Kohti hohtavia hankia
Talvilomalaisia houkutellaan Suomen hangille 1960-luvun lyhytelokuvassa
Perinteiseen talvilomailuun kuuluu hiihto ja reippailu.
Suomalaiseen talvilomailuun on aina liittynyt vahvasti ajatus ulkona urheilemisesta ja etenkin hiihtämisestä. Vuonna 1964 valmistuneessa filmissä esitellään talvimatkailun mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Siinäkin hiihtäminen hohtavilla hangilla on loman riemukas kohokohta.
Hiihtolomalle Lapin hohtaville hangille
Lapissa on ajatonta kauneutta ja jylhää rauhaa
Missään muualla ihminen ei tunne sellaista vapautta ja äärettömyyden riemua kuin Lapin hangilla. Lapissa on ajatonta kauneutta ja jylhää rauhaa, runoilee Carl-Erik Creutz vuonna 1951 valmistuneessa matkailufilmissä.
Mikko Alatalon laskettelukoulu
Laskettelu se on tarttuva tauti, ota oppia ja nauti!
Alppitohtorin vastaanotto alkaa. Pipo päähän ja suksi takajalkaan. Laskettelu se on tarttuva tauti, ota oppia ja nauti.
Toivottuja lasten- ja nuortenohjelmia Areenassa
Onko pakko pukea paikatut pöksyt? Villahousupakko ja muut veikeät lastenohjelmat ystävyydestä nyt Areenassa
Villahousupakko ja muita lastenohjelmia Areenassa.
Miten käy, kun isä pakottaa pukemaan villahousut? Miten uudesta asuinpaikasta löytää ystäviä? Voiko jalkine puhua? Tällaisiin kysymyksiin vastaavat nyt Areenaan julkaistavat Villahousupakko, Kolmas pyörä, Aikapoika ja mono sekä moni muu 1970- ja 1980-luvulla ilmestynyt lastenohjelma.
Kaikki yhden puolesta – Hurja joukko ja muita nuortensarjoja nyt Areenassa
Hurja joukko, Big Bang ja muita nuortensarjoja Areenassa.
"Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta", vannovat ystävyyttään väkivaltaiselle kostoretkelle lähtevät tytöt sarjassa Hurja joukko. Nuorten kapinaa ja kasvamisen vaikeuksia kuvaavat sarjat Big Bang, Tää ei jää tähän ja Enon opetukset.
Korvamatosketsejä ja ikimuistoisia hahmoja Kummelista
”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut
Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.
Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.
-
"Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta
Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.
-
"Ze helicoptör and ze pölöt!" – Kummelin kielikurssi à la Peter and Castello
Kummelissa seurattiin englannin kielikurssia läheltä.
-
Kummelin rienaavat ja riehuvat varikset raakkuivat "Heii kaverii!"
Kukapa ei olisi kärsinyt ivallisesti raakkuvista variksista?
-
Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa
Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.
Radiodraaman aarteita
50 vuotta sitten
Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin
Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969
Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.
Lasse Virén pääsi ulkomaanvoittojen makuun Ruotsi-ottelussa 1969
Lasse Virén juoksi ensimmäisen aikuisten maaottelukultansa perinteisessä kamppailussa Ruotsia vastaan syyskuussa 1969. Nelinkertainen olympiavoittaja on pitänyt tapahtumaa mieluisimpana urheilumuistonaan.
Teinien seksivalistusnäytelmä kohahdutti Seinäjokea vuonna 1969
Seinäjoen nuorisoteatterin keväällä 1969 valmistama seksuaalivalistusesitys herätti ennakkoon jyrkkää paheksuntaa, mutta näytelmän nähneiden mielestä aiheesta oli jo aikakin kertoa avoimesti. "Yhdyntä on siis terveellisin, tärkein ja hauskin inhimillinen urheilulaji", nuoret näyttelijät julistivat iloisesti.
20 vuotta sitten
Kalle Palanderin MM-voitto 1999
Pujottelija Kalle Palander toi Suomelle yllättäen maan ensimmäisen alppilajien maailmanmestaruuden vuonna 1999.
Riihimäen koomikkolupaukset Aku ja Janne
Nuoret teatterilaiset vuonna 1999 kuvattuina.
Aku Hirviniemi ja Janne Kataja olivat vuonna 1999 nuoria teatterilaisia, joiden koomikon lahjat ovat ainoastaan heidän kotikaupunkinsa asukkaiden tiedossa.
"Elämähän on hirveän kivaa, kun elämällä on tarkoitus" – Kalle ja Maija Könkkölä rakkaudesta ja vammaisuudesta
Dokumentti kahden toimeliaan vammaisen avioliitosta 1999.
Nuorena sokeutunut arkkitehti Maija Könkkölä ja kävelykykynsä jo lapsena menettänyt poliitikko Kalle Könkkölä kertoivat avioliitostaan vuonna 1999 Suomalaisia rakkaustarinoita -sarjassa.
10 vuotta sitten
Kaikki Reinikaiset vm/2009
Kaikki Reinikaiset järjestyksessä.
Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.
Sikainfluenssa
Sikainfluenssa levisi koko Suomeen marraskuussa 2009. Pandemialla oli tähän mennessä osuutta jo useahkon ihmisen kuolemaan.
Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista
Toimittaja Anna Laine lähti Viroon
Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt.
Darude on Suomen vuoden 2019 euroviisuedustaja
Darude löi läpi kuin myrsky – Sandstorm ei laannu vieläkään
Elektronisen musiikin superhitti on kestänyt aikaa.
Darude eli Ville Virtanen oli ensimmäinen brittilistojen kärkipäähän yltänyt suomalainen. Sandstorm-single myi vuonna 2000 miljoonia kappaleita. Elektronisen musiikin superhitti on kestänyt aikaa ja erilaisia orkesterisovituksia.
Ensiesityksessä Darude feat. Sebastian Rejman: Superman – Ylistys arjen sankareille
Katso Superman-musiikkivideo ja lue kappaleen taustat.
Daruden toinen UMK19-kilpailukappale on nimeltään Superman. Katso tästä musiikkivideo ja lue Daruden kommentit kappaleesta!
Ensiesityksessä Darude feat. Sebastian Rejman: Release Me – Keikkailevan isän synninpäästöpyyntö
Katso Release Me -musiikkivideo ja lue kappaleen taustat.
Daruden ensimmäinen UMK19-kilpailukappale Release Me on nyt julkaistu. Katso tästä uunituore musiikkivideo ja lue kappaleen taustat!
Momo ja aikavarkaat nyt Areenassa
Yksi taito Momolla oli parempi kuin kenelläkään muulla: hän osasi kuunnella. Momo kuunteli kaikkia, koiria ja kissoja, sirkkoja ja sammakoita, vieläpä sadetta ja puiden suhinaakin. Ja kaikki puhui hänelle omalla tavallaan." Harmaat herrat haluavat lopettaa ajan turhakäytön, kuten laulamisen tai...
Uppo-Nalle
Pienellä Reeta-tytöllä on kotona Laulava Lintukoira, mutta hän toivoo rauhallisempaa ja läheisempää ystävää. Hän tapaa rannalle kelluvan likomärän Uppo-Nallen, josta tulee hänen ikioma ystävänsä. Uppis on omalaatuinen otus, joka on sekoitus reipasta kokeilijaa ja syvämietteistä keskustelijaa....
Uppo-Nalle ja Nukku-Ukko
Uppo-Nalle, Reetan ja Laulavan Lintukoiran seikkailut jatkuvat niin unessa kuin valveillakin. Kati Outinen ja Taisto Oksanen lukevat Elina Karjalaisen iki-ihanan klassikon.
Uusi päivä alkaa uudelleen – kaksi ensimmäistä kautta nyt Areenassa
Uuden päivän ensimmäinen jakso
Uusi päivä koittaa! Kausi 1, osa 1. "Tyvestä puuhun noustaan." Vilma aloittaa lukion. Minna menettää asiakkaansa. Aleksi ja Elina todistavat elämän ihmeitä. (U)
Koe Uusi Päivä uudelleen alusta
Fanien toive toteutuu vihdoin!
Uuden Päivän uskolliset fanit ovat jo pitkään toivoneet näkevänsä sarjan uudelleen alusta. Nyt heidän toiveensa toteutetaan! Uuden Päivän 1. ja 2. kausi julkaistaan Yle Areenassa 15.2.2019.
Testaa tietosi UP:n 1. tuotantokaudesta
Uuden Päivän ensimmäinen kausi nähtiin vuosina 2010-2011.
Uuden Päivän ensimmäinen kausi nähtiin vuosina 2010-2011. Testaa, kuinka hyvin muistat sen tapahtumat. Onnea matkaan!
Laulaja Olli Lindholm 1964–2019
Olli Lindholm oli mies Yöstä – katso ja kuuntele suosikkilaulajan esiintymisiä vuosien varrelta
Dokumentissa seurataan Olli Lindholmin elämää.
Dokumentissa vuodelta 2010 seurataan Olli Lindholmin elämää ja muistellaan lapsuutta ja nuoruutta Porissa ja Pomarkussa. Lindholm kertoo dokumentissa tärkeistä ihmisistä uransa varrella ja esittelee lapsuuden ja nuoruuden maisemiaan. Artikkeliin on koottu Yön ja Lindholmin kappaleita sekä haastatteluita kolmelta vuosikymmeneltä.
Rockmuusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä 60 vuotta
Röyhkä, Dave, Melleri, Mauri Kunnas ja Markku Into sensuroimattomina
Suomirockin sensuroimaton historia -sarjan kolmas julkaisu painottuu kirjallisesti. Haastatteluissa Dave Lindholm, kirjailijaboheemi Arto Melleri ja muusikko-kirjailija Kauko Röyhkä. Toimitus valitsi näiden seuraksi lastenkirjoillaan kansainväliseksi tähdeksi nousseen Mauri Kunnaksen ja underground-veteraani, kirjalija Markku Innon.
Röyhkeä Röyhkä vm/1980
”Keskiluokka on unohdettu!” toteaa Röyhkä.
Oululaistulokas nousi julkisuuteen piruillen suomalaiselle rock-kulttuurille: ”Keskiluokka on unohdettu!” hän toteaa Tuubin haastattelussa.
Mauri Sariolan pyynnöstä huolimatta: 500 kg lihaa
Sovituksia Antti Archreniuksen ja Uuno Kailaksen runoista.
Yhtye 500 kg lihaa esitteli näkemyksiään ja kokeellisia sovituksia Antti Archreniuksen ja Uuno Kailaksen runoista. Kirjailija Mauri Sariola ei vakuuttunut.
Luistele tähtien kanssa!
Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella
Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.
Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!
Mäkihyppylegenda Matti Nykänen 1963–2019
Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta
Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.
Matti Nykänen ja viihdettä V-tyylillä
Mäkihyppyuransa jälkeen Matti Nykänen siirtyi viihdeuralle.
Mäkihyppyuransa jälkeen Matti Nykänen siirtyi viihdeuralle. Hän teki debyytin poplaulajana ja kokeili välillä stripparin ammattia. Vuonna 2006 hän itse oli kokoillan elokuvan aiheena.
"Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla
Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.
Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.
Luetuimmat
Elävän arkiston katsotuimpia Areenassa
Tove Idström (1954–2019) kirjoitti naiset vahvoiksi
Ilman kavaluutta -sarjassa nainen ei suostunut olemaan uhri
Neliosainen tv-sarja vuodelta 1996.
Tove Idströmin käsikirjoittama ja Peter Lindholmin ohjaama neliosainen Ilman kavaluutta on trilleri 1990-luvun lamasta ja Paulasta, joka joutuu entisen poikaystävänsä huijaamana tämän pankkilainan maksajaksi. Sarja esitettiin TV1:ssä tammikuussa 1996.
Liian paksu perhoseksi -elokuva rikkoi katsojaennätyksiä
Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi
Ketosen Kaisu on topakka työihminen, mutta liian paksu perhoseksi. Sisko Istanmäen samannimiseen romaaniin pohjautuva tv-elokuva rikkoi ensiesityksellään katsojaennätyksiä.
Keskustelua elokuvan käsikirjoittamisesta
Idström, Bardy ja Ripatti Kinoklubissa vuonna 2006.
Kinoklubi-keskusteluohjelmassa (2006) puhutaan käsikirjoittamisesta ja siitä, onko suomalainen käsikirjoittaminen kriisissä. Vieraina ohjelmassa ovat käsikirjoittajat Tove Idström, Aleksi Bardy ja Mika Ripatti. Ohjelman juontajan Manu Haapalaisen ensimmäinen keskustelukumppani Tove Idström (1954–2019) on pitkän linjan käsikirjoittaja mutta hän myös opettanut käsikirjoittamista.
Työn orja
Työn orja on mustavalkoinen komedia uralleen elävästä nykyaikaisesta virkanaisesta. Kiihkeän työnarkomaniansa takia hänellä ei ole aikaa edes tehdä töitä. Vai onko kaiken takana pohjaton laiskuus? Käsikirjoitus on Tove Idströmin ja ohjaus Taru Mäkelän.
Jumalan kaikki oikut
Tove Idströmin käsikirjoittaman sarjan Inkeri on nainen, jolle sopii yrittäjyys lain molemmin puolin. Laillisten yhtiöitten ohella Inkeri pyörittää myös tuottoisaa paritustoimintaa. Kun ilotyttö tulee raskaaksi ja samaan aikaan tuttavapariskunta kärsii lapsettomuudesta, on aika laajentaa liiketoimintaa.
Ihanat naiset rannalla
Claes Olssonin elokuva 1960-1970-luvun kesäpäivistä. Miten Bellasta ja Rosasta tuli rantanaisia, ja miten heidän ystävyytensä käy? Tove Idströmin käsikirjoittama elokuva perustuu Monika Fagerholmin romaaniin. Rooleissa: Marika Krook, Micke Rejström, Onni Thulesius, Åsa Karlin, Nicke Lignell.
Akvaariorakkaus
1990-luvun klassikkoelokuva kahden nuoren suhteesta. Tove Idströmin käsikirjoitus pohjautuu Anna-Leena Härkösen romaaniin. Ohjaus Claes Olsson. Päärooleissa: Tiina Lymi, Nicke Lignell, Minna Pirilä, Satu Silvo, Antti Virmavirta.
Buresboahtin Sápmái – Tervetuloa Saamenmaahan!
Leuddit ovat kolttakansan salattu muisti
Laulut kantavat tietoa suvun ja yhteisön historiasta.
Kolttasaamelaisten perinteiset laulut ovat vuosisatojen ajan kantaneet tietoa suvun ja yhteisön historiasta ja tavoista. Sota ja evakkoon joutuminen katkaisivat pienen kansan kulttuuriperinteen, kun nykypäivä ei enää rakentunut eilisen varaan.
Joiku ei tarvitse sanoja
1970-luvulla kuvatussa saamenkielisessä ohjelmassa kuullaan lähes hypnoottisia joikuja Lapin jylhissä maisemissa. Nils-Aslak Valkeapää puhuu joikujen merkityksestä.
Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi?
Koululaitos yritti tehdä saamelaisista suomalaisia.
Suomi tuli Saamenmaahan -elokuva nosti keskusteluun kipeän aiheen saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. A-studion toimittaja Katri Makkonen haastattelee ensi-iltatunnelmissa pakkosuomalaistaneen koulun käyneitä saamelaisia.
Dokumenttien kertomaa
Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle
Ahkku - Isoäiti kertoo saamelaisen poropaimenen elämästä.
Vuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana.
Paimentolaissaamelaiset jutaavat talvesta kesään
Dokumentti seuraa Norjan paimentolaissaamelaisten elämää.
Kaunis ja tunnelmallinen dokumentti 1970-luvulta seuraa Norjan paimentolaissaamelaisten porojutausta eli heidän pitkää vaellusta porojen kanssa Norjan ja Suomen rajalta Jäämeren rannalle. Matkaa porojen kesälaitumille säestää Henrik Otto Donnerin herkkä musiikki.
Inarinsaamelaisista tuli Inarinmaan vähemmistö
Ensimmäinen inarinsaamenkielinen tv-dokumentti.
Inarijärven rannat autioituivat, ja ennen niin rikkaat vedet olivat köyhtyneet kaloista. Inarinsaamelaisten kohtaamia muutoksia kuvasi ensimmäinen inarinsaamenkielinen tv-dokumentti vuonna 1983.
Sámegielat arkiivvat rahpasit – Yle Sápmin radioarkiston aarteita
Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat
Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis
Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.
Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost
Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.
Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.
Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz
Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.
Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.
Kotikatu koukuttaa – hyppää mukaan
Mikä on mur ja mistä Eeva suuttui? Testaa tietosi ja katso Kotikadun yhdeksäs kausi Areenasta!
Kotikadun yhdeksäs kausi on nyt katsottavissa.
Kotikatu on pian puolivälissä! Suosittua perhesarjaa tehtiin yhteensä 589 jaksoa. Nyt Areenaan julkaistavalla sarjan yhdeksännellä kaudella edetään jo jaksoon 305 asti eli yli puolenvälin.
Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi
Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja
Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu.
Kotikadun 17 vuotta pähkinänkuoressa
Tapahtui vuosina 1995–2012
Tämä artikkeli kertoo kursorisesti sen, mitä Kotikadussa vuosina 1995–2012 tapahtui.
Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten arjesta vuonna 1979
Dokumenttisarja suomalaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta.
Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.
Niin kasarii ja ysärii – nostalgiset nuortensarjat
Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden
Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.
Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).
Susikoira Roi hurmasi myös nuorten tv-sarjana – pääosan esittäjästä Paavosta tuli monelle idoli
Nuortenkirjasta syntyi suosittu tv-sarja vuonna 1987.
Susikoira Roi on Jorma Kurvisen kirjoittama nuortenkirjojen sarja, josta Yleisradio on tehnyt kaksi televisiodramatisointia. Vuonna 1987 valmistunut ensimmäinen Susikoira Roi -nuortensarja kertoo koululaispoika Tomista, joka löytää metsästä sidotun ja poikien kivittämän koiran.
Pirunnyrkki-jännityssarjassa teinipoika tutkii isänsä outoa kuolemaa
Pirunnyrkki-sarjassa Sakke tutkii isänsä kuolemaa
Saken isä on kuollut tapaturmassa sorakuopalla, eikä kukaan ollut todistamassa tapahtunutta. Vai oliko kuolema sittenkään tapaturma?
Kahdeksan surmanluotia kokonaisuudessaan ja pysyvästi katsottavissa
"Viina se ol kaiken pahan alku" – Kahdeksan surmanluotia on Mikko Niskasen mestariteos
Mikko Niskasen vuoden 1972 elokuva Pihtiputaan tragediasta.
Mikko Niskasen tv-elokuva ei kuvannut vain keskisuomalaista tragediaa vaan myös puutetta, syrjäytymistä sekä herrojen ja unohdetun kansan välistä kuilua. Neliosainen tv-elokuva on katsottavissa pysyvästi Yle Areenassa.
Mikko Niskanen kokosi Surmanluoteja kivien ja kantojen päällä
Ohjaaja oli suunnitellut jo lopettavansa elokuvauransa.
Mikko Niskanen suunnitteli maaseudun ahdinkoa kuvanneen päätyönsä ateljeetyömaallaan. Sitä ennen hän oli suunnitellut jo heittävänsä koko elokuvauransa sikseen.
Pienviljelijöitä-sarjassa Mikko Niskanen palasi dokumentoimaan muuttuvan maaseudun ongelmia
Pienviljelijät olivat Niskaselle tärkeä ja rakas aihepiiri.
Keskisuomalaiset pienviljelijät olivat elokuvaohjaaja Mikko Niskaselle tuttu ja rakas aihepiiri. Dokumenttisarjan tuottajana ja tekijänä Niskanen palasi vuonna 1973 tähän hänelle tärkeään aiheeseen.
Fennadaklassikot Areenassa – skrollaa julisteita ja valitse leffa!
Jännitystä Tyrisevällä – Pirunpellon kaikki kaudet Areenassa
Tunnetko tapaukset Tyrisevältä? Testaa tietosi Pirunpelto-sarjasta ja katso lisää Areenasta!
Pirunpellon kaikki kaudet nyt Areenassa.
Oletko katsonut Pirunpelto-sarjan tarkkaan? Kokeile, miten hyvin tunnet sarjan faktat! Pirunpellon kaikki neljä tuotantokautta on nyt Areenassa. Sarja on katsottavissa vuoden ajan.
Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa
Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi
Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.
Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.
-
Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin
Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta
-
Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"
Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.
-
Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä
Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.
-
"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään
Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.
Toivotut klassikkosarjat
Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa
Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.
Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.
Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta
Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.
Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.
Myrskyluodon Maija on tarina kirjailijan omasta murhenäytelmästä
Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus
Myrskyluodon Maija on Anni Blomqvistin romaaneihin pohjautuva saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä Myrskyluodolla vuosina 1842-1899. Tarinan taustalla oli kirjailijan oma henkilökohtainen tragedia.
Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia
Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia
Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Sarjasta on katsottavissa 38 jaksoa Areenassa.
Rikostarinoita Suomesta: Buffalo Beefin pamaus
Ravintola Buffalo Beefin pamaus.
Lokakuun 31. päivänä 1990 aamuyöllä kello 03:00 räjäytettiin ravintola Buffalo Beef Espoossa. Ravintola tuhoutui täysin ja vaurioitti samassa talossa toimivaa autoliikettä.
Rikostarinoita Suomesta: Jatimatic-ryöstöt
Kaivokselan postikonttorin ryöstö 1993.
Tiistaina 12. tammikuuta 1993 kello 09:16 tapahtui Vantaan Kaivokselan postikonttorissa törkeä ryöstö. Sisälle konttoriin oli kävellyt kaksi naamioitunutta miestä.
Elävän arkiston nettiradio
Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.
Yhteiset tarinamme
Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin
Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.
-
Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin
-
Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.
-
Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.
Jos synnyit 1970-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1970-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1980-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1980-lukulaisen silmin Yle ja Suomi saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.
Jos synnyit 2000-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi
Näyttääkö Yle sinusta vaikkapa tältä?
Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa
Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa
Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.
Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.
Viihdesarjoja 1970–2000-luvuilta
Sisko ja sen veli, Velipuolikuu, Tankki täyteen, Jopet-show, Kummeli, Reinikainen...
Draamasarjoja 1970–2000-luvuilta
Heikki ja Kaija, Rintamäkeläiset, Metsolat, Pakanamaan kartta, Kotikatu, Milkshake...
Lasten- ja nuortensarjoja 1970–2000-luvuilta
Tarkkis, Tiina, Läskilinssi, Aasi, Morso ja Mouru, Siamin tytöt, Reetta ja Ronja, Kaatis...
Kotimaisia elokuvia 1950-luvulta 2000-luvun alkuun
Liian paksu perhoseksi, Palmu-elokuvat, Täällä Pohjantähden alla, Tukkijoella, Manillaköysi, Akseli ja Elina...
Dokumentteja 1960–2010-luvuilta
Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...
Asiaohjelmia ja tutkivaa journalismia 1940–2010-luvuilta
Maan mainiot, MOT, Ajankuvat, Suomi postiauton ikkunasta, Rikostarinoita historiasta, Ei vanhene koskaan...
Musiikkiohjelmia 1960–2000-luvuilta
Hittimittari, Lista TOP 40, Musiikki-tv, Viuluviikarit, Iltatähti, Pohjoismainen videolista, Q ja tähdet, Groovymeisseli..
Lyhytfilmejä ja katsauksia
Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...
Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi
Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi
Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.
Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.
Filmivälähdyksiä vapaaseen käyttöön
Filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918
Mykkiä filmiotoksia 1940–1970-luvuilta sekä vuodelta 1918 tarjolla vapaasti kaikkien käyttöön Vimeo-palvelussa.
Äänitehosteet kuuluvat maailmalle
Ylen äänitehostekokoelman aarteita tarjolla Freesound-palvelussa.
Valokuvia vapaaseen käyttöön
Valokuva-arkiston aarteita flickr-palvelussa
Voit ladata vanhoja valokuvia.
Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä
Arkivet: Tove Jansson läser Tove Jansson
Tove Janssons (1914-2001) mumintroll har spridits över hela världen och det går i dag att hitta allt från mumintvålar till kylskåpsmagneter. Här kan ni lyssna på när Tove Jansson läser ur sina böcker.
Metatiedot ladattavissa
Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.
Yle Arkistomyynti
Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.
Arkisto-ohjelmia myös Teemalla ja Areenassa
Teeman Elävä arkisto näyttää aarteita menneisyydestä torstai-iltaisin.
