Vertaile viisutyylejä ja testaa euroviisutietosi!
Kumpi kitaramies on karismaattisempi? Vertaile viisutyylejä meiltä ja muualta!
Vertaile tämän vuoden viisutyylejä menneisiin.
Euroviisut ovat paitsi musiikin, myös esiintymistyylien ilojuhla. Keräsimme tämän ja menneiden vuosien tapauksia leikkimieliseen vertailuun. Kerro kommenteissa, mitä muita samankaltaisia tyyliniekkoja löydät tältä ja edellisiltä vuosilta! Vuoden 2019 Euroviisujen esityksiä löydät täältä.
Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!
Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!
Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.
Anna viisujukeboksin saattaa sinut euroviisufiiliksiin
Suomen karsintabiisejä riemuvoitoista myötähäpeään 1973–2015
No fiilis like Viisufiilis! Videojukeboksissa Suomen karsintabiisejä riemuvoitoista myötähäpeään 1973–2015. Klikkaa ja kuuntele.
Suomen ensimmäinen viisuvoitto tuli ryminällä
Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006
Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.
Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.
Katso kaikki Suomen euroviisukarsinnat 1973–2010
Euroviisukarsinnoissa yhdistettiin maailmaa 1970-luvulla
Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla.
Viisukarsinnat muuttuivat joka vuosi 1980-luvulla
Suomen Euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi.
Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla
Suomen euroviisukarsinnat vuosilta 1990-1999
Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Ihan vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan ja vuonna 1993 nähtiinkin säästökarsinta. Vuonna 1995 Suomen kannalta riesaksi kehitettiin jäähyjärjestelmä. Huonoiten menestyneet viisumaat eivät aina päässeet mukaan kisoihin.
Euroviisujen Suomen-karsinnoista tuli esiintyjien kisa 2000-luvulla
Alkukangertelun jälkeen 2000-luvusta tuli Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi toi voiton kotiin vuonna 2006.
Eppujen banjosilmä täyttää 60 vuotta
Martti Syrjä – kirjailijaperheen villi individualisti ja rock-yhtyeen maalaileva keulakuva
Martti Syrjä avoimena ja syväluotaavana.
Eppu Normaali -yhtyeen keulakuva, laulaja ja sanoittaja Martti Syrjä on kulkenut uransa aikana pitkän matkan läpi murheellisten laulujen maan. Arkisto-ohjelmissa laulaja kertoo elämänvaiheistaan ja yhtyeen taipaleesta vuosikymmenten aikana.
Elävä arkisto avaa todellisia tapahtumia Invisible Heroes -sarjan taustalla
Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen
Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.
Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.
-
Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja
Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.
-
"Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973
Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin
-
Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973
Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973
-
Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa
Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.
Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta
Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973
1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.
Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan
Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä
Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.
Invisible Heroes -draamasarja kertoo ainutlaatuisen suomalaisen sankaritarinan Chilessä
Uusi draamasarja kertoo suomalaisen sankaritarinan.
Tositapahtumiin pohjautuva draama Invisible Heroes kertoo uskomattoman suomalaisen sankaritarinan Tapani Brotheruksen (Pelle Heikkilä) ja Ilkka Jaamalan (Ilkka Villi) diplomaattityöstä Chilessä 1973 tapahtuneen Pinochetin juntan vallankaappauksen jälkeen. Diplomaatti ja ihmisoikeusaktivismin edelläkävijä Tapani Brotherus pelasti arviolta yli 2000 poliittista pakolaista vapauteen turvaan Pinochetin juntan hirmuhallinnolta. Ihmisten pelastaminen tehtiin Suomen virallisten ulkopoliittisten linjausten ulkopuolella, salassa ja ilman virallista lupaa.
Musiikkituottaja ja muusikko Pekka Aarnio 1947–2019
Agit-Prop: Kenen joukoissa seisot
Taistolaisliikkeen tunnuslaulun runoili Auliikki Oksanen.
Aulikki Oksasen "Kenen joukoissa seisot" -kappale nousi 1970-luvun taistolaisliikkeen tunnuslauluksi. Siitä tuli myös pysyvä osa Agit-Propin ohjelmistoa.
Guldgurkorna: Jamie Foyers
Folkin kulttitrio ja skottiballadi Espanjan sisällissodasta.
1960-luvun suomifolkin kulttiyhtye Guldgurkorna esittää tarinan skottilaisesta telakkatyöläisestä, joka kaatui tasavaltalaisten riveissä Espanjan sisällissodassa.
Agit Prop -yhtyeestä tunnettu Pekka Aarnio on kuollut
Aarniolla oli myös merkittävä tuottajan ura.
Pitkän linjan toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 1948–2019
Anna-Kaisa Hermunen kritisoi toimittajia
Vähissä olivat tahot, jotka säästyivät kritiikiltä.
Vähissä olivat tahot, jotka säästyivät kritiikiltä, kun pitkän linjan toimittaja ja juontaja Anna-Kaisa Hermunen avautui median ja journalismin tilasta Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2013.
Suomen Televisio: Hermunen haastattelussa
Hermunen puhuu julkisen ja yksityisen elämän rajoista.
Yleisradion ohjelmistoa muutettiin 1990-luvun alussa, ja Suomen Televisio -niminen makasiiniohjelma oli ruudussa alkuvuonna 1993. Ohjelmassa vieraili toimittaja Anna-Kaisa Hermunen, jota Paula Lehdistö haastatteli julkisen ja yksityisen elämän rajoista.
Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen on kuollut
Hermunen kuoli pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana.
Toivottuja lasten ja nuorten seikkailuja
Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja
Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.
Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.
Tartsan Koivula seikkaili suomalaisessa leppämetsässä
Uolevi Nojosen kirjoittama nuortendraama vuodelta 1980.
Anssi Viljamaa huikkaa toukokuisen jumppatunnin päätteeksi haluavansa olla Tartsan Koivula. Leppämetsän kuningas perustaa kavereineen salaseuran, johon kuuluu luonnollisesti myös Jane. Uolevi Nojosen nuortenkirjaan perustuva draama valmistui vuonna 1980.
-
Kolarikorjaamossa kummittelee
Neliosainen lastensarja vuodelta 1987.
-
Kuusikko ja Kuoleman varjot
Kuusikko ja kuoleman varjot on lastensarja vuodelta 1997.
-
Kultainen salama -kerho selvittää kaahariauton tapauksen
Taru Mäkisen nuorten seikkailusarjan tv-ohjaus vuodelta 1994
-
Kultainen salama -kerho jäljittää miljoonakeikan roistot
Taru Mäkisen nuorten seikkailusarjan tv-ohjaus vuodelta 1994
Radiodraaman aarteita
Ari Peltosen The teenage years of Anssi kertoo pojan ja hänen äitinsä suhteesta
Ohjelma joutui ronskin kielenkäyttönsä tähden jäähylle.
Ari Peltosen toimittama ”Anssi” kuului Radiomafian kuunnelluimpaan antiin. Teinien suosima ohjelma joutui ronskin kielenkäyttönsä tähden välillä jäähyllekin.
Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä
Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa
Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.
Knalli ja sateenvarjo toukokuussa: Herrahissi sekä Pikku vieras
Knalli ja sateenvarjo -jaksoja kuunneltavissa Areenassa
Rakastettu Knalli ja sateenvarjo palaa Yle Areenaan. Julkaistavat jaksot valitaan suosituimpien joukosta, kuunnellen aiempia yleisöäänestyksiä ja Knalli ja sateenvarjo -faneja.
Muusikko ja säveltäjä Pekka Airaksinen 1945–2019
Pekka Airaksinen, avantgardea saunamökistä
The Sperm -yhtyeen musiikillinen johtaja haastattelussa.
1960-luvulla helsinkiläisen The Sperm -yhtyeen musiikillisen johtajan mökissä laajennettiin tajuntaa ja tehtiin musiikillisia seikkailuretkiä.
Undergroundin ja avantgarden kummisetä Pekka Airaksinen: ”Kyllä me ymmärrettiin, että ei tätä kukaan tajua”
Suuri yleisö ei tajua Airaksisen taiteesta yhtään mitään.
Suomen underground taisteli sähköhammasharjoja vastaan
Toimittaja Osmo Jokinen kartoitti Suomen orastavaa vastakulttuuria vuonna 1968.
Suomi ensimmäistä kertaa miesten jääkiekon MM-kultaan 7.5.1995
Se on siinä!
Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon MM-kultansa vuonna 1995.
Suomi voitti vuonna 1995 ensimmäisen maailmanmestaruutensa jääkiekossa. Antero Mertarannan selostuksesta on tullut osa kansakunnan kollektiivista äänimuistia.
Jääkiekon ensimmäinen MM-kulta sai suomalaiset sekaisin
Jääkiekon maailmanmestaruutta juhlittiin useita päiviä.
Katso tv-lähetys ja valokuvagalleria kultaparaatista sekä otteita Kauppatorin kansanjuhlasta.
Kotikadun 9. ja 10. kausi Areenassa
"Ihan karsee slummi" – Kotikadun kaudella kymmenen muutetaan Helsingin Kallioon
Kotikadun kymmenes kausi nyt Areenassa.
Kotikadun kymmenes kausi (jaksot 306-339) tuo suuria muutoksia. Pitkään Helsingin Korkeavuorenkadulla asuneet naapurit muuttavat Kallioon.
10 vuotta sitten
Piilotetut puoluerahat
Mistä tulevat kansanedustajia tukevien puolueiden rahat?
Toukokuussa 2008 alkanut vaalirahakohu ei ehtinyt laantua ennen seuraavia eduskuntavaaleja vuonna 2011. Asiaa on puitiin niin lehtien palstoilla kuin oikeudessakin. Mutta mistä tulevat kansanedustajia tukevien puolueiden rahat?
Antti Paalasen Pirunkeuhkon palkeet haukkovat henkeä
Hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille.
Pirunkeuhko on Antti Paalasen säveltämä hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille ja osa nykyajan pelimannin taiteellista tohtorintutkintoa. Pitskun kulttuurikirkossa marraskuussa 2009 taltioitua konserttia tukevat graafikko David Reillyn videoprojisoinnit sekä kuvaaja Kimmo Kajaston kameratyöskentely, ohjaajana on Elina Heiskanen.
Krishna-liike Suomessa
Hare, Krishna ja Rama!
Onnellinen hymy kareilee oranssiin kaapuun verhoutuneen miehen huulilla. Mies on Krishna -liikkeen jäsen ja sitoutunut noudattamaan liikkeen oppia ja elämäntapaa, periaatteita, jotka kieltävät monille välttämättömät nautinnot.
20 vuotta sitten
Hui Hai Hiisi! Hiisivuoren sankareita olivat ihmislapset
Suosittua satuseikkailua esitettiin 1999–2000.
Keijukaisneito Berenike ja Matti Menninkäinen käyvät ikuista taistoa hirmuisen Hiiden ilkeyksiä vastaan. Koska taikaolennot eivät voi Hiiden mahdille mitään, joudutaan turvautumaan ulkopuolisten apuun. Syntyykö Hiisivuoressa sankareita, kun apuun kutsutaan ihmislapsia?
Riihimäen koomikkolupaukset Aku ja Janne
Nuoret teatterilaiset vuonna 1999 kuvattuina.
Aku Hirviniemi ja Janne Kataja olivat vuonna 1999 nuoria teatterilaisia, joiden koomikon lahjat ovat ainoastaan heidän kotikaupunkinsa asukkaiden tiedossa.
Kimmo Kiljunen ja maailman kansallisliput
Kimmo Kiljunen esittelee Karjakolle eri maiden lippuja.
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen esittelee Iltalypsyn karjakolle eri maiden lippuja. Kiljusella on kaikkien itsenäisten valtioiden ja joidenkin itsehallinnollisten alueiden liput (pienoiskoossa).
50 vuotta sitten
1960-luvun tv-uutiset tekivät huumeista mustavalkoista draamaa
Huumeuutisissa käytiin hyvän ja pahan taistelua.
Huumeista tuli 1960-luvun lopulla yksi tv-uutisten uusista kohuaiheista. Varhaiset huumeuutiset viljelivät mieluusti dramatiikkaa: miljööt olivat hämäriä, kohtaukset tiheätunnelmaisia, ja hyvän ja pahan välillä kulki jyrkkä raja. Ralf Fribergin aloitettua Ylen uutispäällikkönä vuonna 1965 uutisia reivattiin reippaasti räväkämpään suuntaan.
Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä
Uutistoimitus tutki naisten sukupuolista häirintää.
Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa. Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi.
Miss Uimahalli
Hyvinkään uimahallissa valittiin vuonna 1969 Miss Uimahalli. Kilpailijat joutuivat antamaan näytteen myös uimataidostaan.
Hyvä naapuri on kuin lottovoitto!
Rakkaat, raivostuttavat naapurit – lottovoittajien tarina Seitsemän nyt Areenassa
Seitsemän on katsottavissa vuoden Areenassa.
Lottoaminen ja naapurikateus, siinäkö suomalaisten lempipuuhat? Näiden teemojen ympärillä pyörivät Areenaan julkaistavat sarjat Seitsemän (2001), Rivitaloelämää (1989) ja Kotirappu (1987). Kaikki kolme sarjaa ovat katsottavissa Areenassa vuoden ajan.
Pääministeri ja Irak-vuoto
Pääministeri-elokuva on tulkinta Irak-skandaalista – Jonna Järnefelt Anneli Jäätteenmäen roolissa
TV-elokuva on tulkinta vuoden 2003 Irak-skandaalista.
Anneli Jäätteenmäen pääministeriero on Suomen poliittisen lähihistorian dramaattisimpia tapahtumia. Syksyllä 2009 ensi-iltansa saanut tv-elokuva Pääministeri on tulkinta vuoden 2003 Irak-skandaalista.
Irak-vuoto johti pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroon
Eduskuntavaaleista 2003 muodostui SDP:n ja keskustan mittelö
Vuoden 2003 eduskuntavaalit muodostuivat SDP:n ja keskustan kaksintaisteluksi. Ankarassa kisassa pääministerin paikasta lyömäaseeksi nousi ns. Irak-vuoto. Pari kuukautta myöhemmin jupakka johti pääministeri Anneli Jääteenmäen eroon ja hallituksen kaatumiseen.
Seitsemän
Kaikkien aikojen lottopotti! Rivitaloyhtiön lottoporukka joutuu arvonnan jälkeen odottamaan kolme viikkoa ennen kuin voitot maksetaan uusille miljonääreille. Odotus saa naapuruksista esille sellaisia haaveita, mielihaluja, salaisuuksia ja tunteita, joita he tuskin itsekään tunnistavat. Ja mihin...
Rivitaloelämää
Uusperheen koti on kuin unelma. Huonekalujen lisäksi paikkaansa hakevat sinun, minun ja meidän lapset sekä anoppi, naapurit ja asenteet. Ilpo ja Marita ovat moderneja ja menestyviä. Uraa pukkaa, kuten myös laskuja, finnejä ja yllätysvieraita. Mobira on, vaan onko niitä arvoja - tai näkkileipää...
Kotirappu
Talkoita, tunteita, riitoja ja remontteja - Metsäkeitaan lähiössä kotirapun salaisuudet ovat yhteisiä. Naapuruksina asuvat Anttilat, Eskolat, Jaakkolat ja Makkoset sekä Nina, Kalle, Tyyne, Liimatainen ja Jutta. Lisäihmeteltävää taloyhtiöön tuovat aina idearikas nuoriso sekä asukkaiden luona...
Lotossa voittaminen on helppoa, kun tietää oikeat numerot
Lottovoittajan elämä ei ole pelkkää auvoa.
Suomalaiset ovat lottorakasta kansaa: jopa 3 miljoonaa aikuista ruksii lottonumeroita vuosittain. Oikeiden numeroiden valintaan käytetään ties mitä vippaskonsteja ja uskomuksia. Mutta lottovoitto ei ole pelkästään siunaus. Edessä voi olla ystävyyssuhteiden katkeaminen ja muualle muuttaminen.
Kuka sanoi ja mitä? – testaa tietämyksesi!
Perseen myynti ja nahkurin orret – testaa tietosi Suomen poliitikkojen letkautuksista!
Kuka sanoi ja mitä? – testaa tietämyksesi!
Suomen monenkirjavassa poliittisessa historiassa on sanansäilä lentänyt niin istuntosaleissa kuin turuilla ja toreilla. Monet lausahdukset ovat jääneet elämään aivan omaa elämäänsä vielä vuosien jälkeenkin. Elävä arkisto koosti niitä leikkimieliseen testiin. Kuka sanoi ja mitä? – testaa tietämyksesi!
Koijärvi-liikkeellä merkittävä vaikutus suomalaiseen luonnonsuojelutyöhön
Luonnonsuojelijat saapuvat Koijärvelle – ympäristöaktivistit kahleissa lintujärven puolesta keväällä 1979
Joukko nuoria kerääntyi forssalaisen järven patotyömaalle.
Joukko nuoria kerääntyi forssalaisen lintujärven patotyömaalle keväällä 1979 ja esti alkamassa olleet kaivuutyöt. Luonnonsuojelijat saapuivat Koijärvelle noin viikko laskuojan aukaisemisen jälkeen. Mukana olivat mm. tulevat kansanedustajat Ville Komsi ja Osmo Soininvaara.
Koijärven kaivinkone kettinkeihin
Luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä estääksen ruoppauksen.
Helsingin vesipiiri jatkoi Koijärven laskuojan ruoppaamista toukokuussa 1979. Kuun puolivälin jälkeen luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen estääkseen työt.
"Menkää hipit töihin!" - Suomalainen ympäristöaktivismi täyttää 40 vuotta
Suomalainen ympäristöaktivisti haastaa muttei riehu.
Kahleissa Koijärvellä ja ilmastomarssilla Helsingissä - suomalainen ympäristöaktivisti haastaa mutta ei riehu.
Korvamatosketsejä ja ikimuistoisia hahmoja Kummelista
Kummelin pääministerin maa peri tämän rehellisyyden
Kaikki Pääministeri-sketsit vuoden 1999 Kummeleista.
Pääministeri Jermu on kiitettävän rehellinen mies, vaikka hänen poliittinen itsesuojeluvaistonsa onkin tämän tästä hukassa.
-
-
"Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta
Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.
-
"Mä oon ihan loppu..." – B. B. Korhonen Kummelin Musacornerissa
Rockelämäntapojen veteraanilla ei mene hyvin.
-
Kummelin rekiltä roikkuvat krapulamiehet
Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.
Iltalypsy palasi Areenaan
Iltalypsylle Areenaan! Listasimme kuusi syytä katsoa ysärin suosikkisatiiria
Iltalypsy vuodelta 1994 Areenassa vuoden ajan.
Iltalypsy toi lamanjälkeiseen Suomeen ohjelman, jonka lyhyissä jaksoissa analysoitiin valtaa pitävien tekemisiä räikeän huumorin avulla. Areenaan on nyt julkaistu 24 jaksoa vuodelta 1994. Jaksot ovat katsottavissa vuoden ajan.
-
Erikoistoimittaja Aimo Surakka raportoi
Toimittaja Surakan edesottamuksia Iltalypsy-ohjelmassa.
-
Iltalypsy - karjakon paljastukset
Liisa Rimpiläisen radiohaastattelu vuodelta 2006.
-
Lipposen valitut ärinät Iltalypsyssä
Pääministerin yrmeys oli ohjelman imitaatioiden kestoaihe.
-
Luetuimmat
Palkittu draamasarja kertoo ajasta, joka muovasi nyky-Norjaa pysyvästi
Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla
Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.
Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.
Sámegielat arkiivvat rahpasit – Yle Sápmin radioarkiston aarteita
Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat
Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis
Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.
Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost
Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.
Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.
Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz
Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.
Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.
Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten arjesta vuonna 1979
Dokumenttisarja suomalaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta.
Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.
Niin kasarii ja ysärii – nostalgiset nuortensarjat
Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden
Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.
Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).
Susikoira Roi hurmasi myös nuorten tv-sarjana – pääosan esittäjästä Paavosta tuli monelle idoli
Nuortenkirjasta syntyi suosittu tv-sarja vuonna 1987.
Susikoira Roi on Jorma Kurvisen kirjoittama nuortenkirjojen sarja, josta Yleisradio on tehnyt kaksi televisiodramatisointia. Vuonna 1987 valmistunut ensimmäinen Susikoira Roi -nuortensarja kertoo koululaispoika Tomista, joka löytää metsästä sidotun ja poikien kivittämän koiran.
Pirunnyrkki-jännityssarjassa teinipoika tutkii isänsä outoa kuolemaa
Pirunnyrkki-sarjassa Sakke tutkii isänsä kuolemaa
Saken isä on kuollut tapaturmassa sorakuopalla, eikä kukaan ollut todistamassa tapahtunutta. Vai oliko kuolema sittenkään tapaturma?
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa
Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi
Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.
Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.
-
Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin
Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta
-
Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"
Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.
-
Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä
Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.
-
"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään
Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.
Toivotut klassikkosarjat
Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa
Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.
Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.
Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta
Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.
Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.
Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhenäytelmästä
Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus
Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä Myrskyluodolla vuosina 1842-1899. Tarinan taustalla oli kirjailijan oma henkilökohtainen tragedia.
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Viihdesarjoja 1970–2000-luvuilta
Sisko ja sen veli, Velipuolikuu, Tankki täyteen, Jopet-show, Kummeli, Reinikainen...
Draamasarjoja 1970–2000-luvuilta
Heikki ja Kaija, Rintamäkeläiset, Metsolat, Pakanamaan kartta, Kotikatu, Milkshake...
Lasten- ja nuortensarjoja 1970–2000-luvuilta
Tarkkis, Tiina, Läskilinssi, Aasi, Morso ja Mouru, Siamin tytöt, Reetta ja Ronja, Kaatis...
Kotimaisia elokuvia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun
Liian paksu perhoseksi, Palmu-elokuvat, Täällä Pohjantähden alla, Tukkijoella, Manillaköysi, Akseli ja Elina...
Dokumentteja 1960–2010-luvuilta
Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...
Asiaohjelmia ja tutkivaa journalismia 1940–2010-luvuilta
Maan mainiot, MOT, Ajankuvat, Suomi postiauton ikkunasta, Rikostarinoita historiasta, Ei vanhene koskaan...
Musiikkiohjelmia 1960–2000-luvuilta
Hittimittari, Lista TOP 40, Musiikki-tv, Viuluviikarit, Iltatähti, Pohjoismainen videolista, Q ja tähdet, Groovymeisseli..
Lyhytfilmejä ja katsauksia
Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi
Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.
Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.
