019

Jorma Kinnunen Suomi - Ruotsi -yleisurheilumaaottelu Olympiastadionilla 1960.

Jorma Kinnusen ME-heitto

27-vuotias kirvesmies kiskaisi 92.70.

Jorma Kinnunen palautti suomalaisen keihäänheiton ME-lukemiin ensi kertaa sitten 50-luvun. 27-vuotias kirvesmies kiskaisi 92.70 metriä kesäkuussa 1969.

Jorma Kinnunen valmistautuu heittoon 1960-luvulla.

ME-heittäjä Jorma Kinnunen

Paavo Noponen tapasi ennätysmiehen.

Paavo Noponen tapasi ennätysmiehen Saarijärven juhannuskisoissa. "Jos ei paikat hajoa, niin muutkin joutuvat heittämään keihästä tosissaan", tämä arveli tulevista koitoksista.

Kesämaukasta Vanamon ja Kolmosen ohjeilla luonnon helmassa

Postiautot ja maisemat hehkuvat 13 lyhytelokuvassa

Elävän arkiston leikkimielinen testi Maalaiskomedioista

Näin ilmastonmuutoksesta puhuttiin 1980-luvulla

Nostalgisia kesämuistoja

Nuori nainen vesisuksilla

Vauhdin hurmaa vesisuksilla vuonna 1958

Vesihiihto oikein suoritettuna on talvihiihtoa helpompaa.

Vesihiihto oikein suoritettuna on talvihiihtoa paljon helpompaa, todistellaan vuonna 1958 valmistuneessa opetusfilmissä, jossa uuden muotilajin saloihin perehdytään simulaattorin avulla.

Yleisön toivoma Rauta-aika toistaiseksi katsottavissa Areenassa

Rauta-aika kiisti kuvittavansa Kalevalaa

Komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.

"Unohda Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. Kunnianhimoinen työryhmä noudatti neuvoa, ja pitkään työstetty neliosainen Rauta-aika oli valmistuessaan vuonna 1982 sensaatio. Teoksesta muodostui vedenjakaja kalevalaisen maailman tulkintaperinteessä.

Kamrat-sarjat nyt katsottavissa

Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? Kamrat på svenska -sarja sukelsi suomalaisten stereotypioihin ruotsalaisista

Ovatko rakkaat naapurimme sellaisia kuin luulemme?

Kuusiosaisessa sarjassa vuodelta 2008 tutustutaan rakkaisiin naapureihimme, jotka "voittavat aina ja joiden pierukaan ei haise". Kamrat på svenska tuuletti suomalaisten stereotypioita mm. ruotsalaisista pehmomiehistä ja onnellisuudesta sekä ruotsalaisten loputtomasta jaarittelusta eli keskustelukulttuurista.

Väkevät sarjat Elämänmeno ja Pesärikko nyt Areenassa

Sámegielat arkiivvat rahpasit – Yle Sápmin radioarkiston aarteita

Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost

Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.

Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.

Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz

Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.

Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.

Toivotut klassikkosarjat

Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija Areenassa

Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.

Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Dokumentteja 1960–2010-luvuilta

Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...

Lyhytfilmejä ja katsauksia

Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...

Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto