Hyppää pääsisältöön

Loikkareita puolin ja toisin

Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

viulisti Viktoria Mullova

Viktoria Mullova ja vapautunut soitto

Sibelius-viulukilpailun voittaja loikkasi Suomeen.

Venäläinen Viktoria Mullova voitti Sibelius-viulukilpailun vuonna 1980. Kolme vuotta myöhemmin hän pakeni Neuvostoliiton kahleita ja loikkasi Suomen kautta Ruotsiin jatkaen sieltä länteen.

Pienpuolueiden kirjoa remonttiryhmästä joogalentäjiin

Suomalaisia pienpuolueita

Suomalaisia pienpuolueita

Elävä arkisto kokosi näytteitä eri pienpuolueista.

Arkadianmäelle on suunnattu monenmoisin aattein. Perinteisen puoluekartan laitamilla politiikkaa on tehty esimerkiksi meditoimalla. Elävä arkisto kokosi näytteitä viime vuosikymmeninä vaikuttaneista, sittemmin sammuneista tai muihin ryhmittymiin sulautuneista pienpuolueista.

Pyörän selässä

Taika toimii edelleen!

Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

"Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

Lataa omaksi

Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

Kevätmusiikkia!

Nostalgiset listahitit ja muistelluimmat musavideot

Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

Megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973

Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

Historiallisia rikoksia ja rikostutkimuksen historiaa

Rikosmuseon kirveitä

Rikosmuseoon on tallennettu Suomen synkin historia

Vierailulla keskusrikospoliisin rikosmuseossa.

Suomalaisten kansallinen murha-ase on kirves. Keskusrikospoliisin alaiseen Rikosmuseoon on tallennettu iso kokoelma muitakin esineitä, joilla ”vähemmän rakkaaseen lähimmäiseen on tehty reikä”. Onpa museossa ollut nähtävissä kokonainen luurankokin.

Työntekijä pöytänsä ääressä Rikostutkimuskeskuksessa (1947)

Rikostutkimuskeskus vuonna 1947

Esittelyssä rikostutkimuskeskuksen viimeisintä tekniikkaa.

Rikostutkimuskeskuksen esittelyssä nähtiin viimeisintä tekniikkaa, jolla "murhaajia, varkaita ja petkuttajia" saatiin nalkkiin. Rikosmuseon antimista esiteltiin mm. Suomen viimeinen mestauskirves.

Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia 30-osaisen sarjan jaksoja.

Haastatteluissa mm. The Beatles, Rolling Stones, Manfred Mann ja Cliff Richard

Suomalainen lapsenlikka tapasi 1960-luvun popjulkkikset

Au pair Hilkka Ikonen raportoi svengaavasta Lontoosta.

Hilkka Ikonen (os. Kantelinen) työskenteli au pairina 1960-luvun "svengaavassa Lontoossa". Lastenhoidon ohessa hän toimi mm. Iskelmä-lehden ja Yleisradion pop-kirjeenvaihtajana haastatellen monia aikakauden tähtiä kuten The Beatlesia, Rolling Stonesia, Manfred Mannia ja Cliff Richardia. Radiohaastatteluja vuosilta 1964–1965 on säilynyt alun kolmattakymmentä.

Merja Ylä-Anttila on Yleisradion uusi toimitusjohtaja

Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

Hella Wuolijoki oli ensimmäinen nainen Yleisradion johdossa

Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki mokrofonin ääressä 1940-luvulla.

Hella Wuolijoen virkaanastujaispuhe

Uusi pääjohtaja arvosteli jyrkästi sodanaikaista radiota

Uusi pääjohtaja arvosteli jyrkästi sodanaikaista radiota, joka oli ”kokonaan politisoitu tehokkaaksi propaganda-aseeksi”.

Ylen pääjohtajat

Yleisradion johtoa ovat muokanneet yhteiskunnan kulloisetkin tuulet. Matkalle J. V. Vakiosta Lauri Kiviseen mahtuu monia suunnanmuutoksia.

10 vuotta sitten

25 vuotta sitten

Suomen suosikit oli läpileikkaus lama-ajan musiikkimausta

Olli Ahvenlahden juontamaa musiikkisarjaa esitettiin 1993–94

Yleisradion hovikapellimestari Olli Ahvenlahti juonsi vuosina 1993–94 tv-katsojien toivekappaleille omistettua Suomen suosikit -musiikkiviihdeohjelmaa. Suorina lähetyksinä esitetyn sarjan lavasteissa nähtiin ja kuultiin kotimaisten artistien lisäksi myös ulkomaisia listamenestyjiä. Onnekaimmat toivojat pääsivät rupattelemaan idoliensa kanssa puhelinyhteyden avulla. Kappaletoiveet kerättiin postikortein.

50 vuotta sitten

Leena Brusiin vilkuttaa lentokoneen ovella

Miss Eurooppa 1968 Leena Brusiin

Brusiin keräsi missivuonnaan palkintoja ympäri maailmaa.

Vaalea Leena Brusiin keräsi missivuonnaan 1968 palkintoja ympäri maailmaa. Hän voitti Miss Euroopan tittelin ja pääsi Miss Universumin 2. perintöprinsessaksi.

Jörn Donner (1968).

Vuonna 1968 elokuvantekijät etsivät totuutta, leipää ja omaa ääntä

Missä meni kotimainen elokuva 1968?

Vuonna 1968 tehdyssä lyhytfilmissä kahdeksalle elokuvaohjaajalle asetettiin ytimekkäät kysymykset kotimaisen elokuvan tilasta ja tulevaisuudesta. Vastauksensa antoivat Jörn Donner, Risto Jarva, Matti Kassila, Erkko Kivikoski, Maunu Kurkvaara, Mikko Niskanen, Jaakko Pakkasvirta ja Pertti "Spede" Pasanen.

Huhtikuussa 1948 allekirjoitettu sopimus vaikutti yli neljäkymmentä vuotta

YYA-sopimus oli Suomelle välttämättömyys, josta tuli hyve

YYA-sopimus oli ystävyyttä, yhteistoimintaa ja avunantoa

Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja avunannosta syntyi aikana, jolloin pienen maan oli tarkoituksenmukaista tehdä liitto suuren naapurinsa kanssa rauhanomaisten olojen takaamiseksi. Sopimus hyödytti Suomea myös taloudellisesti ja se lisäsi vähintäänkin välillisesti suomalaisten tietämystä itänaapurista. Mutta aikaa myöten siitä tuli ulko- ja sisäpoliittinen rasite, kun välttämättömyydestä tehtiin hyve.

Sisällissodan jäljet elokuvissa

Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

Suomen vuoden 1918 sota jakoi kansakunnan lisäksi kansan muistin

Sisällissota 1918 – punaiset muistot

Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

Mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisia sekä tutkijoita

Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.

Varovasti jäällä

Pikku Kakkosen Nalle joutuu veden varaan

Pikku Kakkosen jäävaroitus

Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

Tietoiskussa autetaan avantoon joutunutta

Tietoisku: Legendaarinen jäävaroitus

Legendaarinen jäävaroitus 1960-luvulta

Tässä 1960-luvun alun jäävaroituksessa muistutetaan, että peilikirkas jää voi olla petollisen ohutta. Tietoiskussa painotetaan, että varoitukset heikoista jäistä kannattaa ottaa todesta. Avun saanti voi olla kohtalokkaan kaukana, ja silloinkin kun apua on saatavilla, on osattava toimia oikein.

Lavastettu tilanne jään pettäessä veden varaan joutuneista henkilöistä

Heikkoja jäitä ken pelkäisi?

Jäävaroitus vuodelta 1977 neuvoo olemaan hosumatta.

”Älä hosu, kyllä sä sieltä selviät”, kuului television tietoiskun klassinen lause. Koko kansan valistajat Hannu Karpo ja Ensio Itkonen antoivat myös ohjeita ”rohkeille suomalaisille”, joita humpsahteli jäihin varoituksista huolimatta.

Oppeja musiikin maailmasta

Viuluviikari-ilmiö innoitti tv-katsojatkin musiikin maailmaan

Koko ohjelmasarja katsottavissa Areenassa

Opetusohjelmiemme kirkkaimpia klassikoita on Viuluviikarit musiikkimaassa, missä katsoja sai aitiopaikalta seurata lasten musikaalista kehitystä. Huippusuositun sarjan taustalta löytyi Géza Szilvayn uraauurtava työ musiikkikasvattajana: tv-julkisuus toi näkyväksi metodin, jolla hänen viuluopppilaansa edistyivät ilmiömäisellä vauhdilla.

Ti-Ti Nalle

Ti-Ti Nallen kaverit

Lapset sukeltavat musiikin maailmaan Ti-Ti Nallen johdolla.

Lapset sukeltavat musiikin maailmaan Riitta Korpelan ja Ti-Ti Nallen johdolla. Laulujen ja leikkien aiheissa vilisevät talviset ja jouluiset aiheet.

Vahvoja naisia toivotuissa draamoissa

Ilman kavaluutta ja muuta kotimaista draamaa bisneksestä ja arvonsa tuntevista naisista Areenassa

Toivottua draamaa mm. Ilman kavaluutta ja Tuliportaat

Nainen ei anna periksi, nainen pitää puolensa ja rahansa, mutta ei osta niillä rakkautta. Areenassa on katsottavissa draamaa rahan arvon tuntevista naisista, bisnesuvuista ja pankkimaailman laeista. Toivottujen draamojen paketista löytyvät mm. llman kavaluutta, Tuliportaat ja Elämää suurempaa -sarjat sekä tv-elokuva Työn orja.
Toivotut: Ilman kavaluutta – Katso draamaa bisneksestä ja bisnessuvuista Yle Areenassa

Rohkeita naisia Areenassa

Tove Jansson kertoo elämästään omin sanoin

"Taiteilijoita ei pidä ottaa niin vakavasti."

"Äitini opetti, ettei taiteilijoita pidä ottaa niin vakavasti, vaikka taiteilijat työskentelevätkin vakavammin kuin muut ihmiset", mietti Tove Jansson vuonna 1984 käsikirjoittamassaan ohjelmassa. Tärkeä osa työskentelyä ja elämää olivat kesät Klovharussa. Näemme myös läheltä, miten muumit muuttuvat kolmiulotteisiksi.

Elagu Eesti!

Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

Toivottuja kuunnelmia

Huhtikuu

Huhtikuu on kuukausista julmin.

Huhtikuu on kuukausista julmin. Perhe kokoontuu lomakuvien ääreen, pakenevat kylmyyttä aurinkoiselle merenrannalle. Keskustelu käy kepeänä, mutta pinnan alla kuplii myös syvempiä sävyjä. Tapahtuu rivitalossa vuonna 1970. Kuunnelma, Radioteatterille kirjoittanut ja ohjannut Juha Siltanen. Tekninen...

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Titanicilta pelastunut Millvina Dean vuonna 2009.

Titanicin viimeinen selviytyjä

Southamptonilainen Millvina Dean oli viimeinen elossa ollut höyrylaiva Titanicin kohtalokkaalta neitsytmatkalta pelastunut. Hän oli myös aluksen nuorin matkustaja.

Lue lisää:

Taistelulaiva Tirpitz.

Taistelulaiva Tirpitzin tuho

Panssarilaiva Tirpitziä kutsuttiin maailman suurimmaksi ja pelottavimmaksi sotalaivaksi. Kolmannen valtakunnan merivoimien ylpeys upotettiin marraskuussa 1944.

Ulkolinjan dokumentit Venezuelasta kertovat, miten Chavez-innostus kääntyi itkuksi

Suuri kaniinisuunnitelma – eli miten Venezuelan vallankumous muuttui ensin farssiksi, sitten tragediaksi

Venezuelan bolivariaanien vallankumous on tuhonnut maan.

Venezuela on ristiriitaisuuksien maa. Presidentti Hugo Chavez loi maahan köyhyyden kultin, jossa oli rumaa oli olla rikas. Samalla Chavezin lähipiiri varasti suunnattomat määrät valtion öljytuloja itselleen. Nyt maata on johtanut jo viisi vuotta Nicolas Maduro, entinen bussinkuljettaja. Terveydenhuolto on romahtanut, ihmiset näkevät nälkää, öljyntuotanto hiipuu. Presidentti on tarjonnut ratkaisuksi muun muassa kaniinien kasvatusta.

Syyrian levottomat vuosikymmenet

"En halunnut lähteä" – Syyrian sotaa paenneet kertoivat tarinansa pakolaisleirillä Bulgariassa

Bulgariaan päätyneet syyrialaiset eivät halunneet lähteä.

Bulgarian ja Turkin rajaseudulla oleva Harmanlin pakolaisleiri oli vuonna 2014 täynnä ihmisiä ja tarinoita. Tuhannelle ihmiselle tarkoitetulla leirillä asui 2000 Syyrian sotaa paennutta. Kaikkien heidän tarinoissa yhdistyi yksi, hiljainen toteamus: en olisi halunnut lähteä. Pertti Pesosen toimittama Ulkolinjan dokumentti kertoo leiriläisistä, ja siitä mitä he ovat paenneet.

Sota, joka myrkytti Syyrian

Niklas Meltio kuvasi Syyrian sotaa 2013.

Vuoden 2011 alussa Syyrian korruptoituneen itsevaltiaan Bashar al-Assadin vastainen liikehdintä muuttui sodaksi presidentille lojaalien ja opposition joukkojen välillä. Vuonna 2013 Ulkolinjan dokumentti kertoi jo kolmatta vuotta jatkuvan sodan järjettömyydestä kuvaaja Niklas Meltion silmin. Taistelut eivät kunnioittaneet ihmishenkiä tai kulttuurihistoriaa.

Äiti suukottaa lastaan kadulla Damaskoksessa Syyriassa.

Syyria suurvaltapolitiikan näyttämönä

Ulkomaanraportti vie katsojan Syyriaan vuonna 1983. Ajankohtaisina aiheina ovat taloudellinen yhteistyö Neuvostoliiton kanssa, presidentti Hafez Al-Assadin vallan perusta, äärimuslimien oppositio sekä ulkopolitiikka, josta ei voi puhua puhumatta suurvaltapolitiikasta.

Hymyileviä damaskoslaisia vuonna 1966.

Damaskoksen kahdet kasvot

Elämää Damaskoksessa vuosina 1966 ja 1970.

”Damaskoksessa oli elämää jo silloin, kun nykyiset miljoonakaupungit vielä olivat villiä luontoa. Tällä hetkellä tämän kaupungin elämä on kaksikasvoista. Arkea kattojen yllä, kadulla arjen keskellä sotilaita.” Reportaasit vuosilta 1966 ja 1970 sukeltavat yhden maailman vanhimman kaupungin Damaskoksen arkeen Syyriassa.

Tekijän kertomaa

Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa:Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

“Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
Katso Areenassa: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia

Kotikatu koukuttaa – hyppää mukaan

Etkö ole koskaan katsonut Kotikatua? Nyt on hyvä sauma aloittaa!

Kotikadun neljäs ja viides kausi Areenassa.

Jos et ole koskaan katsonut Kotikatua, mutta haluaisit, kannattaa katsominen aloittaa nyt. Areenassa nyt katsottavissa olevat neljäs ja viides kausi ovat todella hyviä kohtia hypätä sarjaan mukaan. Neljännen kauden aluksi sarjaan tulee uusi henkilö, kun yhden päähenkilön, Eeva Mäkimaan, äiti Kaisa ilmestyy Kotikadulle. Kaisan kautta tulevat sarjan perheet ja muut hahmot hyvin tutuiksi.

Toivotut Metsolat ovat täällä taas!

Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.

Uusimmat julkaisut

  • Tohveli paljasti virolaisloikkari Treialin pakoyrityksen Helsingistä 1950

    Treialin tapausta seurattiin tarkasti meillä ja muualla

    Neuvostoliitosta Suomeen loikannut virolainen kapteeni Herman Treial nousi kansainvälisiin uutisotsikoihin syksyllä 1950, jolloin hänen suomalaisten avustama pakoyrityksensä Helsingistä epäonnistui. Tom Östlingin vuonna 2011 ohjaamassa dokumentissa Loikkari käydään tapaus läpi paossa avustaneen sairaanhoitajan ja tutkijan kanssa sekä nähdään otteita vuonna 1962 tehdystä elokuvasta Vaarallista vapautta.

  • Lataa aidot pieruäänet vapaaseen käyttöön!

    Ylen äänitehosteita Freesound-palvelussa

    Prööööööt! Pufff! Millä kaikin tavoin pieru voikaan kajahtaa, tussahtaa ja plörähtää. Kuuntele ja lataa pieruja äänitehosteina vapaaseen käyttöön. Yle julkaisee äänitehostekokoelman aarteitaan kaikkien käyttöön Freesound-palvelussa. Tuoreimpana lisäyksenä ovat paljon toivotut pierut. Pääset kuuntelemaan ja lataamaan pierujen muikean kavalkadin tästä linkistä! .

  • Onko nainen parempi johtaja kuin mies, Merja Ylä-Anttila?

    10 kirjaa vallasta -sarjan aiheena Katariina Suuri ja valta.

    10 kirjaa vallasta -sarjan (2012) kymmenennessä osassa aiheena oli Laila Hirvisaaren Minä, Katariina. Kirjassa 1700-luvun esifeministi hallitsee Venäjää. Onko nainen parempi johtaja kuin mies, pohtivat MTV3:n tuolloinen päätoimittaja Merja Ylä-Anttila, toimittaja Timo Harakka ja sarjan vakiovieras tietokirjailija Anna Kortelainen.

  • Ruusunen ja muita klassikkosatuja Areenassa – tarinoissa mittelevät valon ja pimeyden voimat

    Fiat lux, tulkoon valkeus! Ruususen ja Grimmin satujen taika

    "Fiat lux – tulkoon valkeus!" hyvän haltijan kasvot valaisivat koko tv-ruudun. Vuonna 1982 esitetty televisioteatterin Prinsessa Ruusunen on jättänyt muistiin hehkuvan jäljen. Vielä nytkin silmä sivuuttaa aikansa tv-tekniikan ja näkee taian. Klassikkosaduissa pimeys ja valo, hyvä ja paha hakevat rajojaan voimallisesti. Areenaan kootuissa toivotuissa saduissa nähdään Ruusunen mm. Susanna Haaviston ja Karvakuonon hahmossa, piirrettynä sekä Sinikka Sokan vivahteikkaasti kertomana. Sokan tarinoimina eläväksi tulevat myös monet muut Grimmin sadut.

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Dokumentteja 1960–2010-luvuilta

Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...

Lyhytfilmejä ja katsauksia

Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...

Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi

Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa. Omatuotantoista radiodraamaa on tallessa Yleisradion arkistossa tuhansia tunteja ja ne tarjoavat kuulijalleen elämyksiä, jännitystä, seikkailua, liikutusta ja iloa. Tuomme nyt Areenaan radiodraaman parhaimmistoa: palkittuja kuunnelmia, yleisön toiveita sekä kiinnostavia arkistolöytöjä.

Yle Arkivet

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kahdeksan kilometrin nainen Tuula Nousiainen

    Suomen toinen 8 km ylittänyt vuorikiipeilijä haastattelussa.

    Vuorikiipeilijä Tuula Nousiainen nousi ensimmäisenä suomalaisena naisena maailman kuudenneksi korkeimman vuoren, Cho Oyun huipulle. Samalla hän ylitti vasta toisena suomalaisena maagisena pidetyn 8000 metrin korkeusrajan. Nousiainen saapui Lauantaivekkariin syksyllä 1998 kertomaan saavutuksestaan.

  • "Tää joukkue on kuin oma lapsi" – Ira Turunen jääkiekkovalmentajana Yhdysvalloissa

    Dokumentti seuraa USA:n yliopistosarjassa valmentavaa Mimmua

    Ira "Mimmu" Turunen toimii ensimmäisenä suomalaisena jääkiekkovalmentajana Yhdysvaltojen naisten yliopistosarjassa. Joukkueen luotsaminen on muutakin kuin valmentamista. Tosi tarina -sarjan Mimmu-jakso on henkilökuva, jossa seurataan hänen joukkueensa valmistautumista kohti kauden ratkaisuottelua. Vuonna 2007 TV1:llä esitetyn ohjelman on käsikirjoittanut ja ohjannut Erkki Määttänen.

  • Suomen suosikit oli läpileikkaus lama-ajan musiikkimausta

    Olli Ahvenlahden juontamaa musiikkisarjaa esitettiin 1993–94

    Yleisradion hovikapellimestari Olli Ahvenlahti juonsi vuosina 1993–94 tv-katsojien toivekappaleille omistettua Suomen suosikit -musiikkiviihdeohjelmaa. Suorina lähetyksinä esitetyn sarjan lavasteissa nähtiin ja kuultiin kotimaisten artistien lisäksi myös ulkomaisia listamenestyjiä. Onnekaimmat toivojat pääsivät rupattelemaan idoliensa kanssa puhelinyhteyden avulla. Kappaletoiveet kerättiin postikortein.

  • Lounais-Suomen saaristo eli "henkeään pidätellen" 1970-luvun puolivälissä

    Taistelu saaristostamme -ohjelma vuodelta 1975

    Kymmenistä tuhansista saarista ja kallioluodoista koostuvaa Lounais-Suomen saaristoa on usein pidetty maailman kauneimpana saaristona. Aluetta ja sen katoavaa elämäntyyliä käsiteltiin Arvi Auvisen tekemässä vuonna 1975 valmistuneessa ohjelmassa Taistelu saaristostamme. Siinä etsittiin vastauksia saariston kulttuurisiin, taloudellisiin ja geopoliittisiin kysymyksiin.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa:Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.