Hyppää pääsisältöön

Kotikadun 9. ja 10. kausi Areenassa

Elävä arkisto avaa todellisia tapahtumia Invisible heroes -sarjan taustalla

Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

Invisible Heroes -draamasarja kertoo ainutlaatuisen suomalaisen sankaritarinan Chilessä

Uusi draamasarja kertoo suomalaisen sankaritarinan.

Tositapahtumiin pohjautuva draama Invisible Heroes kertoo uskomattoman suomalaisen sankaritarinan Tapani Brotheruksen (Pelle Heikkilä) ja Ilkka Jaamalan (Ilkka Villi) diplomaattityöstä Chilessä 1973 tapahtuneen Pinochetin juntan vallankaappauksen jälkeen. Diplomaatti ja ihmisoikeusaktivismin edelläkävijä Tapani Brotherus pelasti arviolta yli 2000 poliittista pakolaista vapauteen turvaan Pinochetin juntan hirmuhallinnolta. Ihmisten pelastaminen tehtiin Suomen virallisten ulkopoliittisten linjausten ulkopuolella, salassa ja ilman virallista lupaa.

Koijärvi-liikkeellä merkittävä vaikutus suomalaiseen luonnonsuojelutyöhön

Koijärven kaivinkone kettinkeihin

Luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä estääksen ruoppauksen.

Helsingin vesipiiri jatkoi Koijärven laskuojan ruoppaamista toukokuussa 1979. Kuun puolivälin jälkeen luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen estääkseen työt.

Puolikuu-yhtyeen laulaja Kari Pesonen 1961–2019

Yari ja Puolikuu

Maria Guzeninan emännöimä avaruuskapakka, joka leijuu musiikkitaivaan tähdistön rajattomuudessa. Tähtinä Yari ja lauluyhtye Puolikuu. Ulkomaisena musiikkivieraana haastateltavana Lucinda Williams. (14.12.1998)

Kari Pesonen oli pitkän linjan muusikko jo ennen Puolikuun suosiota

Kari Pesonen ehti koluta useita bändejä Just Divorced -yhtyeestä alkaen ja työskennellä vuosia studiopöydän takana tuottajana ennen kuin hänen Puolikuu-yhtyeensä teki vahvoilla melodioillaan läpimurron. Pesonen kertoi musiikkiurastaan haastattelussa vuonna 1998.

Kuka sanoi ja mitä? – testaa tietämyksesi!

"Voi tikkerperi!" Kaikkien aikojen kuuluisin kotimainen noita on Nokinenä

Noita Nokinenän pääsiäiskokko

Nokinenä aikoo järjestää kokkojuhlat Kuusimetsän asukkaille.

Nokinenä on päättänyt pitää pääsiäisen kunniaksi kokkojuhlat kaikille Kuusimetsän asukkaille. Samalla noita aikoo julistaa ryhtyvänsä vaaliehdokkaaksi, jotta pääsisi pistämään Kuusimetsän uuteen uskoon. Mutta suurista suunnitelmista huolimatta kokkojuhla ei sujukaan aivan niin kuin piti....

Noita Nokinenän yllätysmuna

Noitavuoren Kuusimetsässä ollaan pääsiäistunnelmissa.

"Voi tikkerperi!" Näin huudahtaa rakastettu ja hieman pelätty kiukkupussi Noita Nokinenä. Noitavuoren Kuusimetsässä saattaa kajahtaa surra purra murraa, taikapussi hurraa! Noita Nokinenänä loistaa Marja Korhonen. Sarja on Yle Areenassa pysyvästi kuunneltavissa ja ladattavissa.

Kuuntele Noita Nokinenää Areenassa

Kuuntele Noita Nokinenää Areenassa

"Voi tikkerperi!" Näin huudahtaa rakastettu ja hieman pelätty kiukkupussi Noita Nokinenä. Kaikkien aikojen kuuluisin kotimainen noita on ystävineen liihotellut Yleisradion radioaalloilla jo vuosikymmenten ajan. Noitavuoren Kuusimetsässä saattaa kajahtaa surra purra murraa, taikapussi hurraa!...

Radiodraaman aarteita

Hyvä naapuri on kuin lottovoitto!

Seitsemän

Kaikkien aikojen lottopotti! Rivitaloyhtiön lottoporukka joutuu arvonnan jälkeen odottamaan kolme viikkoa ennen kuin voitot maksetaan uusille miljonääreille. Odotus saa naapuruksista esille sellaisia haaveita, mielihaluja, salaisuuksia ja tunteita, joita he tuskin itsekään tunnistavat. Ja mihin...

Rivitaloelämää

Uusperheen koti on kuin unelma. Huonekalujen lisäksi paikkaansa hakevat sinun, minun ja meidän lapset sekä anoppi, naapurit ja asenteet. Ilpo ja Marita ovat moderneja ja menestyviä. Uraa pukkaa, kuten myös laskuja, finnejä ja yllätysvieraita. Mobira on, vaan onko niitä arvoja - tai näkkileipää...

Kotirappu

Talkoita, tunteita, riitoja ja remontteja - Metsäkeitaan lähiössä kotirapun salaisuudet ovat yhteisiä. Naapuruksina asuvat Anttilat, Eskolat, Jaakkolat ja Makkoset sekä Nina, Kalle, Tyyne, Liimatainen ja Jutta. Lisäihmeteltävää taloyhtiöön tuovat aina idearikas nuoriso sekä asukkaiden luona...

Korvamatosketsejä ja ikimuistoisia hahmoja Kummelista

10 vuotta sitten

Antti Paalasen Pirunkeuhkon palkeet haukkovat henkeä

Hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille.

Pirunkeuhko on Antti Paalasen säveltämä hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille ja osa nykyajan pelimannin taiteellista tohtorintutkintoa. Pitskun kulttuurikirkossa marraskuussa 2009 taltioitua konserttia tukevat graafikko David Reillyn videoprojisoinnit sekä kuvaaja Kimmo Kajaston kameratyöskentely, ohjaajana on Elina Heiskanen.

Krishna-liike Suomessa

Hare, Krishna ja Rama!

Onnellinen hymy kareilee oranssiin kaapuun verhoutuneen miehen huulilla. Mies on Krishna -liikkeen jäsen ja sitoutunut noudattamaan liikkeen oppia ja elämäntapaa, periaatteita, jotka kieltävät monille välttämättömät nautinnot.

Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

20 vuotta sitten

Yölinjalla Pekka Sauri

Radion Yölinjalle saivat soittaa kaikki, joilla oli huolia.

Yölinjalle saivat soittaa kaikki, joilla oli elämässään huolia. Usein soittajien mieltä painoivat parisuhdevaikeudet, alkoholi ja päihteet, mutta ohjelmassa puitiin miltei aihetta kuin aihetta.

Kimmo Kiljunen ja maailman kansallisliput

Kimmo Kiljunen esittelee Karjakolle eri maiden lippuja.

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen esittelee Iltalypsyn karjakolle eri maiden lippuja. Kiljusella on kaikkien itsenäisten valtioiden ja joidenkin itsehallinnollisten alueiden liput (pienoiskoossa).

50 vuotta sitten

Muumit muutoksessa

Lasse Pöysti 1927–2019

Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

Tv-kamera kuvaa kuuluttajaa (1955).

Tv-historiamme alkoi Pöystin ohjauksessa

Tesvisio aloitti keväällä 1955

Ensimmäisen suomalainen tv-lähetyksen 24.5.1955 kokosi, ohjasi ja juonsi Lasse Pöysti. Elokuvissa esiintymään tottunut Pöysti sai ohjelman jälkeen kritiikkiä siitä, ettei hän ollut katsonut kohti kameraa.

Lasse Pöysti haastateltavana Lauantaivekkari-ohjelmassa.

Lasse Pöysti – teatterin purjehtiva satusetä

Lasse Pöysti taiteilijaprofessorina ja teatterinjohtajana

Lasse Pöysti tunnetaan mm. Pikku Kakkosen satusetänä ja intohimoisena purjehtijana. Teatterinkentällä hän on tehnyt varmasti kaikkea mahdollista, näyttelemisestä teatterin johtamiseen.

Säätiedotuksia 1980-luvulta – Ylen säälähetyksiä jo 50 vuotta

Meteorologi Erkki Nysten ennustaa säätä 1986.

Erkki Nysten ennustaa kylmää säätä

Meteorologi esittelee säätiedot asiallisella tyylillä 1986

Vakavailmeinen meteorologi Erkki Nysten ennustaa erittäin kylmää säätä vuonna 1986. Nystenin esiintyminen on kaukana myöhemmin suosituksi tulleesta yleisöä kosiskelevasta tyylistä.

Iltalypsy palasi Areenaan

Palkittu draamasarja kertoo ajasta, joka muovasi nyky-Norjaa pysyvästi

Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

Sámegielat arkiivvat rahpasit – Yle Sápmin radioarkiston aarteita

Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost

Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.

Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.

Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz

Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.

Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.

Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten arjesta vuonna 1979

Dokumenttisarja suomalaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta.

Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.

Niin kasarii ja ysärii – nostalgiset nuortensarjat

Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa

Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi

Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.

Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.

Toivotut klassikkosarjat

Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.

Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Dokumentteja 1960–2010-luvuilta

Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...

Lyhytfilmejä ja katsauksia

Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto