Lastenohjelmien tädit ja sedät

Manse, Mansester, Nääsville, Tampester... Rakkaalla kaupungilla on monta nimeä ja kosolti ainutlaatuisia ulottuvuuksia, joista korkein on Näsinneula. Elävä arkisto tuntee vastuunsa ja pyrkii parhaansa mukaan taltioimaan tamperelaisuuden hienoja ilmentymiä myös tuleville sukupolville. Ensimmäiset esimerkkimme ovat viime vuosituhannelta. Paas katsoen!

Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi. Toimittaja Maija Koivula maanitteli kirjailijoita kirjoittamaan uusia satuja ohjelmaa varten. Ohessa kuusi Lasse Pöystin kertomaa iltasatua, joissa seikkailevat lampaat, lohikäärmeet, lumihiutaleet, peikot, prinsessat ja saunatontut.

Lastenohjelmassa tutustuttiin 2000-luvun lasten isovanhempien ja vanhempien leikkeihin ja ajanvietteisiin 1950–1970-luvuilla. Tähän artikkeliin on valikoitu sarjan jaksoja, joissa käsitellään viisi- ja kuusikymmentälukujen ilmiöitä radiosta ja televisiosta aina avaruusleikkeihin. Ajankuvissa käsiteltyjä aiheita syventävät samoista ilmiöistä kertovat aikakausien aidot tv- ja radio-ohjelmat.

Miten kuva lapsesta on mediassa muuttunut 50 vuodessa? Television lastenohjelmien juhlavuonna 2014 tekijät muistelevat ohjelmia oman aikakautensa lapsina. Niksulasta Galaxiin -dokumenttia varten tehdyissä haastatteluissa ovat muistelemassa mm. Tenavatuokion Arja-täti Arja Virtanen, Noppa-ohjelman juontaja Heikki Takkinen, Ransuna tunnettu lastenohjelmien päällikkö Pertti Nättilä ja Katti Matikaisena hauskuuttava Silja Sillanpää.

Kun Kouluradio perustettiin vuonna 1934, sen tarkoituksena oli tavoittaa koululaiset ”maan syrjimmissäkin kolkissa”. Kouluradion ohjelmissa käytiin läpi samoja oppiaineita kuin kansakoulussakin, mutta lisäksi oppilaita heräteltiin kuuntelemaan ääniä ja kertomuksia. Yksi esimerkki siitä on Peikko Pörhö-Korvan vierailu radiotalossa.

"Pattika-pattika-pattika", kopsutteli Tuttiritari lavalle Huvitutti-ohjelmassa, jossa Satu Sopanen laulatti lapsia. Myöhemmin ritari seikkaili omassa ohjelmassaan Rusinante-hevosensa kanssa.

Leikitäänkö kotia? kysyi Esa Pakarinen Jr vuonna 1982. Lämminhenkisessä lastenohjelmassa Pakarinen leikki, puheli ja lauleli studiossa. Jokaisessa jaksossa tavattiin myös erilaisia suomalaisia perheitä.

Viiperi oli lasten luova leikkihetki, joka ilostutti televisiossa vuosina 1986–1988.

Olga P. Postinen tuo Kylli-tädille kortin kissahaltiattarelta. Kortti innoittaa Kylli-tädin kertomaan sadun eksyneestä kisu-misusta.

Hei laukkaa ratsu reima... Jokaisessa Tenavatuokiossa oli Laukkalaulu. Laulun tahdissa Arja-täti ja lapset laukkasivat Tenavalan ympäri.

Suositun Tenavatuokion jälkeen Arja-täti esiintyi Satupostissa, jossa luettiin lasten kirjoittamia satuja ja tarinoita.

Markus Raution lentävä studio matkailee Lohjalla ja järjestää Lastentunnin pikkuväelle. Ohjelma on taltioitu huhtikuussa 1935.

Lasse Pöysti kertoo Ritva Luostarisen sadun "Pilvivuorenpeikko". Tässä Pikku Kakkosessa vuonna 1978 esitetyssä sadussa äidilleen suuttunut Liisa päättää karata kotoa.

Lasse Pöysti kertoo Hannele Huovin sadun "Prinsessan kiharat". "Kuninkaallinen hoviparturi oli saanut luvan leikata hänen armonsa pikkuprinsessan tukasta kolme kiharaa", alkaa tämä Pikku Kakkosessa vuonna 1978 esitetty satu.

Lasse Pöysti kertoo Lea Himbergin sadun "Nion-lohikäärme haluaa nähdä ihmisen". Vuonna 1977 Pikku Kakkosessa esitetty iltasatu kertoo koko suuren lohikäärmesuvun kuopuksesta Nionista.

Lasse Pöysti kertoo Nalle Valtialan sadun "Kolmen lumihiutaleen seikkailut". Vuonna 1977 Pikku Kakkosessa esitetyssä iltasadussa pilvellä asuvat kolme lumihiutaletta Ming, Ling ja Ting käyvät Kyllikki Kylmäsen koulua. Jossain vaiheessa lumihiutaleidenkin on aika jättää turvallinen kotipilvi ja tippua maahan.

Lasse Pöysti kertoo Lea Himbergin sadun "Miksi Jussi ei enää itke saunassa". Jussi ei pitänyt saunasta, sillä siellä oli aina liian kuuma ja shampookin meni silmiin hiustenpesussa.

Lasse Pöysti kertoo Ritva Luostarisen sadun "Lammas, joka söi vain kukkia".

Kylli-täti kertoi perinteisesti televisiossa jouluisin joulusadun. Vuonna 1981 Kylli-täti piirsi joulukalenterissa Lucia-neidon tarinaa.

Jos on seniorikansalaisia, niin voisiko olla myös juniorikansalaisia? Entä olisiko vanhainkoti seniorikansalaisten koti ja lastentarha juniorikansalaisten koti?