Hyppää pääsisältöön

Kansankodin kuokkavieraat

Suomen väestö koki historiansa voimakkaimman ulkomaille suuntautuneen muuttoaallon vuosina 1960 - 1975. Päämuuttomaana oli Ruotsi, jonne muutti lähes puoli miljoonaa suomalaista.

Sodanjälkeinen Suomi rimpuili köyhyyden ja työttömyyden keskellä. Isien raivaamat pientilat eivät tarjonneet työtä nuorille. Katseet alkoivat kääntyä satumaiselta vaikuttavaan läntiseen naapurimaahan.

Suomalaisia houkuttelivat Ruotsin korkea palkkataso sekä yhteispohjoismaiset työmarkkinat ja tasavertaisuusperiaate sosiaalilainsäädännössä.

Suomalaisten sopeutuminen ruotsalaiseen yhteiskuntaan ei alkuun ollut ongelmatonta, sillä Ruotsi oli 1970-luvun alkupuolella vielä ”yhden kielen ja yhden kulttuurin maa”.

Osa siirtolaisista jäi seilaamaan kahden maan välille. Hanttihommia Tukholmassa ja takaisin Suomeen kotikonnuille kunnes rahat taas loppuivat. Juurettomuus johti myös rikollisuuteen ja alkoholismiin. Huonoa itsetuntoa kohotti myyttinen "härmän jätkä" asenne, jonka turvin elämästä yritettiin selvitä.

Vuonna 2011 Suomi puntaroi samoja maahanmuuttajakysymyksiä kuin Ruotsi 1960-luvulla. Miten me suhtaudumme vierastyövoimaan, maahanmuuttajiin, pakolaisiin, siirtolaisiin, elintasopakolaisiin?

Yle Teemalla ja Areenassa helmikuusta toukokuuhun 2011 esitetty kahdeksanosainen Kansankodin kuokkavieraat -sarja tutustutti katsojat suomalaisten siirtolaisten vaiheisiin. Elävä arkisto tarjoaa katsottavaksi sarjassa käytettyjä ja sen teemoihin liittyviä arkistomateriaaleja.

  • Ruotsalaista Suomi-nostalgiaa Darya Pakarisen tapaan

    03.01.2014Elävä arkisto
    Darya Pakarinen esittää nostalgista iskelmää suomeksi, mutta vain lähinnä Ruotsissa. Hän ja yhtyeensä Månskensorkestern tulivat suurelle yleisölle tutuiksi dokumenttielokuvasta Laulu koti-ikävästä.
  • Ruotsalaistuneet suomalaisnuoret kertovat kaipuusta

    04.12.20133Elävä arkisto
    Vaaleat hiukset, ruotsalaisaksentilla höystetty suomen kieli ja nuori ikä yhdistävät Johanni Larjankoa, Birgitta Nymania ja Heli Saarista. He kaikki ovat myös ruotsinsuomalaisten siirtolaisten lapsia. Heille pilkkanimet finnjävel ja hurri ovat tuttuja. Mitä heidän tulisi ajatella kun kummankaan maan kansalaiset eivät hyväksy heitä omakseen?
  • Finne - ruotsinsuomalaiset

    11.02.20113Elävä arkisto
    Ruotsiin siirtolaisiksi lähteneiden oli alunperin tarkoitus viipyä vain muutaman vuoden ja palata sitten takaisin kotimaahansa. Lopulta vain kolmasosa muutti takaisin. Ohjelma kertoo, millaista pysyvästi jääneiden elämä uudessa kotimaassa on.
  • Kieletön kansa vaikenee kahdella kielellä

    08.02.20111Elävä arkisto
    Äidinkieli on ajattelemisen perusta ja tunnekieli. Mitä tapahtuu toisen ja kolmannen polven siirtolaisten kulttuurille, kun ei osata enää omaa äidinkieltä?
  • Suomalaiselämää Göteborgissa

    01.02.20111Elävä arkisto
    Monet suomalaiset muuttivat 1960-luvulla työn ja paremman elämän toivossa Ruotsiin. Ohjelmassa kuvataan sekä perheen että työntekijöiden arkea ja haasteita uudessa kotimaassa.
  • 10 vuotta köyhyydestä

    07.02.20083Elävä arkisto
    Rautalammilainen Miettisten perhe eli 60-luvulla köyhyyden ja työttömyyden keskellä. Heidän arkensa tallentui Lauri Markoksen dokumenttiin Köyhyys. Perhe teki rohkean ratkaisunsa ja muutti Ruotsiin. Toimittaja Olavi Puusaari taltioi heidän uutta elämäänsä Ruotsissa vuonna 1980.
  • Svea-mamman ottolapset

    08.09.20062Elävä arkisto
    Suomesta muutti 1960-70-luvuilla lähes puoli miljoonaa ihmistä Ruotsiin. Neliosaisessa Svea-mamman ottolapset -sarjassa seurattiin suomalaissiirtolaisten elämää ja sopeutumista uuteen kotimaahansa.
  • Suomalaisuutta Ruotsissa

    08.09.20062Elävä arkisto
    Pekka Tiilikainen tutustui suomalaissiirtolaisiin ja heidän järjestöihinsä. Sopeutuminen vieraaseen kulttuuriin ei aina tapahtunut ristiriidoitta.