Hyppää pääsisältöön

Jatkosodan alkuvaihe 1941–1942

Hitlerin joukot hyökkäsivät Neuvostoliittoon Barbarossa-suunnitelman mukaisesti 22. 6.1941. Suomen sodanjohto oli hankkeesta perillä, vaikka Suomi muodollisesti ei halunnutkaan sitoutua Saksan operaatioon.

Hitler julisti maailmalle Suomen taistelevan “liitossa” - im Bunde - Saksan kanssa. Suomen johdolle Hitlerin julistus oli kiusallinen. Suomessa korostettiinkin alusta asti, että maa käy erillistä sotaa Neuvostoliittoa vastaan itsenäisyytensä turvaamiseksi.

Teksti: Reijo Perälä

  • Suomalaisia sotavankeja Viipurissa (1944).

    Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot

    24.03.2017Elävä arkisto
    Reijo Nikkilän vuonna 2000 ohjaama kaksiosainen dokumentti esitti ensimmäisen kerran kokonaiskuvan viime sodissamme puolin ja toisin otettujen vankien kohtaloista. Ensimmäisessä osassa Suomalaiset sotavankileirien saaristossa suomalaisvangit kertovat ankarista oloistaan neuvostoleireillä. Ohjelman toisessa osassa Ryssä perkele – sotavankina Suomessa venäläisvangit muistelevat aikaansa Suomessa ja syitä eloonjäämiseensä. Joka kolmas jatkosodassa vangittu mies kuoli vieraassa maassa.
  • Seitajärven partisaanihyökkäyksen siviiliuhreja 7. heinäkuuta 1944.

    Seitajärvellä tapetut naiset ja lapset olivat jatkosodan vaiettuja uhreja

    17.08.201618Elävä arkisto
    Neuvostoliittolaiset partisaanit tekivät jatkosodan aikana kymmeniä hyökkäyksiä Suomen puolella olleisiin pieniin korpikyliin. Partisaanit surmasivat retkillään yhteensä 181 siviiliä vuosina 1941–44. Mannerheim-ristin ritari Olavi Alakulppi kertoo sotilasuransa karmeimmasta kokemuksesta, kun hän miehineen löysi Savukosken Seitajärvellä partisaanien julmasti surmaamat naiset ja lapset. Artikkeli sisältää järkyttäviä kuvia ja haastateltavien kertomuksia.
  • Sissit-elokuvan kansikuva.

    Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    03.12.2015Elävä arkisto
    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.
  • Valma Seppä muistaa monta tarinaa vuosistaan lottana

    02.01.2015Elävä arkisto
    Valma Seppä toimi lottana talvisodassa ja jatkosodassa. Radiohaastattelussa vuodelta 1990 kuulija kuljetetaan noihin aikoihin ja tunnelmiin muisteluiden ja musiikin avulla. Sitkeän naisen kertomuksissa on useammankin jännitysnäytelmän ainekset – Valman onnistui selvitä säikähdyksellä niin desanteista kuin miinoistakin. Voimia sodan keskellä antoivat oman veljen toiveikkaat runot sekä Mannerheimin sanat.
  • Historian erottamat sisarukset löysivät toisensa

    04.09.2014Elävä arkisto
    Matti Ikävalko näki televisiossa naisen, joka etsi isäänsä valokuvan perusteella. Valokuvan mies oli Itävalkolle tuttu: "Ei helkkari, kyllä tää näin on, ei kysymystäkään – kyllä siinä faija oli." Kuvaa pitelevä nainen oli siis hänen siskonsa, sekä yksi sadoista suomalaisille sotilaille jatkosodan aikaan syntyneistä aviottomista lapsista. Vuonna 2011 sotamies-Erkin lapset kohtasivat toisensa ensimmäistä kertaa Karjalan Aunuksessa.
  • Presidentti Risto Ryti puhuu jatkosodan alettua radion studiossa kahteen mikrofoniin.

    Jatkosodan tuntematon tausta

    13.01.20142Elävä arkisto
    Millainen oli Suomen poliittinen ja sotilaallinen liikkumavara välirauhan aikana? Tempautuiko Suomi passiivisesti mukaan suurpolitiikan pyörteisiin niin kuin vuolas joki tempaa mukaansa ajopuun vai ohjasivatko presidentti Ryti ja marsalkka Mannerheim maamme kuin koskiveneen Hitlerin sateenvarjon alle? Lasse Vihonen pureutuu kysymyksiin vuonna 2001 toimittamassaan ohjelmassa.
  • Sotilaspastorit välittivät elämän sanaa kuoleman keskellä

    27.12.2013Elävä arkisto
    Tosi tarinassa Juoksuhaudan seurakunta sotilaspapit muistelevat työtään nuorina miehinä keskellä sotien julmuutta. Heidän tehtävänään oli tukea sotilaita rintamalla ja muistaa kaatuneiden omaisia surun aikana.
  • Jatkosodan sotilaille syntyi satoja aviottomia lapsia

    04.04.20123Elävä arkisto
    Jatkosodan aikana suomalaisille sotilaille syntyi Karjalassa satoja avioliiton ulkopuolisia lapsia. Moni heistä kaipaa yhteyksiä isäänsä ja sukuunsa Suomessa.
  • Kun Suomi hyökkäsi itärajan yli

    16.03.2012Elävä arkisto
    Ensimmäiset joukot hyökkäsivät jatkosodan alussa itärajan yli Rukajärven suunnalla. Suomalaiset joukot ylittivät Neuvostoliiton rajan seitsemästä eri kohdasta heinäkuun alussa 1941. Monelle parikymppiselle pojalle hyökkäys Neuvostoliittoon oli ”ensimmäinen ulkomaanmatka”.
  • Kuvassa Sakari Selin

    Punainen ruuti paukkui Pispalassa Hitleriä vastaan

    13.03.201228Elävä arkisto
    Suomalaisten yksimielisyys rakoili jatkosodan aikana, kun Suomi lähti sotaan Saksan ja Hitlerin rinnalla. Punainen ruuti alkoi räjähdellä Tampereella, kun isänmaallisina itseään pitäneet nuoret aloittivat oman sotansa ja tihutöiden sarjan suomalaisten selustassa.
  • Kansanvihollisen tytär Stalinin sotasankarina

    26.01.20123Elävä arkisto
    Suomalaissyntyinen Sylvi Paaso on Venäjällä juhlittu sotasankari. Hän on kuitenkin joutunut kokemaan elämänsä aikana monenlaisia vainoja niin synnyinmaassaan Suomessa kuin uudessa kotimaassaan Neuvostoliitossa.
  • Marskin ritari Heikki Nykänen tunnettiin Uhtuan sissinä

    09.12.2011Elävä arkisto
    Majuri Heikki Nykänen, Mannerheim-ristin ritari nro 118, palaa haastattelussa loppukesästä 1942 Uhtualla käytyyn taisteluun.
  • Itä-Karjalaa suomalaistettiin kouluin ja keskitysleirein

    03.06.20111Elävä arkisto
    Itä-Karjalan liittämistä Suomeen kaavailtiin jo ennen jatkosodan alkamista. Suomalainen miehityshallinto harjoitti etnistä syrjintää, joka teki alueen venäläisväestöstä alemman luokan kansalaisia.
  • Tuhansittain sotavankeja kuoli nälkään ja tauteihin

    31.05.2011Elävä arkisto
    Suomi otti jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana vangeiksi noin 56 000 neuvostosotilasta. Vajaa kolmasosa heistä menehtyi leireillä heikkojen olosuhteiden johdosta, osa myös tarkoituksellisen julmuuden tähden.
  • enäläisten pommien tuhoja Helsingissä Kallion kaupunginosassa 9.7.1941

    Helsingin pommitukset alkoivat kesäkuussa 1941

    27.05.20114Elävä arkisto
    Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta. Kolme päivää sen jälkeen 25.6.1941 Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin.
  • Vuokkiniemen kokous julisti Itä-Karjalan osaksi Suomea

    23.05.2011Elävä arkisto
    Vienalaisessa Vuokkiniemen kylässä pidettiin 20. heinäkuuta 1941 heimoaktivistien ja miehityshallinnon organisoima kokous, joka Karjalan kansan nimissä päätti, että Viena ja Aunus irtautuvat Neuvostoliitosta ja liittyvät Suomeen.
  • Lahden radioasema lähetti morsemerkkejä Saksan pommittajille

    20.05.2011Elävä arkisto
    Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.
  • Hampaat aseina ja muita sotakuvauksia vuodelta 1941

    09.05.2011Elävä arkisto
    Kesän ja syksyn 1941 rintamareportaasit kertoivat mm. vihollislinjojen taakse eksyneestä partiosta, motin pehmityksestä ja sisukkaasta suomalaisvangista, joka puri vihollista nenään.
  • Lotta Svärd -järjestön valonheitinkoulutusta lotille jatkosodassa 1944.

    Rintamalotan tarina

    30.03.2011Elävä arkisto
    Ilmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki."
  • Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

    23.03.2011Elävä arkisto
    Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.