Hyppää pääsisältöön

Sisältöä aiheesta Historia

Pääsisältö

Kerro muistosi alkoholin myynnin kummallisuuksista ravintoloissa tai Alkossa – soita vastaajaamme

Muistatko kun ravintolassa piti pyytää lupa pöydästä toiseen siirtymiseen? Tai miten juomaa saadakseen piti tilata voileipä, joka kiersi sitten koko ravintolalla? Tai kun portsarit kyttäsivät housun saumoja? Tai kun Alkon tiskillä tiukattiin viinakorttia?

Viikingit – ryöväreitä, kauppiaita ja tutkimusmatkailijoita

Viikingit ovat tv-sarjojen, elokuvien ja videopelien vakiotavaraa. Mutta kuinka hyvin niiden välittämät mielikuvat pitävät paikkansa?

Osa nykytarinoistamme kiersi jo antiikin ajalla

Mitä urbaanilegendat kertovat menneen aikakauden käsityksistä ja uskomuksista?

Maailmaansaattajat – suomalaisten kätilöiden historiaa

Koulutettujen kätilöiden mukanaolo synnytyksissä sai lapsikuolleisuuden laskuun jo 1700-1800-lukujen taitteessa.

Espanjan armada ja Pohjola

Legendaarisen sotalaivaston rakentaminen ulottui 1500-luvun Suomen tervahaudoille ja telakoille asti.

Machiavelli - piru, narri vai vapauttaja?

Matka pahamaineisen filosofin jäljille.
Machiavellismi tarkoittaa julmaa ja häikäilemätöntä valtapolitiikkaa, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Mutta onko renessanssifilosofi Niccolò Machiavelli väärinymmärretty? Oliko hän ennemminkin tyrannien kriitikko ja satiirikko?

Se seuraava sota

Vanhan sanonnan mukaan sotilaat valmistautuvat aina käymään edellistä sotaa uudelleen ja paremmin, eivätkä varaudu tulevaan seuraavaan sotaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan tulevaan varautuminen on tarkkaa harkintaa millaisiin uhkiin varaudutaan ja mitä suorityskykyä niihin vastaamiseen tarvitaan.

Kolmiosaisessa Se seuraava sota -ohjelmasarjassa ensimmäisessä osassa kerrotaan millä tavalla Yhdysvallat, Saksa, Neuvostoliitto ja Suomi varautuivat tuleviin uhkiin ennen toista maailmansotaa, toisessa osassa puhutaan miten Suomi on varautunut 2000-luvulla tähän hetkeen ja miltä varautumisemme näyttää nyt Ukrainan sodan valossa. Kolmannessa osassa hahmotellaan millaista tulevaisuuden sodankäynti 2030-luvulla voisi olla.

Matkalla Euroopassa

Ulkomaille matkustaminen oli vielä pari sataa vuotta sitten harvojen etuoikeus. Muutamat rohkeat ja tiedonhaluiset ihmiset kuitenkin lähtivät tutkimaan Euroopan eri kolkkia. Nuori runoilija Frans Michael Franzén vieraili Pariisissa keskellä Ranskan vallankumousta, lääkäri Immanuel Ilmoni kiipesi Etna-vuoren huipulle Italiassa 1820-luvulla ja J.V. Snellman hurmaantui iloisesta elämästä 1840-luvun Wienissä. He näkivät Euroopan, jota me emme enää voi nähdä.

Toimittajana Virpi Väisänen.

Avokonttorin historia

Kuka keksi, että tietotyöläisten kannattaa työskennellä avotilassa? Kaksiosaisessa minisarjassa pureudutaan avokonttorin historiaan. Suomessa koettiin 1990-luvulla avokonttoribuumi, mutta myös havahduttiin niiden meluongelmiin. Nyt rakennetaan trendikkäitä monitilatoimistoja, mutta ovatko ne ratkaisu ongelmiin vai vain aavistuksen tuunattuja avokonttoreita?

Toimittajana Harri Alanne.

Ahvenanmaa - nappula suurvaltojen pelissä

Totta vai tarua Ahvenanmaan geopoliittisesta historiasta – testaa tietosi!

Testaa, kuinka hyvin sinä tunnet Ahvenanmaan geopoliittisen historian kiemurat!

Ahvenanmaa - nappula suurvaltojen pelissä

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 toi jälleen Ahvenanmaan geopolitiikan polttopisteeseen. Sijaitseehan se Gotlannin kanssa Natoon kuuluvien Baltian maiden selustassa.

Tietyllä tavalla siinä ei ole mitään uuutta, sillä Ahvenanmaa on ollut pelinappulana suurvaltojen kiistoissa vuosisatoja: siitä ovat olleet aikojen saatossa kiinnostuneita niin Britannia, Ranska, Saksa kuin Venäjäkin. Ja tietysti myös Suomi ja Ruotsi.

Radiosarjassa käydään läpi Ahvenanmaan geopoliittista historiaa aina Ruotsin vallan ajoista nykypäivään saakka.

Vihapuheen historia

Vihapuheen historia

Vihapuhe on Suomessa melko uusi käsite, sitä on käytetty alle parikymmentä vuotta.
Suuren yleisön tietoisuuteen vihapuhe tuli vasta 2010-luvulla, ensin Jussi Halla-ahon blogikirjoituksia käsitelleen oikeusprosessin, sitten Hommafoorumin ja Perussuomalaisen puolueen maahanmuuttokriittisten kannanottojen käsittelyn yhteydessä.

Kylmän sodan pommisuojat

Kylmän sodan aikana Suomi rakensi väestönsuojia ydinsodan varalta - missä kunnossa vanhat kalliosuojat ovat?

Katso miltä näyttää helsinkiläisissä kylmän sodan aikana rakennetuissa pommisuojissa.

Kylmän sodan pommisuojat

Suomesta tuli väestönsuojelun suurmaa siitä huolimatta, että toisen maailmansodan jälkeen väestönsuojelu ajettiin alas. Mitä oli alasajon taustalla? Miten väestönsuojelukoulutus ja väestönsuojien rakentaminen lähtivät vähitellen käyntiin? Missä kunnossa kylmän sodan aikana rakennetut pommisuojat ovat tänään?

Toimittajana Harri Alanne.

Yleisistä naisista seksityöntekijöihin

1800-luvulla prostituutiossa kyse ei ollut mistään marginaali-ilmiöstä, sillä kaikista Helsinkiin tulleista naimattomista 18-25 vuotiaista naisista noin joka kymmenes sai tuloja prostituutiosta. Se olikin 1800-luvulla keskeinen osa Helsingin varakkaamman väen huvittelua ja ajanviettoa.

Ohjelmasarjassa liikutaan prostituution jäljillä 1800-luvun Helsingissä ja Turussa sekä 1930-luvun Kotkassa. Lisäksi puhutaan sota-ajan poikkeusoloista ja siitä millaista on tämän hetken seksityö, eikä henkilötarinoitakaan unohdeta.

Toimittajana on Seppo Heikkinen. Kuva Yle/Laura Rahinantti.

Suomen syöjä, joka rakasti Suomea

Mihail Mihailovitsh Borodkin oli venäläinen upseeri, joka halusi autonomian ajan lopulla liittää Suomen tiukemmin Venäjän keisarikuntaan. Miksi Suomessa syntyneestä ja suomalaisen äidin pojasta tuli ns. Suomen syöjä? Onko sillä mitään tekemistä sen kanssa, että hänen äitinsä on haudattu Seilin saareen?

Toimittajana Harri Alanne.

Rikoksesta ja rangaistuksesta

Millaisia rikoksia Suomessa tehtiin menneinä vuosisatoina ja miten rikoksista rangaistiin?

1600-1700 luvuilla kuolemantuomio oli melko tavallinen rangaistus. Laki tunsi useita kymmeniä tekoja, joista saattoi saada kuolemantuomion. Murha tai tappo vei tekijänsä ilman muuta mestauspölkylle, mutta myös vaikkapa avioliiton ulkopuolinen seksi, vanhemman solvaaminen tai jumalanpilkka saattoivat johtaa kuolemantuomioon.

Ohjelmasarjassa haastateltavina ovat tietokirjailija Matti Moilanen ja oikeustieteen tohtori Miikka Vuorela. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen. Kuva Yle/Laura Rahinantti

Suomi keisarin alamaiseksi

Suomen sota 1808-09 siirsi Suomen Ruotsin alaisuudesta osaksi keisarillista Venäjää. Sodan aikana armeijat marssivat Suomen läpi ja aiheuttivat siviileille paljon vahinkoa. Asumukset paloivat ja ohi kulkevat sotilaat veivät taloista kaiken ruuan. Armeijoiden mukana kulkivat tappavat kulkutaudit.
Kun sota sitten päättyi, oli sopeutuminen aluksi vaikeaa.

Haalistuva vallankumous

Kolmeosaisessa sarjassa palataan Kuuban ja sen vallankumouksen historiaan. Miksi vallankumous muuttui sosialistiseksi? Miten suomalaiset innostuivat Kuuban vallankumouksesta? Neuvostoliiton romahtaessa Kuuba ja vallankumous ajautuivat ahdinkoon. 2020-luvulla ne ovat jälleen suurissa vaikeuksissa.

Toimittajana Harri Alanne.

Sodan alla -sarjassa uusia jatkosotaa käsitteleviä jaksoja (osat 3 ja 4)

Neliosaisessa historiasarjassa perehdytään professori Pekka Visurin kanssa toisen maailmansodan, talvisodan ja jatkosodan taustoihin uuden tutkimuksen valossa. Toimittajana Seppo Heikkinen.

Suomen muinaiset "kuninkaat"

Internetissä kiertää villejä tarinoita Suomen mahtavista muinaisista kuninkaista ja ensimmäisestä itsenäisyydestä ennen ruotsalaisten tuloa Suomeen.

Tieteellistä näyttöä näiden tarinoiden paikkansa pitävyydestä ei ole. Faktat eivät kuitenkaan kaikkia vakuuta: oleellisena osana näihin kertomuksiin liittyvät salaliittoteoriat: meiltä pimitetään oma kunniakas historiamme.

Paha imperiumi

Kaksiosaisessa sarjassa selvitetään millainen oli britti-imperialistien omatunto. Miten imperiumin rooli maailmassa ymmärrettiin? Miten sen harjoittama väkivalta oikeutettiin?

Toimittajana Harri Alanne.

Suo, kuokka ja eines

Voita ja muita elintarvikkeita vietiin hyvään hintaan ulkomaille ja raha virtasi maaseudulle - siis yli sata vuotta sitten. Miten Suomesta tuli maatalouden mahtimaa? Suomalaisen maatalouden ja siihen liittyvän liiketoiminnan historia on täynnä hurjia ideoita, keksintöjä, menestystä - mutta myös raastavia takaiskuja.

Oluen kuohuva historia

Suomen perukoilla on olutta pantu ja juotu tuhansia vuosia. Meitä on pidetty viinakansana. Enää se ei toki pidä paikkaansa, mutta itse asiassa perinteisesti nämä mannut ovat olleet nimenomaan olutseutua.

Oluen kuohuva historia -sarjassa käydään läpi oluen historiaa Suomessa aina 1600-luvun kirkkokänneistä nykyiseen panimobuumiin saakka, suomalaisen holhousmentaliteetin kummallisuuksia unohtamatta.

Petroskoin sinfoniaorkesteri

Puhdistus Petroskoissa

Tuhansia suomalaisia, punapakolaisia, kommunisteja, loikkareita ja ennen kaikkea amerikansuomalaisia muutti 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa Neuvosto-Karjalaan rakentamaan uutta ihanneyhteiskuntaa. Amerikansuomalaisten joukossa oli tanssimuusikoita ja klassisen musiikkikoulutuksen saaneita. Pääkaupunkiin Petroskoihin syntyi klubeja, joissa tanssiorkesterit soittivat villejä muotitansseja ja pian Edvard Gylling pyysi taitavia amerikansuomalaisia soittajia perustamaan sinfoniaorkesterin.

Musiikkikulttuurin kukoistuskausi jäi kuitenkin lyhyeksi. Poliittinen ilmapiiri kääntyi 1930-luvun puolivälissä suomalaisille epäsuotuisaksi. Stalinin vainot kohdistuivat kaikkiin kansallisuuksiin ja erityisesti suomalaisiin.

Suomen siveyssodat

Suomen siveyssodat

Voikkaan pillulakko, Tuhma ope ja Suuri pornotaistelu!

Suomessa käytiin 1900-luvulla useita seksiin liittyviä siveystaisteluita. Voikkaan pillulakkona tunnettu työtaistelu vuodelta 1904 oli Suomen ensimmäinen #metoo -kampanja. Sirkka Salonen sai potkut opettajaseminaarista samana päivänä kun hänet valittiin Miss Euroopaksi, koska misseilyä pidettiin epäsiveellisenä toimintana. Miestenlehtien sisällöstä käytiin 1970-luvulla taistelua vuosikausien ajan. Sarjan toimittaja on Marko Pulkkinen.

podcast

Ihmisen historia on roihuava roskistulipalo

Kansallisvaltioiden syntyminen, kivihiilen käyttö tai kielen kehittyminen ovat huimia edistysaskeleita. Mutta onko edistys ollut vain marssi kohti elintasosairauksia, ilmastonmuutosta, kuudetta sukupuuttoaaltoa ja yhtä suurta kaaosta?

Pieleen mennyt historia -podcast käy läpi ihmiskunnan perisyntejä. Milloin ihmislajin polku lähti väärään suuntaan ja ketä voimme siitä syyttää?

Pommin varjossa

Ydinsulkusopimus astui voimaan vuonna 1970. Sen tärkein tehtävä on ydinaseiden leviämisen estäminen. Suomi on ollut aktiivinen ydinsulun kysymyksissä. Kylmän sodan aikana se tarjosi Suomelle mahdollisuuden osoittaa puolueettomuuttaan. Toisaalta ilman ydinsulkusopimusta ydinenergian tuottaminen nykymuodossaan olisi Suomessa hankalaa, ellei jopa mahdotonta.
Mutta onko ydinsulkusopimus vanhentunut?
Toimittajana Harri Alanne.

Tie Tarton rauhaan

Tarton rauha oli tiukan neuvottelun takana - eikä kestänyt kauan

Tarton rauhasta tulee vuonna 2020 kuluneeksi 100 vuotta. Siinä määriteltiin ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen ja silloisen Neuvosto-Venäjän rajat. Suomi sai rauhassa Petsamon alueen, mutta toisaalta monien suomalaisten toivomat alueet Itä-Karjalassa jäivät saamatta. Tie tähän tulokseen ei kuitenkaan ollut helppo. Toiset pitivät sitä hyvänä rauhana ja toiset häpeärauhana.

Tie Tarton rauhaan

Suomi sai rauhassa Petsamon alueen, mutta toisaalta monien suomalaisten toivomat alueet Itä-Karjalassa jäivät saamatta. Tie tähän tulokseen ei kuitenkaan ollut helppo ja rauhansopimuksen vastaanotto kotimaassa oli ristiriitainen: toiset pitivät sitä hyvänä ja toiset häpeärauhana. Sarjan on toimittanut Seppo Heikkinen.

Kertomuksia sinkkuudesta

Sinkkuus ei ole vain nykyajan ilmiö. Osa ihmisistä on aina päätynyt naimattomuuteen, joko väliaikaisesti tai koko elämän ajaksi. Sinkkujen ongelmatkin ovat pysyneet melkein samoina. 1600-luvun opiskelijapojilla ei ollut varaa mennä naimisiin, koska opinnot olisivat katkenneet ja ura vaarantunut.1800-luvulla naimaton nainen sai rankkaa palautetta, kun uskalsi arvostella naisten huonoa, vain avioliittoon valmistavaa koulutusta.

Toimittajana Virpi Väisänen.

Afrikka kylmässä sodassa

Vuotta 1960 kutsutaan "Afrikan vuodeksi", koska siirtomaavalta oli päättymässä ja 17 maata itsenäistyi. Afrikkalaiset olivat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen, mutta huonosti kuitenkin kävi. Kylmässä sodassa Afrikka oli strategisesti tärkeä Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle, ja maat päätyivät jommankumman suurvallan leiriin.
Miksi kylmä sota oli erityisen tuhoisaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, eteläisessä Afrikassa ja Afrikan sarvessa? Entä mikä tilanne on nyt, 30 vuotta kylmän sodan päättymisen jälkeen?
Toimittajana Harri Alanne.

Poikkeustila

Tänä keväänä olemme eläneet poikkeusaikoja koronaviruksen takia. Edellisen kerran suomalaiset joutuivat vastaavaan tilanteeseen noin 80 vuotta sitten, talvisodan alla. Sota oli koronaan verrattuna paljon pahempi kriisi, mutta ihmisten toiminnassa ja ajatuksissa oli silti paljon samaa. Myös talvisodan alla hamstrattiin tavaroita kaupasta ja jouduttiin poikkeustilan takia eroon omaisista. Huhut levisivät ja naapurien toimintaa vakoiltiin.

Ohjelmasarjassa haastateltavana on dosentti Tuomas Tepora, joka on tutkinut mielialaoja ja mielialatiedustelua talvisodan aikana. Historioitsija Samu Nyström kertoo, miten helsinkiläiset sopeutuivat poikkeusajan oloihin ja historiantutkija Henrik Tala kertoo poikkeusajan lainsäädännöstä.

Ohjelmasarjan toimittaa Virpi Väisänen.

Yhteiskunnan unohtamat

Syksyllä 1967 pakkaset tulivat aikaiseen ja 40 asunnotonta alkoholistia kuoli Helsingin kaduille. Tämä nosti yhteiskunnan kaapin taakse lakaistun ongelman julkisuuteen. Nuoret radikaalit perustivat Marraskuun liikkeen, joka alkoi ajaa katujen miesten asiaa.

Helsingin kaupunki perusti pikapikaa Ruoholahteen ensisuojan alkoholisteille, joka tunnettiin nimellä Liekkimaja. Se oli ylimiehitetty kuselta ja mädältä haiseva loukko, jossa majaili lähes tuhat miestä kamalissa olosuhteissa.

Toimittajana Seppo Heikkinen

Ajan kummallinen historia

Ajan mittaamiseen liittyy monia kummallisuuksia, joista monet periytyvät tuhansien vuosien takaa. Itse asiassa aika moni niistä tulee babylonialaisilta, osa roomalaisilta ja osa on paljon uudempaa perua.

Toimittajana Seppo Heikkinen

Keskiajan myyttinen pimeys

Mielikuvissa keskiaika on synkkä ajanjakso, jolloin ihmiset olivat julmia, väkivaltaisia ja impulsiivisia. Kirkko puolestaan jahtasi ja poltti noitia sekä suorastaan tuhosi antiikin perinnön ja esti luonnontieteen kehittymisen.

Ihan näin ei kuitenkaan ollut, vaan keskiaika oli mainettaan paljon kiltimpää, hillitympää ja sivistyneempää aikaa.

Toimittajana Harri Alanne

Suomalainen kuolema

Kolmiosainen sarja kertoo siitä, miten kuolemaan liittyvät tavat ja uskomukset ovat muuttuneet ajan saatossa.

Toimittajana Virpi Väisänen

Artikkeli

Yhteys vainajiin oli ennen läheinen – näin kuolemankulttuurimme on muuttunut

Puhdasoppinen luterilaisuus katkaisi yhteyden edesmenneisiin

Näytä lisää Olet sivulla 1, siirry seuraavalle sivulle