Sotiemme sankarit
Keskuudessamme elää yli 50 000 henkilöä, joilla on omakohtainen kokemus maamme puolustamisesta toisen maailmansodan myllerryksessä vuosina 1939-1945.
2000-luvun Suomessa sotaveteraaneiksi kutsutaan miehiä, jotka osallistuivat talvisotaan, jatkosotaan tai Lapin sotaan. Myös Lotta Svärd -järjestössä sota-aikana palvelleita naisia kutsutaan sotaveteraaneiksi.
Viimeinen vuoden 1918 sisällissodassa sotinut veteraani kuoli vuonna 2008.
Vuosina 1939-1945 käytyihin sotiimme osallistui noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Joka kahdeksas heistä menehtyi sodassa. Heistä, jotka palasivat, sai pysyvän sotavamman joka neljäs.
Poliittisesti suomalaissotaveteraanit olivat merkittävä voima etenkin 1970-luvulla. Tuolloin politiikassa oli mukana aina ylintä johtoa myöden sodan käyneitä miehiä enemmän kuin koskaan muulloin.
Ajoittain esitetään veteraanien saaneen 1960-1970-luvuilla osakseen laajamittaista väheksyntää. Tutkimusten mukaan väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Elävän arkiston näytteissä veteraanit ja heidän läheisensä saavat puheenvuoron itse.
Teksti: Petra Himberg
-
Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot
24.03.2017Elävä arkistoReijo Nikkilän vuonna 2000 ohjaama kaksiosainen dokumentti esitti ensimmäisen kerran kokonaiskuvan viime sodissamme puolin ja toisin otettujen vankien kohtaloista. Ensimmäisessä osassa Suomalaiset sotavankileirien saaristossa suomalaisvangit kertovat ankarista oloistaan neuvostoleireillä. Ohjelman toisessa osassa Ryssä perkele – sotavankina Suomessa venäläisvangit muistelevat aikaansa Suomessa ja syitä eloonjäämiseensä. Joka kolmas jatkosodassa vangittu mies kuoli vieraassa maassa. -
Turkin sodan veteraanit muistelevat
14.04.20152Elävä arkistoEräs Yleisradion varhaisimmista ääniaarteista on vuonna 1937 tehty radiohaastattelu, missä Suomen kaartin sotilaat muistelevat palvelusaikaansa autonomian aikana. Haastatelluista kahdella on kerrottavanaan hyväntuulisia muistoja Turkin sodasta 1877–1878. -
Uutta valoa jääkärihistoriaan — näin he itse sen kertoivat
23.02.201523Elävä arkistoHarvinaisten haastattelujen ansiosta pääsemme kuulemaan, miten aikansa radikaalit, jääkärikoulutukseen Saksaan vuosina 1915–1916 lähteneet miehet kertoivat itse vaiheistaan. Miksi he lähtivät, mitä he kokivat? Millaiseksi he arvioivat jääkäriliikkeen merkityksen 50 vuotta itsenäistymisen jälkeen? Tämä mittava haastatteluaineisto ei aiemmin ole ollut yleisesti tiedossa. -
Valma Seppä muistaa monta tarinaa vuosistaan lottana
02.01.2015Elävä arkistoValma Seppä toimi lottana talvisodassa ja jatkosodassa. Radiohaastattelussa vuodelta 1990 kuulija kuljetetaan noihin aikoihin ja tunnelmiin muisteluiden ja musiikin avulla. Sitkeän naisen kertomuksissa on useammankin jännitysnäytelmän ainekset – Valman onnistui selvitä säikähdyksellä niin desanteista kuin miinoistakin. Voimia sodan keskellä antoivat oman veljen toiveikkaat runot sekä Mannerheimin sanat. -
Sotalesket olivat sodan hiljaisia jälkitaistelijoita
15.02.2013Elävä arkistoTalvisodan ja jatkosodan myötä Suomeen syntyi uusi sosiaaliluokka. Rauhan tultua maassa oli yli 30 000 sotaleskeä, joiden vastuulla oli 50 000 sotaorvon kasvatus. Elämistä sävyttivät tuolloin niukat olot ja tiukka moraali. Nuorten naisten siveyttä vahti erityisesti kirkko, joka muistutti lesken uhrista. Leskiä ohjeistettiin mm. lauseella ”Älkää antako polun sankarihaudoille ruohottua”. -
Sankarivainajan kotiinpaluu rajan takaa
27.06.2011Elävä arkistoNeuvostoliiton hajoaminen 1990-luvun alussa mahdollisti toisen maailmansodan aikaisten sankarivainajien etsinnät Venäjän puolella. Ohjelma näyttää, millaista vapaaehtoistyö oikeasti on. -
Rintamalotan tarina – Sipi Tilus kertoo työntäyteisistä vuosista, joissa oli huolen ja surun lisäksi myös iloa
30.03.2011Elävä arkistoIlmajokinen Sipi Tilus liittyi Lotta Svärd -järjestöön jo 16-vuotiaana. Työ lottana vei hänet myös rintamalle ja jätti pysyvät jäljet. "Eihän sitä nyt enää voinut olla sama ihminen, joka sinne meni, eihän nyt toki." -
Lotta Svärd antoi nimensä Suomen maanpuolustusnaisille
23.03.2011Elävä arkistoTalvi- ja jatkosodan aikana lähes 40 000 lottaa työskenteli armeijan apuna huolto- ja esikuntatehtävissä sekä ilmavalvonnassa. Järjestö lakkautettiin vuonna 1944 välirauhansopimuksen tulkinnan nojalla. -
Uuteen elämään
14.01.2010Elävä arkistoTalvi- ja jatkosodassa kaatui tai katosi lähes 90 000 suomalaista. Noin 200 000 vammautui. Heistä noin 94 000 nuorta miestä sai pysyvän vamman. -
Kioski-Matin sota
13.01.2010Elävä arkistoVuonna 2004 Matti Pirhonen on 83-vuotias ja pitää sekatavarakioskia Uukuniemellä. Matin pitkä elämäntaival päättyi tammikuussa 2010, dokumentissa Kioski-Matti muistelee nuoruuden päiviään sodan keskellä. -
Marskin ritarit Linnassa – ritarit saivat odottaa kutsua Linnan juhliin liki 50 vuotta
07.12.20092Elävä arkistoVuodesta 1994 alkaen ritarit ovat olleet juhlien itseoikeutettuja kunniavieraita. -
Lentäjä-ässät Pokela ja Karhila
25.09.2009Elävä arkistoSotien aikaiset lentäjä-ässät eli "Pilvenveikot" Väinö Pokela ja Kyösti Karhila jatkoivat lentäjäuraansa siviilissäkin. -
Vaikeneva kenraali A. F. Airo
03.03.20092Elävä arkistoKenraali Aksel Airo johti talvi- ja jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia marsalkka C. G. Mannerheimin oikeana kätenä. Leo Lehdistö ja Pekka Holopainen haastattelivat A. F. Airoa tammikuussa 1978. -
Isättömät pojat
30.12.2008Elävä arkistoSodan pojat ja veteraani-isät puhuvat sodan vaikutuksesta isyyteen ja miehen malleihin. Reijo Sahlbergin toimittama ohjelma avaa näkökulmia yli sukupolvien. -
Pentti Iisalo - ritari mieheksi
31.10.2008Elävä arkistoKun Pentti Iisalo syksyllä 1941 nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi, tarkoitti se käytännössä vaaran kasvua hänen omassa elämässään. Myöhemmin se toi mukanaan julkisuutta. -
Aarne Arvonen – viimeinen punakaartilainen
30.01.20085Elävä arkistoSuomen vanhin asukas eli 111-vuotiaaksi elänyt Aarne Arvonen kuoli vuonna 2008. Aarne Arvonen joutui Suomen sisällissodan jälkeen vankileirille Tammisaareen, missä espanjantauti ja nälkä tappoivat joka kolmannen vangitun. -
Kenraali K. L. Oesch muiden silmin
27.12.20072Elävä arkistoOliko Suomen merkittävimpiin sotilaallisiin johtajiin kuulunut K. L. Oesch (1892 - 1978) sotakone vai upseeriksi naamioitunut kasvitieteilijä? Tästä otetaan selvää vuonna 1967 toimitetussa henkilökuvassa. Aikalaistensa mielipiteitä kommentoi itse Oesch. -
Veteraanin iltahuuto
16.08.20072Elävä arkistoKalervo Hämäläisen laulu Veteraanin iltahuuto on arvokas muistutus nuorempien polvien hyväksi tehdystä työstä. Samanniminen on myös vuonna 2006 nähty tv-dokumentti Ähtärin veteraanikuoron toiminnasta. -
Laine, Johan Einar, synt. 1903
12.06.2007Elävä arkistoSotaveteraanin häätötarina kertoo suomalaisesta todellisuudesta vuonna 1970. -
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin hautajaiset
21.02.20073Elävä arkistoJalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth kuoli helmikuun 26. päivänä 2004. Kenraalin hautajaiset järjestettiin reilun kahden viikon päästä kuolemasta.