Saamenmaata ja saamelaisia
Fennoskandian pohjoisosaan on vuosituhansien saatossa vetäytynyt asumaan omaperäinen ja alkuperältään salaperäinen luonnonkansa, jota suomeksi kutsutaan saamelaisiksi.
Saamelaisia lasketaan nykyisin olevan noin 75 000 valtaosa heistä asuu Norjassa. Suomessa saamelaisia on yhdeksisen tuhatta, heistä 60 prosenttia asuu Saamenmaan, Sápmin ulkopuolella, lähinnä pääkaupunkiseudulla.
Nykytiedon mukaan saamelaisten esi-isät ovat asuneet Euroopassa jo pitkälti ennen ajanlaskumme alkua. Etäisyys kaikkiin muihin kieliin viittaa kuitenkin siihen, että he ovat eläneet varsin eristyksissä.
Kautta historiansa saamelaiset ovatkin olleet vähemmistöasemassa. Sulauttamispolitiikka voimistui entisestään 1900-luvulla, jolloin saamelaisia alettiin pitää katoavana kansana, jotka saattoivat elää ihmisarvoista elämää vain luopuessaan vanhoista tavoistaan. Nämä pyrkimykset edesauttoivat saamelaisten kansallista heräämistä.
Toimittajille Lappi on tarjonnut juuri sopivan määrän kaivattua eksotiikkaa. Porojen parissa elävä arktinen luonnonkansa innosti aluksi romanttisiin kuvauksiin. 1960-luvulla kiinnostuttiin myös siitä, miksi kansalaisten olot saamelaisalueilla olivat sellaiset kuin olivat, ja kuka siitä oli vastuussa.
Teksti: Petra Himberg
-
Saamelainen Inga Näkkäläjärvi omisti elämänsä paimentolaisuudelle
24.05.2018Elävä arkistoVuonna 1998 julkaistun dokumentin päähenkilönä on Inga Näkkäläjärvi, joka on elänyt nuoruutensa paimentolaisena ja osallistuu vielä isoäitinäkin poronhoitoon. Töihin hän lähtee huvin vuoksi ja poikienkin mielestä äidin pitää olla mukana. -
Angelin tyttö Ursula Länsman, 7 vuotta
16.12.2015Elävä arkistoPinna panna pussa -ohjelman (1979) keskiössä on 7-vuotias saamelaistyttö Ursula Länsman. Lisäksi tavataan Ursulan pikkusisko Tuuni sekä äiti Elli-Maarit Länsman. Perheen elon rinnalla ohjelmassa kerrotaan yksityiskohtia saamelaisten historiasta. Ursula ja Tuuni Länsman nousivat reilu vuosikymmen myöhemmin maailmanmusiikin kansainvälisiksi nimiksi musiikkiryhmä Angelin Tyttöjen jäseninä. -
Sammelin laki – eli lupasiko Kekkonen saamelaislain
10.04.20151Elävä arkistoKarhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976. -
Taiteilijaryhmä Suohpanterror nostaa vääryydet esiin
09.12.2014Elävä arkistoSuohpanterror on saamelaisista taiteilijoista koostuva ryhmä, joka tekee kantaaottavia propagandajulisteita. Julisteissa otetaan kantaa alueella vallitseviin epäkohtiin, kuten saamelaisten syrjintään ja alueen luonnon pilaamiseen. -
Leuddit ovat kolttakansan salattu muisti
16.06.20143Elävä arkistoKolttasaamelaisten perinteiset laulut ovat vuosisatojen ajan kantaneet tietoa suvun ja yhteisön historiasta ja tavoista. Sota ja evakkoon joutuminen katkaisivat pienen kansan kulttuuriperinteen, kun nykypäivä ei enää rakentunut eilisen varaan. -
Katin 468 kilometriä lumista tietä synnytykseen
22.11.2013Elävä arkistoUtsjoella asuva Kati Eriksen joutuu matkaamaan yli 400 kilometriä kotikylästään Rovaniemelle synnyttämään. Matka taittuu postiautolla ja bussilla. Samalla reitillä on moni nainen joutunut synnyttämään tien päällä. -
Juoigamat olivat joikujamit tunturissa
07.11.2013Elävä arkistoViisi saamelaista laulajaa kokoontui Nils-Aslak Valkeapään johdolla tunturiin esittelemään ja esittämään joikua. Uraauurtava tv-dokumentti toteutettiin kahtena erilaisena versiona: ensin mustavalkoisena ja suomenkielisenä, sitten värillisenä ja saamenkielisenä. -
Paimentolaissaamelaiset jutaavat talvesta kesään
07.11.2013Elävä arkistoKaunis ja tunnelmallinen dokumentti 1970-luvulta seuraa Norjan paimentolaissaamelaisten porojutausta eli heidän pitkää vaellusta porojen kanssa Norjan ja Suomen rajalta Jäämeren rannalle. Matkaa porojen kesälaitumille säestää Henrik Otto Donnerin herkkä musiikki. -
Saamelainen Oula Aikio uskaltaa puhua kulttuurinsa menetyksistä
05.11.2013Elävä arkistoSodankyläläinen saamelaismies ja poromies Oula Aikio on paikallinen aktiivi, jonka monet tuntevat ja joka uskaltaa puhua kulttuurinsa kokemista vääryyksistä. -
Ylen vanhoilla äänitteillä joikattiin junia, radiota ja presidenttejä
01.11.2013Elävä arkistoJoiku on alun perin ihmisen musiikkia itselleen, mutta radiossakin sitä on esitetty 1930-luvulta alkaen. Saamelaisten elävässä perinteessä on aina joikattu myös ajankohtaisia asioita, kuten valtionpäämiehiä ja nykyajan keksintöjä. Joiku on eräänlainen saamelaisen salattu muisti. -
Joiku ei tarvitse sanoja
30.05.2013Elävä arkisto1970-luvulla kuvatussa saamenkielisessä ohjelmassa kuullaan lähes hypnoottisia joikuja Lapin jylhissä maisemissa. Nils-Aslak Valkeapää puhuu joikujen merkityksestä. -
Märät säpikkäät ravistelee saamelaisstereotypioita
22.04.2013Elävä arkistoMärät säpikkäät -ohjelmassa nähdään räväkkää saamelaisparodiaa ja rikotaan stereotypioita. Ohjelmassa nauretaan sekä suomalaisille että saamelaisille, mutta ennen kaikkea itselle. -
Matka 1800-luvun Lappiin kertoo kalotin kansan ankarista oloista
12.04.20136Elävä arkistoMatka 1800-luvun Lappiin -sarja kertoo pohjoisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alkuperäiskansojen ja uudisasukkaiden vaiheista. Kuusiosaisen sarjan toimittaja on radion historiasarjojen konkari Jorma Kallenautio ja asiantuntijana Suomen historian dosentti Maria Lähteenmäki. -
Koskenlaskijain kuningas ratsasti isolla kalalla
05.11.2012Elävä arkistoMartti Silvennoisen viisiosaisessa reportaasissa vaelletaan Pallakselta Ounasjoelle ja palataan takaisin koskia laskien. Matkan varrella 75-vuotias tarinaniskijä Simoni Laakso muistelee nuoruutensa hurjaa rodeota 30-kiloisen lohen selässä. -
Koiravaljakolla Lapin tuntureissa
01.10.2012Elävä arkistoSodan tuhot olivat Lapissa vielä nähtävissä, kun filmiryhmä teki vuonna 1947 pitkän retken koiravaljakoilla Lapin tuntureissa. Filmille tallentui ainutlaatuista aineistoa niin hohtavilta hangilta kuin kevään kelirikostakin. -
Suomalainen ristiretki Saamenmaahan
08.12.20111Elävä arkistoSotien jälkeen alettiin rakentaa uutta Suomea, jonka mottona oli yksi kansa, yksi kieli, yksi valtio. Tämä tuli merkitsemään muun muassa saamelaisille oman kielen ja kulttuurin syrjäyttämistä suomen kielen ja suomalaisuuden tieltä. -
Inarinsaamelaisista tuli Inarinmaan vähemmistö
28.11.20111Elävä arkistoInarijärven rannat autioituivat, ja ennen niin rikkaat vedet olivat köyhtyneet kaloista. Inarinsaamelaisten kohtaamia muutoksia kuvasi ensimmäinen inarinsaamenkielinen tv-dokumentti vuonna 1983. -
Ailu Valle ja Wimme Saari tuovat saamelaisuuden ilmentymiä esiin räppäämällä ja joikaamalla
10.02.2011Elävä arkistoModerneilla kone-elementeillä muinaisia shamanistisia laulutekniikoita maustava saamelaisartisti Wimme Saari on noussut joiuillaan maailmanmaineeseen. Rap-artisti Ailu Valle puolestaan on pohjoissaameksi räppäävä muusikko, jonka laulujen sanoissa luonto ja huoli tulevasta keskeisiä teemoja. -
Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi?
04.02.2011Elävä arkistoSuomi tuli Saamenmaahan -elokuva nosti keskusteluun kipeän aiheen saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. A-studion toimittaja Katri Makkonen haastattelee ensi-iltatunnelmissa pakkosuomalaistaneen koulun käyneitä saamelaisia. -
Porojen parissa
22.02.2010Elävä arkistoKun kaamos väistyy ja kevät koittaa, on Lapissa poroerotusten aika. Poroerotukset ovat Lapin asukkaille muutakin kuin työtä. Pitkän talven jälkeen kokoonnutaan yhteen ja tavataan tuttuja kaukaisilta kairoilta.