Hyppää pääsisältöön

Kotirintaman sota

Jokainen vuosina 1939-1945 elänyt suomalainen joutui tavalla tai toisella tekemisiin sodan kanssa. Koko kansan yhtenäisyys näkyi vahvasti myös kotirintamalla.

Kansan yhtenäisyys ei ollut itsestäänselvyys vain 20 vuotta sisällissodan jälkeen. Talvisodan syttyessä suomalaiset yhdistyivät kuitenkin nopeasti puolustamaan maataan yksimielisesti. Yhteishenkeä vahvisti se, että Suomi taisteli suurvaltaa vastaan yksin.

Talvisodan henki oli alusta alkaen vahva myös kotirintamalla. Käytännön valmistautuminen sotaan oli kuitenkin ollut 20-vuotiaasta Lotta Svärd -järjestöstä huolimatta riittämätöntä.

Koska rintamalle tarvittiin kipeästi lisää miehiä, koulutettiin lottia kiireesti tehtäviin, joilla miehet voitiin vapauttaa maanpuolustustehtäviin. Kaikkiaan tämä onnistui noin 100 000 miehen kohdalla. Osa lotista toimi itsekin rintamalla huolto-, valvonta- ja esikuntatehtävissä. Lottien palvelu oli aseetonta.

Jatkosodan aikana vastustajan tavoitteena oli eri puolille Suomea tehdyillä pommituksilla ja propagandalla heikentää juuri kotirintaman taistelutahtoa.

Ankarat olot koettelivat etenkin lapsia. Heti talvisodan sytyttyä tarjosi Ruotsi turvapaikkaa suomalaislapsille, ja pienen empimisen jälkeen Suomi päätyi tarjoamaan suomalaisille tähän mahdollisuuden. Kaikkiaan liki 80 000 lasta siirrettiin sotaa pakoon muihin Pohjoismaihin, valtaosa heistä Ruotsiin. Noin 15 500 heistä jäi palaamatta Suomeen.

Lasten arki Suomessakin sujui kuitenkin asuinpaikasta ja perheen elinoloista riippuen niukkuudessa mutta kohtalaisen hyvin. Koulua käytiin välillä kirjeitse sanomalehden välityksellä.

Pahimmin elämä rikkoutui itärajalla, missä yli 400 000 evakkoa joutui jättämään kotinsa talvisodan jälkeen. Siirtoväen uudelleenasuttaminen oli henkisesti ja taloudellisesti raskasta.

Syksyllä 1941 evakkojen pulmat tuntuivat ratkenneen, kun Suomi valloitti takaisin talvisodassa menettämänsä alueet. Uusi, lopullinen lähtö koitti kuitenkin kesäkuussa 1944.

Teksti: Petra Himberg

  • Äiti ja lapset puistossa.

    Sotalesket olivat sodan hiljaisia jälkitaistelijoita

    15.02.2013Elävä arkisto
    Talvisodan ja jatkosodan myötä Suomeen syntyi uusi sosiaaliluokka. Rauhan tultua maassa oli yli 30 000 sotaleskeä, joiden vastuulla oli 50 000 sotaorvon kasvatus. Elämistä sävyttivät tuolloin niukat olot ja tiukka moraali. Nuorten naisten siveyttä vahti erityisesti kirkko, joka muistutti lesken uhrista. Leskiä ohjeistettiin mm. lauseella ”Älkää antako polun sankarihaudoille ruohottua”.
  • Kesämuotia kupongeilla 1941

    17.06.2011Elävä arkisto
    "Vaikkakin vaatetus kaikki on pisteillä, niin silti voit siistinä risteillä", näyttää toteen kesän 1941 pukumuotia esittelevä filmikatsaus.
  • Ruokavaliomme 1941

    13.06.2011Elävä arkisto
    Aho & Soldanin hyvin havainnollistettu valistusfilmi pureutuu tärkeään aiheeseen, joka monelle edusti "enemmän uskon kuin tiedon asioita". Mitä meidän olisi syötävä?
  • Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille

    23.03.2011Elävä arkisto
    Talvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla.
  • Kirje isältä

    23.09.2009Elävä arkisto
    Suokkaan Anni joutuu evakkoon neljän lapsensa, lehmän ja anopin kanssa. Vastaanotto uudella paikkakunnalla ei ole lämmin.
  • Marttojen toimia 1941

    10.09.2009Elävä arkisto
    Semmoiseksi kuin kansa kasvatetaan, semmoinen se on, ajatteli Lucina Hagman keväällä 1899 perustaessaan nykyisin Marttaliittona tunnetun yhdistyksen.
  • Naisia tekemässä käsitöitä talkoovoimin.

    Koko kansa talkoissa

    08.10.2008Elävä arkisto
    Sota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla.
  • Rouva Suomelan pyykkipäivä

    06.10.2008Elävä arkisto
    Kun rouva Suomelalla oli vuonna 1942 pyykkipäivä, hurahti tässä raskaassa askareessa helposti koko vuorokausi.
  • Lomailua Punkaharjulla 1943

    28.07.20081Elävä arkisto
    Sodan keskellä kesällä 1943 oli kotiväellä mahdollisuus levätä Punkaharjulle perustetussa aseveliperheiden lomakylässä. Moni äiti oli tuolloin ensi kertaa pidemmän ajanjakson kotinsa ulkopuolella.
  • Anneli Saaristo laulaa

    Anneli Saaristo: Evakon laulu

    28.11.20073Elävä arkisto
    Veikko Lavin kirjoittama Evakon laulu nousi Anneli Saariston esittämänä valtavaan suosioon. Esitys on taltioitu Suomen 80. itsenäisyyspäivänä vuonna 1997.
  • Siirtoväen asuttaminen oli jättimäinen urakka

    06.11.2007Elävä arkisto
    Sotien seurauksena lähes puoli miljoonaa suomalaista menetti kotinsa. Sotakorvausten maksamisen lisäksi siirtoväen asuttaminen oli Suomen jälleenrakentamisen suurimpia haasteita.
  • Joulu rintamalla jatkosodan aikaan. Sotilaat ja lotat laulavat joululaulua 1942.

    Sota-ajan joulu

    27.11.2006Elävä arkisto
    Vuosina 1939–1944 joulua vietettiin korsuissa, ampumahaudoissa ja evakossa. Sota leimasi myös kotirintaman joulua - elettiin säännöstelyaikaa ja kaivattiin läheisiä.
  • Sota-Helsingin kasvot

    05.10.2006Elävä arkisto
    Ankarat pakkaset, lumi, pula lähes kaikesta ja jatkuvat jonot olivat pääkaupungin arkea sotatalvena 1942.
  • Paavo Rintala ja Leningradin kohtalonsinfonia

    08.09.2006Elävä arkisto
    Kirjailija kertoi saksalaisten ja suomalaisten vuosina 1941-1943 piirittämän kaupungin ja sen asukkaitten tarinan.