Hyppää pääsisältöön

Murteella

Minkälainen on savon murretta viäntävä ihiminen? Entä pohojalaanen talonemäntä? Murteet antavat voimakkaan mielikuvan murteen puhujasta.

Murteet ovat saaneet vaikutteita alueen sijainnin mukaan. Länsi-rannikolla on selvä Ruotsin vaikutus, kun taas itämurteissa kuuluu rajantakaisen Karjalan läheisyys.

Suomi jakautuu seitsemään murrealueeseen. Peräpohjolan murre, keski- ja pohjoispohjalainen murre, savolaismurre, eteläpohjalainen murre, Hämäläismurre, Kaakkoismurre, lounaismurre.

Jokainen murre on jakautunut lisäksi useampaan alamurteeseen.

Teksti: Seija Aunila

  • Jääsauna Juuassa (2009).

    Suomalaisten tarkka murrekorva yllätti tutkijan tietokilpailussa 1963

    04.11.20163Elävä arkisto
    Vuonna 1963 pidetty tietokilpailu kartoitti radiokuuntelijoiden murretietämystä. Odotettua suositumpi kilpailu todisti, että suomalaiset tunsivat erinomaisesti myös toistensa murteet. Lisäarvoa ainutlaatuiselle ohjelmalle antaa sen selostajan, professori Pertti Virtarannan säännönmukainen, huoliteltu yleiskielinen artikulaatio.
  • Murteita inhotaan ja rakastetaan

    19.12.20115Elävä arkisto
    Mikä on Suomen rumin murre? Mitä on murreylpeys? Kansanlingvistiikka tutkii ihmisten käsityksiä kielestä ja paljastaa kielenkäytön takana piileviä tapoja ja asenteita.
  • Hurjia ollaan ja Etelä-Pohjanmaalta tullaan!

    22.07.2011Elävä arkisto
    Vuonna 2001 Lauri Tähkän & Elonkerjuun tarina oli vasta alussa. Radio Suomen toimittaja Tarja Närhi oli saanut käsiinsä kummallisen levyn, jonka hän pani soimaan radiossa ja päätti ottaa selvää keitä levyn tekijät ovat.
  • Martti Syrjä bamlaa stadia

    08.11.2010Elävä arkisto
    Kamoon-ohjelma yritti vuonna 1985 selvittää, mitä maalaisrokkari ajattelee kaupunkilaisista kollegoistaan ja päinvastoin. Tutkimusryhmänä olivat yhtyeet Eppu Normaali ja Smack.
  • Kansakunnan kalenteri: Murteet

    23.07.2009Elävä arkisto
    Vuonna 1809 murteet olivat voimakkaasti erilaisia, eikä yhtenäistä kirjakieltä ollut. Kansakunnan kalenterissa pohditaan murteen ja slangin merkitystä. Mitä eroa on murteella ja slangilla? Miksi kieli muuttuu?
  • "Jumankauta juu nääs päivää... ei ole huolen häivää,"

    Kummeli: Matti Näsä

    11.05.20094Elävä arkisto
    "Jumankauta juu nääs päivää... ei ole huolen häivää," laulaa tamperelainen Matti Näsä, jolla on painavaa sanottavaa arkipäivän ilmiöistä.
  • Marseljeesi savoksi

    11.12.2008Elävä arkisto
    "Lyyvä mutjauttakkee näin - pois valta riähkijäin!" Näin kehottaa savonkielinen versio maailmankuulusta vallankumouslaulusta.
  • Runoilija Heli Laaksosen äirinkiäl

    19.01.2007Elävä arkisto
    "Antakka munolla lehm koivu al", pyytää suuren yleisön suosioon noussut runoilija Heli Laaksonen Maarit Tastulan Punaisessa langassa.
  • Meän kieltä hoon päältä

    28.11.20064Elävä arkisto
    Tornionjokilaakson murretta eli meänkieltä puhutaan rajan molemmilla puolilla. Ruotsi-Suomen viimeinen todellinen tukikohta on Tornionjoen ympäristö Suomessa ja Ruotsissa.
  • Pohojalaaset tuloo!

    15.11.2006Elävä arkisto
    Trossaamisen, näyttämisen ja komeuden maakunta esittäytyy Etelä-Pohjanmaan murreohjelmassa. Oppaana pohjalaiseen kansanluonteeseen toimivat mm. murreankkurit.
  • Ommoo kieltä Riäkkylästä

    06.11.20064Elävä arkisto
    Karjalaisen elämäntavan mestarit pohjoiskarjalaiset sekoitetaan jatkuvasti savolaisiin. Mie-sie -kielen taitajat kokevat kuitenkin olevansa karjalaisia.