Radiosta näköradioon
Oy Suomen Yleisradio – Ab Finlands Rundradio aloitti toimintansa vuonna 1926.
”Ei politiikkaa eikä reklaamia” oli alkuaikojen Yleisradion ohjenuorana. Sodanjälkeisinä vuosina, Hella Wuolijoen pääjohtajakaudella, radiosta tuli kuitenkin kiihkeän poliittisen taistelun aihe.
Kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana radio muuttui: kiinnostavasta uutuudesta tuli väline, jonka ääressä elettiin kansakunnan kohtalonhetkiä.
1950-luvulla koettiin kaksi suurta mullistusta. Radiokanavien määrä kasvoi yhdestä peräti kahteen, ja samaan aikaan teki tuloaan näköradio eli kaukokatsominen.
Esittelytekstit: Jukka Lindfors
-
Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet
04.04.2016Sinun tarinasiYle on kulkenut suomalaisten mukana arjessa ja juhlassa vuodesta 1926 lähtien. Lähde kanssamme matkalle halki vuosikymmenten. -
Ajankuvat vei aikamatkalle isovanhempien ja vanhempien lapsuuteen
11.03.2016Elävä arkistoLastenohjelmassa tutustuttiin 2000-luvun lasten isovanhempien ja vanhempien leikkeihin ja ajanvietteisiin 1950–1970-luvuilla. Tähän artikkeliin on valikoitu sarjan jaksoja, joissa käsitellään viisi- ja kuusikymmentälukujen ilmiöitä radiosta ja televisiosta aina avaruusleikkeihin. Ajankuvissa käsiteltyjä aiheita syventävät samoista ilmiöistä kertovat aikakausien aidot tv- ja radio-ohjelmat. -
Aamukukot kiekuivat päivän radio-ohjelman alkaneeksi
09.07.20153Elävä arkistoKukko kiekuu … kukko kiekuu … kukko kiekuu! Näin kuului aamuisin Suomen radiosta hellästi. Säännöllisesti aina 1930-luvulta vuoteen 1963 asti suoritti Ylen ainoan radiokanavan aamunavauksen radion aamukukko. Kiekuminen palasi radioon uudelleen 1990-luvulla ja aamukukkoja onkin vuosien varrella ollut useita. -
Vietteleekö Lapuan tv-torni kristikansan?
10.04.20144Elävä arkistoKun Lapuan tv-asema syksyllä 1961 valmistui ja kun tv-toiminta laajeni myös Pohjanmaalle, herätti uusi väline myös epäilyksiä. Osa kirkonmiehistä pohti, vietteleekö televisio vakaan kristikansan maalliselle tielle. -
Sinko, Säteisheitin vai Yle?
27.09.2013Elävä arkistoKun Yleisradio aloitti vuonna 1926 toimintansa, uudelle palvelulle piti keksiä vetävä nimi. Esillä oli monia vaihtoehtoja, kuten Sinko, Säteisheitin ja Kansansäteilijä. Nimi Yleisradio napattiin Puolustusvoimilta, jossa yleisradiolla tarkoitettiin kaikkien kuultavissa olevaa radiolähetystä. -
Näkövammainen harjatyöntekijä puhui avaruussukkulaan
28.08.2013Elävä arkistoMikkeliläinen Pekka Syväys hallitsee harjat, mattopiiskat, katuluudat ja sähköttämisen. -
Radiopioneerit tamperelaisella ullakolla
21.08.20133Elävä arkistoRadiohistoriassamme tapahtui mullistava harppaus 1. marraskuuta 1923, jolloin Arvi Hauvonen lausui ensimmäiset sanansa eetteriin tamperelaisella ullakolla. Alkoivat säännölliset yleisradiolähetykset, liki kolme vuotta ennen Yleisradion perustamista. -
Porin lyhytaaltoasema välitti ohjelmat maailmalle sekä porilaisten uuneihin
01.02.20137Elävä arkistoPorin lyhytaaltoasema rakennettiin vuoden 1940 olympiakisoja varten. Olympiahanke jäi sodan jalkoihin, mutta asema vihittiin käyttöön 1948. Sen kautta kuuluivat radiolähetykset Amerikkaankin asti. Tehokkuudesta saivat osansa myös aseman lähiseudun asukkaat, jotka kertoivat kuulleensa lähetyksiä myös uunin ja jääkaapin kautta. -
Näppärät neitoset rakentavat radioita
02.10.2012Elävä arkisto”Näppärät ja huolelliset sormet suorittavat kukin omaa erikoistehtäväänsä. Työnsä tehtyään kukin neitonen siirtää radion seuraavaan vaiheeseen vierustoverilleen”, kuvaillaan vuoden 1958 filmissä radioiden valmistusta ja kokoamista Hangon tehtailla. -
Televisiokuuluttajat – koko kansan yhteiset ystävät
29.02.201213Elävä arkistoTeija, Tuula, Riika, Sirkka, Tutteli, Anna-Liisa ja Tiia. Kuuluttajat ovat olleet tärkeä osa Ylen kanavailmettä. -
Pentti Fagerholmin kuulutuksia
31.03.20113Elävä arkistoPäivän mittaan radiokuuluttaja joutuu lukemaan kaikenlaisia ilmoituksia ja välistä jopa satuja. Pentti Fagerholmin esimerkit ovat vuodelta 1973. -
Kuuluttaja Tuula Rosenqvist
09.02.20111Elävä arkistoYlen pitkäaikainen tv-kuuluttaja Tuula Rosenqvist (1933-2011) muistetaan myös elokuvarooleista, juontotehtävistä ja mannekiinina. -
Lenita ja Tarva laulutähtinä tv-lupia juhlistavassa lähetyksessä
21.01.2011Elävä arkistoSuomessa saavutettiin vuonna 1964 puolen miljoonan tv-luvan raja. Tapaus oli niin merkittävä, että jopa Lenita Airisto ja Niilo Tarvajärvi intoutuivat laulamaan suorassa juhlalähetyksessä. -
Tv-tekniikan ihmeet
19.01.2011Elävä arkistoKomeat kamerat ja muut hienot televisiolaitteet olivat ihmetyksen kohteena, kun tv-toiminta otti Suomessa ensimmäisiä askeleitaan. -
Ensimmäiset tv-ohjelmat tehtiin pioneerihengessä
24.11.2010Elävä arkistoKun Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957, oli käytössä vain kaksi kameraa ja 15 neliön studiokoppero. Vaatimattoman alun jälkeen kehitys oli ripeää. -
Radiokuuluttaja Maija Rankama tunnettiin tyylitajustaan
20.09.20102Elävä arkistoMaija Rankaman (1920-2010) ääni tuli suomalaisille radiokuuntelijoille tutuksi kolmen vuosikymmenen ajan. Rankama tunnettiin tarkasta tyylitajustaan. -
Metsäradion hongat alkoivat humista Suomen jälleenrakennuksen kannustukseksi
31.08.2010Elävä arkistoMetsäradio perustettiin jatkosodan jälkeen, ja on kuulunut radioaalloilla vuodesta 1945 alkaen. Tunnussävel "Vielä niitä honkia humisee..." ja toivotus "hyvää iltaa metsien miehet" ovat radiohistorian klassikkoja. Ohjelman katsotaan virallisesti alkaneen tammikuussa 1946. -
Carl-Erik Creutzin kuulutuksia
11.08.20104Elävä arkistoCarl-Erik Creutz lukee päivän mietelauseen ja sään viimeisessä päivävuorossaan 30.12.1976 ennen eläkkeelle siirtymistään. Senkin jälkeen Creutz kuitenkin palasi sorville vielä useasti. -
Elävä arkisto: Niilo Ihamäki muistelee
12.02.20101Elävä arkistoToimittaja Niilo Ihamäkeä (1920—2014) voi ansaitusti luonnehtia todelliseksi "elävän arkiston" henkilöitymäksi. Toimittajan ura jatkui vuosikymmeniä. -
Pasilan tv-torniin pyörivä ravintola
18.12.2009Elävä arkistoYleisradiossa suunniteltiin 1950-luvun lopulla, että Pasilaan tai Linnanmäelle rakennettavaan linkkitorniin tulee pyörivä ravintola 135 metrin korkeuteen.