Content from Ellee arkkâdâh
Main content
' /%3E%3C/svg%3E)
Puhelin ko poođij Valle Aila pááikán, te oroi tego ličij almeväldikoodán peessâm
Aili Valle muštâl ko tekniik poođij Jormokuoškân.
' /%3E%3C/svg%3E)
Juhán Antt Máárjá vuolgij tom maŋa pijguđ, ko peesâi rippâškoovlâst
Máárjá Mattus tuoijui ennuv säämituoijijd.
' /%3E%3C/svg%3E)
Aarninjaargâ Matti Aikio ráhtá kulmâ kárbá keesist, tälviv pivdá riävskáid já riämnjáid
Aarninjaargâ Matti Aikio iälá luándust.
' /%3E%3C/svg%3E)
Eero Pekka Aikio lii lamaš áimutotken 1990-lovo aalgâst Čevetjäävrist
Eero Piäkká Aikio lii áimutotken Čevetjäävri kuávlust.
' /%3E%3C/svg%3E)
Elsa já Tuomas Valle muštâlává tovláid siämmást ko opâttává anarâškielâ
Elsa já Tuomas Valle muštâlává tovláid.
' /%3E%3C/svg%3E)
Nävt šaddeh sovskammuuh já kamâspidoh
Kaisa Musta rävvee tuoijuđ kammuid já kamâspiddoid.
' /%3E%3C/svg%3E)
Tovle poođij škovlâ párnái pááikán, ige pištám kuhháá
Kierdoškovlâ poođij ulmui pááikán.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kommetáálu
Párnái jieijâs keksim párnáimainâs .
' /%3E%3C/svg%3E)
Meccivaavtâ stuárráámus pargon lâi muorâi vyebdim ulmuid 1900-lovo pelimuddoost
Sammeli Valle kiergânij leđe 36 ihheed meccivahtân.
' /%3E%3C/svg%3E)
Saijets Uulá varrij 8-ihásâžžân Angelist Pärtihân, oroi tego ličij varrim olgoenâmân
Päärtihlii Olli Saijets eellimpäälgis 1900-lovo aalgâst.
' /%3E%3C/svg%3E)
Máánu jienâ aalgij kullui Anarâš saavâin 90-lovo aalgâst
Anarâš saavâin 1991 algii kullui máánu luándujienâ.
' /%3E%3C/svg%3E)
Tovle sierâdii páccáigijn, keđgijgijn já tavdijgijn, tääl láá sierah jo liijkás ennuv mast valjiđ
Morottaja perruu tovlá já táálááh sierah.
' /%3E%3C/svg%3E)
Máárjá Kitti ij ostâm ige lijkkum leđe kansaškoovlâst
Máárjá Kitti ij lijkkum škoovlâst.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kokkárii Iŋgá lâi Päärtih škoovlâ vuosmuš čorgejeijee
Kokkárii Iŋgá lâi Päärtih škoovlâst pargoost ivveest 1954.
' /%3E%3C/svg%3E)
Inga Maarit Sietiö lâi Sämimuseo Siidast pargoost 20 ihheed
Inka Maarit Sietiö ooinij immâš Kuhmost.
' /%3E%3C/svg%3E)
Solojäävrist ässee Matti Valle muštâl kumâttâsâin
Matti Valle ooinij keessiv tažâligijd moh iä lam olmâ elleeh
' /%3E%3C/svg%3E)
Riitta Valpu Sarrest lijjii ennuv poccuuh, mut viljâ Marttin ko jaamij, te vuobdij puoh meddâl
Riitta Valpu Sarre varrij jo nuorrân Taažân.
' /%3E%3C/svg%3E)
Tovle varriistâllii kiđđuv kesipááikán já čohčuv tälvipááikán
Kesi- já tälvipääihi koskâsâš varrimmätki puovtij leđe 20 km
Unto Aikio áásá Aanaarjäävri riddoost Jolnivuonâst já tiävdá luudijd
Unto Aikio tiävdá luudijd já hirmástâl puásuipargoid.
' /%3E%3C/svg%3E)
Mari Aikio muštâl suu vuosmuu markkânmááđhist já maggaar lâi eellim suu nuorâvuođâst, 1900-lovo aalgâst
Mari Aikio päikki, eellim já vuosmuš markkân mätki.
' /%3E%3C/svg%3E)
Maht Pelsa Juhháánist šoodâi eidu Pelsa já maht Supru-nommâ šoodâi
Pelsa Juhháán lâi Högman ovdilgo suu nommâ muttui Pelsan.
' /%3E%3C/svg%3E)
Päärtihlâš Hans Paltto ráhtá muorâst nuuvt čiiŋâid, ko kevttimkáálvuid-uv
Hans Paltto lii muorâčeppi.
' /%3E%3C/svg%3E)
Auni Kaarret lii jieš-uv ráhtám nyettikievđâ já koccoon jáhálijd
Kaarret Auni muštá maht tovle rahtii kievđâ.
' /%3E%3C/svg%3E)
Aino Siiri lii kuárrum päärnis suormâid oohtân já váldám naharist ryevdiruuđâid
Aino Siiri kaartâi leđe motomijn meid tuáhtárin.
' /%3E%3C/svg%3E)
Aili Maarit Valle jođettij poostâ 14 ihheed, tom maŋa aalgij tuoijuđ
Aili Maarit Aikio lâi 60-lovo postâ-almajin.
' /%3E%3C/svg%3E)
Aila Holmberg lii šoddâm keeđgi oolâ Ševzjäävri riddoost.
Kielâ muttui anarâškielâst tavekielân ko varrij Ucjuuhân.
' /%3E%3C/svg%3E)
' /%3E%3C/svg%3E)
Stellanjaargâ oovdiš ässee, Aili Karisaari muštoost lii tovláš äigi
Kuáđist assii vistig.
' /%3E%3C/svg%3E)
Matti Kuuva eellimpargo lâi kuáivuđ kärbisjotteem väävli Pišternjaargân, Pišter-kanava
Pišter-kanava uáneed kärbismääđhi.
' /%3E%3C/svg%3E)
Valpu Aikio sorolâš äigi elimist – Espanja-tavdâ, nelgi-ihe já suátiäigi
Valpu Aikio muštâl lusis aaigijn.
' /%3E%3C/svg%3E)
Reissvuonâ kävppimätki piištij ohhoid puásuiráiđoin
Reissvuonâ kävppimääđhi muštoh.
' /%3E%3C/svg%3E)
Anna-Mari Sarre lii aassâm ubâ ellim avvees Paavisjäävri kuávlust
Anna- Maija päikki lii Aanaar já Avveel kooskâst.
' /%3E%3C/svg%3E)
Lusme-Issá maainâst: Suáđi majemuuh ääigih
Iisakki Paadar muštâl suáđi ääigist.
' /%3E%3C/svg%3E)
Elli Paltto juuđij rippâškoovlâ kulmâ oho já kierdoškoovlâ nelji oho
Elli Paltto škovlâmuštoh.
' /%3E%3C/svg%3E)
Ánná Márjá Sarre vuolgij raseš jieŋâi oolâ varriistâldijnis
Anna Mari Sarre maainâst jieijâs elimist.
' /%3E%3C/svg%3E)
Jouni Veskoniemi keesij puhelinlinjáid Anarân
Jouni Veskoniemi muštâl jieijâs pargoost.
' /%3E%3C/svg%3E)
Antero Sarre čaittâlij ergijdiskuin Lönnrot-elleekooveest
Antero Sarre muštâl Elias Lönnrot -elleekooveest.
' /%3E%3C/svg%3E)
Sáárá Márjá Sarre muuštâš Cálkku Aanti
Sáárá Márjá Sarre muštâl Cálkku-Aantist.
' /%3E%3C/svg%3E)
Kielâmiinut: Hyelkkisäänih, uási 3
Kuobžâ-Saammâl Matti čielgee hyelkkisaanijd, uási 3.
Kielâmiinut: Hyelkkisäänih, uási 2
Kuobžâ-Saammâl Matti muštâl hyelkkisaanijn, nubbe uási.
' /%3E%3C/svg%3E)
“Kufittâreh čiččâm kirho rähten”
Lahja Paltto maainâst kufittârijn.
Kielâmiinut: Hyelkkisäänih, uási 1
Kuobžâ-Saammâl Matti čielgee hyelkkisaanijd.
' /%3E%3C/svg%3E)
"Aanaar kieldâ styeredemlaasâ vyeln" – kieldâ ässeid uárnejii škovliittâsâid ivveest 1984
Aanaar kieldâ ääših ivveest 1984.
Kielâmiinut: Juuvâ oosij noomah
Kuobžâ-Saammâl Matti muštâl juuvâ oosij noomâin.
Kielâmiinut: Jaavrij oosij noomah
Kuobžâ-Saammâl Matti muštâl jaavrij oosij noomâin.
Kielâmiinut: Šoŋŋâsäänih
Kuobžâ-Saammâl Matti maainâst šoŋŋâsaanijn.
Kielâmiinut: Sijvosäänih
Kuobžâ-Saammâl Matti maainâst sijvosaanijn.
Kielâmiinut: Epičielgâ säänih
Matti Morottaja koijâdâl ulmuin epičielga saanijd.
Kielâmiinut: Väzziđ
Väzziđ-sääni suorgiittem.
' /%3E%3C/svg%3E)
Niiles Valle kaartâi roossâđ kuobžâiguin maŋgii puásuimeeccist
Kuobžâpiivdost.