Sota-ajan viihde ja propaganda | Elävä arkisto

Henkisessä sodankäynnissä kokeiltiin eri keinoja: milloin vihollisen räikeää mustamaalausta, milloin harmittomia iskelmiä.

Viihde, taide, propaganda ja sensuuri olivat nekin sotavuosien taistelukalustoa.

Monet suomalaiset viihdyttäjät saivat kannuksensa nimenomaan rintamakiertueilla ja –radioissa.

Radiosta tuli olennainen väline niin Suomen rintamilla kuin kansainvälisessä propagandataistelussa. Radioaaltoja käytettiin myös vastapuolen sanoman häirintään.

Teksti: Jukka Lindfors

Ryssät motissa Messuhallissa
10.02.2014Elävä arkisto
Suomen Filmiteollisuuden dokumentissa esitellään Messuhalliin jatkosodan alkuvaiheessa koottua sotasaalisnäyttelyä syksyllä 1941. Propagandaelokuvaa ryydittää Reino Hirvisepän ronski selostus.
Suomalaisten suosikkipolkka kelpasi jopa miinantorjuntaan
02.12.2013Elävä arkisto
Hanuriklassikko Säkkijärven polkka pääsi jatkosodan aikana kaikkien aikojen voimasoittoon – se kaikui radioaalloilla tauotta kuukausien ajan venäläisten radiomiinojen torjumiseksi. Vili Vesterisen versio kappaleesta äänestettiin 1960-luvulla "vuosisadan iskelmäksi".
Siiri Angerkoski oli lipsauttaa sotasalaisuuden
17.08.20126Elävä arkisto
Valistusfilmi vuodelta 1940 muistuttaa suun supussa pitämisestä sota-aikana. Siiri Angerkosken esittämä juoruileva naisihminen on vähällä lipsauttaa kahvilassa sotasalaisuuden tarkkojen korvien kuunnellessa viereisessä pöydässä.
Sota-ajan tanssikieltoa rikottiin salatansseilla
01.06.2011Elävä arkisto
Julkinen tanssiminen kiellettiin Suomessa talvi- ja jatkosodan aikana. Tanssinhaluiset nuoret järjestivät ladoissa nurkkatansseja, joita poliisi puolestaan parhaansa mukaan ratsasi.
Armas J. Pullan luomat sankarit Ryhmy ja Romppainen vedättivät vihollista ja omiakin tärkeilijöitä
24.05.20112Elävä arkisto
Jatkosodan huumorisankarit vääpeli Ryhmy ja vänrikki Romppainen seikkailivat Armas J. Pullan suosituissa sotaromaaneissa. Vihollista nimiteltiin estoitta ja kalauteltiin rutiininomaisesti kalloon, ja hienosteleville nappiherroillekin ehdittiin naureskella.
Asemiesillat viihdyttivät jermuja ja siviilejä
20.05.2011Elävä arkisto
Liiallisen isänmaallisen propagandan havaittiin jatkosodan aikana vain ärsyttävän rintamamiehiä. Asemiesillat olivat viihteellinen vaihtoehto joukkojen mielialan ylläpitämiseksi.
Jahvetin kirjelaatikon viimeinen lähetys
14.05.2009Elävä arkisto
Yksi sota-ajan suosituimmista radio-ohjelmista oli Jahvetin kirjelaatikko. Kaikentietävän yleisneron taustalta löytyi Yrjö Kilpeläinen sekä hänen toimistonsa.
Sodan toimista rauhan kauteen
28.08.2007Elävä arkisto
Siirtyminen sodasta rauhan kauteen merkitsi muutoksia monilla aloilla. Myös korsujen viihde- ja asialukemisto Suomen Sotilas muokkasi sisältönsä vastaamaan rauhan ajan vaatimuksia.
Iskelmät sodassa
01.02.20074Elävä arkisto
Sota-aika ei synnyttänyt vain propagandakupletteja vaan myös iskelmäklassikoita. Hyviä sävelmiä ei vierastettu, vaikka ne olisivat olleet peräisin vihollisen puolelta.
Sota-ajan propagandalauluja
13.12.20064Elävä arkisto
Jatkosodan aikaiset sotakupletit herjasivat vihollisen balalaikkoja, "tsajua" ja "kaalimaata". Sotien jälkeen propagandalevyt joutuivat Yleisradiossa soittokieltoon.
”Eldankajärven” lotta Lunkreeni
08.09.2006Elävä arkisto
Erkki Tiesmaa kertoi "Eldankajärven jää" -rallissaan sumppia keittelevästä naishahmosta, jonka esikuva tuli julkisuuteen vasta vuosikymmenien päästä.
Viheltävä reserviläinen matkii lintuja
08.09.2006Elävä arkisto
Taitava viheltäjä viihdyttää tovereitaan ylimääräisissä kertausharjoituksissa. Reservin vänrikki matkii kiurua, peippoa, kuovi ja laulurastasta.
Sota-ajan viihde yksissä kansissa
08.09.2006Elävä arkisto
Sodan aikana propagandaa hyljeksittiin, mutta viihde ja taide kukoistivat. Valtiovalta otti ainutkertaiseksi toimekseen viihdetilaisuuksien järjestämisen.
Lili Marleenin tarina
08.09.2006Elävä arkisto
Lale Andersenin hitti ylitti vuonna 1941 Afrikan sodan rintamalinjat. Propagandaministeri Goebbels inhosi laulua ja kielsi aluksi sen esittämisen.
Talvisodassa sensuroitiin jopa Runebergia
08.09.2006Elävä arkisto
Talvisodan aikaiset tarkastusviranomaiset katsoivat turvallisimmaksi sensuroida jopa Runebergilta lainatut runonpätkät, mikäli niissä mainittiin taistelupaikkojen nimiä.
Sensorina talvisodan radiossa
08.09.2006Elävä arkisto
Suomalainen sananvapauskin oli talvisodan aikana säännöstelyn kohteena. Haastattelussa on radiosensorina toiminut Christoffer Schildt.
Swingiä sotavuosina
08.09.2006Elävä arkisto
Natsi-Saksassa swing oli pannassa, ja Suomessa IKL vaati sulkua "neekerimusiikille". Saksan miehittämissä maissa se oli osa henkistä vastarintaliikettä.
Helismaa ja kumppanit juhannuskeikalla
08.09.20063Elävä arkisto
Työväen ohjelmapalvelun taiteilijat esiintyvät Kuusamossa vuonna 1948. Elokuva tarjoaa harvinaisen välähdyksen sotien jälkeisestä huvikulttuurista.
Sensuuri jatkosodan aikana
08.09.2006Elävä arkisto
Saksalaisia ei jatkosodan aikaisissa lehdissä sopinut kutsua "aseveljiksi" vaan "kanssasotijoiksi". Norjasta sai kirjoittaa vain natsijohtaja Quislingia mairittelevia juttuja.
"Moskovan Tiltu" puhuu
08.09.2006Elävä arkisto
Suomalaisille jatkosodan aikana suunnatut itäiset propagandalähetykset kehottivat työläis- ja talonpoikaissotilaitamme kukistamaan Rytin ja Mannerheimin.

Muualla Yle.fi:ssä