Helsingin olympialaiset 1952
Helsingissä kilpaili 19.07.-03.08.1952 lähes viisi tuhatta olympiaurheilijaa 69 eri maasta. Isäntämaa eli vielä tuolloin sodanjälkeisen elintarvikesäännöstelyn alla.
Helsingissä piti järjestettämän olympialaiset jo vuonna 1940, mutta sota esti ne. Vuoden 1952 olympiaisännyyttä pidettiin samanlaisena kansainvälisenä tunnustuksena kuin Armi Kuuselan Miss Universum -voittoa samana vuonna.
Neuvostoliitto oli nyt ensi kertaa mukana, ja se kahmi USA:n jälkeen toiseksi eniten mitaleita. Suomi oli pudonnut mitalitilastossa jo kahdeksanneksi.
Suomessa osoittautui olevan roppakaupalla oivallisia melojia. Kultamitalimiehiä ja -naisia olivat melojat Yrjö Hietanen, Kurt Wires, Sylvi Saimo ja Thorvald Strömberg, nyrkkeilijä Pentti Hämäläinen ja painija Kelpo Gröndahl.
Kisojen loistokkain urheilija oli epäilemättä Tšekkoslovakian Emil Zatopek, joka voitti kaikki kolme pisintä juoksumatkaa. Suomalaiset ottivat hänet eräänlaiseksi kummipojakseen omien juoksukuninkaiden puutteessa.
Teksti: Jukka Lindfors
-
Helsinki kohensi ilmettään olympialaisia varten – myös liikenne ja sen ohjaus mietittiin uusiksi
13.06.2013Elävä arkistoKun heti sodan jälkeen tehtiin päätös, että Suomi saa järjestettäväksi vuoden 1952 kesäolympialaiset, alkoi kuumeinen valmistautuminen kisoja varten. Kisa- ja majoituspaikkojen rakentamisen lisäksi kuntoon piti pistää myös tiet, kadut ja puistot. -
Hotelli Palace oli Helsingin moderni majapaikka
13.12.2011Elävä arkistoHotelli Palace valmistui parahiksi Helsingin olympialaisten alla. Modernismin loistokkaaseen lippulaivaan tutustutettiin tulevina vuosina lukemattomat ulkomaiset arvovieraat, ja sen tilat soveltuivat monien edustavien kokousten ja esitysten järjestämiseen. -
Seutulan lentoasema rakennettiin olympialaisten tarpeisiin 1952
03.03.20091Elävä arkistoHelsingin olympialaisten aattona vuonna 1952 valmistui Seutulaan vankityövoimalla rakennettu lentokenttä, josta oli tuleva maamme suurin. -
Kumpula sai maauimalansa vuonna 1952
07.07.20081Elävä arkistoOlympialaisten nosteessa Helsingin Kumpulaan avattiin kesällä 1952 maauimala, joka saavutti välittömästi suuren suosion. -
Olympiaturisteja Seurasaaressa 1952
07.07.2008Elävä arkistoViini virtasi, laulu soi ja kansantanssejakin tapailtiin, kun kisaturistit telttailivat Helsingin olympialaisten ajan Seurasaaressa. -
Pentti Hämäläinen oli kotikisojen suomalainen nyrkkisankari
05.06.2008Elävä arkistoKonttorikonemekaanikko Pentti Hämäläinen voitti Helsingin olympialaisissa kultaa nyrkkeilyn kääpiösarjassa ja päätyi poliisin palvelukseen. -
Wires ja Hietanen meloivat olympiavoittoon
05.06.2008Elävä arkistoMelojat Kurt Wires ja Yrjö Hietanen toivat Suomelle kaksi kultamitalia tiukoissa kajakkikaksikoiden kilpailuissa Helsingin olympialaisissa vuonna 1952. -
Satupekan kolmoisvoitto Helsingissä
05.06.20081Elävä arkistoTšekkiläinen Emil Zatopek oli Helsingin olympialaisten suurin tähti. "Ihmisveturin" tavaramerkkejä olivat kestoirvistys ja hurja loppukiri. -
"Rauhanenkeli" ja Nurmi olivat Helsingin olympia-avajaisten vetonauloja
05.06.20083Elävä arkistoPresidentti Paasikivi avaa kisat, toinen kansallinen suurmies Paavo Nurmi tuo soihdun stadionille, ja "rauhanenkeli" yllättää järjestelijät. -
Kotiolympialaisten suomalaisvoittajat
03.06.2008Elävä arkistoHelsingin olympialaisissa suomalaisten yleisurheilijoiden menestys jäi odotettua vaisummaksi, mutta mitaleita sateli sen sijaan melonnassa, painissa ja nyrkkeilyssä. -
Sylvi Saimo ja kajakkikulta
30.05.2008Elävä arkistoSylvi Saimo oli ensimmäinen nainen, joka voitti Suomelle kesäurheilulajien olympiakultaa. Se ratkesi äärimmäisen tiukassa kajakkikisassa Helsingissä 1952. -
Suomi valmistautui innolla Helsingin olympialaisten kisaisännyyteen
11.04.20071Elävä arkistoOlympiakisojen alla vuonna 1952 Suomi halusi myös mainosfilmein osoittaa maailmalle, että pieni maa kykenee kisat järjestämään. Suomalaisille taas haluttiin korostaa sitä, että valtava työmäärä koituu myös omaksi parhaaksemme. -
Helsingin olympialaisten aattona jopa Paasikivi puhui englantia
10.04.20073Elävä arkistoKokeneena diplomaattina J. K. Paasikivi hallitsi useita kieliä. Olympialaisten aattona vuonna 1952 presidentti piti puheen myös englanniksi, vaikka englannin kieli ei häneltä niin sujuvasti soljunutkaan. -
Olympiavuoden päätösjuhla
11.12.2006Elävä arkistoVuosi 1952 hiveli sodasta toipuvan Suomen itsetuntoa monella lailla. Olympiavuoden päätösjuhlaa vietettiin Helsingissä osittain haikeissakin tunnelmissa. -
Ruotsi kohtasi Unkarin olympiafutiksessa 1952
08.09.20061Elävä arkistoLontoon olympiavoittajat kohtasivat Helsingissä tulevat kultamitalistit. Unkarin tukipylväs oli pieni, ylipainoinen ja lyhytjalkainen Ferenc Puskas. -
Stadionin vanha tulostaulu
08.09.2006Elävä arkistoHelsingin olympialaisten onnistuminen ei ollut ainoastaan tarmokkaan kisajohdon ansiota, vaan tarvittiin myös koko joukko ihmisiä, jotka ymmärsivät tekniikan päälle. -
Olympiatuli on syttynyt
08.09.2006Elävä arkistoPekka Tiilikainen ei koskaan kuvitellut pääsevänsä Kreikan Olympiaan. Kesäkuussa 1952 hän kuitenkin todisti olympiatulen sytytystä ”paroni de Coubertinin jalon sydämen lepopaikassa”. -
Soihtuviesti Kreikasta Suomeen
08.09.20061Elävä arkistoHelsingin olympiakisojen juhlatuli matkaa maitse, meritse ja ilmateitse Euroopan halki – Zeus-jumalan temppeliltä Kreikasta Oulun kaupungintalolle Suomeen. -
Erik von Frenckell maistelee kisacolaa 1952
08.09.2006Elävä arkistoOlympiakisojen aattona Helsinkiin saapui ulkomaisia edustusjoukkueita, kisaturisteja kautta maailman - sekä 720 000 pulloa Coca-Colaa. -
Helsingin olympialaisissa Suomi ja selostajat olivat "jonkinlaisessa shokkitilassa"
08.09.2006Elävä arkistoSelostaja Pekka Tiilikaisen mukaan Suomen kansa oli jonkinlaisessa shokkitilassa, se ei kirjoittanut edes haukkumakirjeitä radioselostusten johdosta. Olympiakoosteessa Helsingistä 1952 kuullaan näytteitä radion olympialähetyksistä sekä selostajien ja toimihenkilöiden haastatteluja.