Hyppää pääsisältöön

Teemat ja näkökulmat

Leea Klemola ja Klaus Klemola

Uusi elämä

Raakel Lignell

Kotiseudun puolustajat

Perhesuhteet

Urheilu

Leijonalla on myös naisen sydän - Jenni Hiirikoski pelasi nuorena poikien joukkueessa, mutta siihen tasa-arvo loppui

Naisleijonat kiekkoilivat itsensä yleisön sydämiin.

Suomen Naisleijonat kiekkoilivat itsensä suomalaisyleisön sydämiin MM-kisojen finaalissa. Tasa-arvolaki astui Suomessa voimaan 1987, mutta joukkueurheilussa se on vasta haave. Leijonakapteeni Jenni Hiirikoski ja jalkapallon maajoukkuevalmentaja Marianne Miettinen ovat kokeneet sen omissa nahoissaan.

Syöpä

Pirkko Saisio ja Elsa Saisio

Flinkkilä & Tastula: Kaksi sukupolvea Saisioita - mikä tätä kansaa oikein raivostuttaa?

Kaikilla sukupolvilla on sokeat pisteensä ja salaisuutensa.

Jokaisella sukupolvella on omat sokeat pisteensä - ja salaisuudet, joista he vaikenevat. Kun kahden sukupolven naiset, näyttelijä Elsa Saisio ja kirjailija Pirkko ”Saikki” Saisio, istuvat vierekkäin studiossa, tarinat lentävät ilmassa kuin säkenet. Sytytyslanka on molemmilla lyhyt. Sen myöntävät molemmat. Kun Pirkko Saision äiti sai 1970-luvulla kuulla tyttärensä seksuaalisesta suuntautumisesta, hän päätti tehdä asiasta suvun salaisuuden.

Työelämä

Rosa Liksom

Rosa Liksom - miksi nainen jää väkivaltaiseen parisuhteeseen

Rosa Liksom yllättyi itsekin, kun hänestä tuli kirjailija.

Kalastaja Pentti Linkolalla on ongelma. Kalanmyyntiauto ei käynnisty. Hän soittaa ystävälleen kirjailija Rosa Liksomille, joka järjestää asian. Helvetin enkelit tulevat apuun ja jakavat Linkolan mateet ovelta ovelle. Liksomilla on lavea ystäväpiiri. Siihen kuuluu sekä miljonäärejä että totaalisesti syrjäytyneitä. Oppi tuli kotoa Tornionjokilaaksosta: ovet olivat auki kaikille tulijoille ja jokaista kohdeltiin ihmisenä.

Juha Hurme

Eeva Lennon

Kun upseerin tytär juoksi poliisia pakoon Pariisissa

Hetkiä Eeva Lennonin elämästä.

Melkein kaikki Eevasta. Anne Flinkkilän vieraana legendaarinen toimittaja Eeva Lennon, joka kertoo niin elämänsä rakkaudesta, feminismistä, Thatcheristä kuin uteliaisuuden kiihdyttävästä voimastakin.

Lääketiede

Flinkkilä & Tastula: Faktoilla huuhaan ja puutaheinää-tiedon kimppuun

Juhani Knuuti ryhtyi terveysväitteiden faktantarkistajaksi.

Luulitko, että jos lakkaat syömästä sokeria, syöpäsolut eivät saa ravintoa? Moni luulee, mutta se ei pidä paikkaansa, sanoo lääketieteen professori Juhani Knuuti. Kyseessä on klassinen väärintulkinta aineenvaihdunnan toiminnasta. Jos ihminen ei saa sokeria ravinnosta, maksa tuottaa sitä verenkiertoon, sillä elimistö, esimerkiksi aivot, tarvitsee sitä. Tämä on fakta.

Musiikin terapeuttinen voima

Flinkkilä & Tastula: Musiikki toimii keskustelukumppanina

Musiikin lohduttava voima avaa tunteita.

Musiikki ei tarvitse sanoja tuottaakseen lohtua. Se avaa tunteita, mutta minkälaista mielihyvää musiikki oikein tuottaa? Onko musiikin tuomaa mielihyvää se, että kyyneleet valuvat? Minkälainen väline musiikki on tunteiden käsittelyssä?

Avustustyö

Seksuaalirikokset

Flinkkilä & Tastula: Miksi raiskaus on ollut Suomessa vähätelty rikos?

Keskustelu seksuaalirikoksista kuohuttaa tunteita.

Viime viikkoina Suomessa on puhuttu raiskauksista enemmän kuin ehkä koskaan. Rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen muistuttaa, että naisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden historia on Suomessa yllättävän lyhyt. Maarit Tastulan ohjelmassa aihetta kommentoi myös liikkeenjohdon konsultti, yrittäjä Rajkumar Sabanadesan, joka on johtanut useita turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia.

Riippuvuudet

Flinkkilä & Tastula: Pakopaikka, musta peitto, perjantai-illan paras kaveri - riippuvuuden monet kasvot

Oma tila, oma vapaus? Milloin riippuvuudesta tulee ongelma?

Pakko saada draamaa, kirjoitti toimittaja, tietokirjailija Ani Kellomäki blogissaan ja räjäytti lukijapankin. Juuri tuolta minustakin tuntuu, hänelle kerrottiin kerta toisensa jälkeen. Ani oli kertonut omasta lapsuudestaan kosteassa perheessä, siitä, miten arvaamattomuudesta tuli normi. Aikuisiällä hän hakeutui tilanteisiin, jotka herättivät suuria tunteita. Katastrofi oli parempi kuin sen odottelu.

Tyytyväisyys

Flinkkilä & Tastula: Tommi Kinnuselle elämä on villalankaa, kaurapuuroa tai siksakkia – Miksi ihmisen pitäisi olla koko ajan onnellinen?

Tommi Kinnunen kertoo marginaalissa eläneiden tarinoita.

Opettaja Tommi Kinnunen toivoo pystyvänsä huomaamaan jokaisen oppilaansa, nekin jotka eivät halua tulla nähdyksi. Mutta opettajakaan ei voi aina olla ihmemies. Kirjailija Tommi Kinnunen kiinnostuu vaiettujen ja syrjään sysättyjen ihmisten tarinoista. Parasta laatua oleva humanisti Kinnunen tavataan Maarit Tastulan vieraana.

Vanhuustyö ja omaishoitajan jaksaminen

Luonto hoitaa

Hyvä paha susi

Susikeskustelu käy aina kiivaana.

Susi jakaa suomalaiset. Tunteita on laidasta laitaan – jotkut inhoavat ja toiset taas haluavat suojella jokaista hukkaa. Luontoretkellä oltiin hankalan asian äärellä, kun Juha Laaksonen haastatteli susia puolustavaa Carina Lintulaa.

Alakulo ja masennus

Flinkkilä & Tastula: Mitä masennus puhuu?

Valo elämään löytyi 30 vuoden masennuksen jälkeen.

Alakulo tarkoittaa, että pysähdy hyvä ihminen! Alakulo on kuin tomera sukulaistäti, joka tulee kutsumatta kylään ja komentaa sinua pohtimaan, että mikä elämässä mättää ja mitä aiot tehdä sille. Jos et tottele, tuon kaverin kylään ja sen nimi on masennus.

Sankarilliset sukeltajat

Vanhuuden matkasaarnaajat

Hyvä, paha älypuhelin

Flinkkilä & Tastula: Somepioneerin lapsilla ei ole älypuhelimia – ”Kun tietää miten makkaraa tehdään, ei halua syödä sitä”

Pitäisikö lapsia suojella teknologian ylivallalta.

Monet Piilaakson johtajista rajoittavat lastensa netin käyttöä ja ovat kieltäneet älypuhelimet alle teini-ikäisiltä. Meillä digitaalisaatio on hallituksen kärkihanke, mutta maailmalla arvostelu koukuttavaa teknologiaa kohtaan kiihtyy. Miten käy lapsuuden ruutujen hohteessa?

Teknologiapessimistit kertovat, mistä meidän tulisi huolestua

Häväistysvideoiden kultakausi on alkamassa.

Tähänkö sitten tultiin. Internet on kuraa ja some masentaa. Älypuhelin orjuuttaa. Robottiautot ovat pelkkää hypeä. Autonomiset aseet tekevät Terminatorista totta. Kohta jokaisesta tehdään feikkipornovideoita. Kulttuuricocktail kurkistaa teknologiapessimismin synkeisiin kuviin ja ennusteisiin. Mitä sanovat tietokirjailijat Pekka Vahvanen ja Petteri Järvinen?

Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi

Lemmikkieläimet

Kun työ tulee liiaksi iholle

Flinkkilä & Tastula: Miten korjata rikkinäinen poliisi?

Suoraa puhetta poliisin arjesta.

Seksuaalista hyväksikäyttöä työkseen tutkiva Maija Aunio katsoi lukemattomia kuvia ja videoita, joissa lapsia käytetään hyväksi sanoinkuvaamattoman karmeilla tavoilla. Maija Aunio turhautui ja uupui. Hän itki, oksensi, potki roskiksia ja huusi lapsilleen. Sitten traumatyöpaja mullisti Maijan työn. Vanhempi konstaapeli, kirjailija Marko Kilpi puhuu Aunion ohella poliisityön raadollisuudesta.

Yliluonnollisuus

Flinkkilä & Tastula: Kummat kokemukset

Yliluonnolliset, kummat kokemukset ovat tavallisia.

Einari Paakkanen oli 12-vuotias, kun hänen isänsä valaistui. Veikko-isä oli ihan tavallinen Jämsän verosihteeri, joka oli aina mukana poikansa harrastuksissa. Sitten isän ja pojan elämään tuli uusi ulottuvuus kuten henkioppaat, siriuslaiset, ufot ja viestit muista maailmankaikkeuksista.

Suomalaisilta kerätty satoja tarinoita – Tutkimus vapauttaa yliluonnollisen kokemisen arkiseksi

Yliluonnolliset, kummat kokemukset ovat tavallisia.

Kun vakavasti otettavat kulttuuritutkijat alkoivat perehtyä yliluonnollisiin kokemuksiin, oli kuin korkki olisi otettu pois pullosta. Tutkijat saivat runsaasti kirjeitä suomalaisilta. Valkeakoskelaisveljekset tutkivat paranormaaleja ilmiöitä ja lataavat kummitusjahtinsa tulokset Youtubeen muiden harrastajien katsottavaksi.

Ongelmapelaajan tarinoita

"Olen käynyt lasteni lompakoilla" - Rahapeliongelmasta toipuminen vaatii paljon työtä

Kaikki pelissä -podcast antaa puheenvuoron ongelmapelaajille

Ylen uusi Kaikki pelissä -podcast antaa puheenvuoron ongelmapelaajille. Suomalaiset pelaavat rahapelejä neljänneksi eniten koko maailmassa ja moni pelaaja kärsii peliriippuvuudesta. Rahapelaamista koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan syksyn 2018 aikana. Nyt onkin aika hälventää rahapelaamiseen liittyviä myyttejä.

Saattohoito ja kuolema

Flinkkilä & Tastula: Saattajana kuoleman porteilla

Annina Holmberg saattoi molemmat vanhempansa tuonpuoleisiin.

Annina Holmberg saattoi molemmat vanhempansa tuonpuoleisiin. Dramaturgi Ritva Holmberg tarrautui elämään vielä saattohoidossakin, teatteriohjaaja Kalle Holmberg oli valmis viimeiseen ohjaukseensa.

Eeva Litmasen surun suitsima suku

Sielunkumppanuus ja parisuhde

Flinkkilä & Tastula: Parisuhteen menestystekijöitä

Rakastamisen taitoa voi opetella.

Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow vertaa hyvää parisuhdetta kasvihuoneeseen, joka tarvitsee sopivassa määrin lämpöä, valoa ja kosteutta. Kasvihuone tarvitsee toimiakseen läpinäkyvyyttä ja kirkkautta kuten myös rakkaussuhde.

Muska Babitzin

Rikkinäinen lapsuus

Vammautuminen ja vammaisuus

Haavoittuvat aivot

Alkoholin vaikuttamat

Monenlaisia pappeja

Miten menestystä mitataan?

Sotavankien lapset

Ukrainalainen sotavanki oli suomalaiselle Riitalle isän korvike

Riitta Heikkinen kertoo ystävyydestään neuvostosotavankiin.

Ukrainalainen sotavanki Andrei saapui sotavankileiriltä Riitta Heikkisen kotiin tämän ollessa 4-vuotias. Huonossa kunnossa ollut Andrei kuitenkin toipui erinomaiseksi työmieheksi ja Riitan tueksi ja turvaksi. Pikku-tyttö, niin Andrei Riittaa aina kutsui.

Naiset yrittäjinä

Lapsuuden varjot ja vaarat

Elämää lähiössä

Poliisitehtäviä, luodinreikiä ja surmia

Läsnäolon taitoa ja musiikin magiaa

Flinkkilä & Tastula: Tyrannijohtajan aika on ohitse

Flinkkilä & Tastula: Tyrannijohtajan aika on ohitse

Kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin mielestä johtajan tärkein ominaisuus on se, että johtaja osaa vaatia hyviä tuloksia pilaamatta silti yhteishenkeä. Pelolla johtaminen voi saada ihmiset hetkellisesti tekemään työnsä paremmin, mutta jatkuva mitätöinti ja virheistä huomauttelu vie fiilikset.

Pitkä tie suomalaisuuteen

Miksi vihapuhe muuttui väkivallaksi vuonna 1918?

Flinkkilä & Tastula: Punaiset älkööt hakeko työpaikkaa!

Punaisia naisia leimattiin propagandan avulla.

Sisällissodassa harjoitettu propaganda oli erittäin mittavaa kummallakin puolen. Sisällissodan myötä kuva erityisesti punaisista naisista kärjistyi, koska naiset osallistuivat sotaan.. Sodan jälkeen punaiseksi leimautuminen vaikeutti työpaikan saantia.