Hyppää pääsisältöön

Katso rakastettu perhesarja alusta – Kotikadun 1. ja 2. tuotantokausi nyt Areenassa!

Kotikatu pilotti

Kotikadun pilottijakso

Kausi 1, pilottijakso. Pitkään poissa ollut tytär palaa keskelle perheen syntymäpäiviä ja löytää pian tutut henkilöt ja ympyrät. Seuraavana päivänä tapahtuu kuitenkin jotain, joka sysää monen kotitalossa asuvan elämän toiselle tolalle. (1995)

Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

Kotkadun henkilögalleria

Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

Katsottavissa myös Kotikadun 10. ja 11. tuotantokausi – kausi 12 julkaistaan 24. lokakuuta!

Seitsemän veljestä Aleksis Kiven päivään!

Aleksis Kiven jäljillä

(1976) Turun kaupunginteatterin "Aleksis Kivi" näytelmän tekijät ja näyttelijät kävivät tutustumassa Aleksis Kiven elämään liittyviin paikkoihin. Matkalla mukana mm. Kalle Holmberg ja Veijo Meri. Toimittajat Ritva Holmberg ja Kalle Holmberg, tuottaja Jukka Sipilä, kuvaaja Raimo Hartzell.

Näyttelijä Kyllikki Forssell 1925–2019

Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla - Forssell hurmasi Ylijäämänaisen vahvassa sivuroolissa

Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

"Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää"

Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

Saarelle eristettiin spitaalisia ja mielisairaita.

Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.

Opettaja, ota tästä videoita ja audioita mukaan opetukseesi!

Onnea Tampere 240 vuotta!

Niin maan perusteellisen hieno kaupunki on Tampere

Onnea 240-vuotiaalle Tampereelle!

Manse, Mansester, Nääsville, Tampester... Rakkaalla kaupungilla on monta nimeä ja kosolti ainutlaatuisia ulottuvuuksia, joista korkein on Näsinneula. Elävä arkisto tuntee vastuunsa ja pyrkii parhaansa mukaan taltioimaan tamperelaisuuden hienoja ilmentymiä myös tuleville sukupolville. Ensimmäiset esimerkkimme ovat viime vuosituhannelta. Paas katsoen!

Näin ilmastonmuutoksesta puhuttiin 1980-luvulla

Suomalaiset työläisten paratiisia rakentamassa

Muistatko Pasilan?

Pöystillä on paha darra.

Pasila: Phil Collins -darra

Pahin krapula-aste!

On olemassa eri asteisia krapuloita: mieto, paha, erittäin paha, kivulias, semiparanoidi, paranoidi, mandoliini jne.... Pahin on kuitenkin Phil Collins -darra.

Nykytanssija Reetta Ruusu.

Pasila: Reetta Ruusu

Nykytanssija näännyttää kuoliaaksi.

Nykytanssija Reetta Ruusu on tullut tunnetuksi siitä, että hän näännyttää kuoliaaksi sekä itsensä että muut tanssiryhmän jäsenet.

Toivottua draamaa koulusta, häpeästä ja nuorten kapinasta

25 vuotta sitten

Estonia upposi alle tunnissa ja vei mukanaan yli 800 ihmistä

Uppoamisen aiheutti keulavisiirin irtoaminen.

Autolautta Estonia upposi syyskuun 28. päivä vuonna 1994 matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonialta lähetettiin noin klo 1.20 ensimmäinen hätäkutsu. Heti hätäsanoman jälkeen Turun meripelastuskeskus aloitti pelastusoperaation. Aluksi oli tarkoitus pelastaa ihmisiä laivasta, mutta laiva upposi alle puolessa tunnissa hätäkutsun jälkeen. Aluksen 989 matkustajasta ja miehistöstä menehtyi 852. Heistä suurin osa oli Ruotsin ja Viron kansalaisia. Menehtyneiden joukossa oli myös suomalaisia.

Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot yhä katsottavissa

Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Puhuttelevia naisrooleja – katso ainakin nämä

Elävän arkiston leikkimielinen testi Maalaiskomedioista

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Radiodraaman aarteita

Köyhyyden filosofia jäi Pentti Saarikosken ensimmäiseksi ja viimeiseksi esiintymiseksi draamakirjailijana – Koko kuunnelmatrilogia on nyt kuunneltavissa Areenassa

Saarikosken kuunnelmatrilogia kuunneltavissa nyt Areenasta.

Pentti Saarikoski (1937-1983) kirjoitti 1980-luvun alussa Radioteatterille kuunnelmatrilogian, jonka hän nimesi Köyhyyden filosofiaksi. Historiallisiin tositapahtumiin pohjautuvat draamat sijoittuvat Ruotsiin Tjörnin saarelle, jossa Saarikoski oli itsekin asunut.

Maalaismaisemia, vallesmanneja ja häjyluontoisia poikia – nämä sarjat nyt Areenassa!

Fallesmannin Arvo ja minä

Pojanviikarit 1800-luvun lopun maalaismaisemissa.

Sakari Pälsin luomat pojanviikarit mellestävät 1800-luvun lopun aikaisissa maalaismaisemissa. Näiden kaverusten ei tarvitse ollenkaan kainostella Tom Sawyerin tai Vaahteramäen Eemelin rinnalla, sillä poikien lukuisat metkut ja kommellukset naurattavat aikuisiakin.

Harri Tirkkonen ja Kalevi Haapoja esittävät Antti Rannanjärveä ja Antti Isotaloa tv-elokuvassa Häjyt. Kuvassa istuvat pidätettyinä, paksut ketjut kaulassa.

Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti

Puukkojunkkarit rellestivät 1800-luvun lopulla Pohjanmaalla.

Pohjanmaan puukkojunkkarit eli häjyt rellestivät 1800-luvun lopulla erityisesti Ylihärmässä ja Alahärmässä. Tuolloin henkirikosten määrä oli suurin Suomen historiassa, mutta häjyjen myytistä on monta eri näkemystä. Vuonna 1978 tehdyssä dokumentissa pohditaan, millaisia ihmisiä häjyt olivat. Samana vuonna tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kuvaillaan muutamia tapahtumia Antti Isotalon (Kalevi Haapoja) ja Antti Rannanjärven (Harri Tirkkonen) luotsaamassa joukossa.

Sámegielat arkiivvat rahpasit – Yle Sápmin radioarkiston aarteita

Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost

Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.

Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.

Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz

Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.

Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Dokumentteja 1960–2010-luvuilta

Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...

Lyhytfilmejä ja katsauksia

Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...

Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto