Sisältöä aiheesta Historia

Johdanto Neuvosto-Karjalan musiikkielämään 1920-30-luvuilla.

Tuhansia suomalaisia, punapakolaisia, kommunisteja, loikkareita ja ennen kaikkea amerikansuomalaisia muutti 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa Neuvosto-Karjalaan rakentamaan uutta ihanneyhteiskuntaa. Amerikansuomalaisten joukossa oli tanssimuusikoita ja klassisen musiikkikoulutuksen saaneita. Pääkaupunkiin Petroskoihin syntyi klubeja, joissa tanssiorkesterit soittivat villejä muotitansseja ja pian Edvard Gylling pyysi taitavia amerikansuomalaisia soittajia perustamaan sinfoniaorkesterin.

Musiikkikulttuurin kukoistuskausi jäi kuitenkin lyhyeksi. Poliittinen ilmapiiri kääntyi 1930-luvun puolivälissä suomalaisille epäsuotuisaksi. Stalinin vainot kohdistuivat kaikkiin kansallisuuksiin ja erityisesti suomalaisiin.

Voikkaan pillulakko, Tuhma ope ja Suuri pornotaistelu!

Suomessa käytiin 1900-luvulla useita seksiin liittyviä siveystaisteluita. Voikkaan pillulakkona tunnettu työtaistelu vuodelta 1904 oli Suomen ensimmäinen #metoo -kampanja. Sirkka Salonen sai potkut opettajaseminaarista samana päivänä kun hänet valittiin Miss Euroopaksi, koska misseilyä pidettiin epäsiveellisenä toimintana. Miestenlehtien sisällöstä käytiin 1970-luvulla taistelua vuosikausien ajan. Sarjan toimittaja on Marko Pulkkinen.

Kansallisvaltioiden syntyminen, kivihiilen käyttö tai kielen kehittyminen ovat huimia edistysaskeleita. Mutta onko edistys ollut vain marssi kohti elintasosairauksia, ilmastonmuutosta, kuudetta sukupuuttoaaltoa ja yhtä suurta kaaosta?

Pieleen mennyt historia -podcast käy läpi ihmiskunnan perisyntejä. Milloin ihmislajin polku lähti väärään suuntaan ja ketä voimme siitä syyttää?

Kuka valittiin Time-lehden Vuoden henkilöksi?

Erkki Laurila oli Suomen energiapolitiikan kummisetä.

Ydinsulkusopimus astui voimaan vuonna 1970. Sen tärkein tehtävä on ydinaseiden leviämisen estäminen. Suomi on ollut aktiivinen ydinsulun kysymyksissä. Kylmän sodan aikana se tarjosi Suomelle mahdollisuuden osoittaa puolueettomuuttaan. Toisaalta ilman ydinsulkusopimusta ydinenergian tuottaminen nykymuodossaan olisi Suomessa hankalaa, ellei jopa mahdotonta.
Mutta onko ydinsulkusopimus vanhentunut?
Toimittajana Harri Alanne.

Tarton rauhasta tulee vuonna 2020 kuluneeksi 100 vuotta. Siinä määriteltiin ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen ja silloisen Neuvosto-Venäjän rajat. Suomi sai rauhassa Petsamon alueen, mutta toisaalta monien suomalaisten toivomat alueet Itä-Karjalassa jäivät saamatta. Tie tähän tulokseen ei kuitenkaan ollut helppo. Toiset pitivät sitä hyvänä rauhana ja toiset häpeärauhana.

Suomi sai rauhassa Petsamon alueen, mutta toisaalta monien suomalaisten toivomat alueet Itä-Karjalassa jäivät saamatta. Tie tähän tulokseen ei kuitenkaan ollut helppo ja rauhansopimuksen vastaanotto kotimaassa oli ristiriitainen: toiset pitivät sitä hyvänä ja toiset häpeärauhana. Sarjan on toimittanut Seppo Heikkinen.

Miten ihmiskunta nousi ilmaan ja lopulta avaruuteen.

Vuotta 1960 kutsutaan "Afrikan vuodeksi", koska siirtomaavalta oli päättymässä ja 17 maata itsenäistyi. Afrikkalaiset olivat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen, mutta huonosti kuitenkin kävi. Kylmässä sodassa Afrikka oli strategisesti tärkeä Yhdysvalloille ja Neuvostoliitolle, ja maat päätyivät jommankumman suurvallan leiriin.
Miksi kylmä sota oli erityisen tuhoisaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, eteläisessä Afrikassa ja Afrikan sarvessa? Entä mikä tilanne on nyt, 30 vuotta kylmän sodan päättymisen jälkeen?
Toimittajana Harri Alanne.

Uraanin tärkein lähde oli Belgian Kongossa.

Tänä keväänä olemme eläneet poikkeusaikoja koronaviruksen takia. Edellisen kerran suomalaiset joutuivat vastaavaan tilanteeseen noin 80 vuotta sitten, talvisodan alla. Sota oli koronaan verrattuna paljon pahempi kriisi, mutta ihmisten toiminnassa ja ajatuksissa oli silti paljon samaa. Myös talvisodan alla hamstrattiin tavaroita kaupasta ja jouduttiin poikkeustilan takia eroon omaisista. Huhut levisivät ja naapurien toimintaa vakoiltiin.

Ohjelmasarjassa haastateltavana on dosentti Tuomas Tepora, joka on tutkinut mielialaoja ja mielialatiedustelua talvisodan aikana. Historioitsija Samu Nyström kertoo, miten helsinkiläiset sopeutuivat poikkeusajan oloihin ja historiantutkija Henrik Tala kertoo poikkeusajan lainsäädännöstä.

Ohjelmasarjan toimittaa Virpi Väisänen.

Kaikissa kriisitilanteissa toistuvat samat piirteet

Syksyllä 1967 pakkaset tulivat aikaiseen ja 40 asunnotonta alkoholistia kuoli Helsingin kaduille. Tämä nosti yhteiskunnan kaapin taakse lakaistun ongelman julkisuuteen. Nuoret radikaalit perustivat Marraskuun liikkeen, joka alkoi ajaa katujen miesten asiaa.

Helsingin kaupunki perusti pikapikaa Ruoholahteen ensisuojan alkoholisteille, joka tunnettiin nimellä Liekkimaja. Se oli ylimiehitetty kuselta ja mädältä haiseva loukko, jossa majaili lähes tuhat miestä kamalissa olosuhteissa.

Toimittajana Seppo Heikkinen

Liekkimiesten, asunnottomien ja irtolaisten jäljillä

Kylmässä sodassa Suomen ilmatila oli strategisesti tärkeä molemmille suurvaltaliittoumille. Kylmän sodan alkupuolella yhdysvaltalaisten pommikoneiden reitit neuvostoliittolaisiin kohteisiin kulkivat Suomen yli. Neuvostoliittoa luonnollisesti kiinnosti hyvin paljon suomalaisten ilmapuolustuskyky. Kylmän sodan aikana hävittäjälentokonehankinnat olivatkin sidoksissa Suomen strategiseen asemaan ja sen muutoksiin. Miksi ja millaisia hävittäjälentokoneita Suomi hankki kylmän sodan aikana? Mikä niiden merkitys oli ilmapuolustukselle? Millaista niillä oli lentää?
Toimittajana Harri Alanne.

Ajan mittaamiseen liittyy monia kummallisuuksia, joista monet periytyvät tuhansien vuosien takaa. Itse asiassa aika moni niistä tulee babylonialaisilta, osa roomalaisilta ja osa on paljon uudempaa perua.

Toimittajana Seppo Heikkinen

Mielikuvissa keskiaika on synkkä ajanjakso, jolloin ihmiset olivat julmia, väkivaltaisia ja impulsiivisia. Kirkko puolestaan jahtasi ja poltti noitia sekä suorastaan tuhosi antiikin perinnön ja esti luonnontieteen kehittymisen.

Ihan näin ei kuitenkaan ollut, vaan keskiaika oli mainettaan paljon kiltimpää, hillitympää ja sivistyneempää aikaa.

Toimittajana Harri Alanne

Kolmiosainen sarja kertoo siitä, miten kuolemaan liittyvät tavat ja uskomukset ovat muuttuneet ajan saatossa.

Toimittajana Virpi Väisänen

Puhdasoppinen luterilaisuus katkaisi yhteyden edesmenneisiin

Suomen kallioperästä on vuosisatojen ajan etsitty sekä rikkauksia että välttämättömiä metalleja. Kaivoksiin on kohdistunut paljon toiveita, mutta usein on jouduttu pettymään. Nykyisin kaivosten ympäristövahingot herättävät pelkoa.

Mitä metalleja Suomen kallioperästä on muutaman viime vuosisadan aikana hamuttu? Kuka metalleja on etsinyt ja louhinut? Kuka niistä on hyötynyt? Mitä vanhat kaivokset ovat tehneet ympäristölle?

Toimittajana Harri Alanne

Natsi-Saksa himoitsi Suomen kuparia ja nikkeliä.

Sinkkuus ei ole vain nykyajan ilmiö. Osa ihmisistä on aina päätynyt naimattomuuteen, joko väliaikaisesti tai koko elämän ajaksi. Sinkkujen ongelmatkin ovat pysyneet melkein samoina. 1600-luvun opiskelijapojilla ei ollut varaa mennä naimisiin, koska opinnot olisivat katkenneet ja ura vaarantunut.1800-luvulla naimaton nainen sai rankkaa palautetta, kun uskalsi arvostella naisten huonoa, vain avioliittoon valmistavaa koulutusta.

Toimittajana Virpi Väisänen.

Aiemmin naimattomien ihmisten elämää säädeltiin ankarasti.

Kolmiosaisessa historiasarjassa perehdytään 1910 ja -20 -lukujen taitteen heimosotiin Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen kirjan Villi itä pohjalta, jossa he purkavat myyttejä suomalaisten käymien heimosotien ympäriltä ja selvittävät kaunistelematta niiden tapahtumia ja taustoja. Ohjelmasarjassa keskitytään Vienan, Viron vapaussodan ja Aunuksen retkiin.

Toimittajana Seppo Heikkinen

Kaksiosaisessa historiasarjassa perehdytään professori Pekka Visurin kanssa toisen maailmansodan ja Suomen talvisodan taustoihin uuden tutkimuksen valossa.

Suurvaltapeli sotien taustalla