Hyppää pääsisältöön
Aihesivun #vaalit56 pääkuva

#vaalit56 - hetki hetkeltä

#vaalit56 - hetki hetkeltä

Helmikuussa tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Urho Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran Suomen presidentiksi. Valinta oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. #vaalit56 -projektissa seuraamme 60 vuotta sitten käytyjä vaaleja, jossa Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Kerromme hetki hetkeltä, miten tähän valintaan lopulta päädyttiin.

Mikä on #vaalit56?

Lehdistö hyökkää Kekkosta vastaan lokakampanjalla

Elämme vuotta 1956. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kiitos siitä 80-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seusoo vielä Paasikiven takama, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä. Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin. Maalaisliiton Urho Kekkonen on yksi ehdokkaista.

Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

Sensaatio sanoo suorat sanat!

Pahiten v.-56 Kekkosta vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

Kekkonen oli kirosana isolle osalle suomalaisia ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Pahiten vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

Pikatsaus Suomeen v. 1956 kuvin ja sanoin.

Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta.

Tehtaankadulla valvottiin suomalaisten ystävyyden laatua

Kuinka Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan

Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin monin tavoin. Kun Tuntematon sotilas -elokuva tuli ensi-iltaan, se ei epäröinyt kertoa Suomen valtiojohdolle, että elokuvassa oli Neuvostoliitolle epäystävällisiä kohtauksia. Porkkalan palautus ja erityisesti sen ajoitus aikataulutettiin Suomen presidentinvaaleja ajatellen.

Uusimmat sisällöt - #vaalit56

  • Paska traktori ja muita kansalaisten kirjeitä Kekkoselle

    Kekkonen sai kirjeitä kansalaisilta

    Urho Kekkonen sai aikanaan paljon kirjeitä tavallisilta ihmisiltä, joissa kansalaiset kääntyivät huolineen hänen puoleensa jo pääministeriaikana. Monet näistä kirjeistä kummastuttavat nykypäivänä: on vaikea uskoa kuinka henkilökohtaisilla asioilla valtion päämiestä silloin vaivattiin.

  • Kenen haluaisit voittavan 1956 presidentinvaaleissa - äänestä nyt!

    Presidentinvaalit 1956 vaaligallup

    300 valitsijamiestä kokoontuu 15.2.1956 eduskuntatalolle valitsemaan presidenttiä. He voivat suljetussa lippuäänestyksessä äänestää myös muuta ehdokasta kuin omaansa. Myös mustat hevoset ovat vaalissa mahdollisia. Tulos ratkeaa viimeistään kolmannella kierroksella. Nyt tarvitaan sinun mielipiteesi.

  • #vaalit56 - hetki hetkeltä

    #vaalit56 - hetki hetkeltä

    Helmikuussa tulee kuluneeksi tasan 60 vuotta siitä, kun Urho Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran Suomen presidentiksi. Valinta oli kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu. #vaalit56 -projektissa seuraamme 60 vuotta sitten käytyjä vaaleja, jossa Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Kerromme hetki hetkeltä, miten tähän valintaan lopulta päädyttiin.

  • Sensaatio sanoo suorat sanat!

    Pahiten v.-56 Kekkosta vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

    Kekkonen oli kirosana isolle osalle suomalaisia ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Pahiten vyön alle iski Sensaatio Uutiset.

  • Tehtaankadulla valvottiin suomalaisten ystävyyden laatua

    Kuinka Neuvostoliitto vaikutti Suomen sisäpolitiikkaan

    Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin monin tavoin. Kun Tuntematon sotilas -elokuva tuli ensi-iltaan, se ei epäröinyt kertoa Suomen valtiojohdolle, että elokuvassa oli Neuvostoliitolle epäystävällisiä kohtauksia. Porkkalan palautus ja erityisesti sen ajoitus aikataulutettiin Suomen presidentinvaaleja ajatellen.

  • Kansakunnan puolesta - Kekkonen presidentiksi!

    "Turvatkaa Paasikiven-Kekkosen linjan jatkuvuus."

    "Turvatkaa Paasikiven-Kekkosen linjan jatkuvuus. Se takaa itsenäisyytemme, se turvaa rauhallisen rakennuskauden kansallemme, se turvaa rauhan kaikille rajoillemme."

  • Toinen jalka maaseudulla, toinen kaupungissa - Suomineito vuonna 1956

    Pikatsaus Suomeen v. 1956 kuvin ja sanoin.

    Sodan loppumisesta oli jo yli 10 vuotta, mutta Suomi toipui edelleen sodasta monin tavoin.Sotakorvaukset oli saatu maksettua loppuun vuonna 1952. Ne olivat olleet raskas ponnistus kansakunnalle - pahimmillaan 5% nettokansantuotteesta, mutta niistä vapautumisen myötä kansakunnalla oli jo toivoa paremmasta.

  • Kaksivaiheinen presidentinvaali 1956

    Kaksivaiheinen presidentinvaali 1956 näin se etenee

    Vuonna 1956 presidentinvaalit käydään edelleen kaksivaiheisesti. Ensin kansa äänestää valitsijamiehet, jotka kokoontuvat valitsemaan presidentin. Tässä se on esitettynä yhdessä kuvassa.

  • Mikä on #vaalit56?

    Lehdistö hyökkää Kekkosta vastaan lokakampanjalla

    Elämme vuotta 1956. Sotakorvaukset on maksettu ja Neuvostoliiton kanssa on solmittu ystävyys, yhteistyö ja avunantosopimus. Kiitos siitä 80-vuotiaalle presidentti Paasikivelle, jonka virkakausi on nyt päättymässä. Neuvostoliitto tosin seusoo vielä Paasikiven takama, mutta olisiko jo aika vaihtaa presidenttiä. Kuusi puoluetta on asettanut ehdokkaansa presidentinvaaleihin. Maalaisliiton Urho Kekkonen on yksi ehdokkaista.

  • Vuoden 1956 presidenttiehdokkaat

    Vuoden 1956 presidenttiehdokkaat yhdessä kuvassa

    Vuoden 1956 presidentinvaaleissa on kuusi ehdokasta. Artikkelissa heidät on esitellään yhdellä kuvalla. Valitsijamiesvaalit käydään 16-17.1. ja varsinainen presidentinvaali eduskuntatalossa 15.2.

  • Paasikivi - puhelias pessimisti tunsi itänaapurin

    Paasikiven hyvä suhde NL:oon loi käsitteen Paasikiven-linja

    Paasikivi ei kuulunut hallituksen hiljaisiin, mutta lausui mielipiteensä useimmiten verraten lyhyesti. Ehkä niin tapahtuikin itse kokouksissa, mutta yleisesti oli tunnettua, että nestori oli kovaääninen ja pitkäpuheinen mies, jolta ei hevin saanut suunvuoroa. Rauhanpyrkimyksessään hän oli yhtä johdonmukainen kuin Tanner.