C. G. E. Mannerheim - Suomen marsalkka
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867-1951) toimi tasavallan presidenttinä sodan vaikean loppuvaiheen. Marsalkka oli tullut suomalaisille tunnetuksi näyttävästä sotilasurastaan, johon kuului palvelua myös Venäjän keisarin joukoissa.
Mannerheim ehti toimia valtionpäänä jo Suomen itsenäisyyden alussa, mutta presidentiksi hänet valittiin 1944.
Mannerheimin kauden keskeisin tehtävä oli rauhanteko Neuvostoliiton kanssa. Hän erosi presidentin tehtävistä jo vuonna 1946 heikentyneen terveytensä takia.
Sotasaavutusten lisäksi Mannerheim muistetaan lasten ja nuorison ystävänä. Hän oli muun muassa partioaktiivi ja perusti nimeään kantavan lastensuojeluliiton.
Mannerheimin arvostus on kasvanut 1970-luvun kriittisyydestä, ja hänet valittiin suurimmaksi suomalaiseksi Yleisradion äänestyksessä vuonna 2004.
-
Suomen presidentit – tasavallan ensiaskeleita ja vallan vaiheita
16.07.2018Elävä arkistoElävän arkiston kooste esittelee Suomen presidentit Ståhlbergista Niinistöön arkistofilmien, tv-ohjelmien ja audioiden kautta. -
Mannerheimin päiväkäskyn sodanaikainen äänite löytyi Norjasta
11.03.20168BlogitMannerheimin päiväkäsky, joka luettiin radiossa talvisodan päätyttyä 14.3.1940, saatiin vihdoin Yleisradion arkiston kokoelmiin NRK:n ja Norjan kansalliskirjaston avulla. -
Mannerheimin päiväkäsky talvisodan päätyttyä
11.03.20161Elävä arkistoYlipäällikkö Mannerheimin päiväkäsky luettiin radiossa talvisodan päätyttyä ja vuorokauden vaihtuessa 14. maaliskuuta 1940. -
Aimo Tukiainen loi Marskille muodon
26.03.2014Elävä arkistoAimo Tukiaisen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas oli monien mielestä sodanjälkeisen Suomen merkittävin patsashanke. Kuvanveistäjä ei erottele suurmiehiä poliittisen kannan perusteella. Tukiaisen Lauttasaaren ateljeessa ”valkoinen kenraali” seisoo sulassa sovussa vasemmistojohtaja Eetu Salinin rinnalla. -
"Kekkonen on mukava, koska hän on kalju"
15.11.20131Elävä arkisto”Presidentti Kekkonen on varmaan mukava mies, koska hän on kalju”, perustelee Anne Rantanen. ”Mannerheim käytti päätään muuhunkin kuin selkärangan tukemiseen”, sanoo puolestaan Jussi Valpas. Paasikivi oli Heikki Kirjavaisen mielestä ”aika pinko”. -
Operaatio Mannerheim -sarja kertoo kohutun elokuvan teosta
05.12.20121Elävä arkistoDokumentaarinen sarja Operaatio Mannerheim kertoo kohua herättäneen elokuvan tekemisestä ja taustoista. Sarja näyttää elokuvaprosessin haasteet, tekijöiden tuskailut ja ilon hetket. Se pyrkii myös vastaamaan siihen miksi ja miten Ylen tuottama Mannerheim-tulkinta Suomen Marsalkka -elokuva tehtiin. -
Suomen Marsalkka – The Marshal of Finland
05.12.20125Elävä arkistoSuomen Marsalkka on kenialais-suomalais-virolainen adaptaatio Gustaf Mannerheimin elämästä. Afrikkalaiseen tarinankerrontaan perustuva elokuva kertoo yksinäisestä miehestä sankarimyytin takana. -
Suomen Marsalkka -elokuva kohautti jo ennen ensi-iltaansa
22.08.20121Elävä arkistoYleisradion Suomen Marsalkka -elokuva herätti kohua jo ennen ensi-iltaansa. Kaikessa hiljaisuudessa kuvattu elokuva, rävähti otsikoihin vain pari päivää ennen virallista tiedotustilaisuuttaan. -
Pietari - Mannerheimin kohtalon kaupunki
20.01.20123Elävä arkistoPietaria pidettiin 1809 - 1917 kiehtovana ja kansainvälisenä kaupunkina. Moni suomalaisnuori lähti sinne onneaan etsimään. Yksi heistä oli Carl Gustaf Emil Mannerheim, 20-vuotias nuorukainen, joka pääsi opiskelemaan 1887 Nikolajevin ratsuväen opistoon. -
Marski kunniavieraana itsenäisyysjuhlassa 1940
25.01.2011Elävä arkistoTalvisodan ylipäällikkö, marsalkka Mannerheim oli itseoikeutettu kunniavieras, kun Suomi juhli ensimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää joulukuussa 1940. -
Mannerheimin muisto
24.01.2011Elävä arkistoTsaarin armeijan upseeri, valtiohoitaja, ylipäällikkö ja presidentti. Marsalkka Mannerheimin ura oli värikäs ja yllättäviä käänteitä täynnä. -
Mannerheimin valinta presidentiksi
24.01.2011Elävä arkistoMarsalkka Mannerheimin tärkein tehtävä presidenttinä oli johtaa Suomi rauhaan. Sota Neuvostoliiton kanssa oli saatava päättymään ja saksalaiset oli häädettävä maasta. -
Minne Marski Mikkelissä?
19.05.20101Elävä arkistoMikkelissä nahisteltiin vuosikymmenten ajan Marskin patsaan sijoituspaikasta. Entisestä päämajakaupungista ei tahtonut millään löytyä sellaista paikkaa, jonka kaikki olisivat hyväksyneet. -
Aleksandra Kylander - Mannerheimin leikkitoveri
03.05.2010Elävä arkistoTuleva marsalkka Mannerheim oli lapsena villi ja yltiöpäinen, kertoo Louhisaaressa lapsuutensa viettänyt Aleksandra Kylander. -
Valtapeliä elokuussa 1940 ja kuhinaa Saksan suuntaan
29.09.2008Elävä arkistoKuka johti Suomea syksyllä 1940? Kuka antoi luvan siihen, että saksalaiset sotilaat ilmestyivät Suomen maaperälle? Mikä oli Mannerheimin rooli? Eikö presidentti Kallio tiennyt asiasta mitään? Veijo Meren käsikirjoittama tv-elokuva ”Valtapeliä elokuussa 1940” käy läpi maan lähihistorian tärkeitä tapahtumia. -
Uralin perhonen on balladi Pispalasta ja Mannerheimista
04.03.20081Elävä arkistoKatariina Lillqvistin ja Hannu Salaman dokumenttikuunnelma esitteli jo vuonna 2004 saman Mannerheim-hahmon, josta neljä vuotta myöhemmin nousi valtakunnallinen kohu. -
Kunniaa Marskille
03.06.2007Elävä arkistoMannerheimin patsaan paljastus 4. kesäkuuta vuonna 1960 oli suuri sotilaiden ja siviilien paraatijuhla. Filmidokumentti esittelee myös Mannerheimin patsaskilpailun vaiheita. -
Marsalkka Mannerheimin hautajaiset
28.03.20076Elävä arkistoSuomeen kiiri vuoden 1951 alussa suruviesti Sveitsistä. Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim oli kuollut 28.1.1951. -
Marskin patsas
14.11.2006Elävä arkistoAimo Tukiaisen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin juhlallisin menoin marsalkan syntymäpäivänä 4.6.1960. -
Marsalkka Mannerheimin viimeisestä kodista tehtiin museo 1951
27.10.2006Elävä arkistoMarsalkka Mannerheimin viimeinen koti avattiin yleisölle jo hänen kuolinvuonnaan. Kaivopuistossa sijaitsevassa museossa pidettiin avajaiset marraskuussa 1951.