Lama ennen ja nyt

Lama on vienyt Suomen syvään kriisiin useasti. 1990-luvun alun lama oli monelle kovaa aikaa. Pankkisotkujen myötä korot kipusivat taivaisiin ja moni koki henkilökohtaisen konkurssin. Komediaryhmä Kummeli otti vuosina 1993 ja 1994 kantaa maan tilanteeseen. Syntyi satiirinen sketsisarja Saldo, jossa kiitettiin ja kehuttiin aikakauden tunnetuimpia talousnimiä. Tynnyriasuinen päähenkilö menetti jopa vessanpönttönsä velkojille.

Esko Ahon hallituksen leikkausohjelma sai lama-Suomen eläkeläisetkin liikkeelle lokakuussa 1991. Viisitoista tuhatta vihaista vanhusta protestoi eduskuntatalolla eläkkeiden indeksikorotusten jäädyttämistä ja verojen kiristämistä vastaan.

Esko Ahon hallitus käynnisti vuonna 1991 neuvottelut uuden yhteiskuntasopimuksen saamiseksi Suomeen. Sopimuksen tarkoituksena oli parantaa maan taloutta ja ehkäistä työttömyyttä. Sopimusneuvotteluissa oli kolme osapuolta: palkansaajat, työnantajat sekä hallitus, joka edusti kansanvaltaa. Sopimusta ei kuitenkaan saatu aikaiseksi.

Turun alueen työttömien yhdistykset organisoivat 1994 provosoivan mielenosoituksen Turun torille, jossa työttömiä likvidoitiin näytösluonteisesti hirttämällä.

Miten suomalaisten suosikkipeli pajatson vaiheet nivoutuvat 1990-luvun alun tapahtumiin Suomessa? Mikä oli Esko Ahon suhde pajatsoon? Ja miksi Iiro Viinanen lopetti pelaamisen, kun oli voitolla?

Asianajaja Seppo Juurikko ja yrittäjä Pertti Lindeman saivat 1980-luvulla suuruudenhullun idean. He halusivat perustaa Sotkamon Vuokattiin Pohjoismaiden suurimman lomakylän. Se toteutui, mutta mikään muu ei sitten mennytkään suunnitelmien mukaan.

Jouko Lehmuskallion ohjaama dokumentti "Mitä tulikaan sanottua: videomuistiinpanoja vuosilta 1991-1994" seuraa ministereiden ja kansanedustajien sanomisia kokonaisen hallituskauden ajan. Pieleen menevät ennustukset, ristiriitaiset puheet sekä erimielisyydet tulevat hyvin esille.

Vuonna 1993 Suomi rämpi laman kourissa ja A-studion kärkkäässä reportaasissa kysyttiin mureneeko kansan moraali poliitikkojen ja pankkien sotkuja seuratessa. Kannattaako kiltisti kouluttautua ja kivuta kohti keskiluokkaa, kun kaikki voi mennä alta kuitenkin?

A-mok -ohjelmassa ruodittiin yritysten konkurssien taustoja ja niiden osuutta talousrikoksiin. Vuosi oli 1994 ja Suomi laman runtelema. Konkursseista oli tullut arkipäivää. Ja joillekin myös tapa rikastua.

Suomi kahlasi syvällä talouskriisin suossa 75-vuotisjuhliensa alla vuonna 1992: työttömiä oli lähes 400 000, yrityksiä kaatui, ja horjuvia pankkeja pelastettiin verovaroin. Yrittäjyyden, viennin ja viihteen voimanainen Lenita Airisto päätti käydä omilla aseillaan offensiiviin tappiomielialaa vastaan: hän organisoi valtavan lamantorjuntajuhlan, joka valtasi yhdeksi illaksi Helsingin ydinkeskustan. Mukaan mammuttimaiseen spektaakkeliin oli värvätty kaikki mahdolliset ja mahdottomat tahot jäänmurtajia ja Kaj Chydeniusta myöten.

"No me ollaan suoraan sanoen kusessa", toteaa kansanedustaja Jörn Donner. Vuosi on 1991 ja Suomi pyristelee laman kourissa. A-studion raportti näyttää lamanaikaiset tunnelmat mm. sijoitusneuvojan, työntekijän, eläkeläisen ja työnantajan silmin.

1990-luvun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Sen vaikutukset näkyvät nyt nuorissa aikuisissa, jotka saivat osansa aikuisten murheista ja yhteiskunnan säästökuurista.

Vuonna 1997 tehdyssä reportaasissa pureudutaan nuorten ongelmiin laman jälkeisinä vuosina. Nuorisotyöntekijät olivat huolissaan nuorten ongelmien sysäämisestä ammattilaisille ja peräänkuuluttivat turvallista aikuisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Syyskuussa 1991 elettiin 90-luvun suuren laman toista vuotta. Kehitysaluerahasto kutsui liki 200 yrittäjää ja kansanedustajaa "henkiinjäämisseminaariin" lappilaisen rakovalkean ääreen.

Suomen historian pahin talouskriisi, 1990-luvun alun lama, sai aikaan myös jotain positiivista. Ihmiset kiinnostuivat säästeliäämmästä elämisestä.

1930-luvun suuri lamakausi heijastui Suomessakin pulana ja levottomuuksina. Nivalassa tyytymättömyys leimahti "konikapinaksi" kesäkuussa 1932.

Sota-aikainen ja sodanjälkeinen säännöstely vuosina 1939-1949 pakotti kansakunnan kekseliäisyyteen mm. naistenvaatetuksen alalla.

Sepi Kumpulainen oli mitä epätodennäköisin iskelmätähtiehdokas. Hänen Armottomasta menostaan tuli kuitenkin vuoden 1991 muistetuimpia kappaleita.

Timo-Erkki Heino vääntää miljardien talouspolitiikan rautalangan muotoon. Dokumentissa vuonna 1997 tulevaisuuden visiostaan kertoo yhdysvaltalainen Paul Krugman, talouden nobelisti 2008.

Tosi asiaa suomalaisen talousihmeen nousuhuumasta ja syöksykierteestä vuonna 1991. Kuka voitti, kuka hävisi, kuka pelasi väärin?