Hyppää pääsisältöön

Saamenmaata ja saamelaisia

Fennoskandian pohjoisosaan on vuosituhansien saatossa vetäytynyt asumaan omaperäinen ja alkuperältään salaperäinen luonnonkansa, jota suomeksi kutsutaan saamelaisiksi.

Saamelaisia lasketaan nykyisin olevan noin 75 000 valtaosa heistä asuu Norjassa. Suomessa saamelaisia on yhdeksisen tuhatta, heistä 60 prosenttia asuu Saamenmaan, Sápmin ulkopuolella, lähinnä pääkaupunkiseudulla.

Nykytiedon mukaan saamelaisten esi-isät ovat asuneet Euroopassa jo pitkälti ennen ajanlaskumme alkua. Etäisyys kaikkiin muihin kieliin viittaa kuitenkin siihen, että he ovat eläneet varsin eristyksissä.

Kautta historiansa saamelaiset ovatkin olleet vähemmistöasemassa. Sulauttamispolitiikka voimistui entisestään 1900-luvulla, jolloin saamelaisia alettiin pitää katoavana kansana, jotka saattoivat elää ihmisarvoista elämää vain luopuessaan vanhoista tavoistaan. Nämä pyrkimykset edesauttoivat saamelaisten kansallista heräämistä.

Toimittajille Lappi on tarjonnut juuri sopivan määrän kaivattua eksotiikkaa. Porojen parissa elävä arktinen luonnonkansa innosti aluksi romanttisiin kuvauksiin. 1960-luvulla kiinnostuttiin myös siitä, miksi kansalaisten olot saamelaisalueilla olivat sellaiset kuin olivat, ja kuka siitä oli vastuussa.

Teksti: Petra Himberg

  • Ursula ja Tuuni Länsman (Angelin tytöt -yhtye) vuonna 1979.

    Angelin tyttö Ursula Länsman, 7 vuotta

    16.12.2015Elävä arkisto
    Pinna panna pussa -ohjelman (1979) keskiössä on 7-vuotias saamelaistyttö Ursula Länsman. Lisäksi tavataan Ursulan pikkusisko Tuuni sekä äiti Elli-Maarit Länsman. Perheen elon rinnalla ohjelmassa kerrotaan yksityiskohtia saamelaisten historiasta. Ursula ja Tuuni Länsman nousivat reilu vuosikymmen myöhemmin maailmanmusiikin kansainvälisiksi nimiksi musiikkiryhmä Angelin Tyttöjen jäseninä.
  • Sammeli Morottaja tapaa presidentti Urho Kekkosen 1976

    Sammelin laki – eli lupasiko Kekkonen saamelaislain

    10.04.20151Elävä arkisto
    Karhu-Sammelin matka kuninkaisiin – eli lupasiko Urho Kekkonen Sammelille ja hänen adjutanteilleen saamelaislain? Sammelin laki -dokumentissa seurataan poromies Sammeli Morottajan matkaa toisen poromiehen Jouni Labban ja kirvesmies Iisakki Paadarin kanssa Inarista Helsinkiin kysymään saamelaisasioista presidentti Urho Kekkoselta keväällä 1976.
  • Taiteilijaryhmä Suohpanterror nostaa vääryydet esiin

    09.12.2014Elävä arkisto
    Suohpanterror on saamelaisista taiteilijoista koostuva ryhmä, joka tekee kantaaottavia propagandajulisteita. Julisteissa otetaan kantaa alueella vallitseviin epäkohtiin, kuten saamelaisten syrjintään ja alueen luonnon pilaamiseen.
  • Kolttien leudd- ja käsityöperinteen taitaja Domna Sanila (1911–2003) lampaineen Sevettijärven Ukonselän rannass

    Leuddit ovat kolttakansan salattu muisti

    16.06.20143Elävä arkisto
    Kolttasaamelaisten perinteiset laulut ovat vuosisatojen ajan kantaneet tietoa suvun ja yhteisön historiasta ja tavoista. Sota ja evakkoon joutuminen katkaisivat pienen kansan kulttuuriperinteen, kun nykypäivä ei enää rakentunut eilisen varaan.
  • Kuvakaappaus ohjelmasta A-Zoom

    Katin 468 kilometriä lumista tietä synnytykseen

    22.11.2013Elävä arkisto
    Utsjoella asuva Kati Eriksen joutuu matkaamaan yli 400 kilometriä kotikylästään Rovaniemelle synnyttämään. Matka taittuu postiautolla ja bussilla. Samalla reitillä on moni nainen joutunut synnyttämään tien päällä.
  • Jouni Valkeapää, Mikkel Bongo, Nils-Aslak Valkeapää, Laila Hetta ja Maaret Hetta joikaavat kodan edessä nuotiolla Olostunturilla.

    Juoigamat olivat joikujamit tunturissa

    07.11.2013Elävä arkisto
    Viisi saamelaista laulajaa kokoontui Nils-Aslak Valkeapään johdolla tunturiin esittelemään ja esittämään joikua. Uraauurtava tv-dokumentti toteutettiin kahtena erilaisena versiona: ensin mustavalkoisena ja suomenkielisenä, sitten värillisenä ja saamenkielisenä.
  • Paimentolaissaamelaiset jutaavat talvesta kesään

    07.11.2013Elävä arkisto
    Kaunis ja tunnelmallinen dokumentti 1970-luvulta seuraa Norjan paimentolaissaamelaisten porojutausta eli heidän pitkää vaellusta porojen kanssa Norjan ja Suomen rajalta Jäämeren rannalle. Matkaa porojen kesälaitumille säestää Henrik Otto Donnerin herkkä musiikki.
  • Poromies Oula Aikio on sodankyläläinen aktiivi.

    Saamelainen Oula Aikio uskaltaa puhua kulttuurinsa menetyksistä

    05.11.2013Elävä arkisto
    Sodankyläläinen saamelaismies ja poromies Oula Aikio on paikallinen aktiivi, jonka monet tuntevat ja joka uskaltaa puhua kulttuurinsa kokemista vääryyksistä.
  • Saamelaispukuiset mies ja nainen istuvat radion studiopöydän takana.

    Ylen vanhoilla äänitteillä joikattiin junia, radiota ja presidenttejä

    01.11.2013Elävä arkisto
    Joiku on alun perin ihmisen musiikkia itselleen, mutta radiossakin sitä on esitetty 1930-luvulta alkaen. Saamelaisten elävässä perinteessä on aina joikattu myös ajankohtaisia asioita, kuten valtionpäämiehiä ja nykyajan keksintöjä. Joiku on eräänlainen saamelaisen salattu muisti.
  • Joiku ei tarvitse sanoja

    30.05.2013Elävä arkisto
    1970-luvulla kuvatussa saamenkielisessä ohjelmassa kuullaan lähes hypnoottisia joikuja Lapin jylhissä maisemissa. Nils-Aslak Valkeapää puhuu joikujen merkityksestä.
  • Märät säpikkäät ravistelee saamelaisstereotypioita

    22.04.2013Elävä arkisto
    Märät säpikkäät -ohjelmassa nähdään räväkkää saamelaisparodiaa ja rikotaan stereotypioita. Ohjelmassa nauretaan sekä suomalaisille että saamelaisille, mutta ennen kaikkea itselle.
  • Aamuista metsää Sompion Lapion Savukoskella.

    Matka 1800-luvun Lappiin kertoo kalotin kansan ankarista oloista

    12.04.20136Elävä arkisto
    Matka 1800-luvun Lappiin -sarja kertoo pohjoisen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alkuperäiskansojen ja uudisasukkaiden vaiheista. Kuusiosaisen sarjan toimittaja on radion historiasarjojen konkari Jorma Kallenautio ja asiantuntijana Suomen historian dosentti Maria Lähteenmäki.
  • Koskenlaskijain kuningas ratsasti isolla kalalla

    05.11.2012Elävä arkisto
    Martti Silvennoisen viisiosaisessa reportaasissa vaelletaan Pallakselta Ounasjoelle ja palataan takaisin koskia laskien. Matkan varrella 75-vuotias tarinaniskijä Simoni Laakso muistelee nuoruutensa hurjaa rodeota 30-kiloisen lohen selässä.
  • Koiravaljakolla Lapin tuntureissa

    01.10.2012Elävä arkisto
    Sodan tuhot olivat Lapissa vielä nähtävissä, kun filmiryhmä teki vuonna 1947 pitkän retken koiravaljakoilla Lapin tuntureissa. Filmille tallentui ainutlaatuista aineistoa niin hohtavilta hangilta kuin kevään kelirikostakin.
  • Suomalainen ristiretki Saamenmaahan

    08.12.20111Elävä arkisto
    Sotien jälkeen alettiin rakentaa uutta Suomea, jonka mottona oli yksi kansa, yksi kieli, yksi valtio. Tämä tuli merkitsemään muun muassa saamelaisille oman kielen ja kulttuurin syrjäyttämistä suomen kielen ja suomalaisuuden tieltä.
  • Inarinsaamelaisista tuli Inarinmaan vähemmistö

    28.11.20111Elävä arkisto
    Inarijärven rannat autioituivat, ja ennen niin rikkaat vedet olivat köyhtyneet kaloista. Inarinsaamelaisten kohtaamia muutoksia kuvasi ensimmäinen inarinsaamenkielinen tv-dokumentti vuonna 1983.
  • Wimme Saari joikasi itsensä maailmalle

    10.02.2011Elävä arkisto
    Moderneilla kone-elementeillä muinaisia shamanistisia laulutekniikoita maustava saamelaisartisti Wimme Saari on noussut joiuillaan maailmanmaineeseen.
  • Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi?

    04.02.2011Elävä arkisto
    Suomi tuli Saamenmaahan -elokuva nosti keskusteluun kipeän aiheen saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. A-studion toimittaja Katri Makkonen haastattelee ensi-iltatunnelmissa pakkosuomalaistaneen koulun käyneitä saamelaisia.
  • Porojen parissa

    22.02.2010Elävä arkisto
    Kun kaamos väistyy ja kevät koittaa, on Lapissa poroerotusten aika. Poroerotukset ovat Lapin asukkaille muutakin kuin työtä. Pitkän talven jälkeen kokoonnutaan yhteen ja tavataan tuttuja kaukaisilta kairoilta.
  • Suopunkeja ja kenkäheinää

    17.02.20103Elävä arkisto
    Paavo Noponen seuraa saamelaisen talon arkea Utsjoen Kaamasmukassa sekä poroerotusta Paistunturin laella vuonna 1960.