Pohjois-Pohjanmaata ja pohjoispohjalaisia
Luonnoltaan ja kulttuuriltaan rikas Pohjois-Pohjanmaa on vilkas ja kehittyvä kaupan ja teknologian keskus. Hitech- ja kongressikaupunki Oulu tunnetaan kansainvälisestikin.
Pohjois-Pohjanmaa koostuu Haapaveden-Siikalatvan, Koillismaan, Nivala–Haapajärven, Oulun, Oulunkaaren, Raahen ja Ylivieskan seutukunnista.
Pohjanmaa oli historiallinen maakunta. Nykyisessä maakuntajaossa on Pohjanmaasta erotettu Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaan maakunta, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa.
-
Äiti, isä ja 19 lasta
03.05.20166Elävä arkistoTaivalkosken Kynsiperällä on syrjäinen Patolehdon tila, jota asuttavat Alina ja Juho Tyni 19 lapsensa kera. Lähin kauppa ja puhelin on 20 kilometrin päässä, sähköjä tilalla ei ole lainkaan. Toimittaja Niilo Ihamäki tutustuu suurperheen arkeen jouluaaton kynnyksellä vuonna 1955. -
Kuusamon sokea erakko ei halunnut olla muiden tiellä
17.11.20152Elävä arkistoVuonna 1991 esitetyssä dokumentissa seurataan vuoden ajan Kuusamon Kirpistöjärven rannalle erakoituneen Voitto Käsmärannan elämää. Käsmäranta oli sokea, mutta vamma ei ollut vienyt tuolloin 70-vuotiaan miehen elämänhaluja. Hän halusi selvitä yksin ilman ulkopuolisten apua. -
Suomen vanhin itsehallintoalue Kallankarit unohtui EU:n ulkopuolelle
30.10.20151Elävä arkistoPerämerellä, noin kuudentoista kilometrin päässä Kalajoen kaupungin rantaviivasta, sijaitsee kaksi saarta, joita hallitsevat kalastajat. Ihan kirjaimellisestikin, sillä vuonna 1771 Ruotsin kuninkaan säätämän lain mukaan Kallankarien asioista päättää karikokous. -
Juha Sipilä tienasi eniten Suomessa vuonna 1996
17.09.20156Elävä arkistoVuonna 1997 kempeleläinen Juha Sipilä nousi otsikoihin edellisen vuoden verotietojen julkistuksen myötä. Selvisi, että tuntematon 36-vuotias insinööri oli tienannut yli 73 miljoonaa markkaa (yli 12 miljoonaa euroa). -
Maatalousjuhlilla Iissä perattiin kilvan kalaa
28.04.2015Elävä arkistoFilmisepon lyhytelokuva vuodelta 1957 vie katsojan Iihin ja suureen maatalousjuhlaan. Iijoen suu oli jo keskiaikana merkittävä satama- ja kauppa-alue ja Iin Haminasta kasvoi koko Itämeren alueella tunnettu markkinapaikka. -
Nahkiaisen salattu elämä
15.04.2015Elävä arkistoKummallisen näköinen nahkiainen elää kesällä meressä jotenkin huomaamatonta elämää. Syksyllä tilanne muuttuu ja kalaa alkaa nousta virtoihin. Dokumentissa vuodelta 1983 selvitetään nahkiaisen elon salaisuuksia sekä esitellään kalan pyydystämistä Simojoella. -
Huippupakki Reijo Ruotsalainen, 17 vuotta
20.03.20156Elävä arkistoOulun Kärppien kasvatti, jääkiekkopuolustaja Reijo Ruotsalainen oli 17-vuotiaana nostamassa Kärppiä takaisin jääkiekon SM-liigaan. Ylen kamerat seurasivat Ruotsalaisen päivää vuonna 1977. -
Oulun Pyrintö juhli maineikasta taivaltaan vuonna 1954
16.03.2015Elävä arkistoOulun Pyrintö juhli komeasti 50-vuotistaivaltaan kesällä 1954. Vuosijuhlassa nähtiin ”kavalkadi kautta aikojen” ja esiteltiin monien näytösten kautta seuran kilpaurheilu- ja harrastustoimintaa. -
Tervateollisuus kaatui – tietoteknologian piti kantaa Oulua ikuisesti
10.09.2014Elävä arkistoVuonna 1985 Oulu nimesi itsensä teknologiakaupungiksi. Alueella oli perinteitä tarjota maailmalle sitä, mitä se kaipasi. Olihan aikoinaan Oulusta lähtenyt tervaa koko maailman laivanrakennusteollisuutta varten 1800-luvulla. Toisin kuin tervateollisuuden, teknologian nousukauden piti olla pysyvä. -
Kainuun rumalla rasvalla tervattiin kuningattaren laivat
18.08.2014Elävä arkistoKainuun ”rumalla rasvalla” suittiin 1800-luvulla myös Englannin kuningatar Viktorian laivat. Terva toi leipää Kainuuseen ja vaurautta Oulun tervaporvareille, kun ”ruma rasva” matkasi ensin Oulujokea pitkin Ouluun ja sieltä Toppilan tervahovin kautta maailmalle. -
Posti- ja lennätinlaitos oli saaristolaisen asialla
15.07.2014Elävä arkistoFennada-Filmi Juniorin lyhytelokuvassa seurataan posti- ja lennätinlaitoksen osuutta Suomen saariston ja mantereen välisten yhteyksien ylläpitäjänä 1960-luvun puolivälissä. Lossit, lentokoneet, pienveneet ja jopa potkukelkat valjastettiin viestinvälittäjien avuksi Hailuodosta Haapasaareen. -
Paska kaupunni on töherrystä suurempi
24.03.201417Elävä arkistoOulussa Uudellakadulla on seinäkirjoitus, jonka kaikki kaupungissa tuntevat. -
Raahe ajautui naispulasta aviokriisiin 1970-luvulla
14.03.2014Elävä arkistoRautaruukin tehtaan aloitettua toiminta Raahessa 1960-luvun puolivälissä muuttui kaupungin väestötasapaino. Suuri terästehdas työllisti paljon nuoria miehiä, mutta naisille ei kaupungista löytynyt töitä. Pian asia kuitenkin muuttui sairaalan ja muutamien muiden suurien työllistäjien saapuessa kaupunkiin. -
Uusi Raahe syntyi valtiovaltaan ja rautaan turvaten
10.03.20142Elävä arkistoKatoavaa Raahea tv-ohjelmassa vuodelta 1965 kerrotaan Raahen kaupungin historiasta ja ennustetaan tulevia muutoksia. Muutoksien tuulet liittyvät Rautaruukin terästehtaan tuloon kaupunkiin. -
Nuorta soittajaa Sirpa Suutari-Jääsköä inhottaisi elää ilman musiikkia
13.02.2014Elävä arkisto"Jos mulla ei olis mittään soitinta, musta tuntuis inhottavalta. Mä en pystyis olemaan oikein kunnolla ja mä menisin aina semmosen tykö, jolla olis joku soitin ja pyytäisin, että saisin soittaa", kertoo kuukauden henkilö Sirpa vuonna 1976. -
Miltä näytti Oulu vuonna 1946?
04.02.20144Elävä arkistoToppilansalmessakin näkyi vielä komeita höyrylaivoja, kun Filmisepon kuvaaja päätyi vuonna 1946 Ouluun. -
Mitä jää sille, joka jää tyhjään pesään?
03.02.2014Elävä arkistoJos on elänyt elämäänsä perhettään varten ja lastensa tulevaisuutta turvatakseen, millaista on elämä lasten lennettyä pesästä? Pohjoispohjanmaalaiset suurperheiden äidit kertovat vuonna 1977. -
Rautaruukkilaiset kävivät taistosta toiseen Asser Siuvatin johdolla
31.01.2014Elävä arkistoValtionyhtiö Rautaruukki tuli tunnetuksi työpaikkademokratiastaan ja useista lakoistaan, joita oli yhtiön Raahen tehtaalla järjestämässä työläispatruunaksi kutsuttu pääluottamusmies Asser Siuvatti. -
Rautaruukki pantiin pelastamaan autioituvaa Raahen seutua
24.01.2014Elävä arkistoRautaruukin masuunin sijoittaminen Raaheen 1960-luvulla oli osa hallituksen ja presidentti Kekkosen kehitysaluepolitiikkaa. Suurella työllistäjällä olikin laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. -
Hailuodon hirvet syötiin kaikki
09.01.20144Elävä arkistoMetsästystä koskevia säännöksiä vapautettiin 1980-luvun Suomessa niin, että riistamiehet pystyivät itse vaikuttamaan hirvien kaatolupien määrään. Tämä johti joissakin tapauksissa joukkoteurastukseen. Hailuodon saarella tapettiin vuosikymmenen puolivälissä satoja hirviä, mikä johti luodon hirvikannan täyskatoon.