Hyppää pääsisältöön

Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten muuttuvasta arjesta vuonna 1979

Dokumenttisarja suomalaisten arjesta ja vapaa-ajan vietosta.

Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.

Uusi vuosi ja vanhat radiodraamajulkaisut jatkuvat! Tammikuussa vielä lohikäärmeitä ja Uppo-Nallea

Radiodraamaa lapsille, nuorille ja varttuneemmillekin.

Tammikuussa 2019 höristellään muun muassa aina 1960-luvulta lähtien lasten mielikuvitusta kiihottaneita lohikäärmeitä. Ysäri-lapsia aikanaan viihdyttänyt iki-ihana Uppo-Nalle palaa myös korvataajuksille loruilemaan. Tekijäpuolelta pääosassa on käsikirjoittaja Asko Martinheimo, jonka tuotannosta julkaistaan runsas valikoima kuunnelmia.

N.Y.T NYT tarjosi uutisohjelmaa nuorille

Muotihuumeita, matematiikan vaikeutta ja Tallinnan yöelämän saatananpalvojia – Nuorten uutisissa kaikki aiheet olivat "in"

Nuorten uutisia esitettiin televisiossa vuosina 1993–1997

Vuosina 1993–1997 televisiossa esitetty nuorten uutis- ja ajankohtaisohjelma N.Y.T. NYT – Nuorten uutiset toi tv-vastaanottimiin nuorten ilmiöitä laidasta laitaan sekä käsitteli niitä omalla suorasukaisella tyylillään. Ohjelman ankkureina toimivat toimittajat Heli Koskela ja Jani Juntunen.

Niin kasarii ja ysärii – nostalgiset nuortensarjat

Kahdeksan surmanluotia kokonaisuudessaan ja pysyvästi katsottavissa

Alkoholi valistuksen ja kiistojen kestoaiheena

Matti Kassilan muistolle

Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

Neljäs Palmu-elokuva valmistui vuonna 1969

Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.

Karismaattinen komisario Palmu ylsi ikoniksi Matti Kassilan ohjauksessa

Waltarin Palmut kääntyivät Kassilan käsissä hittielokuviksi

Matti Kassilan 1960-luvun alussa ohjaamat, Mika Waltarin teoksiin perustuvat Komisario Palmu -elokuvat ovat klassikkoelokuvia isolla alkukirjaimella. Elävä arkisto tarjoaa niistä katsottavaksi kokonaisuudessaan kaksi: Kaasua, komisario Palmun sekä Tähdet kertovat, komisario Palmun. Jälkimmäinen sai alkunsa edellisen ensi-illassa.

Elokuu on raadollinen elokuva ihmissuhteista, alkoholismista ja toteutumattomista unelmista

Palkittu elokuvaklassikko on nyt pysyvästi Areenassa.

Elokuu (1956) on Matti Kassilan käsikirjoittama ja ohjaama elokuva, jota pidetään kiistatta yhtenä suomalaisista elokuvaklassikoista. Se pohjautuu Frans Emil Sillanpään samannimiseen kirjaan vuodelta 1941. Elokuva sai ilmestyttyään yhteensä kuusi Jussi-palkintoa ja se edusti Suomea Cannesin elokuvajuhlilla 1957.

Alaviitteitä Elmun, Lepakon ja Radio Cityn merkkihahmon, Christian Moustgaardin, tarinaan

Claes Olsson ja Christian Moustgaard haastateltavina ohjelmassa Maanalaista menoa.

Helsingin underground 1960-luvulla

Psykedeliaa, anarkismia ja kommuunielämää.

Eikan pumpusta Nissenin kahvilaan, Vanhalle, undergroundtalolle ja Vapaaniemen kommuuniin. Vuonna 1968 Ultra-lehti uhosi anarkismia ja Torsti Koskinen kitki huumeita Helsingistä.

Christian Moustgaard oli Lepakon vahva mies

Lepakko – Helsingin rockpäämaja

Christian Moustgaard oli Lepakon vahva mies.

Helsingin Ruoholahden vanhasta rähjäisestä maalivarastosta tuli ensin alkoholistien yömaja Liekkihotelli ja sitten elävänmusiikin yhdistys Elmun toimitalo Lepakko, jossa toimi myös paikallisradioasema Radio City. Lepakko ehti olla pari vuosikymmentä Helsingin rockkulttuurin tärkein keskus.

Henkilökuva akateemikko Kustaa Vilkunasta

Talonpoikainen akateemikko Kustaa Vilkuna oli Urho Kekkosen kaveri ja luotettu

Kustaa Vilkuna oli talonpoikaisen elämänmuodon asiantuntija.

Akateemikko Kustaa Vilkuna (1902-1980) tunnettiin erityisesti kansatieteen ja talonpoikaisen kulttuurin asiantuntijana. Presidentti Urho Kekkosen ystäväpiiriin kuulunut Vilkuna oli myös politiikan ja monen muun alan taustavaikuttaja. Kekkonen kutsui häntä Kutturaksi.

Korvamatosketsejä ja ikimuistoisia hahmoja Kummelista

"Hyvä Holkeri!" – Kummelin Saldo oli taloussatiiri lama-Suomesta

Tynnyripukuinen laman uhri ja aikakauden tutut nimet.

Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Talven tunnelmaa

Karhu ottaa kunnon talvitorkut

Karhu kömpii talven tullen puolen vuoden nokosille.

Suomen kansalliseläin karhu kömpii talven tullen muutaman kuukauden nokosille. Pimeimmän ja lumisimman kauden karhu köllöttelee pesässään vararavinnon turvin. Puolen vuoden unien jälkeen karhu kirmaisee taas kesän riemuihin.

Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat

"Pitäähän nämä saada ihmisten kuultavaksi" – tuottaja Markus Partanen taisteli jazzlegendat radioon

Jazzlegendojen matka arkistoista eetteriin.

Markus "Markka" Partasen tuottama ja toimittama Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -ohjelma tarjoilee häkellyttävän kattauksen suurimpien jazztähtien konsertteja Suomen jazzelämän kulta-ajalta. Eetteriin vapautetaan mm. John Coltranen, Ella Fitzgeraldin, Miles Davisin ja Duke Ellingtonin keikat 1960-luvulta.

Asiaohjelmia, dokumentteja, radiodraamaa ja musiikkia koko vuoden täydeltä

Radiodraaman arkistot aukesivat vuonna 2018 – muista kuunnella ainakin nämä viisi

Toivottua radiodraamaa julkaistiin mittavasti vuonnna 2018.

Yhä vain toimme Areenaan Ylen radiodraaman parhaimmistoa. Pitkin vuotta 2018 julkaistiin palkittuja kuunnelmia, muistetuimpia luentoja, reilusti yleisötoiveita sekä tietysti kiinnostavia arkistolöytöjä. Radion runsaudensarveen hukkuu helposti, mutta näin vuoden lopuksi muistutamme ainakin näistä viidestä kokonaisuudesta.

Tellervo Koivisto 90 vuotta

Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

Jännitystä Tyrisevällä – Pirunpellon kaikki kaudet Areenassa

Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa

Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi

Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.

Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.

Toivotut klassikkosarjat

Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.

Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.

"Olen halunnut neuvoa, miten ihmisten pitäisi elää."

Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Mummoilu on vasta elämää – nyt Areenassa

Areenan kenties kasarein tapaus on Mummo

Mummo-sarja nyt Areenassa.

Mummo-sarjassa Annan rakas ystävä on mummi. Tämä mummi ei vain leivo pullaa tai kudo sukkaa, vaan hakkeroi pankkiin ja varastaa rahaa, maalaa graffiteja sekä eläytyy koiraksi niin vahvasti, että perhe unohtaa, että mummi on mummi. Mummo-sarja on nyt vuoden verran katsottavissa ja se on kenties eniten 1980-luvun loppua huokuva ohjelma, mitä Areenasta löytyy.

Oukei! Kätevä emäntä nyt Areenassa

Arki on niin hassua, siksi tehtiin Kätevä emäntä – neljä kautta nyt Areenassa

Kätevän emännän neljä kautta nyt Areenassa.

Vaikka Kätevä emäntä oli ensimmäisiä pääasiassa naisten tekemiä sketsisarjoja, ei sen huumori ollut miesvastaista, muistuttaa tuottaja Sirpa Bertling. Päinvastoin, piikin saivat usein tuntea naiset itse. Monesta hahmosta, kuten toimiston Raijasta, tuli niin suosittu, että näyttelijä Minna Kivelä esittää erikoista hahmoa yhä edelleen.

Missä Queenin kappaleessa laulettiinkaan näin?

"So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

Linnunradan pianobaari kokonaisuudessaan ja pysyvästi katsottavissa

"Muistan, miten Juice piti minua kädestä kiinni ja halusi vain puhua" – Linnunradan pianobaarissa artisteille annettiin kaikki tarvittu aika

Maria Guzeninan musiikkisarjaa esitettin vuonna 1998.

Toimittaja Maria Guzenina emännöi Linnunradan pianobaaria läpi vuoden 1998. Seppo Pietikäisen kanssa ideoidussa musiikkisarjassa kuultiin kovia kotimaisia, mutta myös Suomessa tuntemattomampia, Euroopan vaihtoehtomusiikin kuninkaallisia. Musiikkiesityksiä ryydittivät pitkät keskustelutuokiot, jotka tehtiin muusikkojen ehdoilla.

Ysärihitit ja klassikot raikuivat Linnunradan pianobaarissa 1998

Maria Guzeninan musiikkisarjaa esitettin vuonna 1998.

Toimittaja Maria Guzeninan emännöimä televisioitu avaruuskapakka, Linnunradan pianobaari leijui musiikkitaivaan tähdistön rajattomuudessa vuonna 1998. Ohjelma esityksineen ja haastatteluineen onkin oiva läpileikkaus ajan musiikki-ilmastosta. Muun muassa näitä kappaleita suomalaiset kuuntelivat 1990-luvun lopussa.

Rikostarinoita Suomesta -sarjan rikoksille yhteistä oli vain se, että ne olivat tosia

Rikostarinoita Suomesta -sarja esitteli kotimaan rikoksia

Rikostarinoita Suomesta -sarja on rikosaiheinen dokumenttisarja, jota esitettiin Yleisradiossa 2001–2009. Sarjan tarinat perustuvat todellisuudessa tehtyihin rikoksiin. Artikkelissa on myös sarjan tuottajan Markku Kaireksen haastattelu, jossa hän kertoo sarjan syntytaustoista. Sarjasta on katsottavissa 38 jaksoa Areenassa.

Sukella Julmahuviin

Keravalainen munamies inhimillisti automarketin palveluita – Studio Julmahuvi raportoi

Marko Strömin mielikuvituksellinen keino kilpailuun.

Kilpailun kiristyessä automarkettiyrittäjät ryhtyivät keksimään mitä mielikuvituksellisempia keinoja voittaakseen maksavat asiakkaat puolelleen. Studio Julmahuvin raportissa tavataan keravalainen Marko Ström, joka on päättänyt panostaa investointien sijaan inhimillisyyteen.

Hiisivuoren kaikki seikkailut nyt Areenassa

Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

Matti Menninkäinen (Riku Suokas) ja Berenike tähtikilpi (Anu Tuomi-Nikula).

Hui Hai Hiisi! Hiisivuoren sankareita olivat ihmislapset

Suosittua satuseikkailua esitettiin 1999–2000.

Keijukaisneito Berenike ja Matti Menninkäinen käyvät ikuista taistoa hirmuisen Hiiden ilkeyksiä vastaan. Koska taikaolennot eivät voi Hiiden mahdille mitään, joudutaan turvautumaan ulkopuolisten apuun. Syntyykö Hiisivuoressa sankareita, kun apuun kutsutaan ihmislapsia?

Venny – rakkautta ja luomisen tuskaa

Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

"Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

Kotikatu koukuttaa – hyppää mukaan

Luotoloiden perheessä ristiäiset, hautajaiset ja salattua rakkautta – Laura Malmivaara lohduttaa pappina Kotikadun kahdeksannella kaudella

Kotikadun jaksot 239–272 on julkaistu Areenaan.

Kotikadun kahdeksannella kaudella Luotolan perhe kokee menetyksen ja yksi keskeinen hahmo poistuu sarjasta. Johanneksenkirkon uudeksi pastoriksi saapuu Tuija Kangasharju (Laura Malmivaara), josta tulee nopeasti monen asukkaan olkapää. Sarjaan tulee myös toinen tuore hahmo, kun Bensis saa uuden kokin. Kotikadun kahdeksas kausi on nyt Areenassa. Kotikadun jaksot 206–272.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

10 vuotta sitten

Laura Lepistö

Laura Lepistöstä Euroopan mestari 2009

Lepistö luisteli kultaa Helsingin EM-kisoissa vuonna 2009.

Taitoluistelija Laura Lepistö luisteli kultaa Helsingin EM-kisoissa vuonna 2009. Suomen EM-menestyksen täydensivät Susanna Pöykiön pronssi ja Kiira Korven viides sija.

Madonnafans på Busholmen

Madonna Helsingissä 6.8.2009

Madonnan ensimmäinen konsertti Suomessa.

85 000 katsojaa saapui Helsingin Jätkäsaareen popin kuningattaren ensimmäiseen Suomen-konserttiin.

20 vuotta sitten

50 vuotta sitten

Valokuvamalli 1960-luvun muotivaatteissa ohjelmasta Euromuoti (1969)

Euromuoti 1969

Missikisoille sukua oleva tv-toteutus

Keväällä 1969 järjestettiin Helsingissä vetävään tyyliin korkeatasoinen, nuorille suunnittelijoille kohdistettu kansainvälinen huippumuotikisa.

Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista

Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa.

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Dokumentteja 1960–2010-luvuilta

Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...

Lyhytfilmejä ja katsauksia

Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...

Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto