Hyppää pääsisältöön

Ihminen meni kuuhun puoli vuosisataa sitten

Postiautot ja maisemat hehkuvat 13 lyhytelokuvassa

Kesämaukasta Vanamon ja Kolmosen ohjeilla luonnon helmassa

Artisti nimeltä Kikka on kesän tähti

Valokuvaaja käski vain parikymppistä Kikkaa laihduttamaan 20 kiloa – “Kikka ymmärsi heti, että näin pitää tehdä, jos haluaa tähdeksi”

Miten rakentui visuaalinen brändi nimeltä Kikka?

Nännit näkyvät pinkin topin läpi, nainen katsoo kameraan. Toisessa kuvassa avonaisen farkkutakin alta ei näy paitaa vaan pelkkää ihoa, melkein toinen rintakin. Kolmannessa kuvassa pitkähihainen paita on kääritty alas niin, että olkapäät ja rintakehä ovat paljaana. Onko kuvissa naisen seksuaalisuuden soihdunkantaja vai hyväksyntää hakeva nuori nainen? Levy-yhtiön setien luoma rahasampo vai päämäärätietoinen musiikin ammattilainen? Millainen oli vahvasti visuaalinen brändi nimeltä Kikka ja miten se rakennettiin?

Elävän arkiston leikkimielinen testi Maalaiskomedioista

Nostalgisia kesämuistoja

Nuori nainen vesisuksilla

Vauhdin hurmaa vesisuksilla vuonna 1958

Vesihiihto oikein suoritettuna on talvihiihtoa helpompaa.

Vesihiihto oikein suoritettuna on talvihiihtoa paljon helpompaa, todistellaan vuonna 1958 valmistuneessa opetusfilmissä, jossa uuden muotilajin saloihin perehdytään simulaattorin avulla.

Radiodraaman aarteita

Satavuotias Mestaritonttu vie sadun lumoon

Aili Somersalon klassikkosatu täyttää sata vuotta

Aili Somersalon saturomaani Mestaritontun seikkailut täyttää tänä vuonna sata vuotta. Lumoava ja sisällöltään rikas teos on yksi rakastetuimmista suomalaissaduista. Radioteatteri teki siitä lastenkuunnelman vuonna 1986. Tarja-Tuulikki Tarsalan ohjaamassa satuseikkailussa viisasta ja sitkeää Mestaritonttua tulkitsi Ossi Ahlapuro.

Väliasemalla kohti vuotta 2038: Nämä asiat ennustettiin oikein 30 vuotta sitten

Radioteatterin scifi visioitiin tutkijoiden kanssa

Radioteatterissa toteutettiin vuonna 1988 viisi scifi-kuunnelmaa, joissa matkattiin 50 vuoden päähän. Kuunnelmien tulevaisuudenkuvat muodostettiin yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Vuoteen 2038 on vielä matkaa, ovatko ennusteet osuneet oikeaan jo nyt vuonna 2019? Kuunnelmasarjan ohjaaja tarkasteli väitteitä kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

Yleisön toivoma Rauta-aika toistaiseksi katsottavissa Areenassa

Rauta-aika kiisti kuvittavansa Kalevalaa

Komea suursarja ensiesitettiin vuonna 1982.

"Unohda Kalevala", kuului käsikirjoittaja Paavo Haavikon neuvo ohjaaja Kalle Holmbergille. Kunnianhimoinen työryhmä noudatti neuvoa, ja pitkään työstetty neliosainen Rauta-aika oli valmistuessaan vuonna 1982 sensaatio. Teoksesta muodostui vedenjakaja kalevalaisen maailman tulkintaperinteessä.

Näin ilmastonmuutoksesta puhuttiin 1980-luvulla

Kamrat-sarjat nyt katsottavissa

Ällöttävän onnellisia diskuteeraajia? Kamrat på svenska -sarja sukelsi suomalaisten stereotypioihin ruotsalaisista

Ovatko rakkaat naapurimme sellaisia kuin luulemme?

Kuusiosaisessa sarjassa vuodelta 2008 tutustutaan rakkaisiin naapureihimme, jotka "voittavat aina ja joiden pierukaan ei haise". Kamrat på svenska tuuletti suomalaisten stereotypioita mm. ruotsalaisista pehmomiehistä ja onnellisuudesta sekä ruotsalaisten loputtomasta jaarittelusta eli keskustelukulttuurista.

Erakot ovat Elävän arkiston suosituimpia sankareita

Väkevät sarjat Elämänmeno ja Pesärikko nyt Areenassa

Musiikki-tv (2006–2009) toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä

Saunova kansa

Jos ei sauna auta

Mitä sauna meille merkitsee?

Miksi sauna on meille niin rakas paikka, että ilman sitä emme voi elää? Jos ei sauna auta -ohjelmassa vuodelta 1977 pohditaan saunomisrituaalin kansallista merkityksellisyyttä ja istutaan löylyn lämmössä eri-ikäisten saunojien kanssa. Filosofisin ja tieteellisin äänepainoin puhuvat professorit ja tutkijat. Armi Ratia kertoo lauteilla käymistään neuvotteluista.

Saunaseura saunan asialla

Saunaseura on tutkinut ja tuonut esiin saunaperinnettä.

Saunaseura on tutkinut ja tuonut esiin suomalaista saunaperinnettä jo 1930-luvulta lähtien. Seuran ensimmäinen oma sauna rakennettiin Helsingin Humallahteen vuonna 1947.

Olipa kerran...

Kuka kirjoittaa elämäntarinasi?

Elämäntarinamme on sosiaalinen luomus.

Mitkä ovat elämäsi avainkohtaukset, jotka määrittelevät sinua? Ketkä ovat eniten vaikuttaneet elämääsi positiivisesti entä negatiivisesti? Muun muassa näiden kysymysten kautta voi hahmottaa elämäntarinaansa. Mutta mikä on merkityksellistä ja millainen on hyvä tarina? Sen opimme toisiltamme ja yhteisistä tarinoista.

"Ystäviä on autettava"

Elävä arkisto avaa todellisia tapahtumia Invisible Heroes -sarjan taustalla

Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

Invisible Heroes -draamasarja kertoo ainutlaatuisen suomalaisen sankaritarinan Chilessä

Uusi draamasarja kertoo suomalaisen sankaritarinan.

Tositapahtumiin pohjautuva draama Invisible Heroes kertoo uskomattoman suomalaisen sankaritarinan Tapani Brotheruksen (Pelle Heikkilä) ja Ilkka Jaamalan (Ilkka Villi) diplomaattityöstä Chilessä 1973 tapahtuneen Pinochetin juntan vallankaappauksen jälkeen. Diplomaatti ja ihmisoikeusaktivismin edelläkävijä Tapani Brotherus pelasti arviolta yli 2000 poliittista pakolaista vapauteen turvaan Pinochetin juntan hirmuhallinnolta. Ihmisten pelastaminen tehtiin Suomen virallisten ulkopoliittisten linjausten ulkopuolella, salassa ja ilman virallista lupaa.

Kotikadun 9. ja 10. kausi Areenassa

Toivottuja lasten ja nuorten seikkailuja

Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

10 vuotta sitten

Piilotetut puoluerahat

Mistä tulevat kansanedustajia tukevien puolueiden rahat?

Toukokuussa 2008 alkanut vaalirahakohu ei ehtinyt laantua ennen seuraavia eduskuntavaaleja vuonna 2011. Asiaa on puitiin niin lehtien palstoilla kuin oikeudessakin. Mutta mistä tulevat kansanedustajia tukevien puolueiden rahat?

Antti Paalasen Pirunkeuhkon palkeet haukkovat henkeä

Hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille.

Pirunkeuhko on Antti Paalasen säveltämä hypnoottinen sooloteos kolmiriviselle haitarille ja osa nykyajan pelimannin taiteellista tohtorintutkintoa. Pitskun kulttuurikirkossa marraskuussa 2009 taltioitua konserttia tukevat graafikko David Reillyn videoprojisoinnit sekä kuvaaja Kimmo Kajaston kameratyöskentely, ohjaajana on Elina Heiskanen.

Krishna-liike Suomessa

Hare, Krishna ja Rama!

Onnellinen hymy kareilee oranssiin kaapuun verhoutuneen miehen huulilla. Mies on Krishna -liikkeen jäsen ja sitoutunut noudattamaan liikkeen oppia ja elämäntapaa, periaatteita, jotka kieltävät monille välttämättömät nautinnot.

20 vuotta sitten

Hui Hai Hiisi! Hiisivuoren sankareita olivat ihmislapset

Suosittua satuseikkailua esitettiin 1999–2000.

Keijukaisneito Berenike ja Matti Menninkäinen käyvät ikuista taistoa hirmuisen Hiiden ilkeyksiä vastaan. Koska taikaolennot eivät voi Hiiden mahdille mitään, joudutaan turvautumaan ulkopuolisten apuun. Syntyykö Hiisivuoressa sankareita, kun apuun kutsutaan ihmislapsia?

Kimmo Kiljunen ja maailman kansallisliput

Kimmo Kiljunen esittelee Karjakolle eri maiden lippuja.

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen esittelee Iltalypsyn karjakolle eri maiden lippuja. Kiljusella on kaikkien itsenäisten valtioiden ja joidenkin itsehallinnollisten alueiden liput (pienoiskoossa).

50 vuotta sitten

Toimittaja Timo Putkonen haastattelee huumekauppiasta hämärässä luolassa tai tunnelissa vuonna 1968.

1960-luvun tv-uutiset tekivät huumeista mustavalkoista draamaa

Huumeuutisissa käytiin hyvän ja pahan taistelua.

Huumeista tuli 1960-luvun lopulla yksi tv-uutisten uusista kohuaiheista. Varhaiset huumeuutiset viljelivät mieluusti dramatiikkaa: miljööt olivat hämäriä, kohtaukset tiheätunnelmaisia, ja hyvän ja pahan välillä kulki jyrkkä raja. Ralf Fribergin aloitettua Ylen uutispäällikkönä vuonna 1965 uutisia reivattiin reippaasti räväkämpään suuntaan.

Miss Uimahalli

Hyvinkään uimahallissa valittiin vuonna 1969 Miss Uimahalli. Kilpailijat joutuivat antamaan näytteen myös uimataidostaan.

Sámegielat arkiivvat rahpasit – Yle Sápmin radioarkiston aarteita

Kaisa Musta poorgâi ton oovdân, ete anarâškielâ kulluuškuáđáččij radiost

Kaisa Musta maainâst sämikielâst já Rivdul škoovlâst.

Kaisa Musta asâstâlâi kálláinis Uulain Mudusjäävri riddoost, ko Ella Sarre sahhiittâlâi suu ivveest 1983. Musta tooimâi jieijâs ääigist anarâškielâ piälušteijen Sämiradio ohjelmrääđist já poorgâi meiddei Rivdul škoovlâst. Motomin Kaisa Mustast lâi taggaar tobdo škoovlâst, ete sun lâi mahte enni uáppeid, ko išedij já ravvij sämikielân párnáid.

Leeuʹd lie nuõrttsäʹmmlai jõõšǩes mainnâz

Jõnn vueʹss nuõrttsäʹmmlai musikkäʹrbbvuõđ lie leeuʹd.

Nuõrttsäʹmmlai äʹrbbvuâlaž leeuʹd lie čueʹđid iiʹjjid kuâđđjam teâđ sooǥǥ da õhttsažkååʹdd historiast da nääʹlin. Väiʹnn da evakkoäiʹǧǧ pueʹtǩǩii uʹcc meer kultturääʹrb, ko ânnʼjõžäiʹǧǧ ij leäkku raajjum jååutjõž äigga. Nuõrttsäʹmmla lie jälstam veeidõs vuuʹdest Sääʹmjânnmest Taarrest, Lääʹddjânnmest di Ruõššjânnmest di Kuâllõõǥǥâst.

Nauruhermoja hemmotellaan – kaikki jaksot katsottavissa

Fakta homma – satiiri sinun naapuristasi

Perhesarjassa kiteytyi lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki.

Vuonna 1986 tv-ruutuun ilmestyi omalaatuinen mutta riemastuttava perhekomedia, jossa kiteytyi perikansallinen lenkkimakkaran ja tuulipuvun henki. Moni tunnisti sarjan groteskeista hahmoista lähimmäisensä mutta kukaan tuskin itseään. Fakta hommaa tehtiin vuosina 1986–1987 ja 1996–1998.

Siskossa ja sen veljessä oli kaikki, sanoi Hardwick itsekin

Sarja oli Hardwickin taidonnäyte tabujen rikkomisesta

Vuonna 1986 esitetty kuusiosainen komediasarja Sisko ja sen veli onnistui yli odotusten jopa isänsä Neil Hardwickin mielestä. Tuija Ernamon ja Ilmari Saarelaisen puheenparresta kummunnut dialogi tiivistyi Hardwickin otteessa timantinkovaksi huumoriksi. Uutta olivat rytmi ja aiheet: tässä sarjassa rikottiin tabuja vastaansanomattoman ytimekkäästi.

Reinikaisia "Niin maan perusteellisesti!"

Suosikkisarjan alkuperäiset, täysimittaiset jaksot.

Konstaapeli Artturi Sakari Reinikainen oli vuosina 1978 ja 1980 esitetyn Tankki täyteen -tv-sarjan suosituimpia hahmoja. Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Merirosvoradio parodioi kattavasti koko mediakenttää

Nimensä sarja sai oikeasta ilmiöstä

Vuosina 1974–1975 esitetty Merirosvoradio oli aikansa suosituimpia viihdesarjoja. Kantavana ohjelmaideana oli vinoilla kaikille suomalaisviestimille, myös Ylelle. Tekijäjoukko oli pätevä: eri puolin kameraa toimivat mm. Pertsa Reponen, Vesa Nuotio, Neil Hardwick, Heikki Kinnunen, Leo Lastumäki, Pekka Laiho, Petra Frey... Musiikilliseen nousukiitoon nousivat Erkki Liikasen rallit sekä talonbändinä nähty ja kuultu Hullujussi.

Toivotut klassikkosarjat

Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija Areenassa

Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

Menestyssarja Rintamäkeläiset piirsi kuvan pienviljelijän sielunmaisemasta

Rintamäkeläiset oli 1970-luvun katsotuimpia sarjoja.

Maaseudulle sijoittuva sarja Rintamäkeläiset valloitti monet suomalaiskatsojat vuosina 1972–1978. Sinä aikana sarjassa ehdittiin juoda kahvia niin monta kertaa, että siitä tuli käsite. Kuvattiin siinä toki muutakin kuin kahvinjuontia – kahden pientilallisperheen edesottamuksia ja maaseudun murrosta. Sarjan kaikki 30 jaksoa ovat katsottavissa Areenassa.

Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Yhteiset tarinamme

Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

Elävän arkiston tarjontaa runsaasti Areenassa

Yle Elävä arkisto – ohjelmistoa Yle Areenassa

Areena-sovelluksissa tarjonta löytyy Kanavat-valikosta.

Tiesithän, että Elävän arkiston julkaisemia ohjelmia on jo runsaasti katsottavissa Areenan kautta. Kokosimme niitä yhteen helpommin löydettäväksi. Areena-sovelluksissa Elävän arkiston tarjonta löytyy Kanavat-valikosta. Ohjelmista voi nautiskella nettiselaimen lisäksi mobiililaitteissa ja älytelkussa.

Dokumentteja 1960–2010-luvuilta

Tove ja meri, Johan on Venninen, Seilin naiset, Sankarittaret, Pohjolan sudet, Aikamatka Kluuvissa, Yhteishaku tulevaisuuteen, Suomalaiset sotavankileirien saaristossa...

Lyhytfilmejä ja katsauksia

Malmin lentokentän vihkiäiset, Tilkassa tapahtuu, Oma tyttökouluni, Vappu Helsingissä, Tampere vuonna 1942, Sauna, Lappi nousee...

Videoita, audioita, valokuvia ja tehosteita käyttöösi

Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.

Yle Arkivet julkaisee ruotsinkielisiä arkistohelmiä

Metatiedot ladattavissa

Elävän arkiston ja Arkivetin metatiedot ovat nyt tarjolla koneluettavana datana, jota voi hyödyntää eri sovelluksissa.

Metatietosivu (beta)

Yle Arkistomyynti

Ota yhteys Yle Arkistomyyntiin, jos tarvitset Ylen tuottamaa sisältöä esim. ohjelmaasi, dvd-julkaisuun, näytelmään, näyttelyyn tai lehteen.

yle.fi/arkistomyynti

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto