Kainuuta ja kainuulaisia | Elävä arkisto

Metsämaakunta Kainuu sijaitsee keskellä Manner-Suomea Oulujärven ympärillä. Kainuun suurin kaupunki ja maakuntakeskus on Kajaani.

Kainuun luonto on tyypillisimmillään vaaroja (metsäpeitteisiä tuntureita), järviä ja laajoja asumattomia metsäalueita. Kainuun maapinta-alasta 80 prosenttia on metsää.

Talvisodassa maakunnan alueella käytiin monia suuria taisteluja. Kajaani joutui rajujen pommitusten kohteeksi. Nykyinen 1970-luvulla alkanut ennätyksellisen nopea poismuutto selittyy sillä, että pienviljelijävaltainen maatalous ei enää elätä kuten ennen eikä muita elinkeinoja juurikaan ole.

Teksti: Virva Kunttu

Karhusafarilla tajuaa, ettei otsoa tarvitse pelätä
16.02.20165Elävä arkisto
2000-luvulla yhä useammat ulkomaalaiset turistit suuntasivat Suomen-vierailuillaan Kainuun syviin metsiin. Syy on kutkuttava: siellä voi nähdä karhun sen omassa elinympäristössään. Ja mikä parasta, aivan vapaana.
Pessimismi-ilta tuo eloa Puolangan kesään
17.12.20152Elävä arkisto
Velkaisen Puolangan asukkaat ovat niin pessimistisiä, että yksi heistä, "joutonoomi" Arto Korkatti, keksi piirteelle omistetun kesätapahtuman. Eila Luukkonen vieraili Puolangalla vuonna 2008.
Taistelu Katinkullasta
02.09.20143Elävä arkisto
Asianajaja Seppo Juurikko ja yrittäjä Pertti Lindeman saivat 1980-luvulla suuruudenhullun idean. He halusivat perustaa Sotkamon Vuokattiin Pohjoismaiden suurimman lomakylän. Se toteutui, mutta mikään muu ei sitten mennytkään suunnitelmien mukaan.
Sähkötön Suomi suunnisti kaasuvalolla
20.08.2014Elävä arkisto
Vielä 1970-luvun puolivälissä Suomessa oli peräti 35 000 sähkötöntä taloutta. Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan perukoille sähköistys eteni hitaasti. Kansa ”vaelsi pimeydessä”, ja ainakin tässä suhteessa Raamatun kertomuksia noudattaen, kuten oheisessa ohjelmassa todetaan.
Kainuun rumalla rasvalla tervattiin kuningattaren laivat
18.08.2014Elävä arkisto
Kainuun ”rumalla rasvalla” suittiin 1800-luvulla myös Englannin kuningatar Viktorian laivat. Terva toi leipää Kainuuseen ja vaurautta Oulun tervaporvareille, kun ”ruma rasva” matkasi ensin Oulujokea pitkin Ouluun ja sieltä Toppilan tervahovin kautta maailmalle.
Maalla kuin silloin ennen
04.03.20141Elävä arkisto
Maaltapako autioitti Suomen syrjäseudut, mutta kaikki eivät alistuneet muutokseen. Dokumentti vuodelta 1980 kertoo Kinnusen perheen elämästä Hyrynsalmessa Kainuussa. Pihapiirissä pidetään yllä maaseudun vanhoja tapoja.
Taitoa ja tasapainoilua Kuhmon tukkilaiskisoissa
30.01.20141Elävä arkisto
Vuonna 1949 valmistuneessa Suomen Filmiteollisuuden lyhytelokuvassa kerrotaan maankuuluista tukkilaiskisoista Kuhmossa, jonka laajojen takamaiden metsissä tavataan komeita honkia. Jylhät puut kasvattavat myös jämeriä ja jänteviä miehiä, joiden kohtalot liittyvät näiden ikihonkien kohtaloihin.
Naisen elämää Kuhmon perukoilla
28.01.20143Elävä arkisto
Pienoisdokumentti kertoo Kuhmon syrjäkylien naisten elämästä ja heidän tunnoistaan. Seudut muuttuvat yhä harvaan asutummiksi ja puolet rajaseudun naisista on vailla pysyvää työpaikkaa. Kaikki eivät kuitenkaan haikaile muualle, vaan ovat onnellisia. Marjatta Pikkarainen tutkii rajaseudun naisten elämää ja haluaa asukkaiden äänen kuuluviin.
Maakuntalauluissa soi luonto ja ahkeruus
22.10.20131Elävä arkisto
Maakuntalaulut kuvastavat jokaisen maakunnan luonnon kauneutta ja asukkaiden sitkeyttä ja ahkeruutta. Niissä korostetaan työn tärkeyttä ja maaperän karuutta, mutta silti ylpeyttä omasta Suomen kolkastaan.
Kainuusta tehtiin alueellisen demokratian testilaboratorio 2000-luvulla
17.09.2013Elävä arkisto
Kainuussa kokeiltiin uudenlaista lähidemokratian ja alueellisen hallinnon mallia vuosina 2005-2012, kun maakunnan asukkaat pääsivät äänestämään maakuntavaltuuston. Valtuusto otti osan kuntien ja valtion tehtävistä hoitaakseen. Kokeilun tavoitteena oli edistää alueen kehitystä ja parantaa tulevaisuudennäkymiä.
Valoa koko kansalle saatiin odottaa pitkään
24.11.20116Elävä arkisto
Kovin kaukana ei ole aika, jolloin sähkö ei kuulunut arkemme itsestäänselvyyksiin.
Jussi Parviaisen metodi
26.09.2011Elävä arkisto
Dramaturgi Jussi Parviaisen ura hakee vertaistaan. 1980-luvun kansikuvapoika ajautui kulttuuripiireistä vuosikausien diasporaan. Parviainen on noussut aika ajoin ajankohtaiseksi ja usein samankaltaisissa merkeissä.
Kurki, josta ei tullut lintua
12.05.20119Elävä arkisto
Tositarinan päähenkilö on Petteri-kurki, josta villin muuttolinnun sijaan kehittyi kainuulaisen Vänskän perheen kotieläin ja perheenjäsen.
Minna - tyttö Kainuusta
10.05.2011Elävä arkisto
Minna on yhdeksänvuotias tyttö, joka on asunut koko ikänsä pienessä kylässä Kainuun kyljessä. Täältä hän ei koskaan haluaisi muuttaa pois.
Pettu muuttui hätäravinnosta terveysruoaksi – Kokki Kolmonen testasi
23.11.20101Elävä arkisto
Pettu tunnetaan katovuosien hätäravintona, jota lisättiin leipäjauhoon, kun vilja loppui. Nykyään sitä markkinoidaan terveystuotteena. Keittiömestari Jaakko Kolmonen seuraa pettuleivän valmistusta.
Kiertomatka postiautolla Kainuussa ja Koillismaalla
26.10.20102Elävä arkisto
Upeita ajankuvia ja komeita maisemia tallentui filmille, kun kameramies matkasi vuonna 1963 postiautolla Kainuussa ja Koillismaalla.
Kainuun koskireitti
25.10.20101Elävä arkisto
Kuohuvia koskia, valkoisia vaahtopäitä ja upeita rantamaisemia tarjosi Kainuun koskireitti matkailijoille 1950-luvulla. Myöhemmin komeimmat kosket kuitenkin valjastettiin voimalaitoskäyttöön.
Erotiikkaa etsimässä Kajaanissa
14.10.2010Elävä arkisto
Kajaanin Runoviikolla 1988 päätettiin kokeilla, kuinka erotiikka toimisi sanoin ja sävelin suomalaisessa kulttuurimaisemassa. Voitaisiinko meillä näistä asioista puhua ja ilmaista niiden oikeilla nimillä?
K. J. Ståhlbergin virkaanastujaispuhe
04.10.20102Elävä arkisto
Tasavallan ensimmäinen presidentti K. J Ståhlberg muistetaan etäisenä miehenä, joka teki aikalaisiinsa majesteetillisen vaikutuksen.
Näin tuli tie Veihtivaaraan
22.09.20103Elävä arkisto
Kun Suomussalmen Veihtivaaraan johti vain pitkospuinen polku, lähti emäntä Martta Pöllänen asialle. Kun muu ei auttanut, hän pyysi apua presidentti Urho Kekkoselta – ja tie tuli.

Muualla Yle.fi:ssä