Iskelmä-Suomen tarina on salattujen tunteiden historiaa
Iskelmän historia on suomalaisen mentaliteetin, salattujen tunteiden tarina, joka elää meissä kaikissa. Elävä arkisto tarjoaa tässä koosteessa oheis- ja lisämateriaalia Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjan eri teemoihin.
Iskelmän säikeisiin kätkeytyy kiehtova tarina alakuloisesta musiikista, sitä esittävistä ja tekevistä taiteilijoista ja ennen kaikkea pohjoisesta kansasta, joka on iskelmää rakastamalla synnyttänyt omaleimaisen musiikkikulttuurin muodon.
Iskelmä-Suomi-sarja puhuu suomalaisuuden ydinmehua tihkuvasta musiikinlajista. Mitä iskelmätaiteilijat ovat uransa puolesta uhranneet? Mitä on olla tähti? Miksi toiset sortuvat viinaan? Miksi toisista tulee legendoja? Miltä tuntuu ajaa neljä miljoonaa kilometriä Suomen teitä, jotta tanssivalla kansalla olisi hetken hyvä olla? Kuka tekee iskelmät? Miksi Katri-Helena hymyilee?
Elävä arkisto julkaisee sivuillaan runsaat määrät dokumenttisarjaa sivuavaa ainutlaatuista materiaalia. Koostetta täydennetään Iskelmä-Suomi-sarjan etenemisen myötä.
-
Onni Gideonin havaijinkitara vonkui varhaisrockiakin
25.11.20143Elävä arkistoTv:n ensimmäinen lapsisukupolvi oppi tuntemaan Onni Gideonin Sirkus Papukaijan valtavahousuisena klovnina. Maskin taakse kätkeytyi pitkän linjan musiikkimies, joka 1950-luvulla johti yhtä maan parhaista tanssiorkestereista. Hän oli myös havaijinkitaransoiton pioneeri, jonka nimiin on kirjattu maan ensimmäinen rock-levytys. -
Vanhojen iskelmien lempisanat olivat "rakkaus" ja "saada"
03.06.2013Elävä arkistoMiten tangot ja muut iskelmät ovat kuvanneet rakkautta? Jarkko Aarnialan ja Maiju Talvitien toimittaman ohjelmaan mukaan iskelmärakkaus on loputonta, ajatonta, rajatonta ja syvää kuin meri, mutta ”ennen kaikkea iskelmänikkarien paras tulolähde”. Vuonna 1970 radioidussa Tunti vielä -lähetyksessä laulutekstien sanoituksia analysoivat myös M.A. Numminen ja Pekka Gronow. -
Olavi Virta ja kansakunnan salattu muisti
13.05.201314Elävä arkistoPeter von Baghin ensimmäinen tv-henkilökuva sukelsi Olavi Virran iskelmäklassikkojen kautta kansallisen tajuntamme historiaan. Sittemmin yleiseksi hokemaksi muuttunut ajatus iskelmästä ”kansakunnan salattuna muistina” muotoiltiin ensi kertaa juuri tässä kunnianosoituksessa. Dokumentin verhoamaton näkymä elämänsä loppua lähestyvästä suuresta laulajasta nostatti kuitenkin myös arvostelua. -
Suvi Teräsniska siirtyi nopeasti taustalaulajasta lavan keskelle
05.04.20131Elävä arkistoOulululainen Suvi Teräsniska aloitti uransa vasta 16-vuotiaana Yön taustalaulajana. Pian hänestä kuitenkin tuli yksi Suomen menestyvimmistä laulajista ja iskelmäkansan suosikki. -
Iskelmä-Suomella on katto korkealla ja seinät leveällä
05.04.20132Elävä arkisto2010-luvun iskelmä elää murroksessa. Se on kulttuuria, joka katsoo samanaikaisesti moneen suuntaan ja sekoittaa itseensä rockia, poppia ja kaiken maailman musiikkia eri tavoin. Osa iskelmästä saa voimaa traditiosta, osa erkaantuu siitä koko ajan kauemmaksi. -
Juha Tapio vaihtoi gospelin poppi-iskelmään
03.04.20134Elävä arkistoJuha Tapion ensimmäiset levytykset olivat hengellistä musiikkia. Suuren suosion hän sai kuitenkin poppia ja iskelmää sekoittavan Mitä silmät ei nää -hitin myötä vuonna 2003. -
Iskelmien räytyvä murhe ilahdutti irvileukoja
01.04.2013Elävä arkistoSuomalainen iskelmäyleisö rakastaa synkkiä lauluja, mutta melankolisten mollikappaleiden äärimmäinen alakulo on inspiroinut myös pilkkakirveitä. Mieltymys murheellisiin lauluihin on suomalaisilla kuitenkin niin verissä, että niiden parodiatkin on otettu tosissaan. -
Iskelmä-Suomi on murheellisten laulujen maa
28.03.20134Elävä arkistoKotimainen iskelmä ammentaa voimansa melankoliasta, sillä suru tekee suomalaisen kuulijan onnellisimmaksi. Itäistä perua oleva syvä, mollimelodioihin puettu kaihomieli on sitkein iskelmän vuosikymmeniä yhdistävä punainen lanka. -
Pyhäinpäivänkeikka Ruotsiin oli aivan Seinähullujen hommaa
26.03.2013Elävä arkistoTV2 oli mukana, kun Pentti Oskari Kankaan Seitsemän Seinähullua Veljestä tekivät vuonna 1970 kolmen päivän kiertueen räntäisessä Etelä-Ruotsissa. Showbändi viihdytti parhaansa mukaan siirtolaisia, jotka kaipasivat koto-Suomessa kuulemiaan säveliä. -
Keikka-näytelmä karisti hohdon tanssimuusikkojen taiteilijaelämästä
25.03.20135Elävä arkistoTanssiorkesteri lähtee viikonloppukiertueelle Savon maaseutulavoille. Jazzia rakastavat muusikot joutuvat tienaamaan leipänsä tangoilla ja valsseilla, ja raskasta työtä kompensoidaan raskailla huveilla. Huonokin keikka voittaa silti kotiolot. -
Iskelmän ammattilaisten veri punnitaan tien päällä
22.03.2013Elävä arkistoSuomalaista iskelmää on aina tehty ylpeän ammattilaisen etiikalla. Viihdyttäminen on työn tekoa, ei taiteen. Iskelmä-Suomen miehistä ja naisista on aina otettu mittaa tien päällä, jossa soittajan leipä on pieninä murusina. -
Vuosituhannen vaihtuminen venytti iskelmän genrerajoja
20.03.20131Elävä arkistoTanssilavojen suosio pieneni huomattavasti Suomessa 1990-luvulla. Kulttuurinen muutos pakotti myös musiikilliseen muutokseen. Iskelmämusiikintekijät, kuten Yölintu alkoivat isolla joukolla kolkutella genrerajoja ja laajentaa kuulijakuntaansa. -
Iskelmän supertähti Anna Eriksson aprikoi, onko enää iskelmälaulaja ollenkaan
14.03.20134Elävä arkistoIskelmälaulaja Anna Eriksson oli 2000-luvun menestyneimpiä suomalaisia naisartisteja. Huima työtahti johti kuitenkin burn outiin. Uuden motivaation laulaja löysi omien kappaleiden tekemisestä, ja vuonna 2010 modernin kotimaisen iskelmän edelläkävijä julkaisi ensimmäisen englanninkielisen albuminsa. Arto Nyberg ihmetteli ohjelmassaan, missä nyt oikein mentiin. -
Iskelmä-Suomen omapäiset showmaakarit rikkoivat rajoja
14.03.2013Elävä arkistoIskelmän tarinaan kuuluvat olennaisena osana artistit, jotka ovat lähteneet haastamaan iskelmätähteyden rajoja. Elävän arkiston bonuspakkaus Iskelmä-Suomi-sarjan showjaksoon tarjoaa vaikuttavia ja osin vavisuttaviakin tuokiokuvia Dannyn, Tapani Kansan, Jari Sillanpään ja Anna Erikssonin vaiheista. -
1960-luvun lauluntekijöistä tuli iskelmä-Suomen tarinankertojia ja elämänfilosofeja
08.03.20134Elävä arkistoKotkalainen Juha ”Watt” Vainio, stadilainen Jukka Kuoppamäki sekä hämeenlinnalaiset Irwin Goodman ja Vexi Salmi olivat tärkeimmät 1960-luvun esiin nostamat suomalaiset iskelmäntekijät. Elävä arkisto tarjoilee kansakunnan henkiseen maisemaan voimallisesti vaikuttaneesta nelikosta laajan taustapaketin Iskelmä-Suomi-sarjaan. -
Yes sir — kun Suomi-iskelmistä tuli Finnhitsejä
28.02.20133Elävä arkistoIskelmällä meni 1970-luvulla lujaa, kun kansainväliset virtaukset solahtivat kevyesti kotimaiseen makuun sopiviksi. Elävän arkiston tukipaketti Iskelmä-Suomi-sarjaan on soundtrack Finnhitsien, purkan ja diskon aikakauteen. -
Kaupungin valot tuikkivat iskelmä-Suomen laitamilla
22.02.20131Elävä arkistoKaupunkilaisen iskelmän säikeissä on soinut jazzin rytmi, urbaani viihde-eleganssi ja rikas kansainvälisten impulssien kirjo. Elävän arkiston paketissa on mukana iso joukko 1950—1960-lukujen tähtiä Brita Koivusesta Seija Simolaan. -
Valto Laitinen muutti Pariisiin säveltämään epäsuomalaisia iskelmiä
18.02.20134Elävä arkistoSäveltäjä Valto Laitinen oli aikanaan kansainvälisesti menestyneimpiä suomalaisia iskelmäsäveltäjiä. Hänen laulunsa menestyivät kuuluisien artistien esittäminä eri puolilla maailmaa. Kotimaassaan hän ei sen sijaan ollut kovinkaan tunnettu ja lähtikin aikanaan maasta voidakseen ansaita "epäsuomalaisella musiikilla". -
Iskelmä-Suomi on myös tangon satumaa
15.02.20137Elävä arkistoTangohulluus valtasi Suomen 1960-luvun alussa. Uuden pohjoisen sielun saanut musiikki aiheutti räjähdyksen, jonka kaiku kiirii edelleen. Elävän arkiston tangopaketti on lisämateriaalia Iskelmä-Suomi-dokumenttisarjaan. -
Managerilegenda Tappi Suojanen myi kaikkea mikä liikkui
13.02.20134Elävä arkistoViihdeyrittäjä Tauno Suojasen sumeilematon tyyli ja värikkäät tempaukset takasivat hänelle pysyvän sijan alan kansanperinteessä. "Tappi" haistoi kaikessa mahdollisuuden kääriä tuohta, olipa kyseessä iskelmäsolisti, kitarabändi, ulkomainen tv-tähti, sokea laulaja, ugandalainen talousopiskelija tai iso pässi.