Hyppää pääsisältöön

Romanit Suomessa

Suomessa asuvat romanit ovat kokeneet eriasteista vieroksuntaa jo puolen vuosituhannen ajan. Miten romanikulttuuri on maassamme näyttäytynyt?

Romanit saapuivat Suomeen viitisensataa vuotta sitten pääasiassa Ruotsin kautta. Alkoi kiivas karkotus: milloin heidät karkotettiin Suomesta Ruotsiin, milloin Ruotsista Suomeen.

Ankara vieroksunta johti vuonna 1637 säädettyyn hirttolakiin, joka salli teloittaa kaikki maahan jääneet romanit ilman oikeudenkäyntiä. Laki kumottiin vuonna 1748.

Myös kirkon kanta romaneihin oli alkuun jyrkän kielteinen. Kirkolliset toimitukset sekä sairaanhoito olivat heiltä pitkään kielletyt.

1800-luvulla ilmapiiri lauhtui ja romaneja päätettiin yrittää sulattaa valtaväestöön. Suomen itsenäistyttyä 1917 romaneista tuli Suomen kansalaisia ja he saivat samat oikeudet kuin muutkin kansalaiset.

Saavutetuista oikeuksista huolimatta romanien käytännön elämä pysyi hankalana.

Yhteiskunta teollistui ja perinteiset käsityöläisammatit vähensivät jatkuvasti merkitystään. Työnsaanti edellytti yhä useammin koulunkäyntiä. Sitä romanit vierastivat, sillä tavoitteena oli edelleen sulattaa romanit valtaväestöön.

1960-luvulta alkaen romanien asuinolot ja toimeentulo ovat kohentuneet. Siitäkin huolimatta tämänhetkisistä noin 10 000 romanista jopa puolen arvellaan olevan työttömänä.

Romanikulttuuria on kritisoitu niin valtaväestön kuin romanien itsensäkin taholta. Arvostelu on kohdistunut mm. verikostoon, naisiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan, rikollisuuteen ja nuorten koulu- ja päihdeongelmiin.

Romanien musiikki on kuitenkin vedonnut suomalaisiin vahvasti. Taisto Tammi, Hortto Kaalo, Markus Allan, Anneli Sari, Rainer Friman, Amadeus Lundberg ja monet muut ovat vuorollaan kohonneet kaiken kansan suosikeiksi.

Teksti: Petra Himberg

  • Romaniperhe

    Mustalainen laulaa mollissa

    25.08.2015Elävä arkisto
    Laulu ja musiikki kuuluvat vahvasti romanikulttuurin. Lähes jokainen mustalainen laulaa, ja moni laulaa todella hyvin. Mustalaisen laulu on usein alakuloista ja valittavaa.
  • romaninainen

    Mustalaismiehen sai 1600-luvulla hirttää ilman oikeudenkäyntiä

    21.08.20155Elävä arkisto
    Vielä 1700-luvun alussa Suomessa oli voimassa laki, joka määräsi, että mustalaismiehen sai hirttää ilman oikeudenkäyntiä. Vaikka tätä Ruotsin valtakunnassa vuonna 1637 säädettyä ”hirttolakia” ei sovellettu käytäntöön, kertoi se asenteista. Kiertolaiselämää viettäviä mustalaisia karsastettiin, vainottiin ja vihattiin.
  • Romaninaiset tanssivat.

    Kaalengo Jambiba! Kaikki mitä ikinä halusit tietää romanien musiikista

    29.08.2014Elävä arkisto
    Kari Huttusen vuonna 1971 toimittama radiosarja pureutui romanimusiikin vaiheisiin aina 1000-luvun Intiasta 1970-luvun Suomeen. Tarinaa kuljettavat Huttusen sekä tämän vaihtuvien vieraiden tallentamat musiikkinäytteet kansanryhmän kirjavasta musiikista. Kaalengo Jambiba tarkoittaa romanien musiikkia, joka on elämää ja romanien elämä on musiikkia.
  • Armas Nyman pöydän ääressä lastensa kanssa

    Armas Nymanin isänmaa

    04.12.2013Elävä arkisto
    ”Kaikilla sitä ruista ja rahaa on, mutta harvalla on hyvä hevonen”, sanoo Armas Nyman. Mutta millainen on Armas Nymanin Suomi ja mitä hän miettii itsenäisyydestä?
  • Taisto Tammi oli Suomen ensimmäinen romanitähti

    12.07.201215Elävä arkisto
    Taisto Tammi oli 1960-luvun suuren tangobuumin suosituimpia tähtiä. Samalla hän oli ensimmäinen suomalainen romaniartisti, joka pääsi laulamaan levylle.
  • Lapsia romanien lastenkodissa Suomessa

    Romanilasten lapsuus lastenkodissa

    12.05.201010Elävä arkisto
    Sodanjälkeisessä Suomessa käsitys ihmisten ja rotujen eriarvoisuudesta aiheutti syrjintää ja mustalaisten eristämistä muusta yhteiskunnasta. Miksi romanilapsia koottiin joukoittain lastenkoteihin?
  • Mustalaisnainen ja lapsia hevoskärryissä maantiellä (1935)

    Suomen romanien tuntematon sota

    16.04.2010Elävä arkisto
    Romanit jakoivat juutalaisten kohtalon toisen maailmansodan vainoissa. Myös Suomessa romanien sotien aikaisessa kohtelussa voi nähdä natsi-ideologian piirteitä.
  • Joukko nuoria imatralaismiehiä  esittää valtaväestölle tuntemattomia mustalaislauluja ja  kertoo mitä musiikki heille merkitsee.

    Laulava heimo

    08.01.201024Elävä arkisto
    Musiikki on osa romanielämää. Ei ole tilaisuutta, jossa romanit eivät laulaisi. Musiikki tuleekin usein tilanteen mukaan. Tosi tarinan Laulava -heimo dokumentissa (2008) nuoret imatralaismiehet esittävät valtaväestölle tuntemattomia mustalaislauluja kertoen mitä musiikki heille merkitsee, miten yhteiset arvot ja käsitykset omasta heimosta kiteytyvät musiikissa ja itse laulamisessa.
  • Konnunsuon kaalet

    18.11.20092Elävä arkisto
    Maaritin poika Dimitri ja veli Allan istuvat Konnunsuon vankilassa. Romaneilla on vahva perheiden ja sukujen sisäinen verkosto, eikä vankilaan joutuminen murra tätä järjestelmää.
  • Romani-isän ja valkolaisäidin 15-vuotias Anette-tytär päättää ottaa romaninaisen asun.

    Anette ottaa romanihameen

    08.10.20093Elävä arkisto
    Romani-isän ja valkolaisäidin 15-vuotias Anette-tytär päättää ottaa romaninaisen asun. Aneten pitäisi odottaa koulun loppuun, mutta kestääkö kärsivällisyys?
  • Hortto Kaalo: Kauan sitten

    29.09.20091Elävä arkisto
    Suomen tunnetuimpiin mustalaismusiikin yhtyeisiin kuuluva Hortto Kaalo osallistui euroviisukarsintoihin tammikuussa 1977.
  • Tangokuningas Amadeus Lundberg

    13.07.20092Elävä arkisto
    Helsinkiläinen Amadeus Lundberg kruunattiin vuosittain järjestettävillä Seinäjoen Tangomarkkinoilla vuoden 2009 tangokuninkaalliseksi.
  • Romanit uskossa - kiitos Herra!

    01.06.20091Elävä arkisto
    Suomen romanit ovat uskonnollista väkeä. He kiittävät Herraa laulaen ja ylistäen erityisesti helluntaikirkon romani-illoissa.
  • Maarit Tastula ja Kiba Lumberg

    Kiba Lumberg, oman tiensä kulkija

    04.03.20091Elävä arkisto
    Kiba Lumberg on käsitellyt kirjoissaan ja näytelmissään myös romanikulttuurin kipeitä puolia. Hän itse karkasi 13-vuotiaana kotoa lastenkotiin.
  • Minä olen mustalainen

    24.02.20091Elävä arkisto
    Opettavaiseen sävyyn vuonna 1973 tehty ohjelma tutustuttaa meidät romanikulttuuriin lasten näkökulmasta.
  • Markus Allan tangon parissa

    17.02.20093Elävä arkisto
    Varastomies Allan Isberg aloitti levytysuransa 18-vuotiaana vuonna 1963. Levytuottaja Toivo Kärki kehitti hänelle taiteilijanimen Markus Allan.
  • Tuula ja Allan Hagertin häät

    24.04.20081Elävä arkisto
    Tuula Saarron ja Allan Hagertin häät keväällä 1959 olivat aikalaisittain suuri merkkitapaus. Helsingin Senaatintori täyttyi tuhansista uteliaista katselijoista, kun nimekkään romanisuvun vesa nai valkolaistytön.
  • Rainer Friman: Se on salaisuus

    22.01.20081Elävä arkisto
    Kaksi Syksyn sävel -voittoa nostivat Rainer Frimanin yhdeksi 1990-luvun menestyneimmistä suomalaisartisteista.
  • Viisuedustaja Jasmine Oslossa 1996

    08.05.2007Elävä arkisto
    Suomen yllätysedustaja euroviisuissa ihastutti kappaleellaan keväällä 1996. Jumbosijan jälkeen suhtautuminen kotimaassa muuttui.
  • Romanit yhteiskunnan ulkopuolella

    08.09.20062Elävä arkisto
    "Elokuvamainen mustalaisleiri on kauan sitten hajonnut, ja tämän päivän mustalaiset asuvat tavalla, jota ei sivistysvaltiossa pidetä ihmiselle sopivana", vuonna 1965 tehty ohjelma kuvaa romanien tilannetta.