Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951) toimi tasavallan presidenttinä sodan vaikean loppuvaiheen. Marsalkka oli tullut suomalaisille tunnetuksi näyttävästä sotilasurastaan, johon kuului palvelua myös Venäjän keisarin joukoissa.
Mannerheim ehti toimia valtionpäänä jo Suomen itsenäisyyden alussa, mutta presidentiksi hänet valittiin 1944.
Mannerheimin kauden keskeisin tehtävä oli rauhanteko Neuvostoliiton kanssa. Hän erosi presidentin tehtävistä jo vuonna 1946 heikentyneen terveytensä takia.
Sotasaavutusten lisäksi Mannerheim muistetaan lasten ja nuorison ystävänä. Hän oli muun muassa partioaktiivi ja perusti nimeään kantavan lastensuojeluliiton.
Mannerheimin arvostus on kasvanut 1970-luvun kriittisyydestä, ja hänet valittiin suurimmaksi suomalaiseksi Yleisradion äänestyksessä vuonna 2004.