Hyppää pääsisältöön

Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot yhä katsottavissa

Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Puhuttelevia naisrooleja – katso ainakin nämä

Toivottua draamaa koulusta, häpeästä ja nuorten kapinasta

Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Tarina oli avoin, kunnes nuori kirjoitti lopun

Jimi (7)

Kausi 2 alkaa. 14-vuotiaan tytön kirjoittama Jimin tarina aloittaa sarjan, jossa koululaisten kirjoittamat avoimet tarinat heräävät eloon. Tarina kertoo uudesta oppilaasta: koulussa uhmakkaasti käyttäytyvästä Jimistä, jonka arki paljastuu elämäksi rikkinäisessä päihdeperheessä. (2012)

Hattaraunelmaa (12)

13-vuotiaan tytön kirjoittamassa tarina. Tarina kertoo 12 -vuotiaasta Hennasta, jonka elämässä kaiken pitäisi olla kunnossa. Hennasta kuitenkin tuntuu, että ympärillä olevat ihmiset odottavathäneltä liikaa. Priimustytön ahdistus johtaa syömishäiriöön. Loppuratkaisut ovat 12-15 vuotiaiden...

Viimeinen sotakorvausjuna lähti Suomesta Neuvostoliittoon 18.9.1952

Chilen vallankaappaus vavisutti maailmaa 11.9. 1973

Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

Invisible Heroes -draamasarja kertoo ainutlaatuisen suomalaisen sankaritarinan Chilessä

Uusi draamasarja kertoo suomalaisen sankaritarinan.

Tositapahtumiin pohjautuva draama Invisible Heroes kertoo uskomattoman suomalaisen sankaritarinan Tapani Brotheruksen (Pelle Heikkilä) ja Ilkka Jaamalan (Ilkka Villi) diplomaattityöstä Chilessä 1973 tapahtuneen Pinochetin juntan vallankaappauksen jälkeen. Diplomaatti ja ihmisoikeusaktivismin edelläkävijä Tapani Brotherus pelasti arviolta yli 2000 poliittista pakolaista vapauteen turvaan Pinochetin juntan hirmuhallinnolta. Ihmisten pelastaminen tehtiin Suomen virallisten ulkopoliittisten linjausten ulkopuolella, salassa ja ilman virallista lupaa.

11.9. 2001

Öljyttyjä, pulleita lihaksia!

Lasse Strömberg esittelee lihaskuntoaan (1930-luku).

1930-luvun kehonrakennusnäytös

Atleetti värisyttää lihaksiaan lannevaatteessa.

Pieneen lannevaatteeseen pukeutunut atleetti värisyttelee lihaksiaan 1930-luvulla kuvatussa mykässä filmissä.

Kike bodasi kultaa

Kike Elomaa "pullisteli Suomen naisurheilua maailmankartalle" voittaessaan bodauksen Euroopan mestaruuden Lontoossa vuonna 1981.

Elävän arkiston leikkimielinen testi Maalaiskomedioista

Näin ilmastonmuutoksesta puhuttiin 1980-luvulla

Viihteen monitaituri Jukka Virtanen on kuollut

Lumilinna toi mainetta ja kunniaa 1965 – mimiikan ja musiikin iloittelu oli kielimuurit ylittävää tv-viihdettä

Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan iloittelu

Suomalaisen tv-viihteen kansainvälinen läpimurto oli legendaarinen viihdeohjelma ja musiikillinen ilottelu Lumilinna. Olavinlinnassa paukkupakkasilla kuvattu fantasia osoitti, että suomalaisen tv-viihteen uudistajat olivat ajan hermolla ja kansainvälistä huippua. Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan käsikirjoittama ohjelma voitti arvostetun Montreux’n Kultaisen ruusun vuonna 1965 kansainvälisillä viihdeohjelmafestivaaleilla.

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Radiodraaman aarteita

Maalaismaisemia, vallesmanneja ja häjyluontoisia poikia – nämä sarjat nyt Areenassa!

Fallesmannin Arvo ja minä

Pojanviikarit 1800-luvun lopun maalaismaisemissa.

Sakari Pälsin luomat pojanviikarit mellestävät 1800-luvun lopun aikaisissa maalaismaisemissa. Näiden kaverusten ei tarvitse ollenkaan kainostella Tom Sawyerin tai Vaahteramäen Eemelin rinnalla, sillä poikien lukuisat metkut ja kommellukset naurattavat aikuisiakin.

Harri Tirkkonen ja Kalevi Haapoja esittävät Antti Rannanjärveä ja Antti Isotaloa tv-elokuvassa Häjyt. Kuvassa istuvat pidätettyinä, paksut ketjut kaulassa.

Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti

Puukkojunkkarit rellestivät 1800-luvun lopulla Pohjanmaalla.

Pohjanmaan puukkojunkkarit eli häjyt rellestivät 1800-luvun lopulla erityisesti Ylihärmässä ja Alahärmässä. Tuolloin henkirikosten määrä oli suurin Suomen historiassa, mutta häjyjen myytistä on monta eri näkemystä. Vuonna 1978 tehdyssä dokumentissa pohditaan, millaisia ihmisiä häjyt olivat. Samana vuonna tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kuvaillaan muutamia tapahtumia Antti Isotalon (Kalevi Haapoja) ja Antti Rannanjärven (Harri Tirkkonen) luotsaamassa joukossa.

Muistatko Pasilan?

Sámegielat arkiivvat rahpasit – Yle Sápmin radioarkiston aarteita

Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost

Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.

Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.

Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz

Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.

Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Dokumentteja 1960–2010-luvuilta

Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...

Lyhytfilmejä ja katsauksia

Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...

Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto