Etelä-Pohjanmaata ja pohjalaisia
Etelä-Pohjanmaa on maisemaltaan lakeutta ja latomerta, hirsitaloja ja jokien halkomia peltoja. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus on Tangomarkkinoista ja Provinssirockista tunnettu Seinäjoki. Rannikon Pohjanmaan maakunnan keskus on kaksikielinen Vaasa.
Etelä-Pohjanmaan kulttuurialueella tarkoitetaan ennen vuoden 1993 maakuntahallintouudistusta ollutta Etelä-Pohjanmaan aluetta eli nykyisen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykymaakunnan muodostamaa kokonaisuutta.
Pohjanmaa oli historiallinen maakunta. Nykyisessä maakuntajaossa on Pohjanmaasta erotettu Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaan maakunta, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.
-
Lappajärven laiton kansanpato oli kapina byrokratiaa vastaan järven puolesta
29.05.20193Elävä arkistoLappajärvellä asukkaat perustivat kansanliikkeen puolustaakseen järveään vesivoimayhtiöitä vastaan. -
Pieni pyhiinvaellus on kertomus häpeästä ja kunniasta, uskosta ja armosta
11.04.2018Elävä arkistoSyntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi tarinaksi Heikki Kujanpään vuonna 2000 ohjaamassa elokuvassa Pieni pyhiinvaellus. Nuori Ritva saa aviottoman lapsen, jonka hän luovuttaa hädissään pois. Kohtalo puuttuu kuitenkin peliin elämän ja kuoleman porteilla. -
Provinssirockista Provinssiin – huippuhetkiä Eppujen vuodesta kahdeksanviis, Himin kuuskuuskutosten kautta Ultra Bra -karaokeen
29.06.20172Elävä arkistoVuonna 1979 aloittanut Seinäjoen Provinssirock oli pitkään koko Suomen festarikesän avaaja kesäkuun alussa. Syvemmälle suveen siirryttyäänkin Provinssi on jatkanut livemusan huippukattauksilla. Musiikkikenttä on laajentunut ja Provinssirockin nimi tiivistynyt Provinssiksi. Tähän artikkeliin on koottu uutisjuttuja, artistihaastatteluita, biisejä ja kokonaisia keikkataltioita Provinssin vuosilta kesästä 1985 alkaen. -
Kyllikki Saaren surma jäi ikuiseksi arvoitukseksi
09.09.20169Elävä arkistoKyllikki Saari surmattiin Isojoella 17. toukokuuta 1953, kun hän oli palaamassa polkupyörällä kotiinsa hengellisestä nuorisotilaisuudesta. -
Lapuan patruunatehtaan räjähdys jätti jälkeensä surun
12.04.2016Elävä arkistoLapuan patruunatehtaalla tapahtui huhtikuussa 1976 Suomen rauhanajan tuhoisin räjähdysonnettomuus. 40 ihmistä sai surmansa ja kymmeniä loukkaantui voimakkaassa räjähdyksessä, jonka syytä ei saatu koskaan varmuudella selville. Uhreista valtaosa oli perheellisiä naisia, yli kuusikymmentä lasta menetti toisen vanhempansa, lapsia jäi myös orvoksi. Tapahtuma järkytti suomalaisia, ja hautajaisiin osallistui tuhansia ihmisiä. Surunvalittelunsa kävi esittämässä myös presidentti Urho Kekkonen. . -
Valassaarten värit leiskuivat Nándor Mikolan akvarelleihin
11.02.20161Elävä arkistoUnkarilaissyntyinen pohjalaismaalari Nándor Mikola rakasti Merenkurkun karun ulkosaariston värimaailmaa. Ajatuksia työn ääressä -sarjassa seurattiin vuonna 1969 kuvataiteilijan elokuisia onnen päiviä Valassaarilla. -
Laihian ylpeät nuukat
12.01.20162Elävä arkistoLaihialaisten keinot säästäväisyyteen ovat laajalti Suomessa tunnettuja. Vitsailusta huolimatta laihialaiset itse ovat nuukuudestaan ylpeitä. Tyhmähän se on, joka rahansa turhaan hukkaa. Helinä Lappalaisen puolihumoristisin keinoin toteutettu ajankohtaiskuvaus Laihiasta ja laihialaisten maineikkaasta säästäväisyydestä on vuodelta 1973. -
Mervi-hirven kasvattaja Markku Harju sai kutsun Linnan juhliin
04.12.2015Elävä arkistoMarkku Harju auttaa Pohjanmaan Villieläinhoitolassa loukkaantuneita eläimiä takaisin luontoon. Harju on hoitanut niin petolintuja, siilejä, citykaneja kuin Merviksi ristittyä hirven vasaakin. Mervin ja muiden villieläinten pelastaja Harju sai tunnustusta työstään, kun hänet kutsuttiin Linnan juhliin vuonna 2015. -
Kaskinen ei kasvanutkaan metropoliksi vaan puutaloidylliksi
17.04.2015Elävä arkistoDokumentissa "Eläköön puutalokaupunki!" tutustutaan Kaskisiin, jossa puujugendromantiikka yhä kukoistaa. Alunperin suureksi kaavaillusta saarikaupungista tulikin lopulta väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki, jonka asukkaat saavat nauttia leveästä ruutukaavasta ja kauniista puutaloista. -
Todelliset taiteen rakastajat eivät ole taiteen ammattilaisia
30.10.2014Elävä arkistoErikoisin koskaan ohjaamani tv-sarja oli vuonna 1998 tehty Intohimona taide. Se kertoi erilaisten ihmisten, niin julkkisten kuin tuntemattomienkin, taideharrastuksesta. Erikoiset kohtaamiset näiden taiteen rakastajien kanssa suorastaan laajensivat käsitystäni ihmisestä, ja Pohjanmaasta. -
Pohjalaisuuden sanoittaja Antti Tuuri
30.09.2014Elävä arkistoKirjailija Antti Tuuri keskustelee Maarit Tastulan kanssa pohjalaisesta vapauden kaipuusta, pohjalaisista murhamiehistä ja pohjalaisista viisaista naisista. Insinöörin koulutuksen saanut Tuuri nauraa keskittyneensä sisältötekniikkaan, eikä kirjailijalla vielä uuden vuosituhannen vaihteessa ollut kännykkää. -
Könnit – kellonrakentajasuku Pohjanmaalta
13.05.2014Elävä arkistoSuomen Television vuonna 1963 valmistamassa dokumenttiohjelmassa tutustumme ilmajokelaisen Könnin kellonrakentajasuvun vaiheisiin ja maankuuluun Könnin kelloon. Ohjelma tuo esille suvun jäsenten monitaitoisen lahjakkuuden, jota voi ihailla vaikka Helsingin tuomiokirkon kellotauluista. -
Häjyt – Pohjanmaan sitkein myytti
11.04.201413Elävä arkistoPohjanmaan puukkojunkkarit eli häjyt rellestivät 1800-luvun lopulla erityisesti Ylihärmässä ja Alahärmässä. Tuolloin henkirikosten määrä oli suurin Suomen historiassa, mutta häjyjen myytistä on monta eri näkemystä. Vuonna 1978 tehdyssä dokumentissa pohditaan, millaisia ihmisiä häjyt olivat. Samana vuonna tehdyssä televisioelokuvassa Häjyt kuvaillaan muutamia tapahtumia Antti Isotalon (Kalevi Haapoja) ja Antti Rannanjärven (Harri Tirkkonen) luotsaamassa joukossa. -
Vietteleekö Lapuan tv-torni kristikansan?
10.04.20144Elävä arkistoKun Lapuan tv-asema syksyllä 1961 valmistui ja kun tv-toiminta laajeni myös Pohjanmaalle, herätti uusi väline myös epäilyksiä. Osa kirkonmiehistä pohti, vietteleekö televisio vakaan kristikansan maalliselle tielle. -
Mestaripelimanni Tauno Krossin syksyisiä mietteitä
27.03.2014Elävä arkistoTauno Krossi soittaa haitaria ja kertoo pelimannien kulttuurityön haasteista. Henkilökuvaa on kuvattu Krossin kotikylässä Laihian Potilassa 1977, vuosi mestaripelimannin arvonimen myöntämisen jälkeen ja vain reilu vuosi ennen Krossin kuolemaa. -
Mestaripelimanni Urho Myllymäen osa oli kerjurin osa
26.02.2014Elävä arkistoMestaripelimannin henkilökuvassa vuodelta 1972 seurataan Myllymäkeä eri esiintymistilanteissa aina naapuritorpan kahvipöydästä Helsingin Finlandia-talon estradille. Toisin kuin korkeakulttuurin edustajilla, oli kansanmuusikoiden arki karua. Apurahoista ei edes uneksittu ja päivätyönään sähköasentajana työskentelevän Myllymäen arki kului tuulessa ja viimassa. -
Mestaripelimannit Eteläpohjalaisten Spelien tähtinä Laihialla 1975
13.02.2014Elävä arkistoJärjestyksessään kolmansissa Speleissä haastateltiin tulevia ja jo nimettyjä mestaripelimanneja, pohdiskeltiin kansanmusiikin genreä, ratkottiin huuliharpistien mestaruuksia ja tietenkin soitettiin ja kuunneltiin pelimannimusiikkia. -
Pekka Koskela sai MM-hopeaa, vaikka kaikki ei putkeen mennytkään
13.01.2014Elävä arkistoPikaluistelija Pekka Koskela ylsi sprinttereiden MM-kilpailujen toiseksi Salt Lake Cityssä vuonna 2013. Kisa ratkesi viimeisellä matkalla eli toisella 1000 metrillä. -
Poliisi-tv tutki Ville Valon yhteyttä saatananpalvojiin Provinssirockissa 1998
25.11.201315Elävä arkistoVuonna 1998 huhuttiin, että saatananpalvojat aikovat polttaa jonkin Seinäjoen kirkoista Provinssirockin aikana. Kirkkoja ei poltettu, mutta keskustelu satanismista jatkui vilkkaana ja mukaan vedettiin myös HIM-yhtye ja Ville Valo. -
Maakuntalauluissa soi luonto ja ahkeruus
22.10.20131Elävä arkistoMaakuntalaulut kuvastavat jokaisen maakunnan luonnon kauneutta ja asukkaiden sitkeyttä ja ahkeruutta. Niissä korostetaan työn tärkeyttä ja maaperän karuutta, mutta silti ylpeyttä omasta Suomen kolkastaan.