Hyppää pääsisältöön

1960-luvun radikaalit Suomessa

60-luvulla marssittiin ydinaseita ja sotaa vastaan, puolustettiin vähemmistöjen oikeuksia, vaadittiin kouludemokratiaa ja härnättiin poroporvareita.

1960-luvun alkuvuosina suomalaisen radikalismin keskiönä oli pasifistinen Sadankomitea. Sitä seurasivat erilaiset "yhden asian liikkeet", kuten naisasiajärjestö Yhdistys 9, liikennepoliittinen Enemmistö ry ja vähemmistöjen oikeuksia puoltava Marraskuun liike.

Opiskelijoiden radikalisoitumisen myötä myös koululaiset heräsivät vaatimaan oikeusturvaa ja opintodemokratiaa.

Vietnamin sodan ja kansallisten vapautusliikkeiden esiinmarssin myötä pasifismi vaihtui monen kohdalla sissiromantiikkaan. Liberaalista radikalismista siirryttiin uusvasemmistolaisuuteen, jossa limittyivät marxilaiset, maolaiset, trotskilaiset ja anarkistiset vaikutteet.

Opiskelijoiden kansainvälinen liikehdintä "hulluna vuonna" 1968 johti Suomessakin Vanhan ylioppilastalon valtaukseen. Vanhan valtauksen jälkeen uusvasemmistolaisuus alkoi jäädä neuvostomielisen marxismi-leninismin varjoon.

70-luvun taistolaisliikkeen myötä Summerhill ja pasifismi menivät lopullisesti pois muodista.

Teksti: Jukka Lindfors