IHMEELLISET AIVOT
Ihmisen aivot ovat ainutlaatuinen ja monimutkainen järjestelmä.
Aivot muuttuvat iän myötä, mutta myös ihmisen oma toiminta muovaa aivoja.
Aivojen muovautuvuus on oppimisen perusta.
Mulla on peli kesken – Pelaaminen kehittää kognitiivisia taitoja
Tietokone- ja konsolipelit ovat suosittua ajankulua. Niitä kuitenkin pidetään usein väkivaltaisina ja itse pelaamista passivoivana ajanhaaskauksena. Moni pelaajakin kokee huonoa omaatuntoa liiasta pelaamisesta. - Lue lisää
Pärjäätkö pelaajille? Tee väritesti!
Väripelissä ruutuun erivärisiä sanoja. Tehtävänäsi on kertoa, minkä värinen näkemäsi sana on. Vastaamiseen on aikaraja, ja vauhti kiihtyy pelin edetessä. Miten pitkälle sinä pääset? - Tee testi
Musiikki tekee hyvää aivoille
Musiikki ottaa aivoon – voiko musiikki auttaa keskittymään?
Musiikin kuunteleminen auttaa oppimista.
Musiikin kuunteleminen auttaa oppimista.
Valitse tuutulaulu jo ennen syntymää
Vauvat rauhoittuvat kuullessaan tutun laulun.
Vauvat rauhoittuvat kuullessaan tutun laulun.
Musikaalisuus on myötäsyntyistä
Musikaalisuutta selittää sekä perimä että ympäristö.
Musikaalisuutta selittää sekä perimä että ympäristö.
AIVOINFARKTI
Juhan kaksi elämää – Kuinka massiivisesta aivoinfarktista palataan elämään?
Massiivinen aivoinfarkti muutti Juhan elämän.
Eräänä perjantaina vuonna 2010 porvoolainen rakennusalan yrittäjä Juha Ainasoja lupaa asiakkaalleen, että tulee aloittamaan työt maanantaina heti aamukahdeksalta. Hän ei vielä aavista, että tuota maanantaita ei tulekaan, ihan tavallisena ainakaan.
Aivoinfarkti – yli 14 000 suomalaisen piina
Aivoinfarktin saa vuosittain 14 600 suomalaista.
Aivoverenkierron häiriöitä on monenlaisia ja niiden syyt vaihtelevat. Suurin osa aivoverenkiertohäiriöistä on aivoinfarkteja. Aivoinfarktin saa vuosittain 14 600 suomalaista.
Voiko musiikki auttaa aivoinfarktista toipuvaa?
Musiikki herättää tunteita, kiehtoo ja kuntouttaa.
Rytmiä, taajuuksia, ääntä. Melodioita, muistoja. Musiikki herättää tunteita, kiehtoo ja kuntouttaa. Usein myös musiikkiterapia tavoittaa jotain, johon sanat eivät yllä. Edistääkö musiikin kuuntelu aivoinfarktista toipumista?
Musiikin kuuntelu voi edistää aivojen toipumista
Musiikki herättää tunteita, kiehtoo ja kuntouttaa.
Rytmiä, taajuuksia, ääntä. Melodioita, muistoja. Musiikki herättää tunteita, kiehtoo ja kuntouttaa. Usein myös musiikkiterapia tavoittaa jotain, johon sanat eivät yllä. Edistääkö musiikin kuuntelu aivoinfarktista toipumista?
Aivojen kehitys
Aivojen kehitys – Kyky oppia uutta säilyy koko elämän ajan
Biologiaa ja geenejä mutta myös ympäristöä.
Ihmisen aivot muuttuvat kaiken aikaa. Aivojen kehitys on pääosin biologisesti ja geneettisesti määräytynyttä, mutta myös ympäristöllä on suuri merkitys.
Mitä kohdussa oppii? – Sikiön kuuloaisti toimii raskauden puolivälistä alkaen
Elinikäinen oppiminen alkaa jo ennen syntymää.
Elinikäinen oppiminen alkaa jo ennen syntymää. Vastasyntyneellä on jo hallussaan äidinkielen perusteet, ja sikiövaiheessa opittu voi säilyä muistissa syntymän jälkeen jopa useita kuukausia.
Myrskyisä murrosikä – Aivosolut järjestäytyvät uusiin asemiin
Taustalla mm. hormonitoiminta ja aivojen rakennemuutokset.
Jurotusta, raivokohtauksia, päätöntä toilailua ja hölmöä riskinottoa. Koulumotivaatio katoaa, kaveripiiri vaihtuu ja vanhemmista tulee yhdentekeviä kiusankappaleita. Mitä ihmettä teinin päässä liikkuu?
Jani Kaaro: Edistävätkö läksyt oppimista?
Pänttääminen voi viedä tilaa alitajuiselta oppimiselta.
Kun lapsi aloittaa koulun, kotien rutiineihin ilmestyy uusi tuttavuus: läksyt. Läksyt ovat niin rutiininomainen osa koulunkäyntiä, että harva tulee kysyneeksi, edistävätkö ne todella oppimista.
Aivomyrskyt keskostutkimuksen kohteena – Joonas on 8-vuotias, mutta ei osaa vielä kirjaimia ja numeroita
Joonaksen diagnoosina ovat ADHD ja lapsuusiän autismi.
Keskosvauvan aivot rakentuvat vasta teho-osastolla, kokonaan spontaanin toiminnan ohjaamina. Keskoslapsen oppimishaasteet näkyvät perheen arjessa monella tavalla
Aivot ja väsymys – Miksi äiti ei muista, minne on menossa?
Unen vähyys näkyy aivoissa - ja pikkulapsiperheen arjessa.
Unohtelua, kiukustumista, pelkoa. Keskittymisvaikeuksia. Pätkiviä ajatuksia. Unen vähyys näkyy pikkulapsiperheen arjessa - ja aivoissa.
Kun muisti ei pelaa
Aivomme muuttuvat kaiken ikää. Kun vanhuus lähestyy, hermosolut vähenevät ja aivokuori ohenee. Aivot ikään kuin kutistuvat: sekä niiden koko että paino pienenevät ja niihin kertyy kuona-aineita.
Miten addiktio syntyy? Miksi salaatti ei aiheuta riippuvuutta? 10 kysymystä addiktioista
10 kysymystä ja vastausta addiktioista.
Onko kahviaddiktio "oikea" addiktio? Miksi jotkut ihmiset addiktoituvat helpommin kuin toiset? Kymmenen kysymystä ja vastausta addiktioista. Vastaajana A-klinikkasäätiön ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
Matkiminen – Osa oppimista ja myötäelämistä
Ihmisaivoissa on monia peilautumisjärjestelmiä.
Suomalainen peilisolututkimus on maailman kärkeä. Kaikki vuorovaikutus ei kuitenkaan perustu peilisoluihin tai peilautumisjärjestelmiin: ihmiset myötäilevät, ennustavat ja jäljittelevät toisiaan muutenkin.
Kurkistus korvien väliin – ANIssa ratkotaan aivojen arvoituksia
Aivojen toiminta ja rakenne avautuu ANI-yksikössä.
Mitä aivoissa tapahtuu kun naputamme sormiamme? Mikä aivoalue reagoi kipuun ja mikä kuulemaamme musiikkiin? Näitä ja lukemattomia muita aivojen toimintaan ja rakenteeseen liittyviä asioita tutkitaan Aalto NeuroImaging eli ANI-yksikössä Otaniemessä.
Totta vai tarua – tiesitkö tämän aivoista?
Aivoihin liittyy monia myyttejä. Testaa tietosi aivoista!
Aivoihin liittyy monia myyttejä. Testaa tietosi aivoista!
Tekijät
Ihmeelliset aivot -kokonaisuus on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kanssa.
Yle:
Heidi Brucker
Tapio Kantele
Leena-Kaisa Laakso
Anna-Leena Lappalainen
Raili Löyttyniemi
Hermanni Mäki
Marja Paavilainen
Annukka Palmén-Väisänen
Marko Pulkkinen
Mika Salomaa
Ulla Vuorela
Helsingin yliopisto:
Kimmo Alho
Lauri Hietajärvi
Teija Kujala
Kirsti Lonka
Laura Salo
Lauri Vaara
Olli Vesterinen