Eduskuntavaalit ja media
Valta Suomessa kuuluu kansalle, jota käyttää neljän vuoden välein valittava eduskunta. Kansanedustajien valinnassa ja tehtävissä on median rooli noussut yhä keskeisemmäksi.
Suomen parlamentti sai nykyisen muotonsa vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa. Tuolloin korvattiin Euroopan vanhanaikaisimmat, 1600-luvulta periytyneet säätyvaltiopäivät, aikansa uudenaikaisimmalla yksikamarisella eduskunnalla.
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä suhteellinen vaalitapa olivat tuolloin vielä harvinaisia, ja ensimmäisenä maana maailmassa saivat myös naiset äänioikeuden.
Alkuvuosikymmenien poliittisia päätöksiä käsiteltiin sanomalehdissä ja 1920-luvulta alkaen jonkin verran myös radiossa. Toisen maailmasodan jälkeen radio nousi kansalaisille merkittäväksi ikkunaksi päivänpolitiikkaan.
1960-luvulta alkaen on televisiolla ollut keskeinen osa kaikissa vaaleissa. Erilaiset tentit ja vaalikeskustelut osoittautuivat hyvin suosituiksi.
Dramatiikkaakin on ollut tarjolla. Muiden muassa SMP:n voimakas nousu 1970-luvulla ja Anneli Jäätteenmäen ero vuonna 2003 ovat osa sähköisen viestimisen historiaa.
Teksti: Petra Himberg
-
Suurten puolueiden puheenjohtajat vaalikeskustelussa 2011
12.03.20151Elävä arkistoYlen Suuressa vaalikeskustelussa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kävivät kiivasta väittelyä muun muassa tuloeroista, veropolitiikasta, EU-tukipaketeista, ympäristöstä, vanhustenhuollosta sekä edellisissä vaaleissa nousseesta vaalirahoituskohusta. -
Mitä tulikaan sanottua – politiikkaa lama-ajan Suomessa
25.07.20145Elävä arkistoJouko Lehmuskallion ohjaama dokumentti "Mitä tulikaan sanottua: videomuistiinpanoja vuosilta 1991-1994" seuraa ministereiden ja kansanedustajien sanomisia kokonaisen hallituskauden ajan. Pieleen menevät ennustukset, ristiriitaiset puheet sekä erimielisyydet tulevat hyvin esille. -
Terävä vaalikeskustelu teki Haavistosta kansanedustajan 1987
27.01.2012Elävä arkistoVuonna 1987 Ylen suuressa vaalikeskustelussa nähtiin nuori vihreiden edustaja Pekka Haavisto. Ensimmäistä kertaa eduskuntavaaleihin osallistunut Haavisto oli kerännyt ennakkoäänestyksessä vain vaivaiset 46 ääntä. -
"Kyllä kansa tietää" ja muita poliittisia hokemia
03.05.20112Elävä arkistoPoliittisen sanankäytön historiastamme löytyy joukko letkautuksia ja toteamuksia, jotka viimeistään kansankielessä ovat muuttuneet hokemiksi. -
Uusien kasvojen eduskunta
29.04.2011Elävä arkistoVuoden 2011 vaaleissa eduskuntaan nousi peräti kymmenen alle 30-vuotiasta nuorta. Määrä on huomattavasti enemmän kuin edellisissä vaaleissa 2007, jolloin nuoria nousi parlamenttiin vain kaksi. -
Paavo Väyrynen tipahti eduskunnasta
29.04.2011Elävä arkistoVuoden 2011 eduskuntavaalien yksi yllätys oli kansanedustaja Paavo Väyrysen tipahtaminen eduskunnasta. Väyrynen hävisi eduskuntavaalit ensimmäisen kerran 40 vuoteen ja jäi valitsematta. -
Alivaltiosihteeri valmistautuu vaaleihin
06.04.20111Elävä arkistoAlivaltiosihteeri on myös Suomen virallinen vaaliohjelma. Se on jokaisten eduskuntavaalien yhteydessä kertonut politiikasta vähintäänkin epäolennaisen. -
Vaalikomiikassa osansa saavat lupaukset, tietoiskut ja tentit – millaista viihdettä uurnien ääreltä on revitty?
05.04.2011Elävä arkistoEduskuntavaalit ovat innoittaneet myös radion ja tv:n huumorintekijöitä. Elävän arkiston valikoima neljän vuosikymmenen uurnakomiikasta käy läpi kansanvallan keskeisen prosessin vaalipuheista äänestystuloksiin. -
Tapani Kansa yllyttää nuoria uurnille
04.04.2011Elävä arkistoEduskuntavaalien aattona 1979 Tapani Kansa kehotti tv:ssä nuoria valitsemaan "uudet parrat vanhojen tilalle". Kun nuori nuorta äänestää, niin vanhoillisuus jää, Tapsan laulu lupaa. -
Tentaattorina Leif Salmén
22.03.201112Elävä arkistoLeif Salmén (1952–2019) edusti monelle vaalitentaattorien aatelia. Erityisen hyvin Salménin piinapenkki palveli yleisöä ja kuumensi tentittävien tunteita vuonna 1987. -
Piilotetut puoluerahat
14.03.2011Elävä arkistoToukokuussa 2008 alkanut vaalirahakohu ei ehtinyt laantua ennen seuraavia eduskuntavaaleja vuonna 2011. Asiaa on puitiin niin lehtien palstoilla kuin oikeudessakin. Mutta mistä tulevat kansanedustajia tukevien puolueiden rahat? -
Tv:n tietoiskut ovat patistaneet suomalaisia äänestämään vaaleissa
11.03.2011Elävä arkistoTelevision vaalitietoiskujen tärkein kohdeyleisö on luonnollisesti nukkuvien puolue. Usein heidän on katsottu olevan nuoria, mutta myös naisia on patistettu vaaliuurnille. -
Haamuäänet kummittelevat vaalituloksessa
04.03.20113Elävä arkistoVaaliuurnista löytyy enemmän annettuja ääniä kuin mitä äänestyspaikoilla on kirjattu käyneen äänestäjiä. MOT-ohjelman toimittaja Ari Korvola jahtasi vuoden 2007 eduskuntavaalien haamuääniä. -
Vaalitekniikan kehitys
04.03.2011Elävä arkistoVuoden 1970 eduskuntavaaleissa saatiin suora yhteys laskentakeskukseen ja puolueiden vaalivalvojaisiin. Äänet julkistettiin paperilla ja valittujen kansanedustajen kuvia osoitettiin taululta kuulakärkikynällä. Ei ollut helppoa vielä vuoden 1972 eduskuntavaaleissakaan, omat havainnoinnit piti esittää piirrostauluilla. -
Suomalaisia pienpuolueita
02.03.2011Elävä arkistoArkadianmäelle on suunnattu monenmoisin aattein. Perinteisen puoluekartan laitamilla politiikkaa on tehty esimerkiksi meditoimalla. Elävä arkisto kokosi näytteitä viime vuosikymmeninä vaikuttaneista, sittemmin sammuneista tai muihin ryhmittymiin sulautuneista pienpuolueista. -
Puoluejohtajat nuorina
28.02.20113Elävä arkistoEduskuntavaalien 2011 puoluejohtajat Jyrki, Jutta, Mari, Anni, Timo, Paavo, Stefan ja Päivi - missä yhteydessä näimmekään heidät ensimmäisen kerran? Tarkista muistikuvasi Elävän arkiston näytteistä. -
Tv-vaalien herkkupalat
22.02.2011Elävä arkistoNokkela sanailu, herkulliset mokat, takkuileva tuloslaskenta ja suuret tunteet ovat aina sävyttäneet television vaaliohjelmia. -
Mari Kiviniemi: "Kaikissa tapauksissa on tärkeää..."
10.12.20101Elävä arkistoPääministeri Mari Kiviniemeltä kysyttiin mielipidettä ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrysen bisneksistä Nova Groupin kanssa. Kiviniemi toisti mielipiteensä varmuudeksi viidesti. -
Georg C. Ehrnrooth ja POP
19.10.2010Elävä arkistoVaratuomari Georg C. Ehrnrooth valittiin eduskuntaan vuonna 1958 RKP:n edustajana. Ajauduttuaan puolueessa ristiriitoihin perusti toisinajattelija Perustuslaillisen kansanpuolueen, joka myöhemmin muutti nimensä Perustuslailliseksi oikeistopuolueeksi. Ehrnrooth tunnettiin 1970- ja 80-luvuilla yhtenä keskeisimmistä Urho Kekkosen ja vasemmistopolitiikan kriitikoista. -
Pikku G eduskuntavaaliehdokkaana
06.04.2010Elävä arkistoRap-artisti Pikku G eli Henri Vähäkainu asettui Keskusta eduskuntavaaliehdokkaksi vuonna 2007.