Avioeroja ei sata vuotta sitten noin vain myönnetty.
”Jos ei vaimoni Karoliina Hirvonen saavu luokseni vuoden ja vuorokauden kuluttua, olen hänestä laillisesti erossa”, kirjoitti Haminan Sanomiin J. E. Hirvonen vuonna 1915. Sitten vain odoteltiin, josko vaimo olisi tullut takaisin. Jos ei tullut, eropaperit sai laittaa vetämään vuoden kuluttua. Vaimo leimattiin ilmiselväksi syylliseksi, sydämettömäksi hylkääjäksi. Mies taas oli kovia kokenut, puhtoinen ja nuhteeton.
