Reporadiosta digitelevisioon

Oy Suomen Yleisradio – Ab Finlands Rundradio aloitti toimintansa vuonna 1926. ”Ei politiikkaa eikä reklaamia” oli alkuaikojen Yleisradion ohjenuorana. Sodanjälkeisinä vuosina, Hella Wuolijoen pääjohtajakaudella, radiosta tuli kuitenkin kiihkeän poliittisen taistelun aihe. Kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana radio muuttui: kiinnostavasta uutuudesta tuli väline, jonka ääressä elettiin kansakunnan kohtalonhetkiä.

1950-luvulla koettiin kaksi suurta mullistusta. Radiokanavien määrä kasvoi yhdestä peräti kahteen, ja samaan aikaan teki tuloaan näköradio eli kaukokatsominen.

Suomen tv-historia alkaa syyskuun 16. päivästä vuonna 1954, jolloin teekkarit perustivat pienimuotoisen televisiokerhon. Jo seuraavana keväänä kameroita haluttiin käyttää itse ja niin syntyi Tes-TV. Ensimmäinen suomalainen televisiolähetys ajettiin ulos 24.5.1955. Koelähetyksen taiteellisena johtajana ja juontajana toimi Lasse Pöysti.

Yleisradio aloitti omat koelähetyksensä vuonna 1957, varsinaiset lähetykset alkoivat vuotta myöhemmin. Vuonna 1960 Tes-TV:stä tuli Tesvisio. Neljä vuotta myöhemmin Tesvision osti Yleisradio. Tesvision perinteitä jatkaa nykyinen TV2 Tampereella.

Sähköistä tiedonvälitystä yksinvaltaisesti hallinnut Yleisradio herätti 1960- ja 70-luvuilla suuria tunteita. Monopoli murtui vuosituhannen lopulla.

Aikana, jolloin kilpailevia kanavia ei ollut, Yleisradion ohjelmien painoarvo oli valtava. Ne nostattivat kansanliikkeitä ja heilauttivat eduskunnan voimasuhteita.

Kiivaita tunteita herättänyttä Revon kautta seurasi 1970-luvulla kurinpalautus. 1980-luvulla tältä ajattelulta katosi pohja satelliitti-, kaapeli- ja videomedian haastaessa perinteisen yleisradiotoiminnan.

Esittelytekstit: Jukka Lindfors