Kodin kääntöpiiri oli 2000-luvun alun sarja sisustussuunnittelusta, remonteista ja kotien asukkaista. Joka jaksossa tehdään muutos yhdessä kodissa ja käydään tutustumassa kunnostettuihin taloihin. Sisustamisessa eletään uutta vuosituhatta, mutta vaikutteita on paljon 1990-luvulta: tapetoinnissa ja laatoituksessa käytetään boordeja, ajan värejä ovat pastellit, murretut värisävyt ja kirkastajana säihkyvä sininen. Kotien muutoksissa auttaa sisustussuunnittelija Pirkko Välikoski. Studiossa kohteita kommentoi Heimo Holopainen.

Emäntäkoulussa nainen oppi tärkeät taidot maatalonemännän arkeen. Koska emäntäkoulusta saatavat taidot olivat hyvin monipuolisia, tuli siitä tärkeä pohjakoulutus korkeampiin kotitalousoppilaitoksiin pyrittäessä.

Itsestään selvänä huoneen varustuksena pidettävät tuolit olivat harvinaisia huonekaluja Suomessa aina 1600-luvulle saakka. Istuimiksi kelpasivat joko kiinteät penkit tai arkkujen kannet. Tuolit ovat aikojen kuluessa muuttuneet harvinaisista, lähinnä kunniavieraille tarkoitetuista istuimista joka päivän käyttöesineiksi.

Ihmeellinen kookas hedelmä ei ole meloni vaan Amerikasta tuotu hyötykasviuutuus kurpitsa. Lii-Filmin Uutta ja parempaa -katsaus vuodelta 1954 esittelee uusien kurpitsalajikkeiden kasvatusta Malminkartanon opetus- ja koetilalla Helsingissä.

Ilmari Tapiovaaran suunnittelema Fanett-pinnatuoli on koko Suomen kalustehistorian eniten tuotettuja tuoleja. 2000-luvulla sen kappalemäärä liikkuu miljoonan paikkeilla. Tapiovaaran edulliset, puhdaspiirteiset tuolit hankittiin 1950-luvulla lähes joka kotiin.

Pallotuoli, sarjakuvamainen Pony-istuin ja Swan-valaisin – sisustusarkkitehti Eero Aarnio kertoo futurististen huonekalujensa synnystä ja tuotannosta.

Kun lamavuodet nujersivat, kotimaiset tapetinvalmistajat joko katosivat tai myivät toimintansa ulkomaille. Pihlgren ja Ritolan vuonna 1930 perustettu tapettitehdas kuitenkin jatkoi tapettien painamista Toijalassa.

Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo valmistavat savolaisia kansallisruokia kalasta. Kiertelevän ja kaartelevan jupinan ja juoruilun ohessa valmistetaan savolaista rantakalaa, perinteistä kuivakalaa ja vielä muikkukukkoa savusaunan uunissa.

Jatsahtavan musiikin tahdissa tarkkailemme naisten ja yhden miehenkin toimia kuopiolaisella mattolaiturilla. On helteinen kesäpäivä. Vuosi on 1980.

Ahkerimmankin viljelijän peltoja uhkaavat monet haittakasvit ja tuholaiset. Lii-Filmin lyhytelokuvassa valistetaan näiden torjuntaan erilaisin ruiskutus- ja pölytysmenetelmin 1950-luvun Suomessa.

Fennada-Filmin värikylläinen mainoselokuva 1960-luvulta houkutteli suomalaisia viimeistelemään kotinsa ja tupansa myös ulkopuolelta. Mainoselokuvan keskiössä on nelihenkinen perhe. Jokaisella perheenjäsenellä – myös perheen koiralla – on oma käsityksensä siitä, millaiseksi kotitalo tulisi maalata.

Kesämökkeily oli 1960-luvulla kansanomaistunut melkoisesti vuosisadan alun harvojen herrojen harrastamasta huvilalomailusta. Vaikka mökkeily yleistyi, olivat suomalaiset kaikkea muuta kuin valmiita tinkimään kesäasumisen pääperiaatteista, kuten omasta reviiristään.

Perustaisinko puutarhan -filmit vuodelta 1955 opastavat puuntaimien valintaan ja istuttamiseen jopa räjäytysten avulla. Kukkapenkkejä tai siistittyjä nurmikenttiä ei näissä ohjelmissa nähdä, vaan puutarhan perustaminen hehtaarien alueelle on raskasta työtä. Onnellisuutta on kuitenkin luvassa kiinalaisen sananlaskun sanoin.

Toimittaja Hannu Taanila juontaa Perheradion ruuasta ja ruuanlaitosta kertovaa sarjaa Perheradion kotikokit, jossa Taanila vierailee Yleisradion kotitaloustoimittajan Seija Pukosen kanssa kotikeittiöissä. Kotikokkien luona valmistuu monenlaisia ruokia - jotkut uusia, toiset tuttuja ja jotkut jo unohduksiin painuneita.

Huonekaluteollisuudessa ja -kaupassa on käyty jo pitkään kovaa pudotuspeliä. Ulkomainen tuotanto ja suuret ketjut jyräävät markkinoilla. Suomalaisella huonekaluteollisuudella on kuitenkin vahvat juuret. Nikkaritaidot ovat periytyneet isältä pojalle erityisesti Jurvan ja Lahden seuduilla.

Miksi sauna on meille niin rakas paikka, että ilman sitä emme voi elää? Jos ei sauna auta -ohjelmassa vuodelta 1977 pohditaan saunomisrituaalin kansallista merkityksellisyyttä ja istutaan löylyn lämmössä eri-ikäisten saunojien kanssa. Filosofisin ja tieteellisin äänepainoin puhuvat professorit ja tutkijat. Armi Ratia kertoo lauteilla käymistään neuvotteluista.

Väärin valitut värit kodissa vaikuttavat jopa unen laatuun. Makuuhuoneissa täytyisi siis suosia vain yhden värin vivahteita, kun taas olohuoneeseen sopii rikkaampikin värimaailma, opettaa Tikkurilan maalimainos vuodelta 1957.

Rosenlew-rumpupesukoneen mainosfilmissä vuodelta 1961 vakuutetaan, että koneen ansiosta perheen äiti ei ole enää koskaan pahalla tuulella. Mummia täytyy hieman vakuutella, että tuliterä pesukone todella pesee pyykit hellävaroin.

"Tavaraa ei pidä vain heittää pois, se on käytettävä loppuun ja sen jälkeen käsiteltävä siten, että se voidaan palauttaa takaisin luontoon" valistetaan Jätteiden jäljillä ohjelmassa vuodelta 1972.

Asuntopolitiikan ja päättäjien jähmeys sekä vastuun toisaalle siirtäminen puhuttivat helsinkiläisiä vuonna 1985. Helsingissä arveltiin olevan 7000 asunnotonta ja jopa 11000 tyhjillään olevaa asuntoa. Naapurikunnissa asiat olivat huomattavasti paremmin.