Hyppää pääsisältöön

"Kaamosaikaan mieli menee ylös alas"

Kaamos tulee - pelastukoon ken voi

Kaamos tulee – pelastukoon ken voi!

Pimeyden vaikutus suomalaiseen kansanluonteeseen

Kirjailija Joni Skiftesvik johdattaa villisti assosioivaan vuoden 1992 dokumenttiin, joka tutkii pimeyden ja kylmyyden vaikutusta suomalaiseen kansanluonteeseen.

Nainen ja mies katsovat toisiaan hämärässä

Ihmisiä kaamoksen keskellä

Elämää valon ja pimeän rajalla.

"Tämä on maa kaukana pohjoisessa valon ja pimeän rajalla. Tämä on maa, jota ei alunperin ole ihmisen asumaksi tarkoitettu, maa jolle entisaikojen matkakirjailijat mielellään antoivat nimen hysteria."

Kaamos kuriin valohoidoilla

Suomen pimeää talvea koitetaan selättää monin tavoin.

Suomen pitkää ja pimeää talvea koitetaan selättää monin tavoin. Auringonvalon vähetessä olemattomiin on apua haettu erilaisin valohoitomenetelmin.

"Olen halunnut neuvoa, miten ihmisten pitäisi elää."

Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

Muistatko nämä?

Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Toivottu joulukalenteri Areenassa

Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Nostalgisia joulukalentereita jokaiselle päivälle

Elävän arkiston joulukalenterit

Vuosien varrella Ylen joulukalentereissa on nähty toilailevia taikka tähysteleviä tonttuja, puhuvia marionettihevosia ja kuultu tunnelmallisia satuja vesivärimaalausten ohessa. Elävään arkistoon kootut, päivittäiset kalenteriotteet tarjoavat joulunodotuksen lisäksi kurkistuksen menneeseen.

Kohuissa ryvettynyt poliitikko Pentti Tiusanen

Ohjelmia parisuhdeväkivallan syistä ja vaikutuksista

Rakastetun pianistin värikäs elämä

Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti säestäjä, improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

Noita Nokinenä ihastutti radiossa

Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

"Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.

Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

Missä Queenin kappaleessa laulettiinkaan näin?

"So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

Yleisön toiveesta

Kirjastot kaikille

Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

Linnan juhlia ja tasavallan vaiheita

Linnan juhlista tuli Suomen tärkein mediatapahtuma

Linnan juhlat vetää koko kansan tv:n ääreen.

Televisiokamerat päästettiin itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan mukaan 1950-luvulla, mutta radio oli ollut paikalla jo aiemmin. Ensimmäiset suorat lähetykset Linnan juhlista nähtiin jo heti tv-toiminnan alkuvuosina, mutta suora lähetys vakiinnutti paikkansa itsenäisyyspäivän illassa vasta 1980-luvulla. 2000-luvulla Linnan juhlat keräsi tv:n ääreen jopa pari miljoonaa suomalaista.

Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita

Presidentit kautta aikain kuvina ja äänessä.

Elävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. Varhaisimmistakin presidenteistä löytyy liikkuvaa kuvaa, sillä filmille on aikoinaan taltioitu muun muassa virkaanastujaispuheita. Ja mitä pidemmälle mennään, sitä enemmän löytyy myös epävirallisempaa kuvamateriaalia – presidentit ovat tulleet lähelle kansaa television välityksellä ja esitelleet niin harrastuksiaan kuin lemmikkejään.

Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush 1924–2018

Matti Kuusla 1933–2018

Lumilinna toi mainetta ja kunniaa 1965 – mimiikan ja musiikin iloittelu oli kielimuurit ylittävää tv-viihdettä

Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan iloittelu

Suomalaisen tv-viihteen kansainvälinen läpimurto oli legendaarinen viihdeohjelma ja musiikillinen ilottelu Lumilinna. Olavinlinnassa paukkupakkasilla kuvattu fantasia osoitti, että suomalaisen tv-viihteen uudistajat olivat ajan hermolla ja kansainvälistä huippua. Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan käsikirjoittama ohjelma voitti arvostetun Montreux’n Kultaisen ruusun vuonna 1965 kansainvälisillä viihdeohjelmafestivaaleilla.

VEK oli 1960-luvun viihteen voima-trio – katso ryhmän sketsejä

Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan viihdettä.

Jukka Virtasen, Aarre Elon ja Matti Kuuslan VEK-ryhmä oli 1960-luvun Yle-viihteen ydinporukkaa. Matti Kuusla teki omissa nimissään viihdesarjoja Piikkis (1964), Me krokotiilit (1966), Me sisiliskot (1967), ja Matti´s´how (1967), joissa VEK:n muut jäsenet vierailivat. Kuuslan ohjelmissa satirisoitiin politiikkaa aivan uudella rohkeudella.

Vanhat sarjat uusin silmin katsottuna

14-vuotias Erkki katsoi vanhoja nuortensarjoja: "Välillä pitkäveteistä, mutta jännitystä ei puutu!"

Susikoira Roi, Pirunnyrkki, Pertsa ja Kilu, Suolaista vettä

Olin TET-harjoittelussa Elävässä arkistossa ja sain tehtäväksi katsoa vanhoja nuortensarjoja. Katsoin sarjoja nimeltä Susikoira Roi (1985), Pertsa ja Kilu (1970), Suolaista vettä (2002) sekä Pirunnyrkki (1990). Kommentoin tässä blogissa sarjoja, ja kerron mitä niistä pidin.

Kotimaisia diskokuninkaallisia

Mummoilu on vasta elämää – nyt Areenassa

Areenan kenties kasarein tapaus on Mummo

Mummo-sarja nyt Areenassa.

Mummo-sarjassa Annan rakas ystävä on mummi. Tämä mummi ei vain leivo pullaa tai kudo sukkaa, vaan hakkeroi pankkiin ja varastaa rahaa, maalaa graffiteja sekä eläytyy koiraksi niin vahvasti, että perhe unohtaa, että mummi on mummi. Mummo-sarja on nyt vuoden verran katsottavissa ja se on kenties eniten 1980-luvun loppua huokuva ohjelma, mitä Areenasta löytyy.

Oukei! Kätevä emäntä nyt Areenassa

Arki on niin hassua, siksi tehtiin Kätevä emäntä – neljä kautta nyt Areenassa

Kätevän emännän neljä kautta nyt Areenassa.

Vaikka Kätevä emäntä oli ensimmäisiä pääasiassa naisten tekemiä sketsisarjoja, ei sen huumori ollut miesvastaista, muistuttaa tuottaja Sirpa Bertling. Päinvastoin, piikin saivat usein tuntea naiset itse. Monesta hahmosta, kuten toimiston Raijasta, tuli niin suosittu, että näyttelijä Minna Kivelä esittää erikoista hahmoa yhä edelleen.

Tuhansien tarinoiden Andy McCoy

Keittiömestari ja tv-kokki Veijo Vanamo 1927–2018

Linnunradan pianobaari kokonaisuudessaan ja pysyvästi katsottavissa

"Muistan, miten Juice piti minua kädestä kiinni ja halusi vain puhua" – Linnunradan pianobaarissa artisteille annettiin kaikki tarvittu aika

Maria Guzeninan musiikkisarjaa esitettin vuonna 1998.

Toimittaja Maria Guzenina emännöi Linnunradan pianobaaria läpi vuoden 1998. Seppo Pietikäisen kanssa ideoidussa musiikkisarjassa kuultiin kovia kotimaisia, mutta myös Suomessa tuntemattomampia, Euroopan vaihtoehtomusiikin kuninkaallisia. Musiikkiesityksiä ryydittivät pitkät keskustelutuokiot, jotka tehtiin muusikkojen ehdoilla.

Ysärihitit ja klassikot raikuivat Linnunradan pianobaarissa 1998

Maria Guzeninan musiikkisarjaa esitettin vuonna 1998.

Toimittaja Maria Guzeninan emännöimä televisioitu avaruuskapakka, Linnunradan pianobaari leijui musiikkitaivaan tähdistön rajattomuudessa vuonna 1998. Ohjelma esityksineen ja haastatteluineen onkin oiva läpileikkaus ajan musiikki-ilmastosta. Muun muassa näitä kappaleita suomalaiset kuuntelivat 1990-luvun lopussa.

Kotikatu koukuttaa – hyppää mukaan

Luotoloiden perheessä ristiäiset, hautajaiset ja salattua rakkautta – Laura Malmivaara lohduttaa pappina Kotikadun kahdeksannella kaudella

Kotikadun jaksot 239–272 on julkaistu Areenaan.

Kotikadun kahdeksannella kaudella Luotolan perhe kokee menetyksen ja yksi keskeinen hahmo poistuu sarjasta. Johanneksenkirkon uudeksi pastoriksi saapuu Tuija Kangasharju (Laura Malmivaara), josta tulee nopeasti monen asukkaan olkapää. Sarjaan tulee myös toinen tuore hahmo, kun Bensis saa uuden kokin. Kotikadun kahdeksas kausi on nyt Areenassa. Kotikadun jaksot 206–272.

Sukella Julmahuviin

Keravalainen munamies inhimillisti automarketin palveluita – Studio Julmahuvi raportoi

Marko Strömin mielikuvituksellinen keino kilpailuun.

Kilpailun kiristyessä automarkettiyrittäjät ryhtyivät keksimään mitä mielikuvituksellisempia keinoja voittaakseen maksavat asiakkaat puolelleen. Studio Julmahuvin raportissa tavataan keravalainen Marko Ström, joka on päättänyt panostaa investointien sijaan inhimillisyyteen.

Hiisivuoren kaikki seikkailut nyt Areenassa

Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

Matti Menninkäinen (Riku Suokas) ja Berenike tähtikilpi (Anu Tuomi-Nikula).

Hui Hai Hiisi! Hiisivuoren sankareita olivat ihmislapset

Suosittua satuseikkailua esitettiin 1999–2000.

Keijukaisneito Berenike ja Matti Menninkäinen käyvät ikuista taistoa hirmuisen Hiiden ilkeyksiä vastaan. Koska taikaolennot eivät voi Hiiden mahdille mitään, joudutaan turvautumaan ulkopuolisten apuun. Syntyykö Hiisivuoressa sankareita, kun apuun kutsutaan ihmislapsia?

Venny – rakkautta ja luomisen tuskaa

Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

"Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

Eläköön Ransu!

Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa

Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi

Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.

Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.

Toivotut 1960-luvun klassikot

Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

Eila Roine muistelee Heikki ja Kaija -sarjanäytelmää: "Se osui suoraan kansan sydämeen"

Roineen yksi rakastetuimmista rooleista oli Kaija Lehtinen.

Heikki ja Kaija on suomalainen sarjanäytelmä, jota näytettiin televisiossa vuosina 1961–1971. Sarja kertoo tamperelaisen Lehtisen perheen elämästä. Ohjelma on osana Toivotut-draamajulkaisuja. Sarjan toinen päätähti, Eila Roine, pohtii Elävän arkiston haastattelussa sarjan suosiota ja kertoo tarinoita kulissien takaa.

Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

Vahvoja naisia toivotuissa draamoissa ja dokumenteissa

Tove Jansson kertoo elämästään omin sanoin

"Taiteilijoita ei pidä ottaa niin vakavasti."

"Äitini opetti, ettei taiteilijoita pidä ottaa niin vakavasti, vaikka taiteilijat työskentelevätkin vakavammin kuin muut ihmiset", mietti Tove Jansson vuonna 1984 käsikirjoittamassaan ohjelmassa. Tärkeä osa työskentelyä ja elämää olivat kesät Klovharussa. Näemme myös läheltä, miten muumit muuttuvat kolmiulotteisiksi.

Suomen ensimmäinen naisakateemikko Pirjo Mäkelä korjasi urallaan kansanterveyttä

Pirjo Mäkelä oli Suomen ensimmäinen naisakateemikko.

Suomen ensimmäinen naisakateemikko, professori emerita Pirjo Mäkelä (1930—2011) teki elinaikanaan mittavan työn rokotteiden ja mikrobitutkimuksen parissa. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikainen bakteeriosaston johtaja ei jättänyt tutkimustyötä tai Kansanterveyslaitosta taakseen eläkkeelläkään, vaan jatkoi uurastustaan vuosikymmenten ajan. Hän menehtyi pitkän sairauden uuvuttamana marraskuussa 2011.

Kirsti Doukas – maalaistytöstä korumuotoilun huipuksi

Kirsti Doukas on kotimaisen korumuotoilun isoimpia nimiä.

"Koru on kuin pieni taideteos, joka kulkee ihmisen mukana", kertoo Kirsti Doukas, yksi Suomen tunnetuimmista korumuotoilijoista. Hän on kultaseppä, taiteen maisteri ja Kalevala Korun muotoilujohtaja. Vuosina 1994–2010 Doukas toimi saman yrityksen pääsuunnittelijana. Tosi tarina: Hopeinen tahto (2001) kertoo ujon maalaistytön määrätietoisesta matkasta korumuotoilun huipulle.

Saaristokooste kuljettaa Haapasaaresta Hailuodolle saakka

Merikartan reunoilla – suomalaista saaristoa linssin läpi

Lähde saaristomatkalle arkisto-ohjelmien parissa.

Viettelevien postikorttimaisemien ohella osa saaristoromantiikan lumoa on eristäytyneisyys ja meren mahdin edessä nöyrtyminen. Kaukaiset luodot ja autiot majakat eivät lakkaa kiehtomasta venematkailijoita, mutta millaista on syrjäinen saaristolaiselämä paikallisväestön silmin? Nosta ankkuri ja lähde Elävän arkiston luotsaamalle merimatkalle Suomenlahdelta Perämerelle saaristoaiheisten dokumenttien parissa.

Toivotut: Myrskyluodon Maija

Myrskyluodon Maija monella tavalla

Suuri osa suomalaisista tuntee Lasse Mårtensonin ennen kaikkea Åke Lindmanin ohjaaman Myrskyluodon Maija televisioelokuvan musiikin säveltäjänä ja soittajana. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty 14 versiota sarjan rakastetusta tunnussävellyksestä, eri esittäjiltä, eri ohjelmista.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Nostalgiset listahitit ja muistelluimmat musavideot

Iltatähti tuikki poptaivaalla 10 vuotta

Megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973

Iltatähti oli Suomen suosituimpia kevyen musiikin tv-ohjelmia kautta kymmenvuotisen uransa. Elävän arkiston megapläjäys Iltatähden taipaleesta alkaa kesäkuusta 1973 ja päättyy kevääseen 1983.

”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

Mikko Alatalon isännöimä Hittimittari tarjoili kasaripopin kepeän kriittisesti

Opas Mikko Alatalon juontamiin Hittimittareihin 1985–88

Hittimittarissa yliampuvuus kisaili tyylikkyyden kanssa, tanssipop kohtasi suomirockin ja r'n'b glam-metallin, ja alueraatien tavikset rankkasivat järjestykseen supertähtiä ja tähdenlentoja. Juohevan ironinen Mikko Alatalo juonsi "rytmisen käyttömusiikin" suosikkisarjaa vuosina 1985–1988. Ennen Alataloa ohjelman keulakuvana oli vuoden verran toiminut veteraanitoimittaja Timo T. A. Mikkonen.

10 vuotta sitten

Venäläiset tankit ajoivat elokuussa 2008 Ingur-joen yli asemiin Georgian puolella

Viiden päivän turha sota

Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen.

Vuonna 2008 käytiin Georgian armeijan ja Venäjän, Etelä-Ossetian sekä Abhasian armeijoiden välinen viiden päivän sota. Sota toi esiin Kaukasuksen tilanteen. On sanottu, että Kylmä sota ei koskaan loppunut Kaukasuksella.

Toimittaja Timo-Erkki Heino ja taloustieteen nobelisti Paul Krugman (2009)

Krugman ja Amerikan lamat

Nobelisti Paul Krugman kertoo finanssikriisin syistä.

Nobelisti Paul Krugman kertoo finanssikriisin syyt, taustat ja seuraukset Timo-Erkki Heinon toimittamassa dokumentissa 2009. Laaja haastattelu on katsottavissa kokonaisuudessaan vain Elävässä arkistossa.

20 vuotta sitten

Ysärimuotia näytöksessä.

Muodin huikea 1990-luku

Vyölaukut ja nappiverkkarit, ysärimuotia parhaimmillaan.

Muistatko vielä napapaidat, paksupohjakengät, lappuhaalarit, vyölaukut, minireput, nappiverkkarit, trumpettihousut, hiusdonitsit tai salihousut? Tämä kaikki oli ysärimuotia parhaimmillaan.

Topi Pakarinen Hakupalat-ohjelmassa

Poika ja ilvesinnostus Hakupaloissa

Topi toivoi lempieläimeensä liittyviä tavaroita.

Ilveksistä innostunut Topi Pakarinen pyysi Hakupalat-ohjelmassa 1998 lempieläimeensä liittyviä tavaroita. Kiinnostus tupsukorvaan oli alkanut koulun piirustuskisasta ja ilves-keräilykansio oli vasta aluillaan. Vuotta myöhemmin Topin kokoelmat karttuivat Konsta Hietasen lahjoittamalla Poika ja ilves- elokuvan materiaalilla.

50 vuotta sitten

Tietoiskuja joka tilanteeseen

Tietoiskuja

Katso mistä kaikesta kansalaisia on valistettu.

Tietoiskut ilmestyivät televisioruutuihin 1960-luvulla. Katso mistä kaikesta katsojia on varoiteltu ja valistettu vuosien varrella.

Tekijän kertomaa

Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa:Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

“Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
Katso Areenassa: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia

Sota jakoi kansakunnan lisäksi kansan muistin

Sisällissota 1918 – punaiset muistot

Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

Sisällissodan jäljet elokuvissa

Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

Kaksi tv-draamaa sisällissodasta

Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.

Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

Toivottua draamaa sodan ja rauhan vuosista

Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan julkaistuissa elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa.

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Dokumentteja 1960–2010-luvuilta

Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...

Lyhytfilmejä ja katsauksia

Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...

Toiveenne kuullaan – katso mitä toivottuja tv- ja radio-ohjelmia on julkaistu ja tulossa seuraavaksi

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.