Hyppää pääsisältöön

Neuvostoliiton hajoaminen

Neuvostoliiton hajoaminen oli usean vuoden prosessi, johon liittyivät neuvostotasavaltojen itsenäisyyspyrkimykset ja vakavat talousvaikeudet. Lopullinen kuolinisku maailman laajimmalle valtiolle oli vanhoillisten kommunistien vallankaappausyritys elokuussa 1991.

Syksyllä 1991 Neuvostoliitosta jäi jäljelle löyhä valtioliitto, ja joulukuussa koko valtio lakkautettiin. Keskusjohdon mahtiaika päättyi syyskuussa.

Suomen kannalta Neuvostoliiton hajoamisessa oli keskeistä Baltian maiden itsenäistyminen. Eteläiset naapurimme saivat odottaa pitkään Suomen kanssa solmittavia diplomaattisuhteita.

Koonnut: Paavo Rytsä

  • Mauno Koivisto haastattelussa henkilökuvaansa vuonna 1988.

    Mauno Koivistolle Venäjä avautui myös kielen kautta

    27.01.2015Elävä arkisto
    Lämminhenkisessä, vuonna 1988 valmistuneessa henkilökuvassa Mauno Koivisto nähdään mm. ulkotöissä Inkoon Tähtelässä. Ohjelman pääaiheeksi nousee kuitenkin Koiviston suhde Venäjään ja merkittävä osa haastattelusta myös käydään venäjäksi.
  • Baltian maiden vaikeat vuodet

    19.09.20121Elävä arkisto
    Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistymisinto alkoi kasvaa 1980-luvun lopulla. Kun itsenäisyys vihdoin tuli vuonna 1991, neuvostovallan runtelemien maiden itsenäisyys ja eheytyminen lähti yskien liikkeelle. Kaikille itsenäisyys ei tarkoittanut automaattisesti parempaa elämää.
  • Suomi kommentoi Neuvostoliiton vallankaappausta kieli keskellä suuta

    19.08.20111Elävä arkisto
    Suomen johto suhtautui Neuvostoliitossa tapahtuneeseen vallankaappaukseen pidättyväisesti, eikä linja ollut aina täysin yhtenäinen. Joidenkin mielestä hallituksen lausunnot olivat silti liian uskaliaita.
  • Liettua kokeilee siipiään

    08.09.2006Elävä arkisto
    Liettua antoi itsenäisyysjulistuksen ensimmäisenä neuvostotasavalloista keväällä 1990. Myös muut Baltian maat ottivat askelia kohti itsenäisyyttä. Käytännössä itsenäisyys sai vielä odottaa.
  • Vallankaappaus Moskovassa 1991.

    Lopullinen isku Neuvostoliitolle

    08.09.20065Elävä arkisto
    Gorbatshovia vastustaneet vanhoilliset kommunistit yrittivät kaapata vallan Moskovassa elokuussa 1991. Kömpelö kaappausyritys johti kuitenkin koko Neuvostoliiton kaatumiseen.
  • Virolaiset hartaissa tunnelmissa itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen 1991

    Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

    08.09.2006Elävä arkisto
    Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.
  • Neuvostoliitosta höllä valtioliitto

    08.09.2006Elävä arkisto
    Syyskuun 5. päivänä Neuvostoliiton kansankongressi hyväksyi siirtymäkauden johtojärjestelmän. Keskushallinnon valta karsittiin pois, ja tasavallat kasvattivat painoarvoaan. Kommunistisen puolueen toiminta oli kielletty noin viikkoa aiemmin.
  • IVY perustetaan

    08.09.2006Elävä arkisto
    Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina kertoivat joulukuussa 1991 itsenäisten valtioiden yhteisön IVY:n perustamisesta.
  • Gorbatšov eroaa

    08.09.2006Elävä arkisto
    Joulun alla 1991 Jeltsin oli jo täysin syrjäyttänyt Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatšovin.