Hyppää pääsisältöön

Silvo Sokan “rakettilento” - aikansa somekohu ja valeuutinen?

Kuopiolaisnuorukaisen tempaus oli sensaatio vuonna 1948.

Kuopiolaisen nuorukaisen syksyllä 1948 sepittämästä rakettilennosta muodostui aikansa mediasensaatio. Yli 70 vuotta myöhemmin puhutaan “totuuden jälkeisestä ajasta” ja hämmästellään valeuutisten leviämistä. Silvo Sokan tapaus on kaikessa hulvattomuudessaan ja traagisuudessaan sukua nykypäivän sosiaalisen median hallitsemattomille ilmiöille.

Asiasanat: Dokumentit historia

Hämmästy historiasta!

Oikeuspsykiatri Mika Rautanen: Sadan vuoden kuluttua nykyisiä hoitomuotoja voidaan pitää hulluina
1930-luvun teurastamosta löytyi sähkösokkihoidon ratkaisu, ja se on käytössä edelleen
Lobotomia poisti ahdistusoireita, mutta aiheutti apatiaa – sivuvaikutuksena tylsä vitsikkyys
Insuliinisokkihoidossa potilas tainnutettiin koomaan kymmeniä kertoja
Mieluummin mielisairaalan kopissa kuin kotona seinään kahlehdittuna – eristys oli varhaisimpia hourujen "hoitomuotoja"
Kun Helsingin rautatieasema paloi, ensimmäisenä paikalla olivat palomiehet Etelä-Karjalasta
Opettaja hae virkaa! Palkkana lehmän laidun ja valmiiksi pilkotut polttopuut
Oletko ottanut aurinkoa vuodesta toiseen väärin? — testaa ohjeet vuodelta 1936
Näin käyttäydyt kauniisti kesän festivaaleilla — 1900-luvun alun ohjeet huvitilaisuuksia varten
Ensimmäinen kesä Aunuksen lastensairaalassa 1942. Katso koskettavat kuvat pikkutoipilaista!
Sankarivirtahevon uskomaton selviytymistarina piiritetyssä Leningradissa
Silliastioita, hängseleitä ja nukenpäitä – katso joululahjavinkit sadan vuoden takaa!
Saavuttakaa hyvä parisuhde ja upea seksielämä — historiallisia neuvoja kukoistavaan awioelosteluun.
Käy vieraissa oikein - sadan vuoden takaiset ohjeet onnistuneeseen vierailukäyntiin
Parisuhdetesti sadan vuoden takaa - Testaa, oletko vaimonkesyttäjä!
Julkista nöyryytystä, syyllisen jäljittämistä ja lavastamista – tätä oli avioero sata vuotta sitten
1900-luvun alun tehohoitoa mielisairaalassa – potilaat kylpyhoidoissa jopa vuosia

Kieltolaki:

Viimeinen keikka: tarinoita taiteilijoista, jotka menehtyivät esiintymislavalle

Karl Wallenda — tuulenpuuska suisti 73-vuotiaan tasapainotaiteilijan kuolemaan
Joe Burrus tahtoi päihittää idolinsa — järjetön temppu koitui kohtaloksi
Chung Ling Soo — monipersoonainen kiinalainen ihme-taikuri
Ilma-akrobaatti Sarah Guyard-Guillot — jos kiinnitys pettää, ei taituruuskaan pelasta
Olliver Hawk jallitti suomalaisia, hypnotisoi median ja suututti psykiatrit
Tommy Cooper: Britannian hauskin mies ei ymmärtänyt mille yleisö nauroi — edes kuollessaan
Harry Houdini — johtiko yli-ihmisen maine ennenaikaiseen kuolemaan?
Aimo Leikas — hirttolavalta giljotiiniin ja venäläiseen rulettiin

Uusimmat sisällöt - Historia

  • Jobinpostia ja Salomonin tuomioita – testaa, tunnetko metaforat!

    Käytämme kielessä paljon metaforia. Ovatko ne tuttuja?

    Metaforalla tarkoitetaan vertauskuvaa, jota käytämme kielessämme – usein huomaamattamme. Aikojen saatossa jokin asia onkin siirtynyt merkitsemään toista ja alkuperäinen merkitys on kenties jo unohtunut. Tunnetko sinä seuraavien metaforien merkityksen tai alkuperän?

    Kommentteja 1

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

    Kommentteja 5

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

    Kommentteja 1

  • Silvo Sokan “rakettilento” - aikansa somekohu ja valeuutinen?

    Kuopiolaisnuorukaisen tempaus oli sensaatio vuonna 1948.

    Kuopiolaisen nuorukaisen syksyllä 1948 sepittämästä rakettilennosta muodostui aikansa mediasensaatio. Yli 70 vuotta myöhemmin puhutaan “totuuden jälkeisestä ajasta” ja hämmästellään valeuutisten leviämistä. Silvo Sokan tapaus on kaikessa hulvattomuudessaan ja traagisuudessaan sukua nykypäivän sosiaalisen median hallitsemattomille ilmiöille.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

    Kommentteja 3

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

    Kommentteja 17

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

    Kommentteja 2

Seuraa meitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa