Hyppää pääsisältöön

Mikä on #sota39?

Mistä talvisotaprojekti #sota39:ssä on kyse?

Yle tuo ensimmäisenä Suomessa historiallisia tapahtumia talvisodan hallituksen kabinettipöydistä seurattavaksi päivä päivältä. 75 vuoden takaiset tapahtumat kerrotaan maan johtohahmojen käymien todellisten keskustelujen ja päätösten kautta twiiteiksi tiivistettynä. Talvisodan 105 päivää reaaliajassa.

Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna

Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Osana #sota39-projektia tiivistimme talvisodan tärkeimpiä vaiheita viiteen kuvaan. Kuvien teksteistä saa nopean ja kronologisen kertauksen, kuinka talvisota eteni.

"Jumala varjelkoon meitä rauhasta..."

Vänrikki ja sotilaspappi Jorma Heiskanen odotti ja toivoi sodan syttymistä. Ateistinen Neuvostoliitto oli uskon miehelle kauhistus. Talvisota ja venäläisten vastustaminen olivat Jorma Heiskaselle Jumalan antama tehtävä. Suomi oli osa lännen etuvartiota ja sen tärkeä tehtävä oli pahan bolševismin leviämisen estäminen.

Suomen historian vaikein päätös – mitä sinä olisit tehnyt?

Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä muistutat.

Helmi-maaliskuussa 1940 tilanne rintamalla oli vakava, mutta Ranska ja Iso-Britannia lupailivat apujoukkoja. Samaan aikaan Neuvostoliitto esitti rauhanneuvotteluille ankarat ennakkoehdot. Hallitus oli äärimmäisen kohtalokkaan kysymyksen äärellä: jatkaako sotaa vai tehdäkö rauha? Loimme roolipelin, jossa sinä voit astua talvisodan ministerin rooliin ja tehdä itse tämän vaikean päätöksen! Käytössäsi on vain samat tiedot kuin ministereillä 75 vuotta sitten. Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä eniten muistutat.

Talvisota-aiheiset tietovisat

Mikä tykki on kuvassa? Kuka puhuu? Tunnistatko talvisodan ääniä ja kuvia?

eimme sen muistoksi jo toisen testin.

Talvisodan syttymisestä tuli marraskuun lopussa kuluneeksi 75 vuotta. Teimme sen muistoksi jo toisen testin. Tällä kertaa haastamme sinut tunnistamaan talvisodan kuvia ja ääniä. Mikäli olet tottunut netissä kevyisiin testeihin, niin älä ylläty tämä testi mittaa oikeasti tietoa. Tähän testiin on lisätty entisestäänkin vaikeuskerrointa.

Syventäviä artikkeleita sodasta

Aluevaatimuksia ja valelaukauksia - talvisodan syttymisestä 75 vuotta

12-osainen Suomi talvisodassa -sarja

Syksyllä 1939 Suomessa elettiin kireitä aikoja. Puolaan hyökänneet Hitler ja Stalin hämmästyttivät maailman solmimalla hyökkäämättömyyssopimuksen. Neuvostoliitto esitti Suomelle ankaria aluevaatimuksia. Kaiken lisäksi Suomi oli jäämässä kansainvälisessä poliittisessa kuviossa yksin.

Ketkä johtivat Suomea talvisodassa?

Ryti - ensikertalainen johti hallitusta kylmäpäisesti

Suomen pankin pääjohtaja napattiin sodan sytyttyä hallituksen johtoon. Tuoreen pääministerin vahvuus oli hermojen hallinta, joka kriisiajan hallituksessa oli äärimmäisen tärkeä taito. Rytin ansiosta kaikki hallituksen viralliset istunnot kirjattiin prikuulleen muistiin.

Tanner teki ulkoministerinä olennaisen: saavutti rauhan

Tannerin politiikonura alkoi jo ensimmäisessä eduskunnassa

Tanner oli virkansa vuoksi eniten äänessä talvisodan hallituksen kokouksissa. Siitä huolimatta hänelle oli tyypillistä hoitaa ministerintoimiaan taustalta ja yksin. Hän piti kontaktinsa omina tietoinaan niin kauan kuin katsoi sen tarpeelliseksi.

Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

Paasikiven hyvä suhde NL:oon loi käsitteen Paasikiven-linja

Paasikivi ei kuulunut hallituksen hiljaisiin, mutta lausui mielipiteensä useimmiten verraten lyhyesti. Ehkä niin tapahtuikin itse kokouksissa, mutta yleisesti oli tunnettua, että nestori oli kovaääninen ja pitkäpuheinen mies, jolta ei hevin saanut suunvuoroa. Rauhanpyrkimyksessään hän oli yhtä johdonmukainen kuin Tanner.

Miksi ja miten hallitus vaihtui?

Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä

Uusi hallitus muodostettiin sodan sytyttyä yhdessä yössä. Aivan kuin uusi kokoonpano olisi jo seisoskellut kentän laidalla verrytelleenä ja valmiina tositoimiin. Näin varmasti olikin, sillä Suomen piti näyttää irtisanoutuvansa syksyn 1939 hallituksen politiikasta.

Kallio - sairasteleva presidentti otti roolia vasta sodan lopussa

Kallio oli eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista.

Kallio oli kenties eniten poliitikko oman aikansa poliitikoista. Vaikka hänellä oli elinkeinonaan suuri maatila Nivalassa ja myöhemmin myös pankinjohtajan virka Suomen pankissa, hänen pääasiallinen työnsä tapahtui valtiollisen politiikan parissa. Presidenttinä lähes 70-vuotias Kallio oli sangen sairaalloinen.

Keitä olivat hallituksen hiljaiset?

Keitä olivat talvisodan hallituksen hiljaiset?

Talvisodan hallituksessa oli useita ministereitä, jotka olivat enemmän esillä läsnäololistoissa kuin puheenvuoron käyttäjinä. Kun joku heistä avasi suunsa, koski ulostulo yleensä vain heidän omaa hallinnonalaansa. Helmikuun lopulla hiljaisetkin joutuivat ottamaan kantaa rauhankysymykseen.

Niukkanen - äänekäs ja kokenut haukka vastusti myöntyväisyyttä

Eteläkarjalainen maanviljelijä, sahanomistaja ja tiilitehtailija Juho Niukkanen oli vanha kettu sodan syttyessä. Hän oli yksi maalaisliiton vahvoista miehistä ja talvisodan hallituksen puheliaimmista ministereistä. Hän oli alusta alkaen sitä mieltä, ettei rauhanasioissa kannattaisi intoilla liikaa.

Haukat pitivät rauhanehtoja kohtuuttomina

Rauhanhakuisen yhteistyöryhmän Ryti-Tanner-Paasikivi vastapainona olivat sotaisamman mielialan ministerit, niin sanotut haukat. Haukkoihin kuuluivat puolustusministeri Juho Niukkanen, opetusministeri Uuno Hannula ja oikeusministeri Johan Otto Söderhjelm, joille Neuvostoliiton kovat rauhanehdot näyttäytyivät itsenäisyyden menetyksenä.

Mikä on #sota39?

#sota39 - malli Cajanderista malli Androidiin

Miten tehdään välttämättömyydestä hyve? Ja saadaan samalla aikaan sosiaalisen median läpi lyövä sotahistoriallinen innostuksen aalto? Ylen historianosaajat käänsivät tuoreen talvisotatutkimuksen Twitter-keskusteluksi. Puoli seitsemän tapasi tekijät ja mukaan lähteneet Siilinjärven lukion historianopiskelijat.

Haastajatrolleja, historioitsijoita ja muokattu isoisä - twiittaajat tekivät omia talvisotatilejä

#sota39 on mukana talvisodan vaiheissa päivä päivältä Twitterissä. Se käynnistyi marraskuun loppupuolella, kun Mainilan laukauksista tuli 75 vuotta. Yksi mielenkiintoisimmista piirteistä #sota39-projektissa on, että twitterin käyttäjät ovat perustaneet omia tilejään talvisotaan liittyen. Osa on perustanut ne #sota39 innoittamana, osa on aloittanut jo aiemmin.

Sukkapuikkoarmeija tämän talven megatrendi? Eli kuinka suomalaiset naistenlehdet kirjoittivat talvisodasta

Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet.

Talvisodan syttyminen yllätti naistenlehdet samalla tavalla kuin muunkin lehdistö. Mistä ihmeestä pitäisi kirjoittaa, kun miehet lähtivät rintamalle taistelemaan, perheet evakkoon ja elintarvikkeista sekä tavaroista alkoi olla pulaa? Muoti, kauneus ja filmitähdet tuntuivat tässä tilanteessa hieman triviaaleilta. Ainakin sodan pää-äänenkannattajalle Kotiliedelle.

Uusimmat sisällöt - #sota39

  • #vaalit56 - hetki hetkeltä

    #vaalit56 - hetki hetkeltä

    Helmikuussa tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Urho Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran Suomen presidentiksi. Valinta oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. #vaalit56 -projektissa seuraamme 60 vuotta sitten käytyjä vaaleja, jossa Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Kerromme hetki hetkeltä, miten tähän valintaan lopulta päädyttiin.

  • Talvisotatietäjä ratkesi

    Talvisotatietäjäksi valittiin helsinkiläinen Mika Virta.

    Rattoisassa, mutta tiukassa kisassa Etelä-Suomen talvisotatietäjäksi valittiin helsinkiläinen Mika Virta. Hyväksi kakkoseksi, mutta Pohjois-Suomen ykköseksi ja nuorten mestariksi lyötiin reisjärveläinen Joonas Mattola, 19 vuotta.

  • Talvisota viidellä kuvalla kerrottuna

    Talvisodan 105 päivään mahtuu loputtomasti kiehtovia tarinoita ja vaiheita. Osana #sota39-projektia tiivistimme talvisodan tärkeimpiä vaiheita viiteen kuvaan. Kuvien teksteistä saa nopean ja kronologisen kertauksen, kuinka talvisota eteni.

  • Suomen historian vaikein päätös – mitä sinä olisit tehnyt?

    Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä muistutat.

    Helmi-maaliskuussa 1940 tilanne rintamalla oli vakava, mutta Ranska ja Iso-Britannia lupailivat apujoukkoja. Samaan aikaan Neuvostoliitto esitti rauhanneuvotteluille ankarat ennakkoehdot. Hallitus oli äärimmäisen kohtalokkaan kysymyksen äärellä: jatkaako sotaa vai tehdäkö rauha? Loimme roolipelin, jossa sinä voit astua talvisodan ministerin rooliin ja tehdä itse tämän vaikean päätöksen! Käytössäsi on vain samat tiedot kuin ministereillä 75 vuotta sitten. Lopuksi saat tietää ketä talvisodan ministeriä eniten muistutat.

  • "Jumala varjelkoon meitä rauhasta..."

    Vänrikki ja sotilaspappi Jorma Heiskanen odotti ja toivoi sodan syttymistä. Ateistinen Neuvostoliitto oli uskon miehelle kauhistus. Talvisota ja venäläisten vastustaminen olivat Jorma Heiskaselle Jumalan antama tehtävä. Suomi oli osa lännen etuvartiota ja sen tärkeä tehtävä oli pahan bolševismin leviämisen estäminen.

  • Mitä naiset tekisivät sodan aikana?

    Osa työelämässä olevista naisista jatkaisi omisissa tehtävissään ja asevelvollisuuden suorittaneet olisivat koulutuksensa mukaisissa tehtävissä. Näiden velvollisuuksien ulkopuolelle jäävien naisten tulisi olla käytettävissä avustaviin tehtäviin. Olisi tärkeää turvata yhteiskunnan arjen toiminta.

  • Mikä olisi roolisi, jos sota syttyisi – asiantuntijat vastaavat

    Miten talvisota 2015 eroaisi 75 vuoden takaisesta talvisodasta? Olisivatko roolit ja releet samanlaiset kuin vuonna 1939? Monen asian kehittymistä olemme saaneet seurata arjessamme, mutta poikkeusolojen Suomeen meillä ei – onneksi – ole läheistä kontaktia viime ajoilta. Yleisradio selvitti asiantuntijoiden avulla, millainen olisi tämän päivän sota.

  • Jos sota syttyisi nyt, lähtisivätkö miehet jälleen rintamalle?

    Talvisota 2015 poikkeaisi monella tavalla talvisodasta 39 - 40: nykysota olisi nopeatempoisempaa, liikkuvampaa ja aikaan tai paikkaan sitoutumattomampaa. Mutta yhä olisi vihollisen joukkoja, jotka pyrkisivät joko saamaan alueitamme haltuunsa tai tuhoamaan joukkojamme. Taistelu saatettaisiin kuitenkin käydä nykysodassa rintaman sijaan "kaikkialla".

  • Kuka on asevelvollinen?

    Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen 18 - 60-vuotiaana. Varusmiespalvelun jälkeen asevelvollinen kuuluu reserviin, josta hänet voidaan määrätä palvelukseen. Rauhan aikana asevelvollisuuden voi suorittaa siviilipalveluksena.

  • Lähetettäisiinkö lapsia nykysodassa sotalapsiksi?

    EU-maiden on velvollisuus auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutuneita jäsenmaita, mutta lapsen ja vanhemman erottaminen on äärimmäinen ratkaisu. Todennäköisesti lasten hoitaminen onnistuttaisiin järjestämään päiväkotien henkilökunnan avulla.